Potilasnostimien käytettävyys yys tutkija, TtM, ft (amk) Virpi Fagerström
Potilasnostimien testauksen lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohtana Turun kaupungin Terveystoimen uudisrakennusprojekti Kaskenlinna (rahoittajana Työsuojelurahasto) tukee apuvälineiden käyttöä hoitotyössä selvittämällä potilasnostimien toimivuutta Tavoitteet: Selvittää, mitkä potilasnostimet kuormittavat hoitajia vähiten potilassiirroissa Arvioida eri potilasnostimien käytettävyyttä hoitotyössä Selvittää, mitkä nostolaitteet tuntuvat potilaista parhaimmilta Mitata, kuinka paljon aikaa kuluu potilasnostimia käytettäessä Suositella toimivimmat potilasnostimet hankittavaksi uuteen Kaskenlinnan sairaalaan Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 2
Tutkimusmenetelmät Testattiin 3 kattonosturia, 2 liikuteltavaa potilasnostinta ja 4 seisomanojanosturia Testausmenetelminä oli käyttäjätestit (hoitajia n=12; potilaita n=11) ja asiantuntija-arviot tij i t (n=5) Siirtotehtävät: 1) Kattonosturilla pt sänky 2) Liikuteltavalla a a potilasnosturilla o a pt g-tuoli 3) Seisomanojanosturilla pt WC Käyttäjätestissä: suoritettiin potilassiirto, mikä videokuvattiin (REBA, aika) Siirron jälkeen hoitajilta kysyttiin arviota siirtotehtävän fyysisestä kuormituksesta (CR-10) ja he täyttivät kyselylomakkeen, jossa kysyttiin y testattavan laitteen käytettävyyttä yy Potilaan kokemukset siirrosta kysyttiin kyselylomakkeen avulla haastatellen Asiantuntijat arvioivat oman käyttökokemuksen ja käyttäjätestien havaintojen pohjalta nostureiden käytettävyyttä (kyselylomake) Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 3
Hoitajien fyysinen kuormittuminen Siirtotilanne nosturin avustuksella koettiin fyysisesti kevyenä Nosturin käyttö aiheutti vähäisintä kuormitusta selkään, kun taas ranteissa ja käsissä kuormitus oli suurinta Jalkojen asettamis- (seisomanojanosturi) tai pyörätuolin jalkalautojen poistamisvaihe aihe oli kuormittavin in työvaihe Kattonosturin käyttö koettiin fyysisesti kevyimpänä Nosturien käyttöön kului aikaa keskimäärin 3 min 21 s Fyysinen kuormittuminen nosturin käytössä (RPE 0-10 asteikolla) 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Katto Seisomanoja Liikuteltava RPE selkä RPE hartiat RPE kädet Työasentojen kuormittavuus eri työvaiheissa nosturia käytettäessä (REBA 0-12) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Katto Seisomanoja Liikuteltava Liinan pukeminen Jalkojen asettaminen Nostotilanne Liikuttelu Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 4
Kattonosturien käytettävyys Testauksessa Arjo Maxi Sky 600, Liko Likorall ja Etac Nova 100 Kattonosturien erosivat tilastollisesti merkitsevästi (p<0,5) huoltamisen sujuvuudessa ja käyttöturvallisuudessa potilaan kannalta Turvallisuustoiminnoiltaan Maxi Sky arvioitiin monipuolisimmaksi, kun taas Likorallin turvakytkimen sijainti ja Novan punainen hätäkatkaisin koettiin epäkäytännölliseksi Nosturien käytettävyyteen vaikuttivat myös liina- ja nostokaarivaihtoehdot: hd Maxi Skyn nostokaaren koukut olivat helppokäyttöiset, kun taas Likorallin nostokaaren turvastopparit vaikeuttivat liinan laittamista Kauko-ohjaimen pidike puuttui kaikista malleista Likorallin ja Novan kevyttä liikuteltavuutta arvostettiin Arjo Maxi Sky 600 Liko Likorall Etac Nova 100 Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 5
Kattonosturien erot turvallisuusominaisuuksiltaan Taulukko 1. Testaajien VAS-janoilla (0=erittäin huono - 100=erittäin hyvä) tekemä keskimääräinen arvio ja keskihajonta (SD) kattonosturien turvallisuudesta. Turvallisuutta kuvaava ominaisuus MAXI SKY VAS (SD) Kattonosturi LIKORALL VAS (SD) NOVA VAS (SD) Huoltamisen sujuvuus (p=0.02) 91 (7) 79 (8) 82 (16) Turvallisuus potilaan kannalta (p=0.018) 018) 85 (12) 65 (25) 81 (6) Huoltamisen sujuvuudessa ja turvallisuudessa eroa Likorallin ja Maxi Skyn välillä Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 6
Liikuteltavien potilasnostimien käytettävyys Testauksessa oli Molift Partner 205 ja Liko Viking L Liikuteltavien potilasnostimien liinojen ja nostokaarien käytettävyydessä oli tilastollisesti merkitseviä eroja Vikingin liinojen tukiluut ja liukas kangas koettiin liinan pukemista helpottaviksi, kun taas Partnerin liinat painoivat reiteen Nostokaaren koukut k olivat Partnerissa epäkäytännölliset t Liko Viking L Molift Partner 205 Istuma-asento koettiin Partnerin vakioidussa 4-pistenostokaaressa paremmaksi kuin Vikingin 2-pistenostokaaressa Vikingin hätälaskuratkaisut, latausjohdon turvaliitäntä ja johdolle suunniteltu säilytyspaikka koettiin toimivina ratkaisuina Partnerin akun lataussysteemiä erillisessä latausyksikössä koettiin huoltamisen sujuvuutta edistävän tekijänä Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 7
