SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI. - Olen ollut Sykerössä mukana pelaamassa esimerkiksi

LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 2/2012 2/2004 1/2005 Lauri Korpikoski: Lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerho toteuttaa toimintaa, joka ansaitsee meidän jokaisen tuen Turkulainen jääkiekkoilija Lauri Korpikoski palasi NHL:n työsulun ajaksi takaisin Suomeen ja Turkuun pelaamaan jääkiekkoa. Vaikka jääkiekko on Korpikoskelle ammatti ja ykkösjuttu, on hänen elämässään tilaa muillekin asioille. Korpikoski halusi työllään muistaa perheitä, joiden lapsi kärsii syöpäsairaudesta ja lahjoitti lokakuussa saamansa palkkion Lapsisyöpäpotilasperheiden kerho Sykerölle. Lahjoituksen kohde oli helppo valita, sillä Korpikoski on aiemminkin ollut mukana Sykerön tempauksissa. - Olen ollut Sykerössä mukana pelaamassa esimerkiksi pesäpalloa, ja olen aina suostunut heidän juttuihin. Tuli sitä kautta mieleen, että antaisin pienenä lahjoituksena tämän korvauksen, jonka viime kuukaudelta olen saanut, Korpikoski kertoi. Sykerö järjestää vertaistukea niin syövästä kärsiville lapsille kuin heidän vanhemmillekin. Toimintaan kuuluu muun muassa erilaisia kerhoja ja asiantuntijaluentoja. Korpikosken mielestä Sykerön toiminta on niin arvokasta, että sitä kannattaa tukea. - Sykerö-kerho tekee loistava työtä, niin halusin vähän näkyvyyttä sinne. Toivottavasti se tuottaa myös lisää lahjoituksia, Korpikoski toivoi. Teksti: Henri Saloranta Kuva: TPS:n kuvaarkisto

2-2012 - N:o 2 Kauppaneuvos Risto Korpela Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Kommerseråd Risto Korpela Sydvästra Finlands Canserförening r.f. Muutosta ja jatkuvuutta Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat täyttää 35 vuotta Kädessäsi on Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kahdesti vuodessa ilmestyvän Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien 35-vuotisjuhlanumero. Lehden historia juontaa juurensa vuoteen 1977, jolloin Lounais-Suomen Syöpäsanomat niminen julkaisu ilmestyi ensimmäistä kertaa. Tämä neitsytpainos käsitti kahdeksan sivua ja sitä painettiin 20 000 kappaletta. Levikin kasvu oli alkuvuosina huimaa, sillä Syöpäsanomat saavutti 200 000 painosmäärän ensimmäisen kerran jo 80-luvun puolivälissä. Nykyisen nimensä ja taiteilija Ulla Nymanin suunnitteleman yhä käytössä olevan nimilogon lehti sai vuonna 1990. 2000-luvun aikana Syöväntorjuntasanomien painos on vakiintunut 275 000:een ja se tavoittaa kaikki kotitaloudet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta-alueella. *** Lounais-Suomen Syöpäsanomien ensimmäisessä numerossa yhdistyksen silloinen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jukka Mikkola, kiteytti lehdelle asetetut tavoitteet kahteen pääteemaan. Yhtäältä uuden lehden tarkoitus oli esitellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen monipuolista toimintaa ja toisaalta valistustyön avulla lievittää syöpään liittyviä ahdistuksen ja pelon tuntemuksia. Vaikka syöväntorjuntatyö on kolmen vuosikymmenen saatossa kehittynyt merkittävästi, julkaisun perimmäinen pyrkimys ei ole muuttunut. Syöpäyhdistyksen historiikkia 2000-luvun alussa työstänyt kirjailija Rauni Paavola onkin kuvannut lehden julkaisemisen aloittamista tärkeänä virstanpylväänä yhdistyksen historiassa ja päätynyt toteamaan, että Syöväntorjuntasanomat on ollut merkittävä väline syövänvastaisessa valistustyössä läpi vuosikymmenten. *** Kuten arvata saattaa, Syöväntorjuntasanomien ja sen edeltäjän Syöpäsanomien journalistinen ote on mukaillut ajan hengen liikkeitä. Siinä missä alkuaikojen numerot keskittyivät informatiivisella otteellaan vahvasti syöpäsairauksien hoitoon liittyvän tiedon ja tutkimuksellisten harppausten esittelyyn ja käsittelyyn, tulivat syöpää sairastavien ja heidän omaistensa henkilökohtaiset kertomukset vahvemmin mukaan sisältöön 80-luvulla. Tällä linjalla on ansiokkaasti jatkettu, toihan vuonna 1992 toimeenpantu lukijatutkimus esille, että lukijat halusivat tietoa ihmiskohtaloista syöpään sairastuneista ja siitä parantuneista. Tämä muutos ei kuitenkaan ole tarkoittanut, että syövän tutkimukseen ja valistustyöhön olisi kiinnitetty vähemmän huomioita, päinvastoin. Monipuolistumisen kautta on haluttu tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja kohtaloita, jotta lehdessä olisi jokaiselle lukijalle jotakin. 90-luvun taitteessa yleistyivät myös kirjoitukset syöväntorjuntatalkoisiin lähteneistä julkisuudenhenkilöistä. Suunnannäyttäjinä toimivat muiden muassa oopperalaulaja Matti Salminen ja Tasavallan presidentin puoliso Tellervo Koivisto. Samassa talkoohengessä NHL-kiekkoilija Lauri Korpikoski rohkaisee nyt ilmestyvässä numerossa kaikkia lukijoita ryhtymään syöväntorjuntatalkoisiin. *** Poikkileikkaavana teemana Syöväntorjuntasanomat on yli kolmen vuosikymmenen ajan pyrkinyt tuomaan esille suomalaisen vapaaehtoistoiminnan tärkeyttä ja talkoohengen merkitystä syöväntorjuntatyössä. Omistamme siis tämän lehden juhlanumeron kaikille niille vapaaehtoisille, jotka ovat vuosien saatossa omalla toiminnallaan tukeneet syövän vastaista taistelua. säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! www.säästöpankki.fi/liedonsp Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku Förändring och kontinuitet Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat fyller 35 år Detta är ett 35-årsjubileumsnummer av, som är Sydvästra Finlands Cancerförenings medlemstidning och som ges ut två gånger om året. Tidningens historia går tillbaka till år 1977, då en tidning med namnet Lounais-Suomen Syöpäsanomat (Sydvästra Finlands cancertidning) gavs ut för första gången. Den första upplagan innehöll åtta sidor och trycktes upp i 20 000 exemplar. Upplagan växte kraftigt under de första åren och Syöpäsanomat uppnådde en upplagestorlek på 200 000 första gången redan i mitten på 80-talet. Sitt nuvarande namn och den namnlogotyp som planerats av konstnär Ulla Nyman och som används än idag fick tidningen år 1990. Under 2000-talet har Syöväntorjuntasanomats upplaga stabiliserat sig till 275 000 exemplar och tidningen utdelas till alla hem inom Sydvästra Finlands Cancerförenings verksamhetsområde. *** I det första numret av Lounais-Suomen Syöpäsanomat sammanfattade föreningens dåtida ordförande, verkställande direktör Jukka Mikkola de mål som uppställdes för tidningen i två huvudteman. Syftet med den nya tidningen var såväl att presentera Sydvästra Finlands Cancerförenings mångsidiga verksamhet som att med hjälp av upplysningsarbete lindra den ångest och rädsla som förknippas med cancer. Även om det cancerförebyggande arbetet har utvecklats betydligt under de tre senaste årtiondena, har publikationens grundläggande avsikt inte förändrats. Författare Rauni Paavola, som arbetade med Cancerföreningens historik i början på 2000-talet, har beskrivit beslutet att ge ut en tidning som en viktig milstolpe i föreningens historia och han har konstaterat att Syöväntorjuntasanomat varit ett viktigt redskap inom cancerupplysningen genom årtiondena. *** Det journalistiska greppet i Syöväntorjuntasanomat och dess föregångare Syöpäsanomat har naturligtvis följt trenderna i tiden. De första numren hade ett starkt informativt grepp med fokus på behandlingen av cancersjukdomar och de vetenskapliga framstegen, medan numren från 80-talet innehåller ett allt större antal personliga berättelser om cancersjuka och deras anhöriga. Vi fortsätter på samma förtjänstfulla linje än idag. Läsarundersökningen som genomfördes år 1992 visade att läsarna uttryckligen ville ha information om människoöden om personer som insjuknat i cancer och som tillfrisknat. Denna förändring innebär emellertid inte att man skulle ha fäst mindre uppmärksamhet vid forskning och upplysningsarbete, tvärtom. Genom ett erbjuda ett mångsidigt innehåll har man velat presentera olika synvinklar och öden, för att kunna intressera alla läsare. I slutet av 90-talet blev det också vanligt att ta in artiklar om offentliga personer som i talkoanda tagit del i det cancerförebyggande arbetet. Som vägvisare har fungerat bland annat operasångare Matti Salminen och fru Tellervo Koivisto, maka till republikens president. I samma talkoanda uppmanar nu NHL-ishockeyspelaren Lauri Korpikoski i det nu publicerade numret alla läsare att ta del i det cancerförebyggande arbetet. *** Som ett genomskärande tema har Syöväntorjuntasanomat redan under tre årtionden strävat efter att framhäva frivilligarbetets betydelse i Finland och hur viktig talkoandan är inom det cancerförebyggande arbetet. Vi tillägnar således detta jubileumsnummer alla de frivilligarbetare som under årens lopp har bidragit till att stöda kampen mot cancer. Karita Mattila Matti Salminen Jorma Hynninen Heikki Rainio Avanti! johtaa Atso Almila Kalevi Kiviniemi, urut Markku Krohn, lyömäsoittimet Tiirismaan musiikkiluokkien kuoro, johtaa Seppo Korhonen Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, johtaa Kauko Perkkiö CD-levyä on myytävänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asiakaspalvelutoimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30 ja Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, puhelin (02) 2657 666. CD-levyn hinta on 18 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet 15 euroa. Seiskarinkatu 35 20900 Turku puhelin (02) 2657 666 telefax (02) 2657 668 Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: 275.000 Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2013

N:o 2-2012 - 3 Vuosi rintasyövän varjossa Faktat ja fiilikset yksissä kansissa Sairastuttuaan rintasyöpään Apu-lehden päätoimittaja Marja Aarnipuro etsi turhaan luettavaa, joka sisältäisi sekä asiatietoa että kohtalotovereiden tuntoja yksissä ja samoissa kansissa. Niinpä kynänkäytön ammattilainen ryhtyi itse toimeen. Rintasyövän vuosi -kirjassa faktat ja fiilikset vuorottelevat sulassa sovussa. Kaikella kansalla oli tilaisuus tutustua sekä Rintasyövän vuosi -opukseen että sen tekijään, päätoimittaja Marja Aarnipuroon keväällä Turussa. Meri-Karinan juhlasalissa Aarnipuro teki selkoa rintasyöpävuodestaan teemalla Suhteeni sairauteen. Porstuan puolelta sai ostaa samaisesta vuodesta kertovan kirjan mukaansa. Illan yleisömenestyksestä voinee päätellä, että faktan ja fiilisten yhdistelmää ovat kaivanneet monet muutkin kuin kirjailijamme. Keväinen luento oli rakennettu kysymys-vastausmuotoon. Tenttaajan roolissa oli Markku Heikkilä, turkulaisten tuntema Förin äijä ja sananiekka. Paljon Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen menossa mukana ollut Heikkilä osasi esittää ilmeisen oikeat kysymykset: yleisölle ei jäänyt paljonkaan täydennettävää. - Vaikein hetki ei ollut suinkaan se, jona syöpädiagnoosi varmistui. Pahinta oli tuomion odottelu, Marja Aarnipuro muisteli ja sai hyväksyviä nyökyttelyjä naisvaltaiselta yleisöltä. Taas kerran tuli selväksi, ettei syöpään sairastunutta ymmärrä kukaan niin kuin toinen syöpään sairastunut. - Vaikka jokaisella sairaudella on ikiomat oikkunsa ja jokainen reagoi niihin oman persoonansa mukaisesti, kaikille yhteisiä asioita polun varrelle kertyy, Aarnipuro summasi. Jokaisen on ainakin valittava linjansa: avautuako vai salata. Avoimella linjalla - Vaikeinta varmaan oli kertoa syövästä läheisille, tentaattori Heikkilä arveli. Tentattava Aarnipuro tunnusti lähettäneensä miehelleen ensi alkuun lyhytsanaisen tekstiviestin. Mutta miten kertoa ikävä uutinen perheen teineille siinä riitti tuskailemista. Lopulta asia saatiin kakistetuksi ulos. Kaiken kaikkiaankin Marja Aarnipuro valitsi avoimen linjan. Hän ei salannut sairauttaan enempää ystäviltä ja sukulaisilta kuin työtovereiltaan. Rintasyövän vuosi päättyi huojentavaan tietoon: elimistöstä ei löytynyt enää mitään syöpään viittaavaa. Silti Aarnipuro ei tohdi julistaa olevansa terve maailman tappiin. Tällä hetkellä syöpä on poissa ja elämä jatkuu. Mutta millä vartalolla? Näet missä kaksi tai kolme rintasyövän kokenutta kokoontuu, ei voi välttyä tietyltä kysymykseltä: Onko poistetun rinnan tilalle rakennettu/tilattu uusi? - Minulla on täysjärkinen mies, jolle rinnan puuttuminen ei merkitse sitä eikä tätä. Korjausleikkauksessa on sitä paitsi riskinsä. Ja onhan tarjolla tosi hyviä proteeseja, Aarnipuro valotti omaa ratkaisuaan. Ja korosti toki ymmärtävänsä kanssasisaria, jotka valitsevat toisin. Päätoimittaja Marja Aarnipuron vierailu Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Suhteeni sairauteen luentosarjassa oli rakennettu kysymys-vastaus-muotoon. Tenttaajan roolissa ollut toimittaja Markku Heikkilä osasi esittää oikeat kysymykset päätoimittaja Marja Aarnipurolle. Yleisölle ei jäänyt paljonkaan täydennettävää. Asiatiedot erillään Heti kohtalokkaan patin laadun selvittyä Marja Aarnipuro alkoi pitää päiväkirjaa hoidoista ja tutkimuksista sekä niiden välisestä arjesta. Pöytälaatikon sijasta muistiinpanot päätyivät siis kirjaan Rintasyövän vuosi. Joku Meri-Karinan aulassa kirjaa jonottanut pohti, että mitenkähän se on onnistunut erottamaan faktat ja fiilikset toisistaan. Huoli osoittautui turhaksi. Kirjailija on erottanut asiantuntijoilla tarkistuttamansa faktat selkeisiin tietolaatikoihin, jotka poikkeavat muusta tekstistä jo kirjasimeltaan. Syövän omissa nahoissaan kokeneelle Aarnipuron kirja on maanmainiota vertaistukea. Mutta kenelle tahansa teos tarjoaa avartavan ja viihdyttävän lukukokemuksen. Sujuvasti etenevä kerronta piirtää kuvan menestyvästä uranaisesta, jolla on elämä mallillaan. Syöpä tietenkin sotkee kuviot pahan kerran, mutta tarinalla on onnellinen loppu. Toipumista edistää juoksulenkeillä hankittu hyvä fyysinen kunto, syövän tuomia ahdistuksia lievittävät rakastava puoliso, fiksut lapset, myötäelävä työyhteisö. Mutta hyväosainenkin joutuu vakavan sairauden edessä kohtaamaan elämän arvaamattomuuden ja oman haavoittuvuutensa. Aarnipuro myöntää muun muassa sännänneensä leikkauksen jälkeen töihin liian aikaisin ja joutuneensa nöyränä palaamaan kotiin toipilaaksi. Kirjassaan hän kertoo, miltä tuntui kun ensimmäiset hiukset alkoivat sytostaattikuurin myötä putoilla. Kuinka peruukki- ja turbaanihuolet välistä tekivät tilaa kuolemanpelolle. Reipas itseironia maustaa sivuja, joilla järkinainen tunnustaa kompuroineensa, hölmöilleensä ja sortuneensa luulotautiin. Ei Rintasyövän vuosi silkkaa sairaskertomusta ole. Kirjoittajan riemukkaat viisikymppiset, viihtyisät kahvihetket tyttöjen kesken, kävelylenkit koiran kanssa, kesäpaikan kunnostaminen, arkinen pastankeitto elämänmakua on mukana roppakaupalla. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto CCC 909-09/11 Lääkealan rohkea edelläkävijä. Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä.

