Ryömintätilan lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen eri kuivauskoneratkaisuilla Airaksinen Miimu, Laamanen Jarmo
Sisällysluettelo Johdanto...3 Tutkimuskohteet ja menetelmät...4 Vaajatalo, kevytsoraperustus ja sisäpuolinen eristys...4 Avainkoti, betonielementtiperustus...5 Mittaustulokset...7 esä 27...8 Syksy 27 ja talvi 27-28...11 evät ja kesä 28...14 Yhteenveto ja johtopäätökset...17
Johdanto Ryömintätilan lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan hallitseminen on osoittautunut käytännön rakentamisessa varsin ongelmalliseksi. Ryömintätilainen perustus on varsin yleinen kylmän ilmaston maissa, ja se onkin ollut toimiva rakenneratkaisu monissa vanhoissa rakennuksissa. Ryömintätila on usein myös hyvä ratkaisu radonin kannalta; ryömintätilan ilmanvaihto laimentaa maaperästä tulevan radonin pitoisuutta, jolloin sisäilmanpitoisuus ei nouse niin korkeaksi (Arvela 1995, Airaksinen et al. 22). Rakennusten energiatehokkuus on selvästi parantunut viime vuosikymmenien aikana. Nykyisin uusien rakennusten alapohjan U-arvo on,2 W/m 2 ja uuden energiatehokkuusdirektiivin myötä alapohjan U-arvo on vielä hieman parempi,19 W/m 2. Lausuntoversio määräyksistä 21 ehdottaa ryömintätilaisen alapohjan U-arvoksi,11 W/m 2. Tämän vuoksi uudemmissa rakennuksissa lämpöhäviöt alapohjan läpi ovat huomattavasti pienemmät kuin vanhemmissa taloissa ja näin ollen myös ryömintätilat usein hieman kylmempiä, jolloin suhteellinen kosteus nousee. Tyypillisesti ryömintätiloja tuuletetaan ulkoilmalla. Vanhemmissa rakennuksissa tuuletus on usein painovoimainen, mutta uudemmissa koneellinen poistoilmanvaihto on kohtuullisen yleinen tapa. Usein kuitenkin perustuksissa on liian vähän tuuletusventtiilejä tai aukkoja, jolloin ilmanvaihtuvuus jää liian pieneksi. Osassa tapauksissa taas ilma ei kierrä riittävästi kaikissa ryömintätilan lohkoissa. Ryömintätiloja on mahdollista myös tuulettaa rakennuksen poistoilmalla esim. (Lehtinen ja Viljanen 1991), jos poistoilma on riittävän kuivaa. Tällaisessa vaihtoehdossa ryömintätila pitäisi kuitenkin eristää hyvin, että rakennuksen poistoilma lämmittää ryömintätilan lämpötilan riittävän korkeaksi. Lisäksi alapohjan eristämättä jättäminen lisää lämmönsiirtoa ryömintätilaan. Ryömintätilan voi myös jättää kokonaan tuulettamatta, mutta tämä vaihtoehto on erittäin haastava kosteuden eristämiselle (Åberg 199). Ryömintätilojen ilman kuivaajat (kuivauskoneet) ovat myös yleistyneet jonkin verran. Erityisesti Ruotsissa kuivauskoneita käytetään puurakenteisissa omakotitaloissa paljon. uivauskoneen etuna on, että oikein toimiessaan se takaa riittävän kuivat olosuhteet ryömintätilaan. äytännössä kriittiseksi tulee koneen kapasiteetin riittävyys, mahdollisesta jäätymisestä aiheutuvat ongelmat sekä ryömintätilan eri lohkojen väliset erot. Monet valmistajat suosittelevat kanavointia eri lohkojen välille. uivauskone on yleensä kalliimpi vaihtoehto sekä investointina että käyttökustannuksina kuin tuuletus. osteusongelmia voi aiheuttaa monet asiat. Osa ongelmien aiheuttajista on varsin helppoja korjata kuten useimmissa tapauksissa sadevesien kulkeutumisen estäminen ryömintätilaan kunnollisella sadevesiviemärillä. Ongelmallista on kuitenkin, että myös hyvin rakennetuissa ryömintätiloissa on osittain