Elektronisten monikanavapipettien ergonomia ja käytettävyys

Transkriptio

1 Raportti Työsuojelurahastolle (nro ) ja Thermo Electron Oy:lle Elektronisten monikanavapipettien ergonomia ja käytettävyys Maija Lintula, THM, tutkija Nina Nevala, dosentti, LitT, erikoistutkija Kuopion aluetyöterveyslaitos Neulaniementie 4, PL 93, Kuopio, puh , faksi , Y-tunnus ,

2 2

3 3 TIIVISTELMÄ Tausta ja tavoitteet. Toistuva pipetointi laboratoriotyössä on yhteydessä yläraajan oireisiin. Monikanavapipettien käyttö on erityisen raskasta, koska pipetin annostelu- ja kärjenpoistopainikkeen painamiseen tarvittava voima on suurempi kuin 1-kanavaisia pipettejä käytettäessä. Erilaisten elektronisten monikanavapipettien ergonomiaa ja käytettävyyttä ei ole aiemmin selvitetty. Hankkeen tavoitteena oli verrata kolmen erilaisen elektronisen monikanavapipetin käytön vaikutuksia laboratoriotyöntekijän hartioiden ja oikean yläraajan kuormittumiseen pipetointitehtävässä. Lisäksi selvitettiin pipettien, kärkirasioiden ja kärkien käytettävyyttä sekä kehittämiskohteita ja mitattiin työn tuloksellisuus. Hankkeessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten hartioiden ja oikean yläraajan lihakset (hartialihakset, ranteen ojentajalihas, sormien yhteinen koukistajalihas, peukalon pitkä koukistajalihas, peukalon lyhyt koukistajalihas) kuormittuvat pipetoinnissa? 2. Millainen on oikean ranteen nivelkulma pipetoinnissa? 3. Mikä on pipetoinnin aiheuttama rasitustuntemus niska-hartiayläraaja -alueella kehon oikealla puolella? 4. Miten eri valmistajien pipetit ja kärkirasiat eroavat käytettävyydeltään toisistaan ja miten niitä tulisi edelleen kehittää? 5. Miten työntekijän hartiat ja oikea yläraaja kuormittuvat kärjenpoistotehtävässä ThermoElectron Finnpipette Novus pipetillä, kun he käyttävät perinteisiä ja joustavia kärkiä? 6. Miten Finnpipette Novus-pipetin perinteiset ja joustavat kärjet ja niiden kärkirasiat eroavat käytettävyydeltään ja miten niitä tulisi edelleen kehittää? Aineisto ja menetelmät. Hankkeeseen osallistui 12 tervettä laboratoriotyöntekijää. Hanke oli ns. poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin laboratorio-oloissa ja simuloiduissa työtilanteissa. Jokainen pipetti oli testissä yhtä monta kertaa ensimmäisenä, toisena ja kolmantena ja molemmat kärjet olivat yhtä monta kertaa ensimmäisenä ja toisena. Mittausmenetelminä käytettiin hartioiden ja oikean yläraajan lihasten sähköisen aktiivisuuden mittauksia (EMG), oikean rannekulman mittauksia, koettua rasittuneisuutta kehon oikealla puolella (VAS-janat) ja arvioita pipettien, kärkirasioiden ja kärkien käytettävyysominaisuuksia (VAS-janat) sekä pipettien ja kärkien paremmuusjärjestykseen laittamista ja työn tuloksellisuutta. Pipettien välisiä eroja testattiin varianssianalyysillä ja parittaisella t-testillä ja kärkienvälisiä eroja parittaisella t-testillä. Tulokset. Pipetoinnissa hartioiden ja oikean yläraajan lihasten sähköinen aktiivisuus eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi eri pipettien välillä lukuun ottamatta pipetin C aiheuttamaa muita pipettejä suurempaa peukalon lyhyen koukistajalihaksen staattista kuormitusta. Kärkirasian A avaaminen ja sulkeminen kuormitti kyynärvarren ja peukalon lihaksia enemmän verrattuna rasioihin B ja C. Oikean ranteen nivelkulmat eivät eronneet eri pipettien välillä. Pipetin C käyttö pipetoinnissa aiheutti peukalon alueella vähemmän rasitustuntemuksia kuin pipetin A käyttö. Useimmat koehenkilöt valitsivat pipetin C parhaimmaksi pipetiksi. Perusteluina oli pipetin C keveys, käteen istuvuus, kärjenpoiston keveys ja annostelutoiminnon siirtäminen pois peukalolta. Kehittämiskohteita pipetissä C on peukalon rentoutumisen varmistaminen etusormen tehdessä annostelua ja kärkien kiinnittäminen pipettiin. Pipetti B:n kärjenpoisto koettiin keveimmäksi, mutta kärjenpoisto- ja annostelupainikkeiden sijaintia ja pipetin ääntä tulisi kehittää. Pipetti A:n kärjet pysyivät hyvin paikoillaan, mutta kehittämiskohteita ovat kärjenpoisto ja pipetin paino. ThermoElectron Finnpipette Novus -pipetin joustavien kärkien käyttö aiheutti suuremman ranteen alueen rasitustuntemuksen kuin perinteisten kärkien käyttö. Novus -pipetin joustavien kärkien kärkirasian muotoilu mahdollistaa sen avaamisen ja sulkemisen helposti ja se pysyy hyvin paikallaan. Joustavien kärkien helppoa ja varmaa kiinnittymistä pipettiin tulee kehittää. Pohdinta. Testatut elektroniset monikanavapipetit erosivat ergonomialtaan ja käytettävyydeltään toisistaan vähemmän kuin aiemmin on raportoitu yksikanavaisten manuaalisten pipettien osalta. Hankkeesta saadut monipuoliset määrälliset ja laadulliset tulokset auttavat suunnittelijoita kehittämään entistä terveellisempiä ja turvallisempia pipettejä.