4-2012 - N:o 2 Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Television Onnenpelissä kerättiin varoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry toteutti touko-kesäkuussa 2012 Onnenpeli - varainhankintakampanjan yhteistyössä Oy Randomex Ab:n kanssa, joka on varainhankinnan suunnittelija ja käytäntöön toimenpanijataho. -Onnenpeli on Randomexin suunnittelema, MTV 3 televisiokanavalla esitettävä hyväntekeväisyysohjelma. Onnenpelissä kerätään varoja kotimaisiin kohteisiin. Onnenpeli on varainhankinnassa uudenlainen tapa lähestyä yleisöä. Ajatuksena on ollut kehittää perinteisen varainhankintatoiminnan rinnalle hyväntekeväisyystoimintaa, joka vastaa ajan henkeä. Puhelinarpajaiset ovat yhä suositumpia, sillä niihin on helppo osallistua paikasta riippumatta. Puhelinarpajaisissa arpa hankitaan tekstiviestillä tai soittamalla. Suurella osallahan on nykyisin käytössä kännykkä, joka mahdollistaa osallistumisen olinpaikasta riippumatta. Ohjelman tuotto ohjataan aina kunkin kuukauden edunsaajajärjestöön. Toimitusjohtaja Eija Tapala suunnitteli Suomen ensimmäiset mobiiliarpajaiset jo vuonna 2004. -Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Randomexin yhteistyönä esitettiin Onnenpeli ohjelmaa televisiossa touko-kesäkuun aikana arkisin MTV 3, Ava ja Subtv televisiokanavilla. Televisio ohjelmassa yleisöllä oli mahdollisuus osallistua hyvän tekemiseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäpotilaiden hyväksi ja samalla voittaa jonkun Unelmavoitoista, kuten auton tai matkan, joita esiteltiin ohjelmassa. Toimitusjohtaja Eija Tapalan mukaan kaikki ohjelman tekoon osallistujat olivat positiivisella asenteella ja innostuneesti mukana. Ohjelman kautta tavoitettiin kaikkiaan noin 3 miljoonaa katsojaa. -Onnenpelin kuvaukset tehtiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen alueella huhtikuussa 2012. Ohjelman juontajana toimi Riki Sorsa, jolle syöpä sairautena on myös henkilökohtaisesti koskettanut asia. Puheenvuoron ja pääosan saivat syöpäpotilaat ja heidän läheisensä, jotka toivat esille omia tarinoita syöpäkokemuksesta. Omakohtainen kokemus antoi katsojille konkreettista tietoa siitä millaisia tuntoja syöpäsairaus herättää sairastuneessa ja hänen lähipiirissään. Syöpäpotilaan elämään mahtuu paitsi raskaita asioita, myös hyviä ja onnellisia hetkiä. Onnenpeli -ohjelmalla on toimitusjohtaja Eija Tapalan mukaan näin myös tiedottava tehtävä. Sen kautta voidaan kertoa yhdistyksen toiminnasta sekä saada sen tuottamille palveluille tunnettavuutta lisää. Onnenpelissä kerättiin varoja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n syöväntorjuntatyöhön. Ohjelman keräystuotto oli upea 75 371 euroa. Lämmin kiitos kaikille ohjelman tekoon ja Onnenpeli arpajaisiin osallistuneille! Teksti ja kuva: Minna Vaininen Lipaskeräys: Perinteistä varainhankintaa ja uusia kokemuksia Jouni Kyläkulta toimii Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n lipaskerääjänä ja on yksi yhdistyksen aktiivisimmista vapaaehtoistyöntekijöistä. Takana on jo lähes 17 vuotta lipaskeräystoimintaa, ensin Salon seudulla ja myöhemmin myös Turun alueella. Aikoinaan yhdistys kaipasi lisää kerääjiä ja Jouni Kyläkulta päätti tulla mukaan toimintaan. Monipuoliset tehtävät, uudet kokemukset ja mukava seura ovat motivoineet jatkamaan. Lipaskeräyksen lisäksi tehtäviä on riittänyt eri tapahtumissa arpamyynnistä ja järjestyksenvalvonnasta liikenteen ohjaukseen. -Lipaskeräystä olen tehnyt esimerkiksi Pihasoittotempauksissa, Hirvensalopäivillä, Keskiaikamarkkinoilla, laivaterminaalissa, eri festivaaleilla ja lauttakeräyksissä. Nauvon lauttarannassa on tullut vietettyä 12 Juhannusta ja siitä onkin tullut jo perinne, kuten moniin muihinkin tapahtumiin osallistumisesta, kertoo Jouni. -Vapaaehtoistoimintaan ja lipaskeräykseen kannustaa kanssakäyminen erilaisten ihmisten kanssa. Se tuo monenlaisia kohtaamisia ja keskusteluja sekä kokemuksia erilaisissa ympäristöissä. Keräystehtävän merkeissä pääsee myös tutustumaan erilaisiin tapahtumiin. Keräystoimintaa voi tehdä paikasta ja tapahtumasta riippuen muutamasta tunnista vaikka koko päivään. Suunnittelen itse kalenteriini sopivaksi, mihin keräyksiin osallistun. Tietyt keräyspaikat ovat vakituisia vuodesta toiseen ja lisäksi teen myös kertaluonteisia keräystehtäviä, sanoo Jouni. - Lipaskerääjänä toimiminen on Jounin mukaan luottamustehtävä. Kiinnostus kohdata erilaisia ihmisiä on tärkeää. Kohtelias käytös ja hyvän päivän toivotus antaa lahjoittajalle hyvän mielen. Saman lipaskerääjän läsnäolo tapahtumissa tuo luottamusta ja usein lahjoittajat kaipaavatkin monivuotista tuttua kerääjää tiettyihin tapahtumiin. Tavataan taas vuoden kuluttua - toteavat monet Jounille. Juhannusaika ja heinäkuu, sekä marras- ja joulukuu ovat lipaskeräyksen kannalta vuoden aktiivisimpia aikoja. Tällöin ihmiset liikkuvat kesätapahtumissa ja esimerkiksi ostoskeskuksissa ja samalla Vapaaehtoistyö tuo sisältöä elämään Leena Nordanberg on toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisena jo seitsemän vuoden ajan. Ensimmäisenä tehtävänä koulutuksen ja perehdytyksen jälkeen oli tukihenkilönä toimiminen saattohoitopotilaiden parissa. Lisäksi Leena Nordanberg halusi tukea ja auttaa Meri-Karinan alueen asukkaita ystävätoiminnan kautta. Asukkaiden kanssa ulkoilu, kauppa- ja lääkärikäynneillä avustaminen, retkien ja harrastustoiminnan järjestäminen ovat olleet vuosien varrella mieluisaa ja monia mukavia muistoja on tehtävistä kertynyt. -Vähitellen, syöpäyhdistyksen toimintaan tutustuessa, myös vapaaehtoistehtävät ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, samoin taito huomata ja arvioida, miten tehtäviä kannattaa tehdä ja mikä on itselle soveltuvaa toimintaa sekä mitkä ovat omat voimavarat, sanoo Leena. -Leenalle ovat tuttuja lähes kaikki tehtävät, joita Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä voi vapaaehtoisena tehdä: Ystävätoiminta, kahvitus- ja myyjäistoiminta, varainhankinta, pihatalkoot, monenlaiset kuljetus- ja toimistotehtävät sekä erilaisissa tapahtumissa ja niiden järjestelyissä avustaminen. Mieluisinta tehtävää on vaikea nimetä. Kaikista tehtävistä saa hyvän mielen, koska tietää toimivansa hyvän asia puolesta. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessä toimiminen antavat motivaatiota toimintaan. Tekemällä oppii ja tutustuu uusiin ihmisiin ja asioihin. Monista haluavat lahjoittaa myös syöpäkeräykseen. - Aina suuri ihmismäärä ei ole vaikuttavana tekijänä ihmisten halukkuuteen lahjoittaa keräykseen tai siihen mikä on lahjoituksen suuruus. Monet eri tekijät vaikuttavat ja lahjoittajina on kaiken ikäisiä ihmisiä. Pienetkin lahjoitukset ovat tärkeitä, sillä niistä kertyy lopulta yhdessä suurempi summa. Joillekin keräyslippaaseen lahjoittaminen on jo perinne ja syöpä sairautena on myös sellainen asia, joka koskettaa ja kannustaa tukemaan syöpäpotilaita ja heidän läheisiään. Jounin mukaan syöpäyhdistyksen lipaskerääjän nähdessään ihmiset tulevat usein kertomaan ja keskustelemaan omasta tai läheisen sairauskokemuksesta. -Lipaskeräyksessä tärkeää varainhankinnan ohella on se, että yhdistyksen toiminta on jalkautunut ihmisten pariin ja yhdistys saa myös tätä kautta näkyvyyttä toiminnalleen. Kaikki varainhankinta, sekä perinteinen toiminta että uudemmat varainhankinnan muodot yhdessä ovat tärkeitä ja antavat mahdollisuuden Tiila ja Aarne Heinonen lahjoittavat Jounin lippaaseen hyvän asian puolesta. osallistua eri tavoilla tärkeän asian tukemiseen. Uusia lipaskerääjiä kaivataan ja Jouni lupaa olla tarvittaessa tukena ja perehdyttäjänä uusille toimintaan mukaan tulijoille. Myös eri yhteisöt voivat ottaa vapaaehtoisista on tullut myös ystäviä, joiden kanssa tavataan säännöllisesti esimerkiksi käsitöiden, kahvituokioiden tai Mimmi-koiran kanssa ulkoilun merkeissä. Leenan Mimmi-koira on asukkaiden lemmikki, joka ulkoiluttaa asukkaita ja toimii siis vapaaehtoisena terapeuttina. -Leena on vuosien varrella perehdyttänyt monta uutta vapaaehtoista mukaan käytännön toimintaan ja osallistunut uusille vapaaehtoisille järjestettäviin koulutuspäiviin. Yhdessä toimittaessa voi jakaa kokemuksia ja saada välitöntä tukea ja neuvoja toisilta samoissa tehtävissä toimivilta. Myös uusia ideoita toimintojen kehittämiseksi jaetaan. Leena tekee vapaaehtoistyötä omaa aikatauluunsa soveltuen. Iän myötä tehtävät myös muuttuvat ja tarvittaessa pidetään välillä vapaata, toteaa Leena. yhteyttä Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen järjestäessään tapahtumia ja tilaisuuksia, joiden yhteydessä halutaan kerätä varoja Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnan hyväksi. Tervetuloa mukaan toimintaan! Teksti ja kuva: Minna Vaininen Leena Nordanbergille ovat tuttuja lähes kaikki tehtävät, joita voi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen piirissä vapaaehtoisena tehdä. -Joulukuussa Leena osallistuu vapaaehtoistyössä kahvitukseen, arpamyyntiin ja joulukorttien postitustehtäviin. Aktiivinen vapaaehtoistyö jatkuu. Teksti ja kuva: Minna Vaininen

N:o 2-2012 - 5 Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 15-vuotias Etuset-ryhmä juhli taivaltaan Etuset-ryhmä on ollut helpottamassa eturauhassyövän kanssa elämistä jo 15 vuoden ajan. Samalla kun syöpä yleistyy, kolmannen sektorin palveluille on koko ajan enemmän kysyntää. Meri-Karinassa pidettiin 2.4.2012 juhlaluento, jossa käsiteltiin miesten yleisintä syöpämuotoa, eturauhassyöpää. Seminaarissa oli useita vaikutusvaltaisia puhujia. Myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojala piti oman puheenvuoronsa. Tilaisuuden avannut Ojala puhui vapaaehtoistyön merkityksestä. Vapaaehtoistyö on Meri-Karinassakin tärkeää. Se tukee julkisia ja yksityisiä hyvinvointipalveluja antamalla oman panoksensa syöpäpotilaiden hoidossa ja heidän lähiomaistensa tukemisessa. Syöpä pysäyttää pohtimaan elämää monestakin perspektiivistä. Tähän aiheeseen pureutui emeritusarkkipiispa John Vikström. Yksi näkökulma on terveyden merkitys. Miten terveys voidaan määritellä? Yhden määritelmän mukaan sillä tarkoitetaan täydellistä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa. Vikströmin mukaan tällaista tilaa on kuitenkin mahdoton saavuttaa. - Ei ole realistista ajatella, että ihmisen tila olisi noin täydellinen. Kokonaisvaltaista terveyttä on vaikea määritellä, mutta yhtenä sen osana näkisin, että pystyy mielekkäästi ja järkevästi suhtautumaan elämän koviinkin tosiasioihin. Vikströmin mielestä uskonnollisuudella on positiivinen suhde terveyteen. Hän nostaa henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin yhdeksi terveyden komponentiksi. Uskonto tarjoaa vastauksia ihmisiä askarruttaviin asioihin läpi elämänalueiden. Urologian ylilääkäri Peter Boström toi lääketieteellisen näkökulman seminaarikeskusteluun. Hän kävi läpi syövän yleisyyttä, sen taustoja ja todentamista. Seulonnot ovat hyvä tapa löytää uusia syöpätapauksia, mutta ne ovat hintavia. Seulontoja vaikeuttaa se, että osa löydetyistä kasvaimista on hyvälaatuisia. - Ikääntymiseen kuuluu eturauhasen kasvu. Useimmiten se on hyvälaatuista. Jos joku saa tietää sairastavansa syöpää, jolle ei kannata tehdä mitään, se voi tuntua raskaalta. Kasvainten yleistyessä olisi kuitenkin syytä seuloa yhä suurempi osa ikääntyvistä miehistä. Kun tauti havaitaan ajoissa, sitä voidaan hoitaa huomattavasti tehokkaammin. On myös oikeudenmukaista, että ihmiset tietäisivät kehossaan tapahtuvista muutoksista. Keskimäärin 1 000 seulottua miestä kohti löytyy noin 33 Emeritusarkkipiispa John Vikström (keskellä) totesi esityksessään, että kokonaisvaltaista terveyttä on vaikeaa määritellä, mutta yhtenä sen osana hän näkisi, että ihminen pystyy mielekkäästi ja järkevästi suhtautumaan elämän koviinkin tosiasioihin. Urologian ylilääkäri Peter Boström in mukaan seulonnat ovat hyvä tapa löytää uusia syöpätapauksia, mutta ne ovat hintavia. Seulontoja vaikeuttaa se, että osa löydetyistä kasvaimista on hyvänlaatuisia. Toiminnanjohtaja Hannu Tavio (oikealla) muistutti kuulijoita, että potilas on yksilö, jonka sairauden kokemista voidaan helpottaa ottamalla hänen henkilökohtaiset tarpeensa huomioon. syöpätapausta. Luku on pieni. Siltikin seulonnat ovat tärkeitä niin kauan kuin niillä voidaan pelastaa ihmishenkiä. Seminaarin lopuksi Suomen Eturauhassyöpäyhdistys PROPOn toiminnanjohtaja Hannu Tavio otti vielä kantaa seulonta-asiaan huomioimalla, että itsensä tutkituttaa vapaaehtoisesti kaikkein useimmin hyväosaiset. Näin ollen yleiset seulonnat ikään kuin demokratisoisivat tapausten toteamista koko väestön keskuudessa. Köyhälläkin on oikeus terveyteen. Tavio puhui myös eturauhassyövän monista tasoista. Terveyshallinnollinen taso, yhteiskunnalliset kustannukset, tutkimustaso ja lääketieteelliset toimenpiteet ovat esimerkkejä näistä. Potilaan kannalta hyvin tärkeä taso, koettu ja eletty tauti, unohtuu monesti. Olennaista olisi, että potilas-lääkäri-kommunikaatio toimisi, ja potilasta ei kohdeltaisi vain toimenpiteiden kohteena. Potilas on yksilö, jonka sairauden kokemista voidaan helpottaa ottamalla hänen henkilökohtaiset tarpeensa huomioon. Etuset-ryhmän perustamisen jälkeen ensimmäinen luentotilaisuus ja kokoontuminen pidettiin 2.4.1997, ja päivälleen 15 vuotta tätä myöhemmin pidettin ryhmän juhlaseminaari. Seminaarissa kuultiin neljän puhujan ohella taiteilija Arja Lylyn musiikkiesityksiä. Etuset tarjoaa luentoja ja vertaistukea eturauhassyövän kanssa eläville. Lisäksi se järjestää matkoja ja muuta virkistystoimintaa ryhmäläisille. Teksti ja kuva: Joel Kanerva Koe bensiinimoottorivallankumous FORD FOCUS 1.0 EcoBoost CO2 alkaen 109 g/km. Nyt Automaassa. Raisiossa ja uudesta liikkeestämme Turussa Helsinginkatu 22 - tervetuloa! UUSI FORD UUSI FORD VUODEKSI KÄYTTÖÖN S-ETUKORTILLA HETI MUKAAN LYHYT 12 KK SOPIMUS SAMAAN HINTAAN JOKA KUUKAUSI AINA TAKUU VOIMASSA EI HUOLTOHUOLIA, EIKÄ YLLÄTYSKULUJA EI KÄSIRAHAA VAIHTOEHTO VAIHTARILLE TAI TYÖSUHDEAU- TOLLE 12 kk jälkeen palauta tai vaihda uuteen. Uusi Ford 1.0 EcoBoost -bensiinimoottori tuottaa 100 tai 125 hevosvoiman tehon ja käyttömukavuutta lisäävän jopa 170 200 Nm väännön. CO2-päästöt 109 117 g/ km ja polttoaineen EU-yhdistetty kulutus 4,8 5,1 l/100 km. UUSI FORD FOCUS 1.0 EcoBoost Hinta alkaen 22.448,95 (sis. toim.kulut 600 ) automaa. /uusifordvuodeksi 5-ovinen Ford Focus 1.0 EcoBoost alk. 22.448,95 (autoveroton suositushinta 18.120 + arvioitu autovero CO2-päästöillä 109 g/km 3.728,95 ). Hinta sisältää toimituskulut 600. Kuvan autot erikoisvarustein. Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti 010 765 6760 Huollon ajanvaraus 010 765 6860 Automaa Turku Helsinginkatu 22 Automyynti 010 765 6810 Huolto/varaosat 010 765 6830 Raisio automyynti: ma klo 8-20, ti-pe klo 8-18, la klo 10 15, huolto: ma-pe klo 7-18, la klo 10 15 Helsinginkatu automyynti: ma-pe 9-18, la 10-15, huolto: ma-pe klo 7-17 Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23% ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA automaa.fi

6-2012 - N:o 2 Kuolemasta pitää puhua Mikään ihmiselämässä ei liene varmempaa kuin se, että se päättyy meillä kaikilla kuolemaan. Sitten joskus. Joissakin elämäntilanteissa kuolema tulee ison harppauksen likemmäs. Vakava ja parantumaton tauti tai iän lisääntyminen pakottavat pohtimaan kuolemaa ja sen kohtaamista ja ottamaan kantaa myös sen mahdollisesti mukanaan tuomaan kärsimykseen. Juha Hänninen kuolemasta lääketieteessä Meillä jokaisella on käsityksemme hyvästä kuolemasta. Joku haluaa mennä kertaheitolla vaikka vakavassa onnettomuudessa tulematta tietoiseksi poislähtönsä hetkestä. Toiselle hyvä kuolema voi tarkoittaa tilannetta, jossa nukahdamme kivuttomasti viimeiseen uneen läheistemme läsnä ollessa. Sitten kun elämä ja siihen liittyvät tehtävät on loppuun suorittu ja läheiset hyvästelty. Kivuliasta kuolemaa kukaan meistä ei tietenkään toivo omalle tai läheistensä kohdalle. Tuntematon kuolema Yhteistä meille kuolemaamme pohtiville on kuitenkin se, että emme todellakaan tiedä Terveydenhuollon tavoitteena on muun muassa sairauksien aiheuttaman kivun ja kärsimyksen lievittäminen sekä ennenaikaisen kuoleman estäminen ja rauhallisen kuoleman takaaminen. Lääketieteessä kuolema on ei-toivottu hoidon lopputulos. Toisaalta etenkin vanhusten kuolemaa on alettu pitää normaalina tapahtumana, jota ei edes tule yrittää estellä, kun sen aika on. Kuoleminen on pitkittynyt lääketieteellisen teknologian myötä. Kun kuolema pitkittyy, usein myös pitkittyy aika, jolloin sairaus aiheuttaa kärsimystä. Usein lääkärien kliiniset taidot diagnostisoida lähestyvää kuolemaa ovat huonot tai lääkärit ovat haluttomia tekemään diagnoosin lähestyvästä kuolemasta, Se, ettei lähestyvää kuolemaa havaita tai ennuste tehdään väärin, voi johtaa potilaiden tarpeettomaan kärsimykseen ja riittävän hoidon (tai hoidoista pidättäytymisen) viivästymiseen. miten se tulee tapahtumaan. Siitä huolimatta kuolemasta ja sen kohtaamiseen liittyvistä asioista on tärkeää puhua. Tuntematon pelottaa ja kuolemaan liittyvien asioiden ja käsitteiden ymmärtäminen saattaa helpottaa sen kohtaamista. Terho-kodin ylilääkäri Juha Hänninen on vuosia kuulunut niihin henkilöihin, jotka ovat julkisuudessa pohtineet kuolemaa monista lähtökohdista. Häntä voidaan pitää suomalaisen saattohoidon uranuurtajana. Hänninen on myös tietoisesti halunnut nostaa kuolemaa keskustelun aiheeksi ja ottanut siihen julkisesti kantaa sekä omilla kirjoituksillaan että antamalla asiantuntijahaastatteluja tiedotusvälineissä. Hänellä on tärkeää sanottavaa sekä lääkärikollegoilleen, jotka osallistuvat monien ihmisten viimeisiin hetkiin että meille maallikoille. Saako mielipiteitään tarkistaa? Juha Hänninen on toiminut asiantuntijana monissa kuolemaa sivuavissa kehittämishankkeissa ja ollut perustamassa yhdistyksiä, joiden piirissä on koulutettu kuoleman ja siihen liittyvän kivun ymmärtäjiä ja osaajia. Hän on Duodecimin Kuolevan potilaan oireiden hoidon Käypä hoito -suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja ja ollut perustamassa Suomen Kivuntutkimusyhdistystä, Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistystä ja Suomen Palliatiivisen lääketieteen yhdistystä. Hän on kirjoittanut aiemminkin kirjoja kuolemasta. Eutanasia. Hyvä kuolema -kirja on kokoelma Hännisen aiheeseen liittyviä kirjoituksia. Merkittävän siitä tekee se, että Hänninen ottaa kantaa omiin aiempiin kirjoituksiinsa ja ikään kuin päivittää niissä käydyn keskustelun tämän päivän tasalle. Hän kertoo avoimesti tarkistaneensa mielipidettään mm. eutanasiasta. Aiemmin hän torjui sen ehdottomasti, mutta Saattohoito on turvan tuomista loppuelämään. vuodet saattohoitolääkärinä ja paljon inhimillistä kärsimystä kokeneena ovat kypsyttäneet häntä tarkistamaan kantojaan. Hänninen kirjoittaa: Nyt vuonna 2012 huomaan ihmetteleväni, miksi olen ankarasti vastustanut eutanasiaa kuolevan ihmisen kärsimyksen lievittämisen äärikeinona. Se ei ole perustunut mihinkään. Tai kenties hybrikseen, jonka mukaisesti ajattelin voivani auttaa kaikkia niillä keinoilla, jotka minulla on käytettävissäni. Kun mitään ei ole tehtävissä on vielä paljon tehtävissä Kirjan lukijalle ja kaikille kuolemasta kiinnostuneille ja siitä keskusteleville on hyvä tutustua tärkeisiin termeihin, jotka tuntuvat valitettavan usein menevän ihmisillä surullisesti sekaisin. Eutanasia ei ole kenen tahansa kuolevan hoitoa eikä saattohoitoa. Saattohoito on elämän loppuvaiheen hoitoa, kun tautia ei pystytä parantamaan ja kun odotettavissa oleva elinaika on korkeintaan muutamia kuukausia. Saattohoito on osa palliatiivista eli oireita lievittävää hoitoa silloin kun parantavan hoidon mahdollisuutta ei ole. Asianmukaiseen saattohoitoon tulisi jokaisella tarvitsevalla olla oikeus. Eutanasia, joka kiihdyttää tällä hetkellä käytävää kuolemakeskustelua tarkoittaa potilaan elämän tietoista ja tarkoituksellista lopettamista lääkeaineella potilaan omasta pyynnöstä tilanteessa. jossa kärsimys on sietämätöntä. Vain harvat tarvitsevat eutanasiaa Eutanasian käyttö on siis äärimmäinen tilanne, johon ei yleensä jouduta, jos saattohoito ja palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito järjestetään asianmukaisesti. Päätös saattohoitoon siirtymisestä on usein parasta, mitä potilaalle kuoleman lähestyessä voidaan tehdä. Hospice-liikkeen periaatteiden mukaisesti saattohoidossa voidaan tehdä paljon silloin, kun mitään ei parantavan lääketieteen nimissä enää ole tehtävissä eli voidaan lievittää kipua ja siihen liittyvää kärsimystä. Saattohoito ei myöskään ole vain lääketieteellistä hoitoa, vaan hyvään saattohoitoon kuuluu myös mahdollisuus saada apua esimerkiksi sielunhoidollisiin kysymyksiin. Eutanasia ei ole saattohoitoa Äärimmäisissä tapauksissa potilaan kivun ja kärsimysten helpottaminen ei ole mahdollista ja silloin tulisi Hännisen mukaan voida keskustella myös eutanasiasta, vaikka se ei olekaan helppoa. Asia ei ole helppo eutanasian pyytäjälle eikä sen toteuttajille eli lääkäreille, joiden tulisi eutanasia suorittaa, mikäli se yhteiskunnassamme sallittaisiin. Näin Juha Hänninen pohtii: Eutanasia saattaa olla mahdollisuus auttaa ihmistä silloin, kun lääketiede on kyvytön. Useinkaan ei ole kysymys kivusta tai muusta yksinomaan ruumiillisesta oireilusta. Halu kuolla liittyy kokemukseen kaiken merkityksettömyydestä, turhuudesta ja kuoleman lähestymisestä. Sellaisen kuoleman, joka sisältää tunnuspiirteitä elämän lopusta joka kauhistuttaa. Tarvitaan laki eutanasiasta Hänninen on saanut muuttuneista mielipiteistään runsaasti palautetta ja mm. Suomen Lääkäriliitto on edelleen sitä mieltä, ettei aktiivisesta eutanasiasta pitäisi säätää lailla. Hänninen vastaa kysymykseen tarvitaanko Suomessa eutanasialakia? Kyllä tarvitaan. Sellainen laki, jossa taataan kuolevalle ihmiselle myös apua, ettei hänen tarvitsisi kokea tilannetta, jossa kuolema tuntuu ainoalta mahdollisuudelta. Sen lisäksi tarvitaan mahdollisuus auttaa myös niitä, joille hyväkään saattohoito ei riitä. Hänninen on pohtinut asiaa myös lääkärinä omalla kohdallaan: Olen valmis hyväksymään Suomeen lain eutanasiasta. Olen myös valmis tarvittaessa toteuttamaan eutanasian. Ei se voi olla pahempaa, kuin seurata vierestä suunnatonta elämän lopun kärsimystä. Olen siis sitä mieltä, että inhimillinen kärsimys ihmisen kuollessa on väärin ja meillä on velvollisuus lievittää sitä. Vaikka sitten auttamalla ihminen kuolemaan, jos muutakaan emme voi. Eutanasia. Hyvä kuolema on tärkeä kirja. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Suomen Syöpäyhdistyksen kuva-arkisto Tunnustettu terveysasioiden tulkki on poissa Perjantaina 28.9. meidän tavoitti suruviesti. Erikoistoimittaja Timo Moberg oli menehtynyt. Monessa mukana olleen miehen sydän petti vain 64-vuotiaana. Timo osallistui vapaaehtoistyönään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan yhdistyksen lehden toimittajana ja viestintäneuvoston varapuheenjohtajana 1990-luvun alusta lukien. Timo kirjoitti lehtemme lukijoille syövästä ammattilaisen tekstiä, jossa faktat olivat kohdallaan ja jonka inhimillisen puolen hän oli suodattanut myös omien syöpään liittyneiden kokemustensa kautta. Timoa arvostivat sekä lehtien lukijat, kollegat että lääketieteen ja terveydenhuollon tutkijat ja asiantuntijat, joiden osaamista hän välitti sekä päätoimessaan Turun Sanomissa, Lounais- Suomen Syöväntorjuntasanomissa ja Syöpä-Cancer -lehdessä. Hän ohjasi omalla esimerkillään lukemattomia lääketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisia viestimään terveydestä ja tutkimuksistaan ymmärrettävästi. Timon kanssa työskennellyt lääkäri totesi hänestä näin: Timo oli niitä toimittajia, joka osasi kirjoittaa artikkeleita vaativista lääketieteellisistä aiheista sekä ymmärrettävästi että kiihkottomasti. Yhteistyö hänen kanssaan oli aina helppoa ja samalla antoisaa. Timo Moberg sai työstään useita huomionosoituksia. Hänelle myönnettiin Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Tiedottajapalkinto, Vuoden Tiedetoimittaja-palkinto ja Suomen Syöpäyhdistyksen pronssinen ansiomitali. Viimeksi mainittua hän ei ehtinyt vastaanottaa. Muistamme Timoa, hänen ammattitaitoaan ja lämmintä persoonaansa vielä monesti viestintäneuvoston ja lehden toimituksen kokouksissa. Tuula Vainikainen Kari Ojala 80 v. HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v. 1932 perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh. 231 4074 Myös liikeajan jälkeen HAUTAUSTOIMISTO Linnankatu 9 Turku 23 23 23 5 Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden Täydellistä hautauspalvelua yli 110 v. www.hautaustoimistosaarinen.fi