ongelmia. Suomen ilmastossa ulkoilmalla tuuletetun ryömintätilan kosteus tulee erityisesti ongelmalliseksi kesällä, jolloin päivällä ulkoilma on useimmiten lämpimämpää ja siten myös sen absoluuttinen kosteus on korkeampi kuin ryömintätilan. un ilma tulee viileämpään ryömintätilaan suhteellinen kosteus nousee ja joskus osa pinnoista kondensoi. Tämä voidaan estää pienentämällä ryömintätilan aikavakiota, jolloin ryömintätilan lämpötila tulee lähelle/samaksi kuin ulkoilman. Suuri aikavakio johtuu maaperän ja perustusten suuresta lämpökapasiteetista. Monissa tutkimuksissa ryömintätilasta on mitattu varsin korkeita kosteuksia; Samuelsson (1994)
mittasi useiden viikkojen ajan suhteellisen kosteuden olen ryömintätilassa 85-9%, Svensson (21) on raportoinut myös saman suuntaisia, 8-9%, suhteellisia kosteuksia kesäaikana ryömintätilassa. Tutkimuksissa (urnitski 2) ja (Airaksinen 23), havaittiin pitkäaikaisesti 7-9% suhteellisia kosteuksia ryömintätiloissa. oska ryömintätilassa on aina orgaanista materiaalia homeiden ravinnoksi, ovat olosuhteet varsin suosiollisia kasvun alkamiselle. Homeille suosiollisissa olosuhteissa kasvu voi alkaa hyvinkin nopeasti. Useimmiten ryömintätilan homeen kasvu havaitaan vasta, kun epämiellyttävä haju alkaa tulla huonetilaan alapohjan läpi. Mikrobiologisesti puhdasta rakennusta tuskin on olemassa sillä mikrobit ovat osa luonnollista ympäristöämme. Näin ollen on selvää, että rakennusmateriaaleista löytyy myös mikrobeja. Tämän vuoksi on tärkeää, että mahdolliset pienet kontaminaatiot rakenteissa eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan haitallisissa määrin. Vuotoreittien, tiiviyden ja painesuhteiden merkitys korostuu rakentamisessa ja suunnittelussa, sillä näillä voidaan tehokkaasti kontrolloida epäpuhtauksien kulkeutumista. Tässä tutkimuksessa on erityisesti keskitytty kenttämittauksin selvittämään kahden erilaisen ryömintätilan toimintaa, kun kumpaankin ryömintätilaan on asennettu kuivauskone. Tutkimuskohteet ja menetelmät Tutkimuskohteina oli kaksi puurakenteista pientaloa. ummassakin rakennuksessa oli koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto asuintiloissa. Ryömintätiloissa oli tuuletusventtiilit perusmuurissa. Tutkimuskohteet sijaitsivat Hämeenlinnan asuntomessualueella. Vaajatalo, kevytsoraperustus ja sisäpuolinen eristys Vaajatalon (askikaarre 16) ryömintätilan perustukset on tehty syksyllä 26. Perustukset on tehty kevytsoraharkoista ja ne on eristetty sisäpuolelta (EPS). Alapohjarakenteen kovalevyt on kiinnitetty käsittelemättömillä laudoilla. Työmaan kertoman mukaan kuivauskone laitettu toukokuun lopulla, jolloin myös ulkoilmaventtiilit tukittu styroksilla. uivauskone Woods15 DS15 LO, työmaan mukaan kuivauskone alkoi käymään toukokuun alussa. Uusi kuivauskone ja ilmanjako kaikkiin lohkoihin asennettiin syyskuun 27 lopussa. Vaajatalon ryömintätilan eri lohkojen väliset tuuletusaukot on esitetty uva 1. Mittauksien alkaessa (12.4.27) ryömintätilan pohjalla oli jäätä (tilaelementit 1ja 2). Työmaan kertoman mukaisesti kuivauskone laitettu ryömintätilaan toukokuun lopulla, jolloin myös ulkoilmaventtiilit tukittu (EPS). uivauskone Woods15 DS15 LO, työmaan mukaan kuivauskone alkoi käymään toukokuun alussa. Ryömintätilan pohjalla on kevytsoraa noin 15-2 cm.