4 4 SISÄLTÖ sivu TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO TAUSTA HANKKEEN TAVOITTEET JA VIITEKEHYS AINEISTO JA MENETELMÄT Koehenkilöt Tutkitut pipetit, kärkirasiat ja kärjet Asetelma ja hankkeen eteneminen Mittausmenetelmät Tilastolliset menetelmät TULOKSET Elektronisten 8-kanavaisten pipettien ja niiden kärkirasioiden väliset erot Lihasten sähköinen aktiivisuus Ranteen nivelkulma Pipetoinnin rasittavuus Pipettien ja kärkirasioiden käytettävyys Pipettien paremmuusjärjestys Pipetoinnin tuloksellisuus Finnpipette Novus pipetin perinteisten ja joustavien kärkien sekä niiden kärkirasioiden väliset erot Lihasten sähköinen aktiivisuus Ranteen nivelkulma Kärjenpoiston rasittavuus Kärkien ja kärkirasioiden käytettävyys Kärkien paremmuusjärjestys Kärjenpoiston tuloksellisuus...44

5 5 6. POHDINTA Elektroniset 8-kanavaiset pipetit ja niiden kärkirasiat Finnpipette Novus -pipetin perinteiset ja joustavat kärjet ja niiden kärkirasiat JOHTOPÄÄTÖKSET...49 LÄHTEET...50 LIITTEET

6 6 1. JOHDANTO Suuri osa laboratoriotyöntekijöistä käyttää työssään pipettiä. Toistuva pipetointi on yhteydessä lisääntyneisiin yläraajan oireisiin. Manuaalisilla monikanavapipeteillä pipetointi on erityisen raskasta, koska pipetin annostelu- ja kärjenpoistopainikkeen painamiseen tarvittava voima on suurempi kuin 1-kanavaisia pipettejä käytettäessä. Monikanavapipetointiin on saatavilla eri valmistajien elektronisia pipettejä, joiden ergonomiaa ja käytettävyyttä on kehitetty. Käytettävyystutkimuksen tavoitteena on, että tietoa ihmisestä ja tuotteen käytettävyydestä hyödynnetään tuotekehitysprosessin kaikissa vaiheissa. Käytettävyyden kokemukseen vaikuttavat käyttökulttuuri, käyttäjä ominaisuuksineen ja käyttötilanne. Työssä käytettävien laitteiden ja työvälineiden suunnittelussa tulisi entistä enemmän huomioida käyttäjien mielipiteet. Lisäksi tulisi huomioida, että mahdollisimman monet käyttäjät pystyisivät käyttämään tuotetta ja oppimaan tuotteen turvallisen ja tehokkaan käytön helposti ja nopeasti. Ergonomian ja käytettävyyden testauksia voidaan tehdä sekä prototyyppivaiheessa olevista että valmiista tuotteista. Tässä hankkeessa testattiin käytössä olevien tuotteiden ergonomiaa ja käytettävyyttä normaaleissa käyttöympäristöissä. Hankkeeseen osallistui 12 laboratoriotyöntekijää Kuopion tiedelaakson eri laboratorioista. Aineiston tallentamisessa auttoi toimistosihteeri Leena Korhonen ja aineiston tilastollisessa käsittelyssä atk-suunnittelija Maria Hirvonen Työterveyslaitokselta. Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston ja ThermoElectron Oy:n rahoituksella.