N:o 2-2012 - 7 Suomen suurimmat JOULUMYYJÄISET TURUN MESSU- JA KONGRESSIKESKUKSESSA Sunnuntaina 9.12.2012 klo 11-18. Tuhansia joulumielellä liikkuvia ostajia, satoja myyjiä Tavara vaihtaa vilkkaasti omistajaa: upeita yksilöllisiä kädentöitä, taidetta, vaatteita, jouluherkkuja ja koristeita, hauskoja leluja melkein mitä tahansa. Ei kirpputoria. Ravintola avoinna. Linja-autokuljetukset (nro 100) Kauppatorilta. Vapaa sisäänpääsy. Lahjaongelmiin ratkaisu yhdellä ostosreissulla. Järj. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. UOTILA & LAINE OY TILI-RINGVALL OY AUKTORISOITU TILITOIMISTO Yliopistonkatu 34 A, 4. kerros 20100 Turku Puh. (02) 277 2111 Telefax (02) 277 2100 E-mail: tilitoimisto@uotila-laine.fi www.uotila-laine.fi www.turunkuntokolmio.com Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, 20900 Turku puh. 265 7606 - veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista Esko Hirvinen fysioterapeutti 0400 510 314 esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com HYVÄÄ UNTA ELÄMÄN ERI VAIHEISSA UUSI KAUNEUDEN JA TERVEYDEN HOITOLA AVATTU! AJAVAISTARJOUKSENA YLELLINEN, 1½ h KESTÄVÄ HEMMOTTELUHOITO (arvo 95 ) HINTAAN 55 Hoito sis. täydellisen kasvohoidon laadukkailla ja ylellisillä tuotteilla ja tehokkaan, mutta lempeän lymfahieronnan. Voit kuunnella rauhallisessa,miellyttävässä ilmapiirissä mielimusiikkiasi ja siemailla happivettä. Hoidon aikana hierotaan myös kädet ja jalat nesteitä poistavalla lymfamenetelmällä (koulutettu sairaanhoitaja), iho kosteutetaan ja hoidetaan. Myös hartiaseutu, niska, kaula sekä käsivarret hierotaan. Lopuksi saat int.päähieronnan, hiukset ravitaan ja kosteutetaan huippulaadukkain kampaamotuottein. VARAA AIKA TAI OSTA SUOSITTU LAHJAKORTTI (esim. joululahjaksi) HOITOON, JONKA PÄÄTTEEKSI ASIAKKAAT SANOVAT: OLEN KUIN TAIVAASSA! KIILTÄVÄT,UPEAT GEELIKYNNET HINTAAN 55 (ovh 95 ) KASVOJEN JUONTEIDEN TÄYTEHOITO -20% OVH:STA Varaa aika ilmaiseen arviointiin/suunnitteluun erikoissairaanhoitajalta ja päätä, miltä huomenna näytät! RIPSIEN PIDENNYS HINTAAN 75 (OVH 98 ) KORKEALAATUISILLA TUOTTEILLA Moottorivuode on laadukas ja helppokäyttöinen. Päädyn korottaminen tuo helpotusta kuorsauksen sekä närästyksen oireisiin. alk. 2683 (80cm x 200cm) Nyt moottorivuoteen ostajalle fysiovibrastinen hieronta kaupanpäälle Uusi hengittävä ja täysin pestävä ä Air-o-Bed -petauspatja tarjoaa optimaalisen lämpötilan sekä nukkumismukavuuden kolmiulotteisen rakenteen ansiosta. alk. 804 ( 80cm x 200cm ) SILLBERG STUDIOT / SILLBERG HOITOLAT Johanna Sillberg puh. O4O 77 96 137 johanna.sillberg@gmail.com www.sillbergstudiot.fi Unikulma Oy Raisio Itäniityntie 14, 040 585 6798, ark. 10-20, la 10-17, su 12-16

8-2012 - N:o 2 Anna-Liisa leikitti lapsisyöpäpotilaita 25 vuotta Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on järjestänyt lapsisyöpäpotilaille ja näiden perheille leikkitoimintaa ja sairaala-askarteluja 25 vuoden ajan. Toiminnasta on vastannut lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjanen. Työmaana on ollut TYKSin osasto 416, hematologian poliklinikka, Meri-Karina sekä alkuaikoina myös perheiden kodit. Anna-Liisa Pohjanen jäi eläkkeelle alkusyksystä. Työ sai alkunsa, kun sairaala ehdotti syöpäyhdistykselle lastentarhanopettajan palkkaamista. Turku ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. tekivät sopimuksen, että Syöpäyhdistys tuottaa lasten leikkitoimintaan kuuluvia palveluja sairaalan askarteluohjaajan avuksi lapsisyöpäpotilasperheille. Kaupunki osallistui turkulaisten perheiden kustannuksiin noin 20 vuoden ajan. Olin ollut 12 vuotta päiväkodissa. Olin toiminut pyhäkoulusihteerinä ja päiväkerho-ohjaajana viisi vuotta. Pyhäkoulusihteerikoulutuksessa oli hollantilaisen lasten sairaalasielunhoitajan luento työstään. Hän oli teologi, mutta hän myös askarteli lasten kanssa. Luennon jälkeen ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä, Pohjanen kertoo. Sitten hän näki lehti-ilmoituksen, jolla haettiin lapsisyöpäpotilaille puolipäiväistä lastentarhanopettajaa. Asiat loksahtivat kohdalleen. Tuohon aikaan päiväkodeissa oli suuret lapsiryhmät. Minulla oli samanaikaisesti tärkeä, mutta myös riittämätön olo, kun kaikille lapsille ei tuntunut olevan aikaa. Sairaalassa voi keskittyä yhteen lapseen kerrallaan. Työssä oli monia käytännön haasteita. Alkuaikoina pahoinvointilääkkeet eivät olleet yhtä hyviä kuin nyt. Leikkimisestä ei tule mitään, jos lapsi koko ajan oksentaa. Askartelujen suunnittelussa piti ottaa huomioon se, kumpaa kättä lapsi pystyi käyttämään, jos toiseen käteen oli kiinnitetty tiputusletku. Nyt monet lapset käyttävät rinnassa olevaa ihonalaista infuusioporttia, johon letkut kiinnitetään. Meri-Karinaan leikkihuone Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karina aloitti vuonna 1990 toimintansa. Kongressija juhlasali sekä syöpälasten toimintatilat saatiin vuonna 1997. Haaveilimme vuosia omasta tilasta. Viimein pääsimme suunnittelemaan Meri- Karinan leikkihuonetta. Esikuvana olivat ruotsalaisten sairaaloiden leikkitilat, joissa on omat tilansa eri ikäisille lapsille, eri toiminnoille sekä iso yhteinen tila. Leikkihuoneessa on tilat pelikonsoleille, kotileikeille ja puiselle pienoisrautatielle. Liukuovien kautta tilat laajenevat suurempaan saliin, jonka yhteydessä on hiekka- ja vesileikkihuone. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtajan Kari Ojalan johdolla käytettiin paljon aikaa tilojen saamiseksi toimiviksi lapsille ja nuorille. Iso monitoimitila on myös kokous-, kurssi- ja juhlakäytössä. Lisäksi uimahalli, liikuntasali ja leikkikenttä ovat tehneet Meri-Karinasta paikan, johon infektioeristyksessä olevat perheet mielellään tulevat. Lastentarhanopettajaa onkin tarvittu toimintapäivissä, lapsiparkeissa ja kursseilla. Toiminnan ja leikkivälineiden sekä suuri osa jopa tilojen vaatimista varoista piti kerätä maailmalta. Alkuvuosina olin perheiden mukana keräyksissä ja hyväntekeväisyystempauksissa. Vaikka Pohjasen työ olikin leikkiä, oli siinä myös vakavampi puolensa. Kaikki lapsisyöpäpotilaat eivät selviä sairaudestaan. Kun tulee tieto, että lapsi ei selviä, tunnen oloni hirvittävän väsyneeksi. En voi hyväksyä sitä, että joitakin lapsia ja nuoria ei enää ole. Pohjanen on saanut työhönsä ammatillista etäisyyttä. Työssä ei itku tule, mutta muissa tilaisuuksissa, esimerkiksi hautajaisissa musiikin alkaessa soida, tunteet tulevat pintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. palkkasi 25 vuotta sitten lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjasen järjestämään leikkitoimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Meri-Karinassa Syöpäyhdistyksen Loimaan paikallisosaston teettämässä ja lahjoittamassa leikkimökissä touhuamassa Nea, Verna ja Ville. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on keräyksin saanut varoja toimintaansa. Meri-Karinan Dragonpark-leikkipuiston laivalla Nea, Ville, Verna ja lastentarhanopettaja Anna-Liisa Pohjanen. Eläkepäivinä vauvanhoitoa Pohjanen sanoo, että lapset ja vanhemmat ovat pysyneet suurin piirtein samanlaisina. Näen kuinka suuresti vanhemmat välittävät lapsistaan ja siitä olen iloinen. Lapsi leikkii ja elää tässä hetkessä murehtimatta tulevia, kun vieressä on turvallinen läheinen. Leikkimällä, piirtämällä ja maalaamalla lapsi voi käsitellä vaikeita kokemuksiaan. Leikki tuo sairaalaelämää normaaliutta. Se harmittaa, että en ehtinyt olla kaikkien lasten ja nuorten kanssa yhtä paljon. Lapsen sairaalahoidot saattoivat esimerkiksi osua niihin päiviin, jolloin en ollut töissä. Mitä eläkepäiviksi on tiedossa? Vauvan hoitoa. Olen saanut ensimmäisen lapsenlapseni. Ja ehkäpä jotain muutakin. Työ sairaalassa on opettanut ajattelemaan, että vasta illalla näkee, mitä päivä toi tullessaan. Teksti ja kuvat: Pekka Remes Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto VARATTU Purokatu 25, 20810 Turku puh. (02) 511 3000 faksi (02) 511 3030 taina.niemela@tnoy.fi

N:o 2-2012 - 9 Avoimien ovien päivä Meri-Karinassa: Tuen ja tiedon jakaminen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tärkein tehtävä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestettiin huhtikuussa perinteinen Avoimien ovien päivä. Lähes 300 kävijää tutustui Meri- Karinaan, Karinarannan tehostetun palveluasumisen yksikköön, saattohoitoon keskittyvään Karinakotiin sekä alueella sijaitsevaan Pyhän Henrikin ekumeeniseen taidekappeliin. Avoimien ovien - päivän yhteydessä järjestettiin myös pääsiäismyyjäiset. Myynnissä oli muun muassa Ahkerat Kertut -käsityöpiirin valmistamia pääsiäiskoristeita ja käsitöitä sekä leivonnaisia ja kortteja, joiden tuotto ohjataan syöpäpotilastoimintaan. Arpajaisiin ja kilpailuihin osallistui myös suurin osa kävijöistä. Taiteilija Hilkka Honkasalon värikkäät ja luonnonläheiset öljyvärimaalaukset houkuttelivat katsojia nauttimaan taiteesta Meri-Karinan kongressikäytävän näyttelytilaan, jossa järjestetään vaihtuvia, yleisölle avoimia taidenäyttelyjä ympäri vuoden. Moni kävijöistä pysähtyi myös tuhkakuppimuseon vitriinin eteen katselemaan ja keskustelemaan tupakointikulttuurin muutoksesta ja tupakan aiheuttamista terveyshaitoista. Avoimien ovien päivänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen neuvonta-aseman, kurssitoiminnan sekä vapaaehtoistoiminnan palveluista sai tietoa Meri-Karinan esittelypisteissä, joissa toiminnasta vastaavat olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin ja jakamassa esitteitä. Terveysnurkkauksessa sai tietoa ja neuvontaa syövän ennalta ehkäisystä, varhaistoteamisesta ja ihomuutoksista sekä syövän perinnöllisyydestä. Kurssitoiminta jakoi tietoa ja vastasi kysymyksiin eri syöpäpotilasryhmille järjestettävistä kursseista, kuten sopeutumisvalmennuskursseista ja virkistyskursseista. Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja tukihenkilötoiminnasta sai tietoa vapaaehtoistoiminnan esittelypisteessä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistoimintaa toteutetaan monenlaisessa talkootyössä sekä yksilö- ja ryhmämuotoisessa tukihenkilö- ja vertaistukitoiminnassa. Myös Avoimien ovien päivän järjestelyihin osallistui suuri joukko vapaaehtoisia. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille. Avoimien ovien päivän yhteydessä toteutettiin kävijöille kysely Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n tärkeimmästä tehtävästä yleisön näkökulmasta. Useissa vastauksissa tuotiin esille yhdistyksen tärkeä merkitys tuen antajana syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Syöpäsairauksiin liittyvä tiedon jakaminen ja neuvonta nimettiin myös yhdistyksen tärkeimpien tehtävien joukkoon. Yhdistyksen rooli syöpäpotilaan selviytymisen tukemisessa sairauden eri vaiheissa ja mahdollisuus saada palveluja joita ei saa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun paikallisosaston Salme Kauppinen(vas.), Marja-Leena Louhi ja Leila Leino myivät arpoja Avoimien ovien päivän myyjäisissä. muualta, kuten syöpäpotilaiden saattohoito ja vertaistuki, koettiin myös tärkeäksi. Toivon antamisen ja ihmisläheisen toiminnan nähtiin liittyvän oleellisesti yhdistyksen toiminnan luonteeseen. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus tarjoaa monipuolisia palveluja syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen sekä nähtävää ja palveluja myös muille kiinnostuneille. Esimerkiksi erilaisia yleisöluentoja, näyttelyjä ja tapahtumia järjestetään ympäri vuoden. Meri-Karinassa on mahdollista järjestää juhlia, muistotilaisuuksia ja muita kokoontumisia. Lisätietoa ajankohtaisista tapahtumista ja palveluista osoitteesta www.lssy.fi tai Meri-Karinan keskus, puhelin 02 2657 666. Teksti ja kuva: Minna Vaininen Osuustoiminta = yhteistä etua Turun Osuuskauppa on osuustoiminnallinen yritys, jonka omistajina ovat sen asiakasomistajat. Osuustoiminnallisen yritysmuodon ansiosta meillä on mahdollisuus laittaa hyvä kiertämään. Turun Osuuskaupan tulos käytetään oman toimialueen hyväksi asiakasomistajien etuihin ja palvelujen kehittämiseen. Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluu myös vastuu yhteisistä asioista. Turun Osuuskauppa investoi, työllistää ja on monin tavoin mukana vahvistamassa toimialueensa hyvinvointia. www.tok.fi