uva 1 Ryömintätilan lohkojen väliset tuuletusaukot Vaajatalossa. Avainkoti, betonielementtiperustus Avainkodin (askikaarre 17) perustukset on tehty maaliskuussa 26. Myös tämän ryömintätilan pohjalla on kevytsoraa 15-2 cm. Perustukset ovat betonielementtejä ja niitä ei ole eristetty sisäpuolelta. Alapohja kovalevyt on kiinnitetty kyllästetyillä laudoilla. uivauskone oli tuotu ryömintätilaan mutta se ei ollut vielä käynnissä kesäkuussa (18.6.27). Tuuletusluukkujen kierrettävät lautasventtiilit olivat kiinni. Ryömintätilasta oli avoin iso aukko (noin 6 cm x 7 cm) laudoitetun kuistin alle, joka kuitenkin syksyllä tukittiin. Ilman suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittaukset tehtiin Gemini Dataloggersin Tinytalk mittareilla, joiden suhteellisen kosteuden mittausalue on - 95% ja lämpötilan -1 - +4 C. Ryömintätilan jokaisessa lohkossa oli omat anturit ja ne mittasivat ryömintätilan lämpötilaa ja suhteellista kosteutta ilmatilan korkeussuunnassa keskeltä. Mittauspisteet ryömintätiloissa sekä ulkoilman mittauspiste (Vaajatalon autokatoksen räystään alla) on esitetty uva 2 ja uva 3.
T 574 RH 8663 UIVAUSONE T 6824 RH 8772 T 2225 RH 87694 T 168162 RH 8771 uva 2 Vaajatalon (kevytsoraperustus ja EPS eristys sisäpuolella) mittauspisteet (uusi kuivauskone,kuva 8, sijaitsi alkuperäisen kuivauskoneen kanssa samassa lohkossa)
Avoin aukko lasiverannan alle ja ulkoilmaan T 164614 RH 47333 T 168168 RH 47334 UIVAUSONE T 168161 RH 177572 uva 3 Avainkodin (betonielementtiperustus) mittauspisteet (kuivauskone siirrettiin myöhemmin pohjakuvan alimpaan lohkoon) Mittaustulokset Mittauksien alkaessa (12.4.27) Vaajatalon ryömintätilan pohjalla oli jäätä (tilaelementit 1ja 2). Työmaan kertoman mukaan kuivauskone laitettu ryömintätilaan toukokuun lopulla, jolloin myös ulkoilmaventtiilit oli tukittu (EPS). uivauskone (Woods15 DS15 LO) alkoi käydä toukokuun alussa (työmaan kertoman mukaan).
esä 27 Lämpötila ummankin ryömintätilan lämpötilat seurasivat ulkoilman lämpötilaa, joka on tyypillistä ryömintätiloille. Ryömintätilojen ensimmäisen kesän lämpökäyttäytymisessä on kuitenkin selvä ero; Vaajatalo, jossa jäätä oli vielä mittausjakson aikana on selvästi kylmempi, keskimäärin noin 3-4 C. Avainkodin terassin alla oli myös koko kesän auki iso aukko, joka tehostaa ryömintätilan tuuletusta merkittävästi, ja näin lämmittää ja kuivattaa ryömintätilaa. Huomionarvoista on, että ensimmäisenä kesänä kevytrakenteisempi ja perustuksiltaan paremmin eristetty ryömintätila (Vaajatalo) on silti kylmempi kuin Avainkoti johtuen juuri jäästä sekä tuuletuksen heikkoudesta. 3 25 2 MH OH vieressä H Vaajatalo Lämpötila ( o C) 15 1 5 13.4.7 3.5.7 23.5.7 12.6.7 2.7.7 22.7.7 11.8.7 31.8.7-5 -1 uva 4 Vaajatalon lämpötila eri lohkoissa ensimmäisen kesän aikana
3 25 2 RT + OH MH Avainkoti Lämpötila ( o C) 15 1 5 13.4.7 3.5.7 23.5.7 12.6.7 2.7.7 22.7.7 11.8.7 31.8.7-5 -1 uva 5 Avainkodin ryömintätilan eri lohkojen lämpötila ensimmäisen kesän aikana. Suhteellinen kosteus Myös ryömintätilan suhteellinen kosteus seurasi kohtuullisen hyvin ulkoilman suhteellista kosteutta. uitenkin Vaajatalo oli selvästi kosteampi kuin Avainkoti. Vaajatalossa jäätä oli mittausten aloitushetkellä selvästi enemmän kuin Avainkodissa. Vaajatalossa havaittiin myös paikallista homekasvua muutamassa kohdassa sekä lautojen osittaista lievää tummumaa. Homekasvu oli vain rakenteen pinnassa joka puhdistettiin. Vaikka Vaajatalon ryömintätila oli selvästi termiseltä kapasiteetiltaan pienempi (harkko perustus ja kevytsora pohja) Avainkotiin verrattuna (betoninen perustus ja sora pohja), oli sen suhteellinen kosteus selvästi korkeampi. Tämä johtui nimenomaan ryömintätilassa vielä olevasta jäästä, joka hidasti kuivumista. Lisäksi Avainkodissa oli avoinaisesta luukusta johtuen selvästi parempi tuuletus. uivauskoneen teho oli selvästi liian pieni näin suurelle kuormitukselle. ummassakin ryömintätilassa havaittiin pientä pinnassa olevaa homekasvustoa alapohjassa. Vaajatalon homekasvusto pinnassa oli runsaampaa. asvusto kuitenkin puhdistettiin, eikä se uusinut Avainkodissa. Vaajatalossa sitävastoin kasvustoa tuli ajoittain lisää, kunnes uusi kuivauskone asennettiin.