7 7 2. TAUSTA Pipetointi on peukalon, sormien ja ranteen toistotyötä (Bjorksten ym. 1994, David ja Buckle 1997, Fredriksson 1995). Laboratoriotyöntekijät käyttävät työssään pipettejä joko lyhyitä aikoja kerrallaan tai valtaosan työajastaan (David ja Buckle 1997). Pipetti on käsityökalu, jota useimmiten käytetään peukalolla ja kuormitetaan näin erityisesti peukaloa liikuttavia lihaksia (Wood ym. 1997). Laboratorion työntekijöillä on runsaasti yläraajavaivoja (Bjorksten ym. 1994, David ja Buckle 1997). Pipetoinnin on todettu olevan yhteydessä yläraajan oireisiin, jos pipetointia tehdään yli 300 tuntia vuodessa (Bjorksten ym. 1994). Heidän tutkimuksensa mukaan laboratoriotyöntekijöiden yläraajavaivat pipetointia tekevässä yläraajassa ovat lähes kaksi kertaa niin yleisiä kuin Ruotsin valtion naistyöntekijöillä yleensä. David ja Buckle (1997) raportoivat, että kyynärpään ja käden kipuoireet ovat merkitsevästi yleisempiä pipetointia tekevillä kuin verrokeilla. Epidemiologisten tutkimusten (Nordström ym. 1997, Viikari-Juntura ja Silverstein 1999) mukaan käsityökalujen käyttö ja toistuvat ranteen taivutukset ovat karpaalitunneli -oireyhtymän riskitekijöitä. Nesteenannosteluun on valittavana yksi- ja monikanavaisia pipettejä, molemmista manuaalisia ja sähköisiä malleja, joissa kussakin on saatavana eri valmistajien tuotteita. Yksikanavaisten manuaalisten pipettien muotoilun on todettu vaikuttavan yläraajan lihasten kuormittumiseen pipetoinnissa (Lee ja Jiang 1999, Nevala ja Lintula 2004a, 2004b). Fredrikssonin (1995) mukaan pipettien suunnittelussa tulisi huomioida erityisesti käyttöpainikkeiden keveys ja pipetin muotoilu siten, että se sopii erikokoisille käsille. Käyttäjät ovat tuoneet esiin useita pipetin ominaisuuksia, jotka tekevät peukalolla käytettävän pipetin hankalaksi (David ja Buckle 1997). Heidän mukaansa melkein kaikki naiset pitivät annostelupainikkeen käyttöä vaikeana, kun taas useimmat miehet pitivät kärjenpoistoa vaikeana. Pipettien tärkeitä suunnittelumuuttujia ovat pipetin tarkkuus, painikkeiden keveys, pipetin keveys ja tasapainon tunne (Lee ja Jiang 1999). Yksikanavaisen sähköisen pipetin on todettu vähentävän yläraajan kuormittumista (Fredriksson 1995). Lintulan ja Nevala-Purasen (2000) mukaan yksikanavainen sähköinen pipetti aiheutti manuaalista pipettiä vähemmän yläraajan lihaskuormitusta ja peukalon alueen rasitustuntemusta. Lisäksi sähköinen yksikanavapipetti koettiin käytettävyydeltään manuaalista pipettiä paremmaksi.