10-2012 - N:o 2 N:o 2-2012 - 11 PÄÄSIÄINEN ESPANJAN BASKIMAASSA BILBAO JA SAN SEBASTIAN 28.3. 1.4.2013 Mitä tulee ensimmäiseksi mieleen Baskimaasta? Bilbao, Guggenheim vai San Sebastian? Baskimaa on baskien kansan kotimaa, joka sijaitsee Biskajanlahden ja Pyreneiden vuoriston tuntumassa. Merkittävimmät ja tunnetuimmat kaupungit alueella ovat Bil bao, San Sebastian, Pamplona ja Biarritz. Tämä matka tutustuttaa matkailijat kahteen kau punkiin; majoitus paikkana neljän yön ajan olevaan Bilbaohon sekä retken aikana tutustu miskohteena olevaan San Sebastianiin. Unohtaa ei voi Riojan retkeä eikä sen alueen kuulua Riojan alueen viiniä, jota maistellaan retken aikana. Bilbaon tunnetuin nähtävyys lienee Gug genheimin museo unohtamatta monia muita nähtävyyksiä sekä tunnelmallista Vanhaakau punkia, maailman maineen saavuttaneen Baskimaan keittiön, katukahviloita ja värik käillä lasimaalauksilla koristettua Mercado de la Riberan kauppahallia. Vajaa 30 km Rans kan rajalta Atlannin ran nalla sijaitseva kaupunki, San Sebastian, tunnetaan maailmalla kan sainvälisestä filmifesti vaalistaan ja tietysti myös tapaksesta, Baskimaassa nimeltä pintxo. Kaupunkia ympäröi muutama vuori tai oikeammin kukkula, mistä johtuen ilmasto San Sebastianissa on poikkeuksellisen miellyttävä. MATKAOHJELMA: Torstai 28.3.2013 Lähtö klo 09.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lento asemalle, josta Lufthansan lento LH 2463 lähtee klo 12.55 Müncheniin. Klo 14.35 saavutaan Mün cheniin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 1826 klo 15.30 Bilbaohon. Klo 17.45 saavutaan Bilbaon lentoasemalle. Kuljetus ydinkeskustassa lähellä nähtävyyksiä sijaitsevaan Abando Ho tel iin. Illallinen hotellissa. Pitkäperjantai 29.3.2013 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tutustutaan Bilbaon kaupunkiin kiertoajelulla sekä myös kä vellen. Vielä 20 vuotta sitten Bilbao oli harmaa satamakaupunki mutta kaikki muuttui Guggenheim rakennuksen myötä ja kaupunki sai uuden loiston. Viheralueita luotiin, kukkia istutettiin ja Nervion joen reunoja koristaa upeat kävelykadut. Tutustumiskohteena on myös Frank Gehryn upea luomus, Guggenheim -museo, jonka julkisivutkin ovat ihmettelemisen arvoiset kuten myös museossa näyt teillä olevat taideteokset. Kierroksen jälkeen lounas, jonka jälkeen loppupäivän voi käyttää kaupun kiin tutustumiseen omien mieltymysten mukaan. Pääsiäispäivä, lauantai 30.3.2013 Aamiainen hotellissa. Tänään tehdään kokopäiväretki Riojan viinialueelle. Vieraillaan Marques de Riscalin viinitilalla Elciegossa, Riojan alueella, joka on yksi kaikkien aikojen kuuluisimmista vii ninviljelyalueista Espanjassa. Frank Gehry on jättänyt jälkensä myös Riojan alueelle rakentamalla hyvin erikoi sen hotellirakennuksen keskelle vanhaa ja perinteistä viininviljelyaluetta. Tätä viiden tähden hotelli Marques de Riscal ia voidaan ihailla ulkoapäin. Retken aikana lounas. Paluu illan suussa Bilbaohon, jossa loppuilta vapaata aikaa. Sunnuntai 31.3.2013 Aamiainen hotellissa. Kokopäiväretken tutustumiskohteena on San Sebastian, joka on tunnettu upe asta rannastaan, ruokakulttuuristaan ja erityisesti Tapas kulttuuristaan. Jo 1800-luvulla San Sebas tian oli tunnettu kylpyläkohde aatelisille terveellisen ilmastonsa ja hevosenkenkämuotoisen rantansa La Conchan (simpukka) ansiosta. La Concha rannan loppupäässä sijaitsee yksi kaikkien tunne tuimmista baskisukuisen kuvanveistäjän Eduardo Chillidan rautateoksista, La Peineta eli rautakampa, joka näyttää ikään kuin kampaavan meren myrskyisiä aaltoja. Retken aikana nautitaan Ta pas -lounas Vanhassakaupungissa. Omaa aikaakin jää ennen paluuta majoitushotelliin. Illallinen Bilbaossa. Maanantai 1.4.2013 Aamiainen hotellissa. Ajo Bilbaon lentoasemalle, josta Lufthansan lento LH 1825 lähtee klo 11.55 Münheniin. Klo 14.05 saavutaan Müncheniin, josta jatketaan Lufthansan lennolla LH 2464 Helsin kiin klo 14.45. Helsinkiin saavutaan klo 18.15. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 21.00. Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henki lökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauk sen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. Hotelli: Abando Hotel***- Colon de Larreategui 9, Bilbao puh. +34 944 236 200 www.aranzazu-hoteles.com Sijaitsee aivan Bilbaon ydinkeskustassa. Kulttuuri ja ostokset ovat kaikki käden ulottuvilla. Hotel lissa 145 huonetta, joissa kylpyhuone, puhelin, TV, Canal +, tallelokero, ilmastointi ja minibaari. Hotellissa ravintola, kahvila, baari, pesula ja kampaamo. Matkan hinta: jäsenet 1460 euroa ei-jäsenet 1485 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 180 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset Turku-Helsinki-Vantaan lentoasema-turku lentomatkat Lufthansan reittilennoilla Helsinki- München-Bilbao-München-Helsinki linja-autokuljetukset perillä kohteessa ohjelman mukaan 4 yön majoitus Abando Hotel issa 2 hengen huoneessa 4 aamiaista, 3 lounasta ruokajuomineen ja 2 illallista ruokajuomineen sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan paikallisoppaan palvelut Matkarin matkanjohtaja Lena Sarlinin palvelut LUCIA-NEITO TUO VALON PIMEYDEN KESKELLE LUCIAN KRUUNAJAISET JA JOULUMARKKINAT PORVOOSSA TORSTAINA 13.12.2012 Pyhä Lucia on katolisen kirkon kanonisoima pyhimys ja ortodoksisen kirkon muistelema pyhä, joka koki marttyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallituskauden lopulla noin vuonna 304. Mitään muuta Luciasta ei varmuudella tiedetä. Lucia on sokeiden ja näkövam maisten pyhimys. Pyhän Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka on pukeutunut valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun ja kantaa kädessään kynttilää. Tällä matkalla seurataan Porvoon Raatihuoneen torilla Lucian kruunajaisia sekä kuljetaan Lucia-kulkueen mukana Porvoon kirkkoon. Matkaohjelma: Lähtö klo 11.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Porvooseen, jossa ensin aikaa katsastaa joulumarkkinat ja kierrellä pienissä kaupoissa. Ennen Lucian kruunajaisia nautitaan joulupöydän antimista tunnelmallisessa ravintola Wanhassa Laamannissa. Klo 18.00 seurataan Lu cian kruunajaisia ja kulkueen mukana siirrytään Porvoon Tuomiokirkkoon, jossa musiikkiesityksiä. Turkuun palataan noin klo 21.30. Matkan hinta: jäsenet 96 euroa, ei-jäsenet 112 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan jouluruokailu matkanjohtaja Pirkko Hallanoron palvelut JOULU LAUKAAN KYLPYLÄHOTELLI PEURUNGASSA 23. 26.12.2012 Kylpylähotelli Peurunka monipuolinen hyvinvointipalveluiden keskus - sijaitsee Laukaassa lähellä Jyväskylää. Kylpylähotelli Peurunka tarjoaa mittavat puitteet nauttia uudesta teema kylpylästä, ulkoilureiteistä sekä kiireettömän joulun tunnelmasta. Matkaohjelma: Sunnuntai 23.12.2012 Lähtö klo 08.00 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Laukaalle kylpylähotelli Peurunkaan. Majoittuminen kylpylähotellin päärakennuksen uudistettuihin huoneisiin. Majoittumi sen jälkeen lounas. Ennen iltaa mahdollisuus nauttia kylpylän palveluista sekä ulkoilusta. Päivälli nen kylpylähotel lissa. Jouluaatto, maanantai 24.12.2012, Joulupäivä 25.12.2012 Aamiaiset kylpylähotellissa. Jouluista ohjelmaa: piparien leivontaa, kuusenhakua, rentoutusta, al lasvoimistelua, kotatuokio rantakodalla, joulujuhla jouluaattona, joulupukkikin vierailee, jouluhar taus ja joulukirkko. Jouluaattona juhlaillallinen ja joulupäivänä juhlapäivällinen. Tapaninpäivä, keskiviikko 26.12.2012 Tapaninpäivän aamiainen. Aamupäivällä jää vielä aikaa ulkoiluun ja kylpyläosastolle. Lounaan jäl keen lähtö kotimatkalle. Turkuun saavutaan noin 18.00. Matkan hinta: jäsenet 505 euroa, ei-jäsenet 521 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 108 euroa. Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 3 yön majoitus kylpylähotelli Peurungassa 2 hengen huoneessa 3 aamiaista, 2 lounasta, juhlaillallinen ja juhlapäivällinen jouluinen ohjelma kylpylähotelli Peurungassa teemakylpylän ja kuntosalin käyttö matkanjohtaja Pirkko Hallanoron palvelut VIULUNSOITTAJA KATOLLA KAIKKIEN AIKOJEN MUSIKAALI HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERIS- SA SEKÄ LEGENDAARINEN HOTEL KÄMP UUDEN- VUODEN AATTONA 31.12.2012 Oscar-palkitun Viulunsoittaja katolla musikaalin tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun Ukrainaan. Köyhällä maitokauppias Tevjellä (Esko Roine) ja hänen vaimollaan Goldella (Riitta Havukainen) on viisi kaunista tytärtä, jotka isä haluaisi naittaa juutalaisen perinteen mukaan. Vanhimmalle tyttärelle onkin jo sopiva sulhanen tiedossa, mutta sydän valitsi toisin. Kaunis, koskettava musiikki ja lämmin, elämänmyönteinen huumori siivittävät rakastettua tarinaa, joka on valloittanut katsojat kerta toisensa jälkeen eri puolella maailmaa. Rooleissa mm. Esko Roine, Riitta Havukainen, Risto Kaskilahti, Janne Aspvik, Sofia Hilli, Ritva Jalonen, Hanna Kaila, Emmi Kangas. Ennen teatteriesitystä ruokaillaan legendaarisessa Kämp Brasseriessa. Matkaohjelma: Lähtö klo 13.45 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa Hotel Kämpin Brasseriessa nautitaan kolmen ruokalajin menusta. Klo 19.00 seurataan Kaupunginteatterissa Viulunsoittaja katolla musikaalia. Esityksen väliajalla kohotetaan malja Uudelle Vuodelle. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 24.00. Matkan hinta: jäsenet 148 euroa, ei-jäsenet 164 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan kolmen ruokalajin menu Hotel Kämpissä musikaalilippu malja Uudelle Vuodelle matkanjohtaja Hanna-Leena Laihosen palvelut RISTEILY VIKING LINEN UUDELLA M/S GRACE -ALUKSELLA 16. 17.1.2013 Keskiviikko 16.1.2013 Kokoontuminen klo 20.00 Turun satamassa Viking Linen terminaalissa toisessa kerroksessa. Mat kalippujen jako Matkari kyltin luona. M/S Grace lähtee Tukholmaan klo 20.55. Majoittuminen ikkunallisiin ja alavuoteellisiin Seaside Four hytteihin. Klo 20.55 buffetillallinen ravintola Auro rassa, kansi 10. Torstai 17.1.2013 Meriaamiainen ravintola Aurorassa klo 06.30-09.45. Klo 13.00 yllätysohjelma laivan kokousti loissa, kansi 9. Klo 15.00 á la carte päivällinen ravintola Oscarissa, kansi 11. Menu: Toast Skagen, kokonaisena paistettua espressopaahdettua hä ränfilettä ja sitruuna-marenkikakkua lakritsi-karamel likastikkeen kera. M/S Grace saapuu Tu run satamaan klo 19.50. Risteilyn hinta kahden hengen Seaside Four hytissä/henkilö: jäsenet 125 euroa, ei-jäsenet 141 euroa Lisämaksu yhden hengen Seaside Four hytistä 26 euroa. Hintaan sisältyy: risteily kahden hengen Seaside Four hytissä buffet-illallinen ruokajuomineen meriaamiainen á la carte päivällinen yllätysohjelma matkanjohtajan palvelut MADAMA BUTTERFLY TAMPERE-TALOSSA SUNNUNTAINA 17.3.2013 Riipaiseva tarina nuoren geishan rakkaudesta amerikkalaiseen merisotilaaseen saa mystisen kauniit puitteet, kun ihmiskohtaloiden synkkyys yhdistyy kirsikankukkien hehkuun. Esityk sessa idän harmoniaa tragediasta, jossa pieni Perhonen antaa ja menettää kaiken. Musiikista vastaa Tampere Filharmonia yhdessä Tampereen Oopperan kuoron kanssa. Esiintyjinä tähti sopraano Soile Isokoski, Hilke Andersen, Alessandro Liberatore, Arttu Kataja, Petri Bäckström, Tiina-Maija Koskela ja Esa Ruuttunen. Matkaohjelma: Lähtö klo 12.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tam pere-talolla seurataan Puccinin Madama Butterfly oopperaa. Väliajalla kahvitarjoilu leivoksen kera. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 20.30. Matkan hinta: jäsenet 132 euroa, ei-jäenet 148 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Madama Butterfly oopperan etupermannon lippu väliajan kahvitarjoilu matkanjohtaja Hanna-Leena Laihosen palvelut PATRICIA KAAS TAMPERE TALOSSA SUNNUNTAINA 5.5.2013 Patricia Kaas on yksi Ranskan menestyneimpiä artisteja kautta aikojen. Pariisin varpusen Edith Piafin kuolemasta tulee vuonna 2013 kuluneeksi 50 vuotta. Vuoden 2012 marraskuussa Lontoon Albert Hallista käynnistyvällä konserttikiertueella Kaas chante Piaf Patricia Kaas tulkitsee Piafin tunnetuimpia klassikoita hieman modernimpina sovituksina. Patricia Kaasin ranskalaiseen musiikkiperinteeseen pohjautuvaan tyyliin sekoittuu sujuvasti jazz-, pop- sekä jopa rockvaikutteita. Ranskan ihailluimpiin chanson-tulkitsijoihin lukeutuvaa Edith Piafia syvästi arvostava Kaas on syntynyt kolme vuotta Piafin kuoleman jälkeen ja on tällä hetkellä suunnilleen samanikäinen kuin Piaf menehtyessään 1963. Kaas haluaakin kunnioittaa ihaile mansa Piafin muistoa ainutlaatuisella Kaas chante Piaf showllaan. Matkaohjelma: Lähtö klo 16.30 Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Tampereelle, jossa Tam pere-talossa seurataan Patricia Kaas Kaas chante Piaf esitystä klo 19.00. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo 23.30. Matkan hinta: jäsenet 90 euroa, ei-jäsenet 106 euroa Hintaan sisältyy: linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Kaas chante Piaf esityksen lippu matkanjohtaja Lena Sarlinin palvelut LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA ENNENNÄKEMÄTTÖMIÄ MAISEMIA, IKIJÄÄTIKÖITÄ JA ELÄ MYKSIÄ HUIPPUVUORET 10. 14.7.2013 Lähde kokemaan Huippuvuorten ainutlaatuinen luonto, ikijäätiköt sekä sen karunkaunis luonto! Noin 60 % Huippuvuorista on jäätiköiden ja lumen peitossa. Pohjois-Atlannin virta pitää kuitenkin ympäröivän meren jäättömänä suurimman osan vuotta. Kaamosaika Huip puvuorilla kestää 26.10 15.2. ja yötön yö 20.4. 23.8. Saarella asuu 2116 asukasta, joista suurin osa on norjalaisia, osa venäläisiä ja ukrainalaisia. Huippuvuoret ovat luontomatkaili joiden uneksima kohde, jonka luonnosta kiinnostuneet haluavat kerran elämässään kokea. Kauniin luonnon lisäksi matkailija saattaa kohdata matkallaan myös eläimiä, joita saa ren erämaassa liikkuu lukematon määrä: lintulajeja, idänkenttämyyriä, huippuvuorten peuroja sekä jääkarhuja. Majoituspaikka sijaitsee saaren suurimmassa asutuskeskuksessa Lon gyear byenissä, joka tarjoaa yhdessä saaren kauneuden kanssa matkaili jalle huikeita nähtävyyksiä ja elämyksiä. MATKAOHJELMA: Keskiviikko 10.7.2013 Kokoontuminen Turun lentoasemalla klo 05.20. Lähtö klo 06.25 Blue1:n lennolla KF883 Tukholmaan. Klo 06.10 saavutaan Tukholmaan. Täältä jatketaan SAS:n lennolla SK481 klo 07.30 Osloon. Saapuminen Osloon klo 08.30. Oslosta jatketaan SAS:n lennolla SK4414 Huippuvuorten Lon gyearby eniin klo 09.55. Perille Longyearbyeniin saavutaan klo 13.55. Lentoasemalta ajo Rica Spitsbergen Hotel iin, jonne majoitutaan neljäksi yöksi. Päivän ohjelmassa on Longyearbyenissä tutustumiskierros, jonka aikana alueen historia, luonto ja kulttuuri tulevat jo tutummiksi. Illalla teh dään illallisretki Camp Barentziin. Illallisen aikana valoku vaesitys, joka esittelee Huippuvuorten alueen karua kauneutta. Torstai 11.7.2013 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana tehdään kokopäiväretki veneellä Esmarkin jäätikölle sekä Ba rentsburgiin. Menomatka kulkee reittiä Grønfjorden-Barentsburg. Barentsburg, johon tutustutaan opastetulla kierroksella, on 500 asukkaan kylä saa ristossa ja samalla saaren toiseksi suurin kylä. Barentsburgin väestö koostuu melkein kokonaan venäläisistä ja ukrainalaisista. Vuonna 1920 pe rustettu Venäjälle kuuluva Arktikugolin hiilikaivos on Barentsburgin tärkein tulonlähde. Aikaa jää myös katsastaa kylän matkamuistokauppa. Retken aikana lounas. Illaksi palataan Longyear byen iin. Perjantai 12.7.2013 Aamiainen hotellissa. Päivän aikana ajellaan Husky-koirien vetämillä kärryillä katsellen saaren maisemia. Rohkeimmille tarjoituu mahdollisuus koiravaljakon ohjaamiseen. Ajoreitti vie läpi kau niin Adventdalen, josta avautuu arktinen luonto. Koira-ajelun jälkeen ihastellaan vielä saaren mai semia kävellen Burmaveieniä pitkin. Halukkaat voivat vierailla vielä kirkossa. Retken aikana keksi- ja juomatar joilu. Iltapäivällä omaa aikaa Longyearbyen issä. Illan ohjelmassa risteily ohittaen Bore Bayn ja Bohementflyan, josta norjalainen merikapteeni Søren Zacha riassen löysi vuonna 1862 hiili esiintymän. Risteilyllä barbecue illallinen, jonka aikana kuullaan mie lenkiintoisia asioita Nanse nin ja Bo ren jäätiköistä. Retken kesto noin kuusi tuntia. Lauantai 13.7.2013 Aamiainen hotellissa. Aamupäivän retki vie Endalenin kylään, johon tutustutaan kävellen. Enda lenissa saaren eläimistös sekä kasvisto tulevat hyvin esille. Retkellä keksi- ja lämmin juomatar joilu. Retken jälkeen vapaata aikaa. Läksiäisillallinen ruokajuomien kera nautitaan majoitushotel lissa si jaitsevassa Funktionӕrmessen ravintolassa. Sunnuntai 14.7.2013 Aamiainen hotellissa. Ennen lentoasemalle lähtöä nautitaan lounas. Puolen päivän jälkeen ajo Lon gyearbyenin lentoasemalle, josta SAS:n lento SK4425 lähtee Osloon klo 14.45. Klo 19.00 saavu taan Osloon. Täältä jatketaan Tukholmaan SAS:n lennolla SK1488 klo 21.25. Klo 22.20 saavutaan Tukholmaan, josta jatketaan Turkuun Blue1:n lennolla KF 884 klo 22.55. Turun lentoasemalle saa vutaan klo 00.40 (15.7.). Matkalle mukaan ehjä voimassaoleva ulkomaanpassi tai kansallinen poliisin myöntämä hen kilökortti. Kaikenkattava matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairas tumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauk sen jäl keen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Hotelli: Rica Spitsbergen Hotel***+ Box 500 9171 Longyearbyen, Norja puh. +47 79 02 62 00 Hotelli sijaitsee kukkulalla, josta avautuvat huikeat näkymät Longyearbyeniin sekä Larsin ja Lon gyear byenin jäätiköille. Hotellissa sauna, kuntosali, ravintola, baari, pesulapalvelu, 88 huonetta, joissa TV, puhelin, suihku, WC ja minibaari. Matkan hinta: jäsenet 2580 euroa ei-jäsenet 2605 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 140 euroa. Hintaan sisältyy: lentomatkat Blue1:n ja SAS:n lennoilla Turku-Tukholma- Oslo-Longyearbyen-Oslo-Tukholma-Turku 4 yön majoitus Rica Spitsbergen Hotel issa 2 hengen huoneessa 4 aamiaista, 2 lounasta ja 3 illallista ohjelmassa mainitut retket paikallisoppaan palvelut retkillä matkanjohtaja Pirjo Lehtovuoren palvelut ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puh. (02) 2657 913 avoinna maanantaisin klo 8.00-18.00, tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00