uva 6 Avainkodin alapohjan pintakontaminaatio (vasen) ja puhdistamisen jälkeen kesän lopussa (oikea). 1 Vaajatalo 9 Suhteellinen kosteus (%) 8 7 6 5 4 3 2 MH OH vieressä 1 H 13.4.7 3.5.7 23.5.7 12.6.7 2.7.7 22.7.7 11.8.7 31.8.7 uva 7 Vaajatalon ensimmäisen kesän suhteellinen kosteus eri ryömintätilan lohkoissa.
1 Avainkoti Suhteelinen kosteus (%) 9 8 7 6 5 4 3 RT + OH 2 1 MH 13.4.7 3.5.7 23.5.7 12.6.7 2.7.7 22.7.7 11.8.7 31.8.7 uva 8 Avainkodin ensimmäisen kesän suhteellinen kosteus eri ryömintätilan lohkoissa. Syksy 27 ja talvi 27-28 Syyskuun lopussa (3.9.27) Vaajataloon asennettiin uusi kuivain, joka on kanavoitu jokaiseen lohkoon. uivain kierrättää ilmaa ja puhaltaa jokaiseen lohkoon kuivatettua ilmaa. Tämä näkyy erittäin selvästi ryömintätilan kuivumisena. Lämpötiloissa ei ole havaittavissa suurta muutosta uva 9 Vaajataloon asennettu uusi kuivain ja ilmanjako kanavisto eri lohkoihin. anavistossa näkyvistä punaisista suuttimista (oikea kuva) ilma puhallettiin tasaisesti eri lohkoihin.
Avainkodissa kuivauskoneen kapasiteetti ei selvästikään riittänyt. Talvella tämä ei ole kriittistä, sillä silloin ryömintätila on niin kylmä, että olosuhteet eivät ole otollisia homekasvustolle. Sitä vastoin keväällä ja alku kesästä ongelmia alkaa esiintyä. Lisäksi Avainkodissa oli jäätymisen kanssa ongelmia. uivauskone oli pitkiä aikoja toimimatta, kuva 1. uva 1 uivain pahoin jäässä, Avainkoti tammikuu 28. 3 25 2 Vaajatalo Uusi kuivauskone MH OH vieressä H Lämpötila ( o C) 15 1 5 1.9.7 21.9.7 11.1.7 31.1.7 2.11.7 1.12.7 3.12.7 19.1.8 8.2.8 28.2.8-5 -1 uva 11. Vaajatalon lämpötila syksyllä ja talvella.
3 25 2 RT + OH MH Avainkoti Lämpötila ( o C) 15 1 5 Uusi kuivauskone 1.9.7 21.9.7 11.1.7 31.1.7 2.11.7 1.12.7 3.12.7 19.1.8 8.2.8 28.2.8-5 -1 uva 12. Avainkodin lämpötilat. Helmikuun lopussa asennettiin uusi kuivauskone, joka selvästi nosti ryömintätilan lämpötilaa joka lohkossa. 1 Vaajatalo 9 Suhteellinen kosteus (%) 8 7 6 5 4 3 Uusi kuivauskone 2 MH OH vieressä 1 H 1.9.7 21.9.7 11.1.7 31.1.7 2.11.7 1.12.7 3.12.7 19.1.8 8.2.8 28.2.8 uva 13. Vaajatalon suhteellinen kosteus. Syyskuun 27 lopussa asennettu uusi kuivauskone nosti aluksi hieman suhteellista kosteutta, mutta lähti nopeasti pienentämään kosteuspitoisuutta.