8 8 Tuotteen käytettävyys määritellään standardissa SFS-EN ISO seuraavasti: "Mitta, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi". Käytettävyyden testaamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa käyttäjät systemaattisesti käyttävät tuotetta kontrolloiduissa olosuhteissa suorittaakseen jonkin tavoitteellisen tehtävän sovelletun suunnitelman mukaisesti ja samalla kerätään ihmisen toimintaan liittyvää tietoa (Wichansky 2000). Käytettävyyden määrittämiseksi tai mittaamiseksi on tarpeen tunnistaa tavoitteet ja jakaa tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys sekä käyttötilanteen tekijät osatekijöihin, jotka voidaan mitata ja joiden piirteet voidaan todentaa (SFS-EN ISO ). Käytettävyyden testaaminen on luotettava tapa arvioida määrällisesti käyttäjän toimintaa ja tyytyväisyyttä tuotteeseen. Virzin (1992) mukaan 80% tuotteen käytettävyysongelmista löydetään neljän tai viiden henkilön avulla ja yhdeksän koehenkilöä tarvitaan, jotta saadaan esille 95% tuotteen ongelmista. David ja Buckle (1997) suosittelivat, että pipettien muotoilua tulisi arvioida useilla subjektiivisilla ja objektiivisilla mittareilla. Pipettien ergonomiaa ja käytettävyyttä on raportoitu yksikanavaisten saman valmistajan manuaalisten ja sähköisen pipetin osalta (Lintula ja Nevala-Puranen 2000) sekä vertaamalla yksikanavaisia manuaalisia eri valmistajien pipettejä (Nevala ja Lintula 2004a, 2004b). Monikanavaisten pipettien ergonomiaa ja käytettävyyttä on raportoitu vain kärjenpoiston osalta vertaamalla kahta manuaalista ja yhtä sähköistä yhden valmistajan pipettiä (Lintula ja Nevala- Puranen 2000). Eri valmistajien sähköisten monikanavapipettien aiheuttamasta yläraajakuormituksesta ja pipettien käytettävyysominaisuuksista ei ole tietoa. Myöskään pipetin kärkien ominaisuuksia tai kärkien säilytysrasioiden käytettävyyttä ei ole aiemmin selvitetty.

9 9 3. HANKKEEN TAVOITTEET JA VIITEKEHYS Hankkeen tavoitteena oli verrata kolmen erilaisen elektronisen monikanavapipetin käytön vaikutuksia laboratoriotyöntekijän hartioiden ja oikean yläraajan kuormittumiseen pipetointitehtävässä. Lisäksi selvitettiin pipettien, kärkirasioiden ja kärkien käytettävyyttä sekä kehittämiskohteita ja mitattiin työn tuloksellisuutta. Hankkeessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten hartioiden ja oikean yläraajan lihakset (hartialihakset, ranteen ojentajalihas, sormien yhteinen koukistajalihas, peukalon pitkä koukistajalihas, peukalon lyhyt koukistajalihas) kuormittuvat pipetoinnissa? 2. Millainen on oikean ranteen nivelkulma pipetoinnissa? 3. Mikä on pipetoinnin aiheuttama rasitustuntemus niska-hartia-yläraaja -alueella kehon oikealla puolella? 4. Miten eri valmistajien pipetit ja kärkirasiat eroavat käytettävyydeltään toisistaan ja miten niitä tulisi edelleen kehittää? 5. Miten työntekijän hartiat ja oikea yläraaja kuormittuvat kärjenpoistotehtävässä ThermoElectron Finnpipette Novus pipetillä, kun he käyttävät perinteisiä ja joustavia kärkiä? 6. Miten Finnpipette Novus-pipetin perinteiset ja joustavat kärjet ja niiden kärkirasiat eroavat käytettävyydeltään ja miten niitä tulisi edelleen kehittää?

10 10 4. AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1 Koehenkilöt Koehenkilöiksi valittiin 12 laboratoriotyöntekijää (naista) Kuopion tiedelaakson eri laboratorioista (Taulukko 1). Koehenkilöiden valintakriteerinä oli, että heillä ei ollut niska-hartiaseudun tai yläraajan sairauksia tai akuutteja kipuoireita mittaushetkellä tai 2 viikkoa ennen mittaushetkeä. Kaikki koehenkilöt olivat oikeakätisiä. Taulukko 1. Koehenkilöiden (n=12) taustatiedot, keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja vaihteluväli (vv). Muuttuja ka SD vv Ikä (v) Pituus (cm) Paino (kg) Body mass index, BMI Työkokemus laboratoriotyössä (v) Työkokemus pipetoinnista (v) Laskukaava : paino/pituus 2 Henkilöt osallistuivat hankkeeseen vapaaehtoisesti ja heille selvitettiin hankkeen sisältö ennen kirjallisen suostumuksen pyytämistä.