Liikuteltavien nostureiden käytettävyysominaisuudet Taulukko 2. Testaajien VAS-janoilla (0=erittäin huono - 100=erittäin hyvä) tekemä keskimääräinen arvio ja keskihajonta (SD) liikuteltavien nosturien käytettävyysominaisuuksista. Käytettävyyttä kuvaava ominaisuus PARTNER 205 VAS (SD) Liikuteltavat nosturit VIKING L VAS (SD) Muotoilu 62 (24) 69 (24) Toimivuus 67 (17) 78 (13) Korkeuden säädettävyys 78 (14) 83 (9) Jalasten säädettävyys 81 (10) 77 (18) Nostamisen sujuvuus 77 (18) 75 (17) Liinojen käytön sujuvuus* p=0 0.499 53 (29) 72 (16) Nostokaaren käytettävyys* p=0.031 56 (30) 77 (15) Kokonaisarvio 69 (18) 76 (13) * Liikuteltavien i nosturien ero tilastollisesti t lli merkitsevä p<0,05 05 Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 8
Seisomanojanosturien käytettävyys Arjo Sara 3000 Etac Nova 500 Stand up Liko Sabina Molift Quick Raiser Quick Raiserin jalasten säätämättömyys koettiin käytettävyydeltään erittäin huonoksi (ero oli muihin laitteisiin verrattuna tilastollisesti merkitsevä, p<0.05) 05) Seisomanojanosturien yhteensopivuus geriatrisen tuolin kanssa korostui avoimissa vastauksissa jalasten säätämättömyys esti geriatriseen tuoliin siirtämisen Seisomanojanosturien liikuteltavuudessa oli tilastollisesti merkitsevä ero: Sara 3000 ja Sabina koettiin kevyiksi liikutella, kun taas Quick Raiserin liikuteltavuutta vaikeutti takana olevat pienet pyörät Novan säärituki koettiin hankalaksi säätää ja epämiellyttäväksi käyttäjälle, Sabinan säärituki koettiin miellyttävimpänä pehmeytensä vuoksi Sara 3000 nostokaaren käsituet ja ohjain olivat käyttäjäystävällisimmät Novan liina koettiin helppokäyttöisimmäksi, kun taas Sabinan liinassa pukemista vaikeutti pujotettavat lenkit Turvallisuudessa arvostettiin Sara 3000 akun lataussysteemiä ja vakiovarustukseen kuuluvaa vara-akkua sekä Novan helppokäyttöisiä jarruja Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 9
Johtopäätökset Hoitajien kokemuksen mukaan nosturien käyttö kevensi potilassiirtojen fyysistä kuormittavuutta, etenkin selässä Kattonosturit koettiin kaikkein keveimmiksi käyttää Nosturien käytössä liinan pukeminen ja jalkojen asettaminen/ jalkalautojen poistaminen on hoitajaa kuormittavin työvaihe Seisomanojanosturien käyttö tukee kuntouttavaa hoitotyötä ja niiden käyttö on suositeltavaa potilailla: 1) joiden alaraajojen lihasvoima on riittämätön seisomannousuun 2) joiden oma osallistuminen siirtotilanteeseen on vähäistä 3) tarvitsevat aina kahden ihmisen avustuksen siirtotilanteissa Nosturien valinnassa oleellisinta on laitteen yhteensopivuus muiden apuvälineiden kanssa Eri nosturien ollessa käytettävyydeltään lähes samanlaisia hankintapäätöksen vaikuttaa mm. nosturin hinta ja käyttöympäristö Käytettävyydeltään toimivaksi koettiin kattonostureista Arjon Maxi Sky, liikuteltavista nostureista Likon Viking L ja seisomanojanostu- reista Arjon Sara 3000 minkälainen i on testauksen t ulkopuolelle l ll jääneiden nosturien käytettävyys? Nosturien jatkokehittelyä on vielä syytä tehdä, sillä eri nostureissa eri asiat korostuivat edukseen Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 10
Lähteet Borg, G. 1970. Perceived exertion as on indicator of somatic stress. Scand J Rehab Med 2, 92-98. Borg, G. 1982. ratings of perceived pain. Psychophysical bases of perceived exertion. Med Sci Sports Exercise 14, 377-81. Borg, G. 1990. Psychophysical h scaling with application in physical work and the perception of exertion. Scand J environ Health 16 (suppl 1), 55-58. Hignett, S. 1998. Ergonomic Evaluation of Electric Mobile Hoists. British Journal of Occupational Therapy 61 (11), 509-516. Hignett, S., McAtamney, L. 2000. Rapid Entire Body assessment (REBA). Applied ergonomics 31, 201-205. Jensen, M.P., Karoly, P., Braver, S. 1986. The Measurement of clinical i l pain intensity: a comparison of six methods. Pain 27, 117-126. Nevala, N., Tamminen-Peter, L. 2004. Ergonomics and usability of an electrically adjustable shower trolley. International journal of Industrial Ergonomics 34, 131-138. Väyrynen, S., Nevala, N., Päivinen, M. 2004. Ergonomia ja käytettävyys suunnittelussa. Teknologiateollisuus ry. Tampere: Tammer-Paino Oy. Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 11
Kiitos mielenkiinnostanne! Potilasnostinten käytettävyys / Työterveyslaitos / VF, 5.6.2008 / 1.9.2009 12