1 Avainkoti Suhteelinen kosteus (%) 9 8 7 6 Uusi kuivauskone 5 4 3 RT + OH 2 1 MH 1.9.7 21.9.7 11.1.7 31.1.7 2.11.7 1.12.7 3.12.7 19.1.8 8.2.8 28.2.8 uva 14. Avainkodin suhteellinen kosteus. evät ja kesä 28 Avainkotiin on helmikuun lopulla asennettu uusi kuivain. uivain on selvästi tehokas. Aluksi ryömintätila on ollut varsin lämmin, jopa reilusti yli 2 C yhdessä lohkossa. Tämä on myös selvästi heijastunut suhteellisiin kosteuksiin, jotka ovat laskeneet merkittävästi. Lämpötilataso on kuitenkin pian (noin 2 viikon kuluttua) laskenut. Lämpötilaerot lohkojen välillä ovat tasoittuneet. Suhteellinen kosteus tippui lämpötilan nousun johdosta reippaasti (jopa alle 4% yhdessä lohkossa) ja mittausjakson lopussa se oli kaikissa lohkoissa alle 8%, eli varsin hyväksyttävällä tasolla.
3 25 2 RT + OH MH Uusi kuivauskone Avainkoti Lämpötila ( o C) 15 1 5 28.2.8 19.3.8 8.4.8 28.4.8 18.5.8 7.6.8 27.6.8 17.7.8 6.8.8-5 -1 uva 15. Avainkodin lämpötila. 1 Avainkoti Suhteelinen kosteus (%) 9 8 7 6 5 4 3 RT + OH 2 Uusi kuivauskone MH 1 28.2.8 19.3.8 8.4.8 28.4.8 18.5.8 7.6.8 27.6.8 17.7.8 6.8.8 uva 16. Avainkodin suhteellinen kosteus.
Vaajataloon on asennettu kuivain toimii hyvin ja jakaa ilman jokaiseen lohkoon. Mittaustuloksista sekä Vaajataloissa tehdyistä havainnoista voidaan todeta, että ryömintätila on kuiva ja hyvin toimiva. Suhteellinen kosteus ryömintätilassa vaihtelee 6-75% välillä ollen varsin kuiva. Ryömintätilan suhteellinen kosteus on hieman noussut, mutta sillä olisi keskimäärin varaa nousta vielä noin 5%. eittiölohko on hieman kosteampi (noin 5-1%) kuin muut kaksi lohkoa. Lämpötila ei laskenut juurikaan alle 5 C:n mittausjaksolla. uivauskone lämmittää myös ryömintätilaa. 3 25 2 Vaajatalo MH OH vieressä H Lämpötila ( o C) 15 1 5 28.2.8 19.3.8 8.4.8 28.4.8 18.5.8 7.6.8 27.6.8 17.7.8 6.8.8-5 -1 uva 17.Vaajatalon lämpötila
1 Vaajatalo 9 Suhteellinen kosteus (%) 8 7 6 5 4 3 Uusi kuivauskone 2 MH OH vieressä 1 H 28.2.8 19.3.8 8.4.8 28.4.8 18.5.8 7.6.8 27.6.8 17.7.8 6.8.8 uva 18.Vaajatalon suhteellinen kosteus Yhteenveto ja johtopäätökset Ryömintätilainen ratkaisu on haasteellinen talviaikaisessa rakentamisessa. Tällöin riskinä on, että ryömintätilaan jää kosteutta paljon (syyssateet) joka jäätyy ja sulaa vasta seuraavana kesänä. Näin ryömintätila on pidempään kylmempi ja märkä, ja ryömintätilan suhteellinen kosteus nousee selvästi liian korkeaksi (85-95%) mikäli riittävää tuuletusta tai kuivatusta ei ole. Talvirakentamisella saadaan kuitenkin varsin toimivia ratkaisuja mikäli kosteuden tulo ryömintätilaan minimoidaan ja ensimmäisenä kesänä huolehditaan riittävästä tuuletuksesta/kuivauskoneen kapasiteetista. Mittausten perusteella sekä visuaalisten havaintojen perusteella toinen mittauskohteista toimi moitteettomasti ensimmäisenä kesänä (suhteellinen kosteus alle 75%), kun siellä oli iso tuuletus luukku auki (Avainkoti, iso luukku terassin alla). Mikäli kuivauskone ei ole riittävän tehokas tai ei riitä huuhtelemaan kaikkia ryömintätilan eri lohkoja, on vanha totuus kissanluukut auki kesällä toimiva vaihtoehto. Tämä on myös energiatehokkaampi keino kuivattaa ryömintätila erityisesti ensimmäisenä kesänä talvirakentamisen jälkeen. Tällöin tuuletusluukkujen koko on kuitenkin oltava riittävä, tavanomaiset venttiilit yhdistettynä luonnolliseen tuuletukseen eivät ole silloin riittäviä. Eivät edes silloin kun ryömintätilan pohjalla on eristävää kevytsoraa massiivisen soran sijasta. orkea suhteellinen kosteus ryömintätilassa ei ole ongelmallinen talvella, jolloin myös ryömintätila on kylmä. Tällöin olosuhteet eivät ole otollisia homekasvustolle.