11 Tutkitut pipetit, kärkirasiat ja kärjet Tutkittavina oli kolme erilaista elektronista 8-kanavaista pipettiä ja niiden kärkilaatikkoa (Kuvat 1 ja 2). Koehenkilöt saivat opastuksen pipettien käyttöön ja saivat pipetit käyttöönsä kahden viikon ajaksi ennen mittauksia. A B C A B C Kuva 1. Tutkitut pipetit. Kuva 2. Tutkitut kärkirasiat. Tutkittavien pipettien paino, pituus ja toiminnallinen pituus erosivat hieman toisistaan (Taulukko 2). Taulukko 2. Tutkittujen pipettien koodi, kauppanimi ja ominaisuuksia. Koodi Pipetin kauppanimi Pipetin paino (g) Pipetin pituus 1 Pipetin toiminnallinen pituus 2 (cm) (cm) A Brand Transferpette B Biohit eline C ThermoElectron Finnpipette Novus pipetin pituus ilman kärkiä alimmasta kohdasta ylimpään kohtaan 2 korkeus, jolta pipetistä otetaan kiinni; pipetillä A ja B pipetin kärjen pään ja sormikoukun alalaidan välinen matka pipeteillä ja pipetillä C pipetin kärjen ja annostelupainikkeen yläosan välinen matka Tutkimustilanteessa käytettiin Brand Transferpette pipetillä nopeutta 4 ja Biohit eline ja ThermoElectron Finnpipette Novus pipeteillä vastaavaa nopeutta 8.

12 12 ThermoElectron Finnpipette Novus pipetistä tutkittiin lisäksi perinteisiä ja joustavia kärkiä ja niiden kärkirasioita (Kuvat 3 ja 4). perinteinen joustavien kärkien perinteinen kärki joustava kärki kärkirasia kärkirasia Kuva 3. Finnpipette Novus pipetin kärkirasiat. Kuva 4. Finnpipette Novus pipetin kärjet. Kärkirasioiden ja kärkien välillä oli eroja (Taulukko 3). Taulukko 3. Novus pipetin kärkien koodi, kauppanimi ja ominaisuuksia Koodi Kärkien kauppanimi Kärkirasian toiminnallinen korkeus 1 (mm) Kärjen kiinnitysosan pituus 2 (mm) Perinteinen kärki Finntip 57 mm 10 mm Joustava kärki Finntip flex 67 mm 18 mm 1 korkeus kärkirasian pohjasta kärjen kiinnitysosan alkuun 2 kärkien osa, joka jää pipettirasian punaisen tason yläpuolelle

13 Asetelma ja hankkeen eteneminen Hanke oli ns. vertaileva poikkileikkaustutkimus, jossa erilaisia pipettejä sekä erilaisia kärkiä ja kärkilaatikoita verrattiin keskenään. Mittaukset tehtiin kunkin koehenkilön osalta samalla kertaa (sama elektrodinasettelu) ja mittaustilanne kesti n. 2 h 15 minuuttia (Kuva 5). 1. Elektrodien ja kulmaantureiden kiinnitys 2a. Pipetti 1: Pipetointi ja arviointi 2b. Pipetti 2: Pipetointi ja arviointi 2c. Pipetti 3: Pipetointi ja arviointi 3a. Kärjet 1: Kärjenpoisto ja arviointi 3b. Kärjet 2: Kärjenpoisto ja arviointi 4. Elektrodien poistaminen Kuva 5. Mittaustilanteen eteneminen. Mittaukset toteutettiin simuloiduissa (matkituissa) olosuhteissa käyttäen vakioituja pipetointiin liittyviä työtehtäviä. Ergonomialaboratorioon simuloitu testityöpiste säädettiin mittaustilanteessa jokaiselle koehenkilölle sopivaksi. Ensimmäiseksi verrattiin kolmea monikanavapipettiä (mallit A, B ja C) keskenään. Koehenkilöt arvottiin kuuteen 2 hengen ryhmään, joista jokaisella ryhmällä oli erilainen pipettien (A, B, C) tutkimusjärjestys. Jokainen testattava pipetti oli yhtä monta kertaa testissä ensimmäisenä, toisena ja kolmantena: - ryhmä 1 (n=2): pipetti A- B - C - ryhmä 2 (n=2): pipetti A- C - B - ryhmä 3 (n=2): pipetti B - A - C - ryhmä 4 (n=2): pipetti B - C - A - ryhmä 5 (n=2): pipetti C - A - B - ryhmä 6 (n=2): pipetti C - B - A Testauksen aikana kukin henkilö teki vaiheessa 1 jokaisella testattavalla pipetillä 3 minuuttia kestävän pipetointitehtävän (kärkien ottaminen, nesteen ottaminen pipettiin, nesteen annostelu annoslevyihin, kärkien poistaminen) (Kuva 6). Koehenkilöä pyydettiin työskentelemään kuten normaalissa työtilanteessa.