12-2012 - N:o 2 N:o 2-2012 - 13 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksesta on vuosien varrella kehittynyt palvelukampus Kuva: Kerttu Lehtonen Fysioterapeutti Esko Hirvinen vastaa sopeutumisvalmennuskurssin lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja liikunnasta. Meri-Karinan syöpäneuvonta-asema palvelee maksuttomasti syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ohella myös oireetonta väestöä. Meri-Karinassa on viihtyisiä tiloja, joissa voi luentojen välillä levähtää. Vuodesta 1990 toiminut Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sijaitsee luonnonkauniissa ja merellisessä ympäristössä Turun Hirvensalossa. Alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti Meri-Karina palvelee syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennus- ja toimintakeskuksena ja sen lähiympäristössä sijaitsee sekä itsenäiseen asumiseen soveltuvia palveluasuntoja että tehostetun palveluasumisen yksikkö. Meri-Karinasta onkin vuosien varrella kehittynyt palvelukampus, erilaisista toiminnoista ja tiloista koostuva alueellinen, hallinnollinen ja tulevaisuudessa osittain myös virtuaalinen kokonaisuus. Sopeutumisvalmennuskeskus muutoksia kurssitoimintaan vuoden 2013 alusta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on lähes puolen vuosisadan mittainen kokemus syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä sopeutumisvalmennuksesta ja kuntoutuksesta. Ennen Meri-Karinan valmistumista kursseja järjestettiin hajautetusti eri kurssikeskuksissa mm. Itä-Suomessa. Alusta lähtien kursseja on toteutettu Kansaneläkelaitoksen, Raha-automaattiyhdistyksen ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyössä ja niiden taloudellisella tuella. Oman kurssikeskuksen myötä ja keskittymällä syöpäpotilaisiin on Meri-Karinan palveluista kehitetty asiakaslähtöisesti korkealuokkaisia sopeutumisvalmennuskursseja. Viime vuosina Meri-Karinassa on toteutettu yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää syöpäkuntoutuksen tuloksellisuutta, löytää tähän luotettavia mittareita sekä kehittää kuntoutuskäytäntöjä. Tämä kansainvälistäkin kiinnostusta herättänyt tutkimus on nyt uhattuna, sillä Kansaneläkelaitos kilpailutti aikuisten syöpäpotilaiden sopeutumisvalmennuskurssit vuosiksi 2013 2016, eikä tämän tarjouskilpailun pohjalta tehdyissä hankintapäätöksissä painotettu laatua, vaan ratkaisevana tekijänä vaikutti hinta. Pienessä, syöpäpotilaiden kuntoutukseen erikoistuneessa Meri-Karinassa hinta kohoaa auttamatta korkeammaksi kuin suurissa kylpylähotelleissa, joissa syöpäkuntoutusta toteutetaan muun toiminnan ohessa. Näin ollen Kelan rahoittama kurssitoiminta tulee vuosina 2013 2016 olemaan Meri- Karinassa huomattavasti suppeampaa kuin aiemmin. Vuoden 2013 aikana Meri- Karinassa järjestettävistä kursseista löytyy tietoa sivulta 19. Kursseille hakeutumiseen on tullut muutoksia Kelan rahoittamien kurssien osalta siten, että hakemus liitteineen lähetetään jatkossa suoraan Kelan toimistoon. Hakuaika Kelan kursseille päättyy kolme kuukautta ennen kurssin alkua, mutta peruutuspaikkoja kannattaa kysyä tämän jälkeenkin. Muiden kurssien osalta (rahoittajina Ray ja Tyks) hakemuskäytäntö jatkuu ennallaan eli hakemus liitteineen lähetetään Meri-Karinaan ja hakuaika päättyy kuukautta ennen kurssin alkua. Myös näille kursseille kannattaa kysellä peruutuspaikkoja myöhemminkin. Kelan uuden standardin mukaisesti suurin osa parikursseista muuttuu vuoden 2013 alusta lukien osittaisiksi perhekursseiksi, joille aikuinen läheinen voi osallistua kahden vuorokauden ajan. Meri-Karinassa läheisen on mahdollista edelleen olla mukana koko viisi vuorokautta kestävän kurssin ajan. Toimintakeskus vertaistukea ja virkeyttä Meri-Karinassa kokoontuvat myös eri potilasryhmät. Näistä ryhmistä löytyy tietoa tämän lehden sivulta 18 sekä yhdistyksemme kotisivuilta osoitteesta www.lssy.fi. Meri-Karinassa kokoontuvien vertaisryhmien ohjaajina toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Vertaistuki perustuu osallistujiensa omaan elämänkokemukseen, keskinäiseen tasa-arvoon ja solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukemiseen. Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattityötä. Ammattilaisilta saatujen hoitojen, tiedon ja tuen lisäksi muiden samassa elämäntilanteessa olevien tarjoama vertaistuki auttaa arjessa selviytymisessä. Vertaisryhmässä jokainen voi niin halutessaan vuorotellen kertoa omista kokemuksistaan. Myös aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Vertaistukiryhmiin osallistuminen on kohderyhmille maksutonta. Meri-Karinassa voi myös osallistua vapaaehtoistyöhön omien mieltymysten ja kiinnostuksen mukaan. Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoiset edustavat mahtavaa määrää erilaisia tietoja, taitoja ja osaamista. Työtä löytyy piha- ja puutarhatalkoissa, keittiössä, pienissä remonttitöissä kuten huonekalujen kor- Perinteisten virkistyslomien rinnalle olemme suunnitelleet tulevalle vuodelle myös uusia kursseja: KURSSIN NIMI Liikkuen lujaksi kurssi Värkäten kurssi naisille Kynällä ja pensselillä kurssi Rytmiä ja harmoniaa kurssi syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen Nostekurssi työikäisille syöpäkuntoutujille ja heidän läheisilleen Suolaa ja pippuria kurssi AJANKOHTA 28.01. 01.02.2013 04.03. 08.03.2013 02.04. 05.04.2013 23.09. 27.09.2013 30.09. 04.10.2013 25.11. 29.11.2013 HINTA /HLÖ 2hh/1hh 240 / 280 220 / 260 170 / 200 240 / 280 240 / 280 220 / 260 Meri-Karinassa osittaiselle perhekurssille osallistuvan läheisen täysihoidon hinta kolmelta vuorokaudelta on 165 /hlö HINTAAN SISÄLTYY Kurssin aikana tutustutaan eri liikuntamuotoihin ja pyritään löytämään itselle sopiva liikuntaohjelma kotioloissa toteutettavaksi. Hinta sisältää myös yhden fysikaalisen hoidon. Kurssin aikana askarrellaan ja tehdään käsitöitä. Hinta sisältää myös perustarvikkeet. Kirjallisuus- ja taidekurssin ohjelma toteutetaan yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston kanssa. Kurssilla tutustutaan ja käytetään musiikin eri elementtejä musiikkiterapeutin johdolla. Kurssin ohjelmassa käytetään työssä jaksamista ja työhön paluuta tukevia työmenetelmiä. Kurssilla perehdytään terveellisen, mutta herkullisen ruuanvalmistuksen saloihin. Kuluvana syksynä valmistui Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen Karinaranta 2:n palveluvuokratalo, joka käsittää 27 asuntoa. jaamisessa ja maalaamisessa, postituksessa, myyjäisissä ja erilaisissa tapahtumissa sekä keräyksissä ja arpamyynnissä. Tekeminen lähtee aina halusta olla vaikuttamassa oman yhteisönsä toimivuuteen. Vapaaehtoistyössä voi kokea tekevänsä mielekästä ja tarpeellista työtä lähimmäistensä ja lähiympäristönsä hyväksi. Vapaaehtoisille järjestetään perus- ja täydennyskoulutuksen ohella virkistys- ja luentotilaisuuksia. Vapaaehtoiset ovat talkootyöhön osallistumisensa aikana vakuutettuja yhdistyksen toimesta. Kysy lisää VERTAISTUKI- JA VAPAAEHTOISTOIMINNASTA puhelin 02 2657 619 Sopeutumisvalmennuskurssien ohella Meri-Karinassa järjestetään virkistyslomia, joiden hintaan sisältyy majoitus, täysihoitoateriat, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. 28.01. 01.02.2013 20.05. 24.05.2013 26.08. 30.08.2013 28.10. 01.11.2013 Kysy lisää VERTAISTUKI- JA VAPAAEHTOISTOIMINNASTA puhelin 02 2657 619 VIRKISTYSLOMAT JA -KURSSIT MERI-KARINASSA alkaen 200 /hlö (2 hh) tai 240 /hlö (1 hh) Varaukset ja lisätietoja: 02 2657 610 (kurssitsto) tai 02 2657 666 (keskus) Syöpäneuvonta-asema apuvälineet jatkossa maksusitoumuksella tai palvelusetelillä Meri-Karinassa toimiva syöpäneuvonta-asema palvelee maksuttomasti syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ohella myös oireetonta väestöä. Neuvontaaseman palveluihin kuuluu mm. syöpäpotilaiden oireita koskeva neuvonta, henkinen tukeminen, sosioekonominen neuvonta sekä apuvälineiden (rintaproteesien, -liivien ja uimapukujen sekä peruukkien) välitys. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on vuoden 2013 alusta lukien kilpailuttanut apuvälineiden välitykseen liittyvät ostopalvelunsa. Jatkossa asiakas voi itse valita, hankkiiko proteesinsa tai peruukkinsa sairaanhoitopiirin maksusitoumuksella vai palvelusetelillä. Sairaanhoitopiiri valitsee tarjouskilpailun perusteella yhden palveluntuottajan maksusitoumusasiakkaita varten. Sen sijaan, mikäli asiakas valitsee palvelusetelin, on hänellä mahdollisuus valita useammasta rekisteriin ilmoittautuneesta palveluntuottajasta ja todennäköisesti myös laajemmasta tuotevalikoimasta. Tosin tällöin voi olla, ettei palveluseteli kata kokonaan apuvälineen hintaa, vaan osa siitä voi tulla asiakkaan itsensä maksettavaksi. Tämän lehden julkaisuhetkellä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kilpailutus on vielä kesken. Luomihuolipoliklinikalla neuvontahoitaja tarkastaa asiakkaiden luomia ja ohjaa heidät tarvittaessa eteenpäin jatkotutkimuksiin. Neuvontaasemalla toimiva sairaanhoitaja, joka osallistuu säännöllisesti syöpäjärjestöjen valtakunnallisesti järjestämään, neuvontahoitajille suunnattuun koulutukseen, antaa myös syöpään liittyvää perinnöllisyysneuvontaa ja terveyskasvatusta. Meri-Karinan ohella neuvonta-asematoimintaa on pienimuotoisemmin tarjolla myös Loimaalla ja Salossa. SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA ajanvaraus ma-pe klo 9 10 ja 13 14 02 2657 927 Palvelukeskus asumispalveluja elinkaaren eri vaiheisiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen asumispalveluissa pyritään kokonaisvaltaiseen huolenpitoon. Tarkoituksena on luoda asukkaille olosuhteet elää hyvää elämää iän ja avuntarpeen kasvaessa. Lähtökohtana on aina asukkaiden omat toivomukset elämisen valinnoissa. Asukkaita rohkaistaan omatoimisuuteen ja jokainen voi elää oman aikataulunsa mukaan silloin, kun se ei loukkaa muita asukkaita. Meri-Karinan pihapiirissä sijaitsevat rivitalohuoneistot ovat edullisia vuokra-asuntoja, joihin asukas voi niin halutessaan hankkia palveluja joko yhdistykseltä tai esimerkiksi kaupungin kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta. Enemmän hoivaa ja huolenpitoa tarvitessaan asukas voi siirtyä tehostetun palvelun yksikköön, jossa hoitohenkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Turun ohella vuokra-asuntoja löytyy myös Salosta, missä sijaitsee yhdistyksen hallinnoiman Karina-Asunnot Oy:n omistama Salo-Karinan palveluvuokratalo. Kuluvan vuoden kesällä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen yhteyteen valmistui uusia palveluvuokraasuntoja, jotka on rakennettu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella. Tähän Karinaranta II:na tunnettuun taloon tehtävät asukasvalinnat perustuvat aravarajoituslain, vuokra-asunto- ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain sekä asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiin. Asunnot on tarkoitettu huonokuntoisille vanhuksille, joiden palveluasumisen tarve on selvitetty lääkärinlausunnolla ja joiden fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky edellyttävät tavanomaista enemmän tukipalveluja. Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Lopullisen päätöksen asukasvalinnoissa tekee Turun kaupunki sosiaalihuoltolain perusteella. Juhla- ja kokouspalvelut Meren ja luonnon läheisyys PALVELUASUMINEN 02 2657 691 talouspäällikkö/vuokrahallinto 02 2657 601 toimitusjohtaja/isännöitsijä 02 2657 623 tehostetun palvelun yksikkö/hoitohenkilöstö leimaa Meri-Karinaa, joka sijaitsee lähietäisyydellä keskustasta, hyvien kulkuyhteyksien päässä. Meri-Karina onkin suosittu pitopaikka niin perhejuhlille kuin koulutus-, kokous- ja neuvottelutilaisuuksillekin. Kuluvan vuoden aikana on valmistunut mittava remontti, jonka aikana on uudistettu mm. majoitushuoneita, ruokasalia ja keittiötä. Meri- Karinassa asiakkaiden käytettävissä on 30 kpl majoitushuoneita (2 hengen huoneita, joissa wc ja suihku osa inva-varusteltuja ja osassa lisävuodemahdollisuus) pienryhmätiloja (5 25 henkilölle) luentosaleja (40 100 henkilölle) ruokasali (100 henkilölle) kongressi-/juhlasali (230 260 henkilölle) takkahuone (25 henkilölle) katettu sisäpiha sauna- ja uima-allasosasto kunto-/liikuntasali Katso ehdotuksemme juhla- ja kokousmenulle kotisivuiltamme www.lssy.fi tai pyydä yksilöity tarjous. Kysy lisää Meri-Karinan itsenäiset ammatinharjoittajat Meri-Karinassa hyvinvointipalveluja tarjoavat itsenäisinä ammatinharjoittajina Meri-Karinan parturi-kampaamo, Anette Tähti 02 2657 605 Turun Kuntokolmio, fysioterapeutti Esko Hirvinen 02 2657 606 Diplomikosmetologi Nora Granlund 02 2657 608 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen pihapiiriin valmistui 2000-luvun alussa tehostetun palveluasumisen koti Karinaranta 1, joka käsittää 14 asuntoa. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestetään vuosittain paljon perhe- ja juhlatapahtumia ristiäisten, ripille pääsyn, ylioppilaaksi tulon, häiden ja syntymäpäivien merkeissä. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin valmistuttua Meri-Karinan alueella on taidekappelissa suoritettujen siunaustilaisuuksien jälkeen pidetty muistotilaisuuksia Meri-Karinassa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on Salossa, Salo- Karinan palvelutalo, joka käsittää 12 vuokra-asuntoa ja toimitilat yhdistyksen Salon paikallisosastolle.

14-2012 - N:o 2 N:o 2-2012 - 15 Tellervo Koivisto vielä kerran: Karinaranta II vihittiin käyttöön musiikin ja kehujen kera Rouva Tellervo Koiviston vastaanottivat vihkiäisjuhlaan yhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela ja toimitusjohtaja Kari Ojala. Rouva Tellervo Koivistolle kukkakimpun ojentaa Carita Haahtio. Taustalla seisoo Camilla Haahtio. Vihkiäisjuhlan musiikkiesityksistä vastasivat oopperalaulaja Nicholas Söderlund ja pianisti Marko Autio. Kun rouva Tellervo Koivisto lokakuun toisena päivänä katkaisi sinivalkoisen nauhan Meri-Karinan uuden asuinsiiven katveessa, tunnelma oli kuin onnekkaassa maaliintulossa. Näiden vihkiäisten myötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Hirvensaloon juurtunut toiminta- ja palvelukeskus on virallisestikin valmis. Taloja ei edesmenneen Moikoisten kartanon maille enää rakenneta, hyvinvointia ja tulevaisuudenuskoa sitäkin uutterammin. Meri-Karinan viimeisen vihkiäisjuhlan paikkana on uuden palveluasuntosiiven, Karinaranta II:n ja vanhojen kurssimajoituspaikkojen väliin jäävä, nyttemmin katettu tila. Talvipuutarhaksi kutsutun välikön ylle laaditun kupolikaton automaattitoimiset lasiruudut pysyvät visusti kiinni: syyssade voi puhjeta minä hetkenä tahansa. Lokakuun koleudesta ei ole tietoakaan, kun arvokkaat juhlamenot käynnistyvät Marko Aution pianolla soittaman Oskar Merikannon Romanssin siivittäminä. Tervehdyspuheen pitää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela. Hän tähdentää, että jokseenkin jokainen syöpäpotilas tarvitsee tukea, jollaista Meri-Karina tarjoaa. - Täällä tehtävä auttamistyö on lähellä ihmistä ja hänen arkeaan. Vertaistuella on vankka sijansa. Uusia toimintamalleja kehitetään jatkuvasti, Korpela kiittelee. Tuorein, rahaa lähes kahdeksan miljoonaa euroa niellyt voimainponnistus on nyt vihittävä Karinaranta II, joka tarjoaa turvallista asumista 27 ihmiselle, muun muassa ikääntyville syöpäpotilaille ja heidän puolisoilleen. Kun vihkiäisvieraat on lausuttu sydämellisesti tervetulleiksi, kuullaan lisää Merikantoa. Oopperalaulaja Nicholas Söderlundin ja pianisti Marko Aution mahtava esitys ei taatusti jätä ketään kylmäksi. Tilaisuuden tunnelmaa osaltaan keventävä konkarijuontaja Markku Heikkilä toteaa, että kappaleiden nimet Kylän tiellä ja Elämälle - istuvat täydellisesti tilaisuuden teemaan. Vihkiäispuheen pitää valtiovallan tervehdyksen kera aluehallintoviraston ylijohtaja Kari Häkämies. Hän on huolissaan kuilusta, joka jakaa kansaa hyvä- ja huono-osaisiin. Ihmisten terveystottumusten erot ovat omiaan leventämään kuilua. - Huono-osaisuus, työttömyys ja yksinäisyys kulkevat usein käsi kädessä, Häkämies tietää. Lisää haastetta tuo väestön kiivastahtinen ikääntyminen. Puhuja perää laatua, tasa-arvoa ja kokonaisuuden muistamista avun jakamiseen. Häkämiehen mukaan hoitoketju katkeilee luvattoman usein. Karinaranta II:ssa ei moista vaaraa ole, onhan tukea ja turvaa saatavilla asukkaan kotiovella. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. saa valtiovallan sanansaattajan kiitokset kaikistakin toimistaan. Yhdistys on näyttänyt mallia koko Suomelle kieltäytymällä jättäytymästä passiiviseksi avustusten kinuajaksi. - Vapaaehtoistyöstä on tullut varsinaissuomalaisen syöväntorjuntatyön symboli, Häkämies hehkuttaa ja rinnastaa ilmiön entisaikojen kyläyhteisöjen menoon. Niinpä Karinaranta II:n asukkaat voivat tuntea kuuluvansa seinänaapurustoa laajempaankin yhteisöön. Tervehdyksiä vihkiäisjuhlaan tuovat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n lukuisista yhteistyökumppaneista merkittävimmät. Ensiksi pääsee ääneen Asumisen rahoitus - ja kehittämiskeskus Ara, joka on avustanut Karinaranta II -hanketta yli kahdella miljoonalla eurolla. - On hienoa tulla paikan päälle katsomaan, miten tämä suuri savotta on käytännössä toteutunut, iloitsee Aran rahoituspäällikkö Markku Aho. Raha-automaattiyhdistyksen tervehdyksen tuo viestintäpäällikkö Anna-Maria Halle. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on 60-vuotisen historiansa aikana saavuttanut Rahiksen luottamuksen, joten pelirahoja on Turun puoleen tullut mukavasti täkäläistä omaa varainhankintaa täydentämään. Erityisen lämpimästi Halle muistelee koululaisia, jotka 1980-luvulla keräsivät kaksi miljoonaa markkaa syöväntorjuntaan. Turun kaupungin puheenvuoron käyttää ylilääkäri Heikki Alanko. Hän muistuttaa, että terveys- ja sosiaalipuolen yhdistänyttä kaupungin toimia ohjaa lainsäädäntö. - Kädet ovat paljolti sidotut, hän pahoittelee mutta toivoo, ettei mikään silti vaikeuttaisi Turun kaupungin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyötä. Vihkiäisväkeä hemmotellaan toistamiseen Söderlundin ja Aution musiikilla. Söderlund kajauttaa Sarastron aarian Mozartin Taikahuilu-oopperasta tällä kertaa suomeksi. Gershwinin oopperasta Porgy and Bess kuullaan ystävyyttä ylistävä laulu I got plenty o nuttin. Päätössanat lausuu ylilääkäri Liisa Pylkkänen Suomen Syöpäyhdistyksestä. - Todellinen kruununjalokivi on lounaissuomalaisten toteuttama syöpäkuntoutus. Meillä muilla syöpäjärjestöillä on heiltä paljon opittavaa, hän tunnustaa. Perinteiseen juhlaohjelmaan kuuluu yhdessä laulettu Varsinaissuomalaisten laulu. Varttunut väki ei ohjelmalehtiseen painettuja sanoja juurikaan tarvitse. Tulevaisuudessa maakuntalaulua ei ehkä kovinkaan usein veisata. Juontaja Heikkilä kertoo kuulleensa, ettei laulua enää kouluissa opeteta. Juhla saa huipennuksensa, kun Tellervo Koivisto saatellaan talvipuutarhaan viritetyn sinivalkonauhan ääreen ja hänelle ojennetaan samettityynyllä lepäävät sakset. Erkki Välilän puhaltaman fanfaarin soidessa rouva Koivisto katkaisee nauhan tutuksi tulleessa Meri-Karinassa vielä kerran. Palvelukeskuksen uusinkin osa on näin vihitty käyttöön. Iltapäivän päätteeksi Meri-Karinan kehuttu keittiö saa näyttää kyntensä. Kahvittelun lomassa vihkiäisvierailla on tilaisuus kurkistaa Karinaranta II:n asuntoihin. Kerttu Simonen kutsuu käymään oikein peremmälle. Simosen viihtyisä pikkukoti on esillä myös tässä lehdessä. Teksti: Marja Myllyluoma Kuvat: Ari Peuho Vihkiäistilaisuuden päätössanat lausui Suomen Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Liisa Pylkkänen. Todellinen kruununjalokivi on lounaissuomalaisten toteuttama syöpäkuntoutus. Muilla syöpäjärjestöillä on täältä opittavaa, totesi hän puheenvuoronsa lopuksi. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen juhlatilaisuus päättyi yhdessä laulettuun Varsinaissuomalaisten lauluun. Vihkiäispuheen piti ja valtiovallan tervehdyksen Karinaranta II:n tilaisuudessa esitti aluehallintoviraston ylijohtaja Kari Häkämies. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen suojelijan, rouva Tellervo Koiviston viides kerta katkaista sinivalkoinen nauha Meri-Karinan toimitiloissa todisti, että keskuksen uusinkin osa on näin vihitty käyttöön. Tapahtumaa todisti kauppaneuvos Risto Korpela. Rahoituspäällikkö Markku Aho kertoi olevansa tyytyväinen näkemäänsä tuodessaan tilaisuuteen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tervehdyksen. Viestintäpäällikkö Anna-Maria Halle totesi tervehdyksessään Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen saavuttaneen 60-vuotisen historiansa aikana raha-automaattiyhdistyksen luottamuksen. Turun kaupungin puheenvuoron käyttänyt ylilääkäri Heikki Alanko muistutti, että terveys- ja sosiaalipuolen yhdistänyttä kaupungin toimia ohjaa lainsäädäntö. Meri-Karinan uudisrakennukseen, Karinaranta II:een on valmistunut 27 uutta asuntoa. Rouva Kerttu Simosen asuntoon tutustuivat PR-päällikkö Taru Kinnusen (oik.) seurassa kapellimestari Kalevi Rothberg ja osastonhoitaja Maija Rothberg.