Suosituksia ryömintätilan pitäisi rakentamiselle ja huoltamiselle: Talvirakentamisessa sadevesien ja lumentulo on estettävä mahdollisimaan hyvin. Ryömintätilan pohjalle suositellaan kevytsoraa 2-3 cm, sillä se pienentää ryömintätilan lämpökapasiteettia Tärkeintä homeen torjunnan kannalta on, että pinta ei ole eritysen hygroskooppinen ja että siinä on homeen kasvua hillitseviä tehoaineita. Puuosat ryömintätilassa voidaan myös tehdä esim. kuivasta kestopuusta. Suojaamaton höylätty lauta on yleensä vähemmän herkkä homehtumiselle kuin sahapintainen lauta, ja käyttämällä homeenestoaineita sisältäviä puunsuoja-aineita pinnan suojaukseen voidaan herkkyyttä pienentää. Mikäli ryömintätila on hyvin toimiva, ei homeesta kuitenkaan yleensä synny ongelmia, mikäli kosteus- ja lämpöolot pysyvät homeen kasvun kannalta hallittuina (pinnan RH alle 8 9 % lämpötilasta ja vaikutusajasta riippuen. kts. alla oleva kuva). uvassa jatkuvien kosteus- ja lämpötilaolojen kriittiset vaikutusajat homeen kasvun alkamiselle, männyn pintapuu. Asunnon koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto on suositeltavaa, sillä se pienentää paine-eroa ryömintätilan ja asunnon välillä. Ideaalisesti ryömintätila olisi alipaineinen asuntoon nähden. Tämä on kuitenkin käytännössä varsin hankala toteuttaa, mikäli asunto ei ole ylipaineinen. äyntiluukku ryömintätilaan pitäisi sijoittaa asunnon ulkopuolelle mahdollisten hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen vuoksi. Ensimmäisen kesän tehostettu tuuletus on toimiva tapa, mikäli tuuletusluukut ovat riittävän suuria ja niitä on riittävästi huuhtelemaan koko ryömintätila (vanha kissanluukut periaate).
Luukut pitää muistaa sulkea syyskuussa. Tämän jälkeen riittää normaali tuuletus tai vaihtoehtoisesti kuivaimen käyttö. Mikäli kuivauskonetta käytetään, on se kanavoitava jokaiseen lohkoon. oneen jäätyminen on estettävä. Energiatehokkuuden vuoksi ei ole mielekästä kuivattaa ryömintätila suhteellista kosteutta alle 75%:n. Myös talviaikaan ei ole mielekästä lämmittää ja kuivattaa ryömintätilaa turhaan. un ryömintätila on kylmä, ei suurempikaan suhteellinen kosteus ole otollinen homeenkasvulle. uivaimen toimintaa on tarkkailla ja varmistuttava, että se ei ole pitkiä aikoja poissa toiminnasta lämpiminä jaksoina.