14 14 Kuva 6. Pipetointitehtävä. Ennen pipetointitehtävää koehenkilö avasi ja sulki kärkilaatikon 2 kertaa sekä teki kärkien ottamisen ja poistamisen 2 kertaa (Kuvat 7 ja 8). Eri pipettien välillä pidettiin 10 min tauko. Kuva 7. Kärkilaatikon avaaminen ja sulkeminen. Kuva 8. Kärkien ottaminen ja poisto. Toiseksi verrattiin ThermoElectron Finnpipette Novus pipetin erilaisia kärkiä (perinteinen ja joustava kärki) keskenään. Koehenkilöt arvottiin 2 ryhmään, joissa oli erilainen kärkien tutkimusjärjestys. Molemmat kärkivaihtoehdot olivat yhtä monta kertaa ensimmäisenä ja toisena. - ryhmä 1 (n=6): perinteinen kärki - joustava kärki - ryhmä 2 (n=6): joustava kärki perinteinen kärki

15 15 Vaiheessa 2 kukin koehenkilö teki Finnpipette Novus pipetillä kärkien ottamis- ja poistamistehtävää niin kauan, kunnes kärkirasia oli tyhjä. Ennen kärjenpoistotehtävää koehenkilö avasi ja sulki kärkirasian 2 kertaa. Eri kärkien välillä oli 5 minuutin tauko. 4.4 Mittausmenetelmät Taustatietoina kysyttiin koehenkilöiden ikä, pituus, paino, työkokemus ja pipetointityön kokemus. Pituuden ja painon avulla laskettiin kehon painoindeksi BMI (paino / pituus 2 ). Hartialihasten ja yläraajan kuormittumista selvitettiin mittaamalla lihasten sähköistä aktiivisuutta eli elektromyografiaa (EMG) pipetointityön aikana. Mittauksissa kerättiin EMG-signaalia 1000 Hz:n taajuudella ja 0,1 s keskiarvoistamisvälillä samanaikaisesti vasemmasta ja oikeasta hartialihaksesta (m. trapezius pars descendens) ja kehon oikealta puolelta ranteen ojentajalihaksesta (m. extensor carpi ulnaris), sormien yhteisestä koukistajasta (m. flexor digitorum sublimis), peukalon pitkästä koukistajasta (m. flexor pollicis longus) ja peukalon lyhyestä koukistajasta (m. flexor pollicis brevis) (Kuva 9). Elektrodit asetettiin tutkittavien lihasten päälle Zippin (1982) ja Delagi ja Perotton (1980) ohjeiden mukaisesti. vasen hartia oikea hartia ranteen ojentaja peukalon pitkä koukistaja sormien yhteinen koukistaja peukalon lyhyt koukistaja Kuva 9. Mitatut lihakset (EMG) hartioissa sekä oikean kyynärvarren ja peukalon alueella.

16 16 Mittauksissa käytettiin kannettavaa ME3000P laitteistoa (Mega Elektroniikka, Suomi) (Remes ym. 1984). Mittausten jälkeen EMG-datasta analysoitiin työsuorituksen aikainen keskiarvo sekä staattinen (10 %), keskimääräinen (mediaani, 50 %) ja huippukuormitus (90 %) määritettynä EMG-aktiivisuuden amplitudijakaumasta. Oikean ranteen nivelkulmia mitattiin rekisteröimällä ranteen ojennus-koukistus liikkeitä sekä ranteen taivutusta peukalon ja pikkusormen suuntaan (Kuvat 10 ja 11). keskiasento ojennus keskiasento peukalon suuntaan 2) pikkusormen suuntaan koukistus Kuva 10. Ranteen ojennus ja koukistus. Kuva 11. Ranteen sivutaivutus. Kulmamittaus tehtiin sähköisellä ihon pinnalle kiinnitettävällä kaksikanavaisella goniometrillä (Penny&Giles Blackwood Ltd, Iso-Britannia) (Buchholz ja Wellman 1997). Nivelen asentotieto kerättiin kannettavaan ME3000P keräysyksikköön 0,1 s keskiarvoistamisvälillä (näyttenottotaajuus on 1000 Hz). Mittausten jälkeen aineistosta analysoitiin työsuorituksen aikainen keskiarvo. Rasitustuntemuksia kysyttiin työtehtävän jälkeen 100 mm:n pituisilla VAS-janoilla (VAS=Visual Analoque Scales) (Price ym., 1983, Lintula ja Nevala-Puranen 2002). Koehenkilöt arvioivat heti työtehtävän jälkeen, miten rasittavalta (arvot 0 = ei lainkaan rasittava 100 = erittäin rasittava) työtehtävä heistä tuntui niska-hartia-yläraaja alueella kehon oikealla puolella. Rasitustuntemukset kysyttiin erikseen pipetointitehtävästä (liite 1) ja kärjenpoistotehtävästä (liite 2).