16-2012 - N:o 2 Eutanasia on hyvä kuolema Eutanasiasta on keskusteltu viime aikoina sekä puolesta että vastaan. Yksi keskustelun ongelmista on se, että keskustelijoilla ei ole yhteisiä käsitteitä. Alun perin eutanasia (kreikkaa, tarkoittaa hyvää kuolemaa) tarkoitti kuolemaa ilman kärsimystä. Meri-Karinassa järjestettiin elokuussa tilaisuus, jossa eutanasiasta puhui syöpälääkäri, emeritaprofessori Inkeri Elomaa. Kristillisestä näkökulmasta kuolemaan luennoi rovasti Rauno Elomaa. Tilaisuuden juonsi lehtori Jouni Elomaa. Inkeri ja Rauno Elomaa ovat aviopari. Jouni Elomaa ei ole heille sukua. Eutanasia on tarkoituksellinen, aktiivinen toimi potilaan surmaamiseksi, professori Elomaa määritteli eutanasian. Eutanasia edeltää potilaan jatkuvaa ja harkittu pyyntö eutanasian suorittamiseen. Potilaalla on sietämätön kärsimys ja hän on parantumattomasti sairas, ja kaikki muut keinot potilaan auttamiseksi on jo mietitty. Ennen eutanasiaa pyydetään vielä toisen lääkärin mielipide. Tärkeää on myös se, että kaikki asiaan liittyvä kirjataan ja dokumentoidaan. Euroopassa eutanasia on kirjattu lakiin Alankomaissa, Belgiassa ja Luxemburgissa. Eutanasia on sallittu vain tietyin ehdoin. Laissa muun muassa määritellään, että potilas kokee sietämätöntä kärsimystä eikä tilanteen paranemisesta ole toivoa. Aktiivinen eutanasia on siis kuoleman tuottamista. Läheisesti eutanasiaan liittyvä käsite on avustettu itsemurha. Se tarkoittaa tilannetta, jossa ihminen haluaa surmata itsensä, mutta ei pysty siihen fyysisen heikkoutensa takia. Avustetun itsemurhan ja eutanasia ero on siinä, että eutanasiassa toinen henkilö päättää elämän. Avustettu itsemurha on sallittu esimerkiksi Yhdysvalloissa Oregonin ja Washingtonin osavaltiossa ja Sveitsissä. Huomattavaa on, että Suomessa avustettu itsemurha ei ole rikos. Eutanasia yhteiskunnan muutoksena Eutanasia-keskustelu kuvastaa myös yhteiskunnan muuttumista.samaan aikaan, kun ihmisen sosiaaliset tukiverkot ohenevat, lisääntyy myös potilaan autonomia ja päätäntävalta omista asioistaan. Samalla myös halu saattohoitoon kasvaa. Eutanasia-keskustelussa usein unohtuu, että kyseessä on kaksi toimijaa. Eutanasiaa haluava potilas sekä hoitohoitohenkilökunta. Ei ole selvää, että hoitohenkilökunta haluaisi tehdä murhan, Inkeri Elomaa viittasi tehtyihin tutkimuksiin. Oma itsemääräämisoikeus ei ole riittävä peruste vaatia toista tekemään jotain. Ylivoimaisesti suurin osa lääkäristä on sitä mieltä, että hyvä palliatiivinen hoito vähentää eutanasia tarvetta. Saman voinee päätellä myös hollantilaisista tilastoista, joiden mukaan eutanasia osuus kuolemista on kahdesta kolmeen prosenttia. Näistä selvästi suurin osa, noin kaksi kolmasosaa on syöpäpotilaita. Inkeri Elomaalla on 35 vuoden kokemus syöpälääkärin työstä. Kukaan potilaistani ei ikinä pyytänyt eutanasiaa. Elomaa kuitenkin uskoo, että Suomeen tulee jonkinlainen eutanasialaki. Samalla pitää kuitenkin nähdä kokonaisuus. Pitää järjestää laadukas ja oireenmukainen saattohoito. Pelkästään jo tieto kuolinavun mahdollisuudesta auttaa monia. Inkeri Elomaan luennon jälkeisessä yleisökeskustelussa tuli esille eräs pelko: käytetäänkö eutanasiaa väärin, ja aiheuttaako eutanasian mahdollisuus potilaissa pelkoa. Yleisökeskustelussa kävi selville, että kuolemasta on tullut vaiettu puheenaihe. Vaikka potilas voisi ilmasta hoitotahtonsa hoitotestamentissa, usein potilaan omaiset haluavat kieltää ajatuksen lähestyvästä kuolemasta. Jalostaako kärsimys? Rovasti Rauno Elomaa luennoi kuolemasta ja mitä on kuoleman jälkeen kristinuskon näkökulmasta. Luennon jälkeisessä yleisökysymyksessä tiedusteltiin, onko kärsimys Jumalan antama rangaistus ja voiko kärsimys pyhittää? Onko ihmisellä oikeus estää kärsimystä, jos se on Jumalan tapa ohjata oikeaan Ṙovasti Elomaa vastasi, että siitä ei ole viestiä, että kärsimys menisi pois. Ristin kantoa ei tarvitse hakea, se tulee, Elomaa vastasi tunnetulla vertauksella. Toisen taakan kantaminen on ihmisen perustehtäviä. Eräs yleisökysymys osui illan aiheeseen: Mikä on kristinuskon kanta eutanasiaan? Mikä on lähimmäisen rakastamista ja mikä ei? Siihen hienosäätöön en ota kantaa, vastasi rovasti Elomaa. Tilaisuuden järjestivät Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt, Palliatiivisen ja saattohoidon kehittämistoiminnan Palsa-työryhmä. Teksti ja kuva: Pekka Remes TOSHIBA TEC NORDIC AB Joukahaisekatu 6 20520 TURKU Puh. 010 568 5550 TERVETULOA VÄRI- DOKUMENTOINNIN MAAILMAAN Lue lisää tulostus-, kopiointija skannausratkaisuistamme www.toshiba.fi Meri-Karinassa keskusteltiin eutanasiasta elokuussa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii lehtori Jouni Elomaa. Alustajina olivat emeritaprofessori Inkeri Elomaa sekä rovasti Rauno Elomaa.

N:o 2-2012 - 17 Syöpäkuntoutujan psykososiaalinen tuki syöpähoitopolun aikana PSYKOSOSIAALISEN TUEN MALLINTAMINEN HOITOPOLUN VAIHE Diagnoosivaihe Diagnoosin kuuleminen PSYKOSOSIAALINEN PALVELU Keskustelu lääkärin kanssa. Systemaattinen ohjaus perusterveydenhuollon tai järjestön psykososiaalisiin palveluihin TUEN ANTAJA Sairaanhoitaja / lääkäri / psykologi / sosiaalityöntekijä Primaarihoitovaihe Hoitosuunnitelma Syöpähoitojen aloittaminen Omaisten mahdollisuus psykososiaaliseen palveluun Sairaalan / klinikan oma henkilökunta Tarvittavan tuen systemaattinen kirjaaminen hoitosuunnitelmaan >psykososiaalisen tuen tarve, toteutus ja arvio hoitosuunnitelmaan Tarvittaessa psykiatrian konsultaatiot tai lähete erikoissairaanhoitoon Sairaanhoitaja / lääkäri / sosiaalityöntekijä Erikoissairaanhoidon henkilökunta Vertaistuki Syöpäyhdistyksen informaatio Seurantavaihe Sairauden seuranta Psykososiaalisen tuen järjestäminen Perusterveydenhuolto tai järjestön palvelut Sairaanhoitaja / psykologi/ sosiaalityöntekijä Artikkelin kirjoittaja on sairaanhoitaja, YAMK-opiskelija Raija Laine. Artikkelissa kuvattu kehittämisprojekti on toteutettu kirjoittajan opintoihin kuuluvana opinnäytetyönä. Opinnäytetyö liittyi Syöpäpotilaiden hyvä hoitopolku tutkimus- ja kehittämishankeen osaprojektiin. Hanke on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n ja Turun ammattikorkeakoulun Terveysala-tulosalueen yhteishanke. Kehittämisprojektia ohjasivat yliopettaja Marjo Salmela ja yliopettaja Raija Nurminen Turun ammattikorkeakoulusta. Projektipäällikön mentorina toimi Lounais- Suomen Syöpäyhdistys ry:n vastaava sairaanhoitaja Teija Kemppainen. Kehittämistyön hyväksyjänä toimi toimitusjohtaja Kari Ojala. Kuntoutusvaihe Kuntoutuskurssit Terminaalivaihe Palliatiivinen hoito Tarvittaessa psykiatrian konsultaatiot tai lähete erikoissairaanhoitoon Perusterveydenhuolto tai järjestön palvelut Syöpäyhdistys Perusterveydenhuolto Hoitopaikan henkilöstö Erikoissairaanhoidon henkilökunta Vertaistuki Sairaanhoitaja / psykologi / sosiaalityöntekijä Syöpäyhdistyksen henkilökunta Vertaistuki Sairaanhoitaja / psykologi / sosiaalityöntekijä Vertaistuki Suomessa todetaan vuosittain yli 27000 uutta syöpätapausta. Syöpä on vakava sairaus, joka tuo elämään epävarmuutta. Psyykkinen kriisi voi puhjeta missä tahansa sairauden vaiheessa. Vakavaan sairauteen sairastuminen on luonnollisesti jokaiselle yksilöllinen kokemus. Kaikilla sairastuneilla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus psyykkiseen tukeen. Psyykkinen tuki ja mahdollisuus sairauden aiheuttaman kriisin läpikäymiseen on tärkeä osa syövän hoitoa. (Julkunen ym. 2007, 4-14.) Tässä kehittämisprojektissa psykososiaalinen tuki koostuu tiedollisesta, emotionaalisesta, henkisestä, ja toiminnallisesta tuesta. Suomen terveydenhoitojärjestelmässä ei ole vielä systemaattisesti järjestettyä käytäntöä keskustella sairauden aiheuttamista kokemuksista. Hoitoyksiköiden nykyresurssit eivät useinkaan riitä vastaamaan potilaan ja läheisten psyykkisen hyvinvoinnin tarpeisiin, jonka uusi elämäntilanne aiheuttaa (Koskinen-Ollonqvist ym. 2007, 89.) Kehittämisprojektin tavoite ja tarkoitus Kehittämisprojektin lähtökohtana oli kysymys: Millaista psykososiaalista tukea syöpäkuntoutujalle tulee tarjota syöpähoitopolun aikana? Projektin tarkoituksena oli syöpäkuntoutujan psykososiaalisen tuen mallintaminen syöpähoitopolun aikana. Mallintamisen perustaksi selvitettiin tutkimushaastattelujen avulla millaista psykososiaalista tukea syöpäkuntoutujat olivat saaneet? Miten saatu tuki vastasi potilaiden tarpeitaan ja miten potilaat kehittäisivät syöpähoitopolun psykososiaalisen tuen muotoja? Tutkimushaastattelujen tuloksia Haastateltavien kokemusten mukaan ammatillista psykososiaalista tukea oli syöpähoitopolun aikana kokonaisuudessaan tarjottu vain vähän. Syöpädiagnoosin varmistuttua diagnoosista kertominen potilaalle tapahtui tiedotusluontoisesti esimerkiksi puhelimessa tai tutkimusten jälkeen lääkärin vastaanotolla. Potilaat olivat kokeneet tiedon syöpäsairaudesta shokkina tai järkytyksenä ja monella kuoleman pelko oli ensimmäinen reaktio tiedon saannin jälkeen. Vain harvat olivat saaneet ammatillista psykososiaalista tukea diagnoosin kuultuaan. Tieto syöpäpotilaiden vertaistuesta oli tavoittanut potilaat ammatillista tukea paremmin. Vertaistuesta oli kuultu läheisten, ystävien tai syöpäyhdistyksen kautta. Vertaistuen muotoja olivat oma tukihenkilö, syöpäyhdistyksen ryhmät ja kuntoutuskurssit. Haastateltavat kokivat, että psykososiaalista tukea tulisi kehittää ja palveluista tulisi informoida aktiivisesti koko syöpähoitopolun aikana. Yleisimmin psykososiaalisen palvelun toivottiin järjestyvän oman terveyskeskuksen kautta. Potilaat toivoivat, että myös syöpähoitoja antava sairaala tarjoaisi aktiivisesti psykososiaalista tukea. Lisäksi toivottiin, että syöpäyhdistys toimisi psykososiaalisen tuen kehittämisen keskuksena. Terveydenhuollon toimipisteiden yhteistyö oli potilaan näkökulmasta joiltakin osin vaikeasti ymmärrettävää. Potilaat ihmettelivät sähköisten järjestelmien rajoittuneisuutta ja tiedonkulun vaikeutta eri toimipisteiden välillä. Jotkut haastateltavista olivat koonneet oman epikriisikansion, jonka kanssa kulkivat terveyspalveluissa. Kohtelu eri terveydenhuoltopalveluissa koettiin kuitenkin pääsääntöisesti asiallisena ja yksilöllisenä. Psykososiaalisen tuen mallintaminen syöpähoitopolun aikana Kehittämisprojektissa syöpäkuntoutujan psykososiaalisen tuen mallintaminen jaettiin viiteen osioon hoitopolun vaiheiden mukaisesti. Osiot ovat: diagnoosi-, primaarihoito-, seuranta-, kuntoutus- ja terminaalivaihe. Psykososiaalisen tuen järjestäminen tulee huomioida kaikissa hoitopolun vaiheissa. Perusterveydenhuollon tulisi olla ensisijainen psykososiaalisten palvelujen järjestäjätaho. Muissa hoitopolun vaiheissa tilanne arvioitaisiin kartoittamalla potilaan psykososiaalisen tuen nykytilanne ja tarve. Tarvittaessa psykososiaalista tukea, palvelu järjestettäisiin potilaan henkilökohtaisen tarpeen ja toiveen mukaisesti. Diagnoosivaiheessa potilas saa tiedon syöpäsairaudestaan lääkäriltä. Diagnoosin kertomisen yhteydessä tulisi huolehtia myös potilaan psykososiaalisesta tuesta. Potilaalle tulisi systemaattisesti antaa informaatio perusterveydenhuollon psykososiaalisista palveluista. Potilas voisi halutessaan varata ajan esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan, psykologin tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle tai häneen otettaisiin yhteyttä palvelujen antajan taholta potilaan niin halutessa. Perusterveydenhuollossa tulisi sopia sisäisistä käytännöistä tai siitä hoidetaanko syöpäpotilaiden psykososiaalinen tuki kunnan alueella esimerkiksi järjestöjen tai yhdistysten kautta. Primaarihoitovaiheessa syöpähoidot toteutuvat yleensä alue-, keskus- tai yliopistosairaalassa. Syöpähoitojen alettua tulisi hoitoa antavan sairaalan systemaattisesti kartoittaa ja järjestää potilaan psykososiaalinen tuki ja kirjata sen toteutus hoitosuunnitelmaan. Tarvittaessa potilaalle Matkojesi turvaksi unohtumaton ja edullinen jatkuva vakuutus. tulisi tehdä lähete tai konsultaatiopyyntö erikoissairaanhoitoon. Mikäli potilas olisi käyttänyt perusterveydenhuollon psykososiaalisia palveluja jo diagnoosivaiheessa, käynnit toteutuisivat jatkossakin samassa perusterveydenhuollon yksikössä. Sairaalahoidon aikana tulisi potilaalle antaa myös informaatiota paikallisesta syöpäyhdistyksen toiminnasta. Vertaistuen järjestäminen tapahtuisi edelleen syöpäyhdistyksen yhteyshenkilön kautta. Syöpäsairauden seurantavaihe toteutuu pääsääntöisesti joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa. Potilaan kontrollikäyntien yhteydessä tulisi arvioida edelleen myös psykososiaalisen tuen tarpeen tilanne. Tarvittavat psykososiaaliset palvelut järjestäisi perusterveydenhuolto, järjestö / yhdistys tai erikoissairaanhoito. Syöpäjärjestöt järjestävät syöpäpotilaiden kuntoutusvaiheen toimintaa. Psykososiaalisen tuen osalta potilaalla tulisi olla mahdollisuus kotikuntansa perusterveydenhuollon, alan järjestön tai yhdistyksen palveluihin. Myös syöpäyhdistyksen järjestämät kuntoutuskurssit toimivat vertais- ja ryhmämuotoisena psykososiaalisena tukena potilaalle. Kehittämisprojektin tutkimuksen perusteella potilaille näyttäisi olevan myös merkityksellistä läpikäydä sairaustilannettaan kuntoutumisen vaiheessa, jolloin omat selviytymistaidot ja asenteet saavat sisältöä eri tavoin verrattuna sairauden alkuvaiheisiin. www.eurooppalainen.fi Eurooppalaisen matkavakuutus turvaa matkasi kaikkialla maailmassa. Se on voimassa enintään kolme kuukautta kestävillä matkoilla. Ulkomailla on käytössäsi Eurooppalaisen laaja Euro-Center-verkosto, joka maksaa korvauksia jo paikan päällä. Euro-Centereissä sinua palvellaan myös suomen kielellä. Tällaista palvelua ei muilla matkavakuuttajilla ole. Lisää tietoa saat netistä www.eurooppalainen.fi tai soittamalla asiakaspalvelunumeroomme 0303 0303. Voit myös tulla käymään Osuuspankissa, niin saat vakuutusratkaisun, jossa ei ole mittavirheitä, reikiä tai hukkapaloja.