Lähdeluettelo Airaksinen M., Arvela H., Ilmanvaihto- ja radontutkimukset Tuusulan asuntomessualueella, (Ventilation and radon study in Tuusula building faire area, in Finnish), Helsinki University of Technology, HVAC-laboratory, Report B 73, 22 Arvela H., 1995, Residental Radon in Finland: Sources, Variation, Modelling and Dose Comparisons, Academic dissertation, Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety, STU-A124, Helsinki, Finland Lehtinen T. & Viljanen M., 1991, Puurakenteisen lämpöalapohjan rakennusfysikaalinen toiminta (Building physical behaviour of timber ground floor with warm crawl space), Helsinki University of Technology, Laboratory of Structural Engineering and Building Physics, Report 21, Espoo, Finland Åberg O., 199, The unventilated crawl space foundation, Heat and moisture transfer in buildings research papers 199, Lund Institute of Technology, Report TVBH-316, Lund, 1991, 41-45 Samulesson I., 1994, Moisture control in crawl space, ASHRAE Technical Data Bull. 1 (3), 58-64, Louisiana, USA Svensson C., 21, Effekter av åtgärder i uteluftsventilerade krypgrunder med fukt- och mögelskada, En undersökning med utgångspunkt i Småhusskadenämndens arkiv, Lund Technical University, Avdelningen för Byggnadsfysik, Report TVBH-338, Lund Sweden urnitski J., 2, Humidity control in outdoor-air-ventilated crawl spaces in cold climate by means of ventilation, ground covers and dehumidification, Dissertation, Helsinki University of Technology, Department of Mechanical Engineering, Laboratory of Heating, Ventilating and Air Conditioning, Report A3, Espoo Airaksinen M., 23, Moisture and fungal spore transport in outdoor air ventilated crawl spaces in cold climate, Dissertation, Helsinki University of Technology, Department of Mechanical Engineering, Laboratory of Heating, Ventilating and Air Conditioning, Report A7, Espoo
Mittauspisteet Vaajatalo askikaarre 16 (harmaa) Ryömintätilan pohjalla jäätä kun mittaukset aloitettiin huhtikuussa 12.4.27 (tilaelementit 1 ja 2). Perustukset tehty syksyllä 26. Ryömintätilan pohjalla kevytsora evytsoraharkot, ryömintätilan puolelta ulkoilmaa vasten oleva muuri eristetty styroksilla. Alapohjan kovalevyt kiinnitetty käsittelemättömillä laudoilla. Työmaan kertoman mukaan kuivauskone laitettu toukokuun lopulla, jolloin myös ulkoilmaventtiilit tukittu styroksilla. uivauskone Woods15 DS15 LO, työmaan mukaan kuivauskone alkoi käymään toukokuun alussa. Uusi kuivauskone ja ilmanjako kaikkiin lohkoihin asennettu syyskuun 27 lopussa. LIITE 1 T 574 RH 8663 UIVAUSONE T 6824 RH 8772 T 2225 RH 87694 T 168162 RH 8771
Mittauspisteet Avainkoti askikaarre 17 (punainen) Perustukset tehty maaliskuussa 26. Ryömintätilan pohjalla kevytsora. Betonielementti, Betoninen ulkomuuri, ei sisäpuolista eristystä. ovalevyt alapohjaan kiinnitetty kyllästetyillä laudoilla uivauskone tuotu ryömintätilaan, mutta ei vielä kiinni sähkössä. Tuuletusluukut kiinni (kierrettävät venttiilit) Avoin aukko lasiverannan alle ja ulkoilmaan T 164614 RH 47333 T 168168 RH 47334 UIVAUSONE T 168161 RH 177572
3 25 2 Vaajatalo MH OH vieressä H Lämpötila ( o C) 15 1 5 13.4.7 2.6.7 22.7.7 1.9.7 3.1.7 19.12.7 7.2.8 28.3.8 17.5.8 6.7.8-5 -1
1 Vaajatalo 9 Suhteellinen kosteus (%) 8 7 6 5 4 3 Uusi kuivauskone, 2 ilmanjako lohkoihin MH OH vieressä 1 H 13.4.7 2.6.7 22.7.7 1.9.7 3.1.7 19.12.7 7.2.8 28.3.8 17.5.8 6.7.8
3 25 2 RT + OH MH Avainkoti Uusi kuivauskone Lämpötila ( o C) 15 1 5 13.4.7 2.6.7 22.7.7 1.9.7 3.1.7 19.12.7 7.2.8 28.3.8 17.5.8 6.7.8-5 -1
1 Avainkoti Suhteelinen kosteus (%) 9 8 7 6 5 4 3 RT + OH Uusi kuivauskone 2 MH 1 13.4.7 2.6.7 22.7.7 1.9.7 3.1.7 19.12.7 7.2.8 28.3.8 17.5.8 6.7.8