17 17 Monikanavapipettien, kärkirasioiden ja kärkien käytettävyysominaisuuksia kysyttiin aiheeseen muokatuilla VAS-janoilla (0=erittäin huono - 100=erittäin hyvä) (Price ym. 1983, Lintula ja Nevala-Puranen 2002) (liite 1 ja liite 2). Koehenkilöillä oli myös mahdollisuus antaa käytettävyysominaisuuksiin liittyviä kommentteja. Koehenkilöitä pyydettiin laittamaan erimalliset pipetit, kärjet ja kärkilaatikot paremmuusjärjestykseen (Cushman ja Rosenberg 1991) (liite 3 ja liite 4). Heitä pyydettiin myös esittämään vähintään yksi perustelu kustakin valinnasta. Työn tuloksellisuutta selvitettiin vaiheessa 1 laskemalla pipetoitujen kärkirivien määrä pipetointitehtävän aikana (Lintula ja Nevala-Puranen 2002) ja vaiheessa 2 mittaamalla tehtävään käytetty aika. Lisäksi työsuorituksia videokuvattiin ja valokuvattiin. 4.5 Tilastolliset menetelmät Aineiston tilastollisessa analysoinnissa käytettiin SAS-ohjelmistoa (Stastistical Analysis System v8.02). Aineiston kuvailussa käytettiin keskiarvoa, keskihajontaa ja vaihteluväliä. Pipettien välisiä eroja testattiin varianssianalyysillä siten, että koehenkilön vaikutusta vasteeseen pyrittiin eliminoimaan. Mallin antamille sovitetuille keskiarvoille tehtiin parittaiset vertailut t-testillä. Erilaisten kärkien eroja testattiin parittaisella t-testillä. Eroa pidettiin tilastollisesti merkitsevänä, kun p < 0,05.

18 18 5. TULOKSET 5.1 Elektroniset 8-kanavaiset pipetit ja niiden kärkirasiat Lihasten sähköinen aktiivisuus Tuloksiin on raportoitu kustakin työtehtävästä ensin työskentelynaikainen keskiarvo ja sen jälkeen staattinen, keskimääräinen (mediaani) ja huippukuormitus. Pipetointi Eri lihasten keskimääräinen sähköinen aktiivisuus ei eronnut pipettien välillä (Taulukko 4). Pipetin C käyttö aiheutti pipetoinnissa korkeamman staattisen kuormituksen (10 %) peukalon lyhyeen koukistajaan kuin pipetit A ja B (Taulukko 5 ja 5a). Kärkien ottaminen ja irrottaminen Kärkien ottamisessa ja irrottamisessa ei ollut eroja pipettien välillä työskentelyn aikaisessa keskiarvossa (Taulukko 4) eikä staattisessa, keskimääräisessä ja huippukuormituksessa (Taulukko 5). Kärkirasian avaaminen ja sulkeminen Pipetin A kärkirasian avaaminen ja sulkeminen kuormitti eri lihaksia enemmän kuin muiden pipettien kärkirasioiden käyttö (Taulukko 4, 4a, 5 ja 5a).

19 19 Taulukko 4. Koehenkilöiden (n=12) lihasten sähköinen aktiivisuus (µv) eri tehtävissä käytettäessä eri pipettejä (A, B, C), keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Vasen hartialihas Oikea hartialihas Ranteen ojentaja Sormien koukistaja Peukalon pitkä koukistaja Peukalon lyhyt koukistaja ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD Pipetointi A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,8 0,9 0,3 0,5 0,1 0,3 Kärkien ottaminen, poistaminen A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,2 0,9 0,9 0,8 0,4 0,8 Kärkirasian avaaminen, sulkeminen A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,06 0,6 0, ,01 2 0, , varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Taulukko 4a. Pipettien väliset tilastollisesti merkitsevät erot lihasten keskimääräisessä sähköisessä aktiivisuudessa kärkirasian avaamisessa ja sulkemisessa (parittainen vertailu). Parittainen vertailu 1 A B A C B C Ranteen ojentaja 0, , ,6 Sormien koukistaja 0,01 2 0, ,7 Peukalon pitkä koukistaja 0, , ,7 Peukalon lyhyt koukistaja 0, , ,7 1 t-testi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05