18-2012 - N:o 2 SYÖPÄNEUVONTA-ASEMA toimii Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Neuvonta-asema palvelee sekä oireetonta väestönosaa että syöpäpotilaita ja heidän omaisiaan. Neuvonta-asema antaa oireita koskevaa neuvontaa ja terveyskasvatusta opastaa syöpäpotilasta ja hänen perhettään ja antaa henkistä tukea neuvoo ruokavalion suunnittelussa ja opastaa muissa ravintoon liittyvissä asioissa antaa yleistä syöpäneuvontaa välittää apuvälineitä; rintaproteesit, rintaliivit, peruukit ja uimapuvut hoitaa luomihuolipoliklinikkaa opastaa rintojen omatarkkailuun antaa perinnöllisyysneuvontaa neuvoo sosiaalipalveluissa, puhelin 02 2657 601 Annettavat palvelut ovat maksuttomia. Syöpäneuvonta-asema on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00-15.00. Huom! Ajanvaraus puhelimitse numerosta 02 2657 927 (ma-pe klo 9.00-10.00 ja klo 13.00-14.00). Syöpäneuvonta-aseman lakimiehen maksuton neuvontapalvelu: Asianajaja, varatuomari Martti Brander toimii Syöpäneuvonta-aseman lakimiehenä. Hänen toimistonsa, Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, on osoitteessa Kristiinankatu 3, Turku, puh. (02) 511 7000. TOIMINTAA ERI SYÖPÄPOTILASRYHMILLE Syöpäpotilaiden vesivoimistelut ja mattojumppa Meri-Karinan toiminta-ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, maanantaisin klo 9.00,10.00,16.30, ja 17.30 ja keskiviikkoisin klo 9.15, 10.00, 17.30 (avannepotilaat) sekä 18.30 ohjattua vesivoimistelua syöpäpotilaille. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua maanantaisin klo 18.30 ohjattuun mattojumppaan. Vesivoimistelun hinta on 20 euroa syyskaudelta. Lisätiedot puh. (02) 2657 606 tai (02) 2657 666 (keskus). ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ Etuset-ryhmä on suunnattu eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmän tarkoituksena on tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta sekä sairauden vaikutuksesta elämään. Ryhmä luo potilaille läheisineen mahdollisuuden tavata muita saman sairauden kokeneita sekä antaa mahdollisuuden virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset-ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostitse ryhmän sihteerille Sanna Tölkölle: sanna.tolkko@ tyks.fi tai postitse Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Luento-ja keskusteluryhmätoiminta: Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa olevat poikkeukset) Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Etuset-ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jota ei mainita tässä tiedotteessa. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etuset-ryhmän jäsenille erikseen kirjeitse kotiin. Luento-, keskustelu- ja virkistystoimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Joulukuun tapaaminen: Keskiviikkona 12.12.2012 klo 18.00: Joulujuhlat Meri-Karinassa (ilmoittautumiset ryhmän sihteeri Sanna Tölkölle 20.11-4.12.2012 välisenä aikana tiistaina klo 18.00-19.00 numeroon 044-5537551 tai sähköpostitse sanna.tolkko@tyks.fi) Liikuntakerho miehille ja naisille Etuset-ryhmän jäsenille: Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho jatkaa toimintaansa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa maanantaisin klo 12.00. Jumppa kestää noin 45 minuuttia, jonka jälkeen sauna- ja allasosasto on varattuna jumppaajille klo 15.00 asti. Ohjelmassa on mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Aikaisempaa jumppatai liikuntakokemusta ei tarvita. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 euroa tai kertamaksu 3,00 euroa. Maksu suoritetaan Meri-Karinan neuvontaan. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun Kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Lisätietoa Etuset-ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, sanna.tolkko @tyks.fi LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEIDEN KERHO SYKERÖ Sykerö järjestää monipuolista toimintaa lapsisyöpäpotilasperheille. Vanhemmille tarjottujen asiantuntijaluentojen ajaksi lapsille on järjestetty omaa ohjattua toimintaa. Sykeröllä on myös äiti- ja isäkerhot, jotka tarjoavat vanhemmille mahdollisuuden viettää omaa aikaa. Vanhemmille on myös vertaistukea. Sykerön tiedote ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa ja sitä voi tilata puhelimitse (02)2657 602. SYKERÖNUORET (13-17-VUOTIAAT) Syöpää sairastavat tai sairastaneet kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat joko Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa tai muualla aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjänä toimii Linda Lahdenperä. Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää, että nuori tulee toimeen itsenäisesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevat nuoret - keskustelkaa lääkärinne kanssa osallistumisesta. Sykerönuorilla on myös oma facebook-yhteisö. Mukaan pääsee ottamalla ensin yhteyttä Lindaan. Ohjelmassa on rentoa jutustelua, pelailua, hengailua ja napostelua yhdessä. Joulukuun tapaaminen: Sunnuntaina 9.12.2012 klo 18.00 Pikkujoulutapaaminen, ravintola Denniksessä, Linnankatu 17, Turku. Ilmoittaudu tapaamisiin tekstiviestillä / sähköpostilla viimeistään kolme päivää ennen tapaamista Linda Lahdenperälle, puh. 040 7487 446, lindalahd@gmail.com NUORET SYÖPÄPOTILAAT NUPIT (18-40-VUOTIAAT) Nuorten syöpäpotilaiden kerho Nupit järjestää keskustelutilaisuuksia ja muuta toimintaa Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Lisätiedot toiminnasta Miriam Luotsila, puh. 040 5273 678 ja www.nupit.fi RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIRYHMÄT Keskusteluryhmä uusille rintasyöpäpotilaille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, torstaisin klo 18.00-20.00. Ryhmän tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmän vetäjinä toimivat sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Christina Berger ja sairaanhoitaja, rintasyöpähoitaja Kirsi Kivioja-Viitala. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmä on tarkoitettu rintasyöpäpotilaille, jotka haluavat tietoa, neuvoa ja henkistä tukea haluavat puhua aiheesta toisten kanssa haluavat kuulla toisten kokemuksia haluavat tavata muita rintasyöpäpotilaita Nuorten rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä joulukuussa: Torstaina 13.12.2012 klo 18.00-20.00 Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä (yli 45-vuotiaat) joulukuussa: Torstaina 20.12.2012 klo 18.00-20.00 RINTASYÖPÄPOTILAIDEN KESKUSTELURYHMÄT KEVÄÄLLÄ 2013: Nuorten rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä: Torstaisin: 3.1.2013 klo 18.00-20.00 7.2.2013 klo 18.00-20.00 7.3.2012 klo 18.00-20.00 4.4.2013 klo 18.00-20.00 2.5.2013 klo 18.00-20.00 Rintasyöpäpotilaiden keskusteluryhmä ( yli 45-vuotiaat): Torstaisin: 10.1.2013 klo 18.00-20.00 14.2.2013 klo 18.00-20.00 14.3.2013 klo 18.00-20.00 11.4.2013 klo 18.00-20.00 16.5.2013 klo 18.00-20.00 ILOA JA ITSETUNTEMUSTA! Virkistysryhmä naissyöpäpotilaille Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa ja mukaan voi tulla myös yksittäisille kerroille. Ryhmän ohjaajina toimivat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Joulukuun kokoontuminen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku: Keskiviikkona 12.12.2012 klo 17.30-18.30: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. / Mahdollisuuksia osallistua ja toimia: Kurssit, paikallisosastotoiminta, vapaaehtoistyö Tiedustelut vuoden 2013 kokoontumisista, puh. 02 2657 619. VOIMAVARAA! Miessyöpäpotilaiden ryhmä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys käynnistää keväällä 2013 miessyöpäpotilaiden ryhmän. Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin eturauhassyöpäpotilaille (ks. eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä). Ryhmässä voi puhua sairauden kokemuksesta, kuunnella ja saada tietoa ja neuvoja. Ryhmän vetäjänä toimii yhdistyksen vertaistukihenkilö. Ilmoittautumiset 11.1.2013 mennessä: vapaaehtoistoiminta, puh. (02) 2657 619. SYÖPÄPOTILAIDEN LÄHEISTEN VERTAISTUKIRYHMÄ Sairastuneen ja hänen läheisensä henkiset voimavarat ovat koetuksella sairauden aikana. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää syöpäpotilaiden läheisille keskusteluryhmätoimintaa. Ryhmän ohjaajana toimii sosiaali-ja terveysalan ammattilainen / vertaistukihenkilö. Ryhmä alkaa kevään 2013 aikana. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa. Ilmoittautumiset 11.1.2013 mennessä: vapaaehtoistoiminta, puh. (02) 2657 619. SAATTOHOITO JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry välittää tukihenkilöitä syöpäpotilaille sairauden eri vaiheissa. Myös sairaalassa olevat potilaat voivat saada tukihenkilön. Läheisensä menettäneille järjestetään myös vertaistukiryhmiä. Tiedustelut, vapaaehtoistoiminta, puh. (02) 2657 619. TUKIHENKILÖVÄLITYS Vertaistukihenkilö kuuntelee ja auttaa oman kokemuksensa kautta. Toiminnan periaatteena on keskinäinen luottamus ja tasavertaisuus. Vertaistukihenkilö on Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n kouluttama vapaaehtoinen. Tukihenkilövälitys: Koordinaattori Minna Vaininen, puh. (02) 2657 619. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen paikallisosastojen tukihenkilötoiminta: Kemiö puh. 040 734 1931 ja 040 768 5456 Forssa ma-pe klo 10.00-18.00 puh. 050 5777 338 Loimaa puh. (02) 3143 297 Parainen puh. 050 5690 610 Salo, perjantaisin klo 10.00-12.00 puh. (02) 7281 670, 040 7412 736 Uusikaupunki, maanantaisin ja lauantaisin klo10.00-13.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00-17.00 puh. (02) 8443 600 LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS RY KAIPAA VERTAISTUKIHENKILÖITÄ: Erityisesti tarvetta on tällä hetkellä gynekologista, urologista, keuhkosyöpää, haimasyöpää sekä harvinaisempia syöpäsairauksia sairastavien potilaiden vertaistukihenkilöille. Tukihenkilöitä kaivataan myös potilaille, joilla syöpäsairaus on uusiutunut. Myös syöpäpotilaiden läheiset kaipaavat tukihenkilöitä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää seuraavan tukihenkilökoulutuksen 2.2.2013. Lisätiedot koulutuksesta ja ilmoittautuminen haastatteluun ja koulutukseen, koordinaattori Minna Vaininen puh. (02) 2657 619. TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN PAIKALLISOSASTOTOIMINTA TURKU Turun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Terttu Yli-Tolppa-Kerrola, puh. 040 566 2988. Paikallisosaston toiminnan tavoitteena on toimialueen syöpäpotilaiden yhteen saattaminen, virkistystoiminta ja vertaistukitoiminta. Paikallisosasto järjestää jäseniltoja, retkiä, myyjäisiä sekä tarpeen mukaan muitakin tapahtumia. Paikallisosasto lahjoittaa vuosittain varoja syöpäpotilaiden hoitoa ja hyvinvointia edistäviin hankintoihin. Jäsenillat: Kuukauden toinen tiistai klo 17.45 Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku. Jäsenilloissa on kahvitarjoilu ja arpajaiset. Paluukuljetus Kauppatorille klo 20.00. Sunnuntaina 9.12.2012 kello 11.00-18.00 Joulumyyjäiset, Turun messu-ja kongressikeskus Tiistaina 11.12.2012: Joulujuhla Retket: Torstaina 13.12.2012 Föritupa. Sairashuoneenkatu 1, klo 11.00. Leena Suominen ja Anja Harju Turkuseuran murrejaostosta kertovat turkulaisesta joulusta. Buffetruokailu ravintola Rantakertussa, Läntinen Rantakatu 55. Hinta 15r / potilasjäsenet ja 20r / jäsenet, sisältäen ruokailun. Ilmoittautumiset ja maksut Ullalle viimeistään 13.11. 2012 jäsenillassa. Käsityöpiiri Ahkerat Kertut kokoontuu Meri-Karinan kirjastossa tiistaisin klo 10.00-12.30, paitsi kuukauden toinen tiistai klo 14.00-17.00. Käsityöpiirin yhteyshenkilönä toimii Sirpa Teräs, puh. 0400 226 616. Ahkerat Kertutkäsityöpiirin tekemiä käsitöitä myydään Meri-Karinan aulassa sijaitsevassa putiikissa. Putiikki on auki päivittäin ja sen yhteyshenkilönä toimii Marja- Leena Louhi, puh. 050 533 1277. SALO Salo-Karina, Helsingintie 52, Salo, www.sspo.net Paikallisosaston tavoitteena on antaa tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen. Paikallisosasto järjestää kaikille avoimia tapaamisiltoja, luentoja, retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantaisin klo 10-12, puh. 02 728 1670. Soita saadaksesi lisätietoja toiminnoistamme. Rintaproteesin haku: Soita kuntoutukseen puh. 02 772 3630 klo 9-12 saadaksesi ostopalvelusopimuksen ja soita tämän jälkeen Meri-Karinaan, puh. 02 2657 927 ma-pe klo 9-10 ja 13-14, josta saat ajan Salo-Karinaan. Somerolaiset ottavat ensin yhteyttä sosiaalityöntekijään, puh. 02 7792 610. Voit myös varata ajan luomien tarkastukseen. Keskusteluryhmiä aloitetaan, kun halukkaita syöpäpotilaita ja omaisia ilmoittautuu. Myös Pilatesryhmätoiminta jatkuu kevät ja syyskausittain. Salon paikallisosaston puheenjohtajana toimii Juhani Ivanoff, puh. 040 845 7195 ja sihteerinä Siru Virpi, puh. 040 7412 736. Tapaamisillat ovat yleensä joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 18.00 Salo-Karinassa. Kahvia on tarjolla klo 17.30 alkaen hintaan 2r ja arpoja 2r. Marras-joulukuun tapaamiset: Torstaina 29.11.2012 klo 18.00: Oireenmukainen hoito: Syöpätautien erikoislääkäri Outi Hirvonen, TYKS Lauantaina 15.12.2012 klo 17.00: Joulujuhla Marja Kankareen tiloissa Perniöntiellä. Jäsenhinta 20r muut 30r, 4 joulupaketti, ilmoittaudu toimistoon 7.12.2012 mennessä. Hartaushetket: Yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15: Joulukuussa: 10.12.2012 klo 15.00. Avoin tilaisuus kaikille. UUSIKAUPUNKI Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, puh. 040 5775817. Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystäväntuvalle, joka sijaitsee osoitteessa Alinenkatu 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on 02 8443 600 (maanantaisin ja lauantaisin klo 10.00-13.00 ja tiistaista perjantaihin klo 10.00-17.00). Syöpäyhdistyksen oma vastaanotto on torstaisin klo 13.00-17.00. Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilaiden vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa Ystäväntuvalla. Tukihenkilötoiminnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa Kukkonen, puh. 050 3218 173. Joka kuukauden viimeinen torstai-ilta klo 18.00 alkaen on varattu yhteislaululle. Tilaisuus on avoin kaikille. Kirjallisuuskerho toimii Ystäväntuvalla kerran viikossa, lisätietoja sihteeri Marjo Öhrnbergiltä, puh. 050 3589 111. RANNIKKOSEUTU Paikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimintaa. Lisätiedot puheenjohtaja Raimo Sulonen, puh. 040 8487 113. PARAINEN Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel. 050 5690 610. KEMIÖ Kontaktpersonen i Kimitoön : Ulla Granroth, tel. 040 7341 931, Ann-Katrin Andersson tel. 040 7685 456. FORSSA Forssan paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Salminen, puh. 050 5691 271. Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutustoiminnan hyväksi. Paikallisosaston toiminta keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, www.solukko.net Syöpäsairaanhoitajan vastaanotto ajanvarauksella, puh. 050 5777 339. Joulukuun jäsenilta: Keskiviikko 12.12.2012 Puurojuhla vanhassa värjärissä klo 18.00 LOIMAA Loimaan seudun paikallisosaston puheenjohtajana toimii Kaisa Hyvärinen, puh. 040 7624 196. Paikallisosasto tukee Loimaan aluesairaalan tiloissa tapahtuvaa neuvonta-aseman toimintaa (Vapaudenkatu 12 B, Loimaa, soittoaika maanantaisin klo 13.00-14.00, torstaisin ja perjantaisin klo 9.00-10.00). Paikallisosasto järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneille kuin heidän läheisilleen sekä aiheesta kiinnostuneille. Tietoa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnasta myös sivuilta www.lssy.fi

N:o 2-2012 - 19 Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja läheisille suunnattua sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa. Tavoitteena on, että jokainen syöpään sairastunut ihminen saisi omaan elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa sopivaa kuntoutusta sekä helpotusta sairauden aiheuttamaan muutostilanteeseen. Tämä nopeuttaa paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY) sekä V-S sairaanhoitopiiri (TYKS*, vain V-S sairaanhoitopiirin potilaille). Alustavan suunnitelman mukaan seuraavat kurssit järjestetään Meri-Karinassa vuonna 2013 (osan rahoituspäätöksistä puuttuessa pidätämme oikeuden muutoksiin). AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Vanhemmuutta tukeva perhekurssi (RAY)...10.06.-14.06.2013 Vanhemmuutta tukeva perhekurssi (RAY)...01.07.-05.07.2013 AIVOKASVAINPOTILAAT: Aivokasvainpotilaat ja läheiset (RAY)...27.05.-31.05.2013 ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (LSSY, TYKS*)...21.01.-25.01.2013 Me miehet parikurssi ikääntyneille eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY)...22.04.-26.04.2013 Anpassningskurs för personer med prostcancer, parkurs, över 68 år (FPA)... 11.11.-15.11.2013 GYNEKOLOGISET POTILAAT: Me naiset -parikurssi ikääntyneille gynekologisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY)...14.01.-18.01.2013 HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset ja kantasoluhoidetut syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)... 11.03.-15.03.2013 Hematologiset ja kantasoluhoidetut syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)...08.07.-12.07.2013 Hematologiset syöpäpotilaat ja läheiset (LSSY, TYKS*)...19.08.-23.08.2013 Hematologiset ja kantasoluhoidetut syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)... 07.10.-11.10.2013 KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Liikuntapainotteinen kurssi syöpäpotilaille ja läheisille (RAY)... 07.01.-11.01.2013 Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja läheisille, alle 68 v. (KELA)...15.04.-19.04.2013 Oikea ote melontaan ja elämään pari/yksilökurssi (RAY)...12.08.-16.08.2013 Liikuntapainotteinen kurssi syöpäpotilaille ja läheisille (RAY)...02.09.-06.09.2013 Taideterapiapainotteinen yksilökurssi syöpäpotilaille (RAY)...09.09.-13.09.2013 Pitkään syöpää sairastaneet ja läheiset (RAY)...14.10.-18.10.2013 KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja läheiset (RAY)...25.02.-01.03.2013 LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Nuoret 18-25 vuotiaat syöpäpotilaat / Sylva (KELA)...24.06.-28.06.2013 Pärjää ilman vanhempia kurssi 14-17 vuotiaille (KELA)...24.06.-28.06.2013 Hoitojen päätyttyä perhekurssi (KELA)...15.07.-19.07.2013 Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA)...22.07.-26.07.2013 sekä 2.jakso...07.01.-08.01.2014 Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (KELA)...26.07.-28.07.2013 Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (LSSY, TYKS*)...28.12.-30.12.2013 PERINNÖLLISET SYÖVÄT: Perinnöllistä syöpägeeniä kantavat viikonloppukurssi (RAY)...13.09.-15.09.2013 RINTASYÖPÄPOTILAAT: Yksilökurssi rintasyöpäpotilaille (LSSY, TYKS*)...04.02.-08.02.2013 Parikurssi rintasyöpäpotilaille ja läheisille, alle 68 v. (KELA)...13.05.-17.05.2013 Yksilökurssi rintasyöpäpotilaille (LSSY, TYKS*)...05.08.-09.08.2013 Parkurs för personer med bröstcancer, över 68 år (FPA)...16.09.-20.09.2013 SUUN- JA NIELUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suun- ja nielunalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)...21.10.-25.10.2013 VATSAN- JA SUOLISTONALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Vatsan- ja suolistonalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)...18.03.-22.03.2013 Vatsan- ja suolistonalueen syöpäpotilaat ja läheiset (KELA)... 04.11.-08.11.2013 Suolistosyöpäpotilaat/avanneleikatut ja heidän läheisensä (TYKS*)... 18.11.-22.11.2013 Suolistosyöpäpotilaat ja läheiset (RAY ja Colores)...08.04.-12.04.2013 Edellä mainitut kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, joka on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville läheisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Myös omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. VIRKISTYSLOMAT (Huom! omarahoitusosuus): Virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille...28.01.-01.02.2013 Virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille...20.05.-24.05.2013 Liikuntapainotteinen virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille...26.08.-30.08.2013 Virkistysloma syöpäpotilaille ja läheisille... 28.10.-01.11.2013 Virkistysloman ohjelmaan sisältyy täysihoito, majoitus, uinti- ja saunavuorot, ohjattua liikuntaa, asiantuntijaluentoja mm. terveellisistä elämäntavoista sekä virkistävää ohjelmallista toimintaa. Loman hinta 200 /hlö (2 hh) tai 240 /hlö (1 hh) MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa vähintään puoli vuotta. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri - Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku, puhelin 02-2657 610 (kurssitoimisto) tai 02-2657 666 (keskus), e-mail: kurssi@lssy.fi, www.lssy.fi Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. Täytä Kelan hakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. Mikäli haet Kelan rahoittamalle kurssille, palauta hakemuslomakkeet suoraan Kelalle. Muussa tapauksessa lähetä hakemuksesi Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, 20900 Turku. Liitä hakemukseen epikriisi eli sairauskertomus tai lääkärin B-lausunto. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri-Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan kuntoutujan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on kuntoutujan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU puh. 02-2657 610

20-2012 - N:o 2 Voimakkaasti markkinoitu sähkötupakka jakaa mielipiteet Turvallisuudesta ei tieteellistä näyttöä Sähkötupakan hyödyistä tavalliseen tupakkaan verrattuna on toistaiseksi hataria todisteita. Selvää kuitenkin on, että sähkösavukkeetkin sisältävät monia myrkyllisiä kemikaaleja. Vaikka elektroniset savukkeet käryävät ilman häkää ja tervaa, niiden käytössä muodostuvan höyryn on todettu sisältävän syöpää edistäviä yhdisteitä. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n (Food and Drug Administration) mukaan sähkötupakat tuottavat hengityskaasuun syöpää aiheuttavia nitrosamiineja ja muun muassa jäätymisenestoaineessa käytettävää myrkyllistä dietyleeniglykolia. Sähkötupakointi on terveysriski. Nesteen sisältämät myrkylliset aineet ovat osin samoja kuin perinteisissä tupakkatuotteissa, eikä kaikkia yhdisteitä ole vielä edes tunnistettu. Lisäksi sähkösavukkeiden valmistusta ei valvota eikä säädellä, joten tuotteen laadusta ei ole takeita, kertoo Syöpäjärjestöjen ylilääkäri, dosentti Liisa Pylkkänen. Sähkösavuke on taskukokoinen laite, joka koostuu nestesäiliöpatruunasta, höyrystimestä ja pienestä ladattavasta akusta. Punaisena hehkuva led-valo saa sen jäljittelemään poltettavaa sätkää. Sähkötupakka muistuttaa erehdyttävästi tavallista tupakkaa. Tosin sähkötupakan sijaan tulisi puhua sähkösavukkeesta, sillä elektroninen tuote ei sisällä lainkaan tupakkaa, Pylkkänen huomauttaa. Höyryn tupruttaminen on kasvattanut suosiotaan sähkösavukkeiden aktiivisen markkinoinnin myötä. Kovin uudesta tuotteesta ei kuitenkaan ole kyse, sillä ensimmäisiä sähkösavukkeita oli kaupan jo 1980-luvulla. Nykymuodossaan tuote on ollut markkinoilla 2000-luvun alusta lähtien. Sähkösavukkeiden käyttö on Suomessa edelleen suhteellisen vähäistä, vaikka tuoreesta Euroopan komission EU-maat kattaneesta raportista ilmeni, että Suomi on kärjessä sähkötupakan tunnettuudessa. Keskustelua herättää tällä hetkellä erityisesti sähkötupakan käyttö julkisilla paikoilla. Helsingin seudun liikenne kielsi maaliskuussa sähkötupakoiden käytön joukkoliikenteessä. Suomessa asiakas ei saa pistää sähkötupakaksi myöskään Taksiliiton takseissa, VR:n junissa eikä Finnairin lentokoneissa. Maine terveystuotteena harhaanjohtava Sähkösavukkeen myyntiä, markkinointia ja käyttöä rajoittavat useat lait. Sähkösavukkeiden nikotiinipatruunat luokitellaan lääkelain mukaan lääkkeiksi. Suomessa sähkötupakka ei ole tupakkalain 18 vuoden ikärajaa koskevan sääntelyn piirissä, mutta laki kieltää sen mainonnan tupakkajäljitelmänä ja -vastikkeena. Sähkötupakkaa koskevat lisäksi tuoteturvallisuuslaki ja kuluttajansuojalainsäädäntö. Markkinointi on ollut suunnitelmallista ja hyvin toteutettua. Suomessa sähkösavukelaitteita saa tietyistä erikoismyymälöistä, mutta nesteen kauppaaminen on kiellettyä. Sitä myydään pääasiassa internetissä. Terveysjärjestöjen mukaan sähkötupakkaa ei pitäisi olla markkinoilla lainkaan. Suomen ASH (Action on Smoking and Health) teki äskettäin tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten sähkötupakkaan liittämiä asenteita. Sähkösavuke miellettiin ensisijaisesti tupakan korvikkeeksi. Kyselyyn vastanneista joka kymmenes oli käyttänyt tai kokeillut tuotetta. Heistä valtaosa piti sähkösavuketta vaarattomana. Tupakanpurut korvaava neste nähdään helposti tupakkaa terveellisempänä. Kuitenkaan yksittäisten henkilöiden kokemuksiin perustuvaa tietoa ei voi pitää tieteellisenä näyttönä. Pitkäaikaiset terveysvaikutukset odottavat tutkijaansa, Pylkkänen tähdentää. Pylkkäsen mukaan sähkösavukkeista tulisi tiedottaa ennen kaikkea kiihkottomasti ja faktoihin perustuen. Viranomaiset on ahdettu tukalaan tilanteeseen. Sähkötupakan puolestapuhujat ovat leimanneet toimijat holhoaviksi ja ahdasmielisiksi. Kyse on kuitenkin savuttomuuden tukemisesta, ei tupakoivien syyllistämisestä. Ylilääkäri Liisa Pylkkäsen mukaan sähkösavukkeita mainostetaan etenkin tehokkaana lopettamisen apukeinona, mutta niiden käyttöä ei voi suositella nykyisen tiedon valossa. Sähkösavukkeiden pitkäaikaisista terveysriskeistä ei ole tarvittavaa tietoa. Perusta koukuttavassa nikotiinissa Pylkkäsen mukaan sähkösavuketuotteita kauppaavat yritykset sortuvat helposti liioitteluun korostaessaan sähkösavukkeiden hyötyjä esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa. Väitteet liittyvät usein tehokkaaseen vieroitusoireiden hillitsemiseen. Varsin monella sähkötupakoitsijalla on taustallaan nikotiiniriippuvuus. Harvat aloittavat sähkötupakoinnin puhtailla keuhkoilla. Sähkösavukkeesta on tosin saatavilla nikotiinittomiakin versioita, joten sauhuttelu voi liittyä hyvin myös tapariippuvuuteen, Pylkkänen lisää. Ylilääkäri kehottaa kääntymään tupakkariippuvuuden nujertamisessa muiden keinojen puoleen. Käypä hoito -suosituksen mukaiset nikotiinikorvaushoitotuotteet soveltuvat tupakoinnin lopettamisen tueksi. Nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, sen selättäminen vaatii keskimäärin 3 4 yritystä. Vieroittautumisessa voidaan hyödyntää tukiryhmiä, henkilökohtaista vieroitusta, nikotiinikorvaustuotteita ja keskushermostoon vaikuttavia lääketieteellisiä hoitoja. Pylkkänen uskoo sähkötupakoinnin herättävän vähitellen myös nuorten kiinnostuksen, vaikka selvitysten perusteella moni tupakoiva nuori näkee aikuisuutensa savuttomana. Hän korostaa vanhempien vastuuta lastensa terveydestä. Tupakointitottumukset syntyvät nuorena, ja yllätyksenä tulee se, miten vaikea tästä pahasta tavasta on päästä eroon. On ensiarvoisen tärkeää, että vanhemmat tukevat nuorten savuttomuutta ja tupakoinnin lopettamista. Myös nuuskatuotteiden suosion lisääntyminen on vakava ongelma, koska ne sisältävät nikotiinia moninkertaisesti savukkeita enemmän ja aiheuttavat nopeasti riippuvuutta, ylilääkäri painottaa. Teksti: Kuva: Aleksi Rajamäki Suomen Syöpäyhdistyksen kuvaarkisto Maailman tutkituinta maitohappobakteeria Lactobacillus rhamnosus GG:tä, D- ja C-vitamiineja ja aitoja marjoja ja hedelmiä. Nyt monin verroin vastustuskykyä vahvistavia tekijöitä samassa mehussa. Lasillisesta mehua saat tarvittavan päivittäisen annoksen maitohappobakteereita ja 75% päivän suositellusta D- ja C-vitamiinin tarpeesta. Marli Protect mehut löydät kaupan kylmähyllystä. www.marli.fi/protect

N:o 2-2012 - 21 Lapsia ei voi huijata Suosittu luennoitsija, Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kertoi avaruudesta lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon SYKERÖn tilaisuudessa viime huhtikuussa Meri-Karinassa. Miten lapsille puhuminen eroaa aikuisille luennoimisesta? Lapsia ei voi huijata, Valtaoja sanoo napakasti. Aikuiset uskovat auktoriteetteihin. Aikuiset siis ensisijaisesti katsovat, kuka puhuu ja missä asemassa hän puhuu. Professorit ovatkin jo arvoasteikon yläpäässä. Lapset puolestaan keskittyvät itse asiaan. Tiede ei tee eroa siinä, onko kuulijakunta lapsia vai aikuisia. Luennoitsijan kannalta on tilanteessa on vain aste-ero. Meri-Karinassa Valtaoja kertoi avaruudesta sekä sen ilmiöistä niistä ehkä vaikeimmin ymmärrettäviin eli mustiin aukkoihin saakka. Esitys kiinnosti sekä lapsia että aikuisia. Diakuvat rytmittivät esitystä. Pieninä poikana Valtaoja halusi Marsin soturiksi Edgar Rice Burroughs kirjojen innoittamana. Kävi kuitenkin hieman toisin. Tässä kuvassa näette tähtitieteilijän, ja kuten huomaatte, oikeilla tähtitieteilijöillä on aina parta, Valtaoja hauskutti yleisöä sarjakuvasta otetulla kuvalla. Tähtitiede on myös suosittu uutisaihe, ainakin iltapäivälehtien nettisivuilla. Netistä löytyy myös hyvin paljon avaruutta käsitteleviä kirjoituksia. Valtaoja peräänkuuluttaa medianlukutaitoa. Netistä löytyy melkoisesti suoranaista hömppää. Teksti ja kuva: Pekka Remes Kuntoutujan kurssikaverina aviomies tai ystävätär Rintasyöpä kuuli kunniansa niin savoksi kuin raumaksikin Tieto ja vertaistuki ovat parasta lääkettä, kun syöpä pelottaa. Tämä kävi ilmi taas kerran, kun joukko rintasyöpään sairastuneita naisia ja heidän läheisiään haki selviytymiskeinoja Turun Meri-Karinasta, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssilta. Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja kertoi Sykerö-perheille avaruudesta viime huhtikuussa. Meri-Karinan takkahuoneen pyöreän pöydän ympärille on kokoontunut naisvaltainen joukko. Puolet porukasta on rintasyövän kokeneita kuntoutujia (potilas-sanaa täällä ei suosita), loput läheisiä: aviomiehiä ja ystävättäriä. Itse olen päässyt mukaan leskeksi jääneen bestikseni kutsusta. Syöpäyhdistyksissä ja mikä tärkeintä, kurssirahoittaja Kelassa on kauan sitten oivallettu, että syöpään sairastuneen läheiset ovat hekin lujilla. Parikurssi auttaa jaksamaan. Alkuun kurssimme kuntoutujat ja läheiset istuvat suomalaiseen tapaan varautuneen vaitonaisina. Mutta asiansa osaava kurssiemo saa pian ujoimmankin tulokkaan vapautumaan. Viikon edetessä jo pulppuilee puhe, jota höystää usein nauru, joskus jokunen kyynelkin. Ajatukset vaihtuvat sutjakasti lapin, savon, turun, tampereen, rauman murteilla. Kurssilaiset ovat matkanneet Turkuun kuka mistäkin päin Suomea, kuka minkinlaisista oloista. Elämisen kuvioita uudelleen piirtänyt syöpä yhdistää. Niin samanlaista ja niin erilaista, joku pyöreän pöydän ritareista kiteyttää. Meidän hoidot Sairastumisen kriisi ja selviytymiskeinot. Rintasyövän onkologiset hoidot. Kelan etuudet ja verkoston tuki. Hyvinvointia edistävä ruokavalio. Syöpäyhdistys syöpäkuntoutujan tukena ja potilaan oikeudet. Kurssilaisten miltei pohjaton tiedonjano tyydytetään päivittäisillä luennoilla. Yhteisten luentojen ja keskustelujen lomassa kuntoutujat saavat erityispalvelua yksilöhaastatteluista ilmaiseen hierontaan. Syövän tietopaketti ja rintaproteesien ja -liivien esittely ovat vain naisille. Läheiset puolestaan pääsevät välillä tilittämään omia tuntojaan, joko vetäjän johdolla tai ihan keskenään. Kun ilmapiiri on suotuisa, kyllä suomalainen mieskin avautuu, tulemme toteamaan. Kaikesta päätellen syöpään sairastuneen puolisolla on vielä rankempaa kuin muulla lähipiirillä. Hieman ennen rintasyöpädiagnoosia leskeytynyt ystävättäreni tunnustaakin vähän kadehtivansa kurssin aviovaimoja, onhan näillä jokaisella mies jolle kiukutella. Sopeutumisvalmennuskurssille asti vaivautunut aviomies on liikuttavan omistautunut siippansa tukija. Meidän hoidot ja meidän sairaalareissut kuuluvat sanastoon. Vaikuttaa jopa siltä, että herrat pelkäävät enemmän kuin rouvat konsanaan. Se tosiseikka, että rintasyövän paranemisprosentti huitelee jo 90:n tietämissä, on kyllä omiaan rauhoittamaan. Mutta entäs ne loput kymmenen prosenttia, realistimme kysyvät ja vakuuttavat taas kerran, että kylmimmän kyydin peloille antaa asiallinen tieto. Kymmeneltä tupa hiljenee Lääkärin, psykologin, fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja muiden ammattiauttajien jakaman tiedon lisäksi saatavilla on tervehdyttävää vertaistukea. Kuntosalilaitteiden säätöjenkään kanssa ei tarvitse yksin tuskailla, aina on auttava käsi lähellä. Ohjatut jumpat ja kuntosalituokiot keventävät sopivasti lukujärjestystä. Reippaaseen ulkoiluun kannustetaan. Yhtenä päivänä päästään niinkin kauaksi maailmalle kuin kiertämään Turkua bussin kyydissä. Eikä Meri-Karinan naapuria, Pyhän Henrikin ekumeenista taidekappelia voi sivuuttaa. Hengenravinnon lisäksi kurssilaiset arvostavat Meri- Karinan keittiön tarjoomuksia ystäväni niin suuresti, että ilmoittaa palautelomakkeessaan yhdeksi keskeiseksi kurssianniksi mainiot ateriat. Kaikki kurssipäivät huipentuvat saunaan ja uintiin. Ainakin naisten puolella tunnelma on rento. Yksirintaista kylpijää ei näillä lauteilla kummastella. Koulukuntaerojakin ilmenee. Toiselle on rakennettu uusi rinta poisleikatun tilalle, toinen luottaa proteesiin. Riitoja ei puhkea, kanssasisarten valintoja kunnioitetaan. Iltakymmenen maissa talo aina hiljenee. Tiiviin päiväohjelman jälkeen kukaan ei jaksa juhlia saati hankkiutua kylille riekkumaan. Leikkimielisistä kilpailuista koostuva päättäjäisillanviettokin on lyhyt ja napakka. Kurssin vihoviimeinen osio toteutuu psykologin sekä aikakauslehtipinkkojen, saksien ja liiman avulla. Syntyvät kollaasit kertovat, että voimaa arkeen tuovat perhe, lastenlapset, ystävät, lemmikit, luonto, lasillinen samppanjaa... Hyvästellessään kurssilaiset lupaavat toisilleen, että jos syöpä onkin joskus päässyt niskan päälle, tästä lähin se saa kuulla kunniansa. JUHLIA KOKOUKSIA KULTTUURIA Valitse tilaisuudellesi arvoisensa puitteet Marjaniementie 50, 20100 Turku Tiedustelut arkisin klo 9 16 puh. 020 7129 400 info@kulttuurikartanomarjaniemi.fi WWW.KULTTUURIKARTANOMARJANIEMI.FI Hae Kelan tuet verkossa - nopeutat asiointiasi! Verkossa voit koska tahansa tarkistaa saamasi päätöksen ja tuen maksupäivän. www.kela.fi/asiointi Kirjaudu palveluun verkkopankkitunnuksillasi. PROFYLAKTIA Suuhygieniatuotteet hammaslääkärien suosittelemat Lääketieteelliset tukisukat Polvi, ranne-ja nilkkatuet ym. Lonkkaturvahousut, lonkkamurtumien ennaltaehkäisyyn Tiedustele angora- lämmittimiä Uusi osoitteemme Yliopistonkatu 32 20100 Turku Ota yhteyttä 044-531 8531 TARMON TALO Virusmäentie 10 Turku Tunnelmallista juhla- ja kokoustilaa 70-80 hengelle Juhlat Kokoukset Häät Syntymäpäivät Tiedustelut 02-2323 023

22-2012 - N:o 2 Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon Balance Balance Contact Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan. KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh. 238 5340, fax 276 4959 viktor.elo.oy@pp.inet.fi OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN. Alina on maineensa veroinen... Jokaiselle löytyy kengät. Ihan totta! Tule Alinaan. ps. Järjestämme myös ryhmille iltatilaisuuksia - soita 02 844 3553 ja sovi aika! Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 02-844 3553 l www.alina.fi Ark. 9.00-17.30 La klo 9.00-14.00 M ARTO SOININEN Tmi Muutot ja kuljetukset, muuttolaatikkovuokraus, myös pianon siirrot. Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai www.amoena-online.fi verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa www.amoena.fi tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta. Bulevardi 30, 00120 Helsinki Puh: 09-649 839 e-mail: info@amoena.fi M uista ystävää tai liiketuttavaa Lounais-Suomen syöpälasten Sykerön Kummien taidejoulukortilla annat lämpimän joulutunnelman ja tuet samalla syöväntorjuntatyötä. A. Tyttö- ja poikatonttu rakentavat lumiukon Helena Lappalainen B. Tonttu ja kissa Helena Lappalainen C. Tyttötonttu peittelee puput Helena Lappalainen D. Jouluinen Luostarinvälikatu lumisateessa Helena Lappalainen www.amoena.fi uista ystävää tai liiketuttavaa Myymälämme on avoinna ma pe klo 10 17 Lounais-Suomen syöpälasten Sykerön Kummien taidejoulukortilla annat lämpimän joulutunnelman ja tuet samalla syöväntorjuntatyötä. A. Tyttö- ja poikatonttu rakentavat lumiukon Helena Lappalainen ASIANTUNTEVAA APTEEKKIPALVELUA Puh. 0400 525 906 E-mail: arto.soininen@kuljetus-soininen.fi www.kuljetus-soininen.fi Balance Individual ARKISIN 8-21, LAUANTAISIN 9-18 JA SUNNUNTAISIN 12-18 B. Tonttu ja kissa Helena Lappalainen Kukkakauppa Tähkä Aninkaistenkatu 1, Turku Puh. 231 7836 Tuemme syöväntorjuntatyötä C. Tyttötonttu peittelee puput Helena Lappalainen D. Jouluinen Luostarinvälikatu lumisateessa Helena Lappalainen

AK UULA Kauppiaskatu 13 F (valopiha) 20100 Turku Puh. 214 1444 Fax 214 1456 ari.kuula@kuula-toimistot.inet.fi Asianajotoimisto Alankoja & Kainulainen Oy Kauppiaskatu 11 C, Turku % 02 231 1500 Fax 02 251 0553 toimisto@alankojakainulainen.fi www.alankojakainulainen.fi LAADUKKAAT KAIHTIMET KAIKKIIN KOHTEISIIN! Oppipojankatu 5 32200 Loimaa puh. 02 762 1144 * Vesipesut * Kemiallinen pesu * Emulsiopesu * Pöytäliinavuokraus * Pyykinpesuaineiden myynti KYSY KULJETUSPALVELUA! Avoinna ma-pe 6.30-16.30 Muina aikoina 0400 854 058 www.loimaanpesula.fi KOULUTETTU HIEROJA KALLE TURU Tällä kupongilla 1 TUTUSTUMISKERTA HIERONTA 20 / 30 MIN Tarjous voimassa 31.12.2012 asti. Joka 7. hieronta ilmainen. Puistokatu 10, katutaso Ajanvaraus 044 NYT SAMAN KATON ALTA KAIKKI TERVEYSPALVELUT! TILITOIMISTO N:o 2-2012 - 23 Lääkäriasema Mehiläinen Linnan Apteekki, avoinna joka päivä ma-pe klo 8-20, la 9-18, su 11-19 582 5370 Pysäköinti P-louhi l sälekaihtimet l parvekekaihtimet l puukaihtimet l peililiukuovet l rullakaihtimet l markiisit l verhokiskot l pystylamellit l verhotangot Lumilantie 1, 21280 Raisio Myynti ja toimisto (02) 438 1505 * Myynti ja mitoitus 050 562 5040 www.osio.fi Avoinna: Ark. 9-17, la 9-14 Parainen, (Nordean vieressä) 041 527 3144 parvita1@gmail.com ASIANAJOTOIMISTO BRANDER & MANNER OY Kristiinankatu 3, 20100 Turku, puh.... 511 7000 Telefax... 250 3053 TERVETULOA! Apteekkari ja koko henkilökunta Avoin joka na päivä etunimi.sukunimi@brander-manner.fi bm.office@brander-manner.fi www.brander-manner.fi Muut toimistot: Helsinki Pohjoisranta 4 A 1, 00170 Helsinki Rauma Isoraastuvankatu 3, 26100 Rauma...824 0618 Telefax...824 0781 LAUANTAINA Hienotunteinen ja huippulaadukas peruukkipalvelumme jo vuodesta 1966. Revlon ja Henry Margu peruukit ja hoitoaineet. Peruukkimestarimme valmistaa peruukit myös mittoihisi käsityönä. Tilkankatu 7 Helsinki puh. 09 6943200 www.suomikallio.fi Meille on Meille helppo Meilleonon helppo Meille on tulla helppo tulla helppo tulla helppo tulla Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 www.raunistulanapteekki.fi tulla Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Ilmaiset parkkipaikat oven edessä Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Invapaikka, pyörätuoliluiska ja automaattiovet Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Satakunnantie 19, Turku puh ja fax 020 740 4300 Avoinna: arkisin 9-19 ja lauantaisin 9-15 Ilmaiset parkkipaikat oven edessä www.raunistulanapteekki.fi Satakunnantie 19, Turku 60 puh ja fax 020pyörätuoliluiska 740 4300 Invapaikka, ja automaattiovet www.raunistulanapteekki.fi Ilmaiset parkkipaikat oven edessä