20 20 Taulukko 5. Koehenkilöiden (n=12) hartialihasten sähköinen aktiivisuus (µv) eri tehtävissä työskennellessä eri pipeteillä (A, B, C). Staattinen (10 %), keskimääräinen (50 %) ja huippukuormitus (90 %), pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Vasen hartialihas Oikea hartialihas Ranteen ojentaja Sormien koukistaja Pe 10% 50% 90% 10% 50% 90% 10% 50% 90% 10% 50% 90% 10 Pipetointi A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,6 0,6 0,8 0,7 0,9 0,9 0,8 0,7 0,08 0,5 0,9 0,2 0, Kärkien ottaminen, poistaminen A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,1 0,1 0,2 0,7 0,6 0,9 0,8 0,6 0,6 0,8 0,8 0,7 0, Kärkirasian avaaminen, sulkeminen A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,05 0,04 2 0,09 0,5 0,7 0,7 0,06 0, , ,1 0,06 0, ,0 1 varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero kärkien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05

21 21 Taulukko 5a. Pipettien väliset erot työskentelyn aikaisessa lihaksen sähköisen aktiivisuuden staattisessa, keskimääräisessä ja huippukuormituksessa (parittainen vertailu). Parittainen vertailu 1 A B A C B C Pipetointi Peukalon lyhyt koukistaja 10% 0,4 0, ,008 2 Kannen avaaminen, sulkeminen Vasen hartia (50 %) 0,07 0,01 2 0,4 Ranteen ojentaja (50 %) 0, , ,6 Ranteen ojentaja (90 %) 0, , ,7 Sormien koukistaja (90 %) 0,01 2 0, ,7 Peukalon pitkä koukistaja (10 %) 0,02 2 0, Peukalon pitkä koukistaja (50 %) 0, , ,7 Peukalon pitkä koukistaja (90 %) 0, , ,5 Peukalon lyhyt koukistaja (50 %) 0, , ,9 Peukalon lyhyt koukistaja (90 %) 0,01 2 0, ,7 1 t-testi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05

22 Ranteen nivelkulma Oikean ranteen nivelkulmissa ei ollut eroja pipettien välillä eri tehtävissä (Taulukko 6). Taulukko 6. Koehenkilöiden (n=12) oikean ranteen nivelkulma ( ) eri tehtävissä työskenneltäessä eri pipeteillä (A, B, C), keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Ranteen ojennus (+) ja koukistus (-) Ranteen sivutaivutus peukaloon (+) ja pikkusormeen (-) ka SD ka SD Pipetointi A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,3 0,1 Kärkien ottaminen, poistaminen A(Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,7 0,1 Kärkirasian avaaminen, sulkeminen A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,5 0,5 1 varianssianalyysi, ero pipettien välillä

23 Pipetoinnin rasittavuus Pipetillä C pipetointi rasitti koehenkilöiden arvion mukaan vähemmän peukaloa verrattuna pipetillä A pipetointiin (p = 0,008) (Taulukko 7 ja 7a). Muiden kehonalueiden rasittumisessa ei ollut eroa pipettien välillä. Taulukko 7. Koehenkilöiden (n=12) kokema rasitus (VAS-janat, 0=ei lainkaan rasittava 100=erittäin rasittava) oikean puolen kehonosissa pipetointitehtävässä työskenneltäessä eri pipeteillä (A, B, C). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Pipetti Niska Hartia Olkavarsi Kyynärvarsi Ranne Sormet Peukalo ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,9 0,5 0,3 0,4 0,4 0,3 0, varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Taulukko 7a. Pipettien väliset erot koehenkilöiden (n=12) ilmoittamissa peukalon rasitustuntemuksissa (parittainen vertailu). Kehonosa Parittainen vertailu 1 A B A C B C Peukalo 0,08 0, ,2 1 t-testi, ero pipettien välillä ero välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05

24 Pipettien ja kärkirasioiden käytettävyys Koehenkilöt kokivat pipetin C kevyemmäksi kuin pipetin A (p=0,0002) ja pipetin B (p=0,04) (Taulukot 8 ja 8a). Lisäksi pipetti B koettiin kevyemmäksi kuin pipetti A (p=0.03). Pipetin B ääni oli koehenkilöiden mielestä häiritsevämpi kuin pipetin pipetin C (p=0,001) ja pipetin A (p=0,003) ääni. Pipettien muotoilussa, istuvuudessa, tasapainossa ja sormikoukun antamassa hyödyssä ei ollut eroa pipettien välillä. Taulukko 8. Koehenkilöiden (n=12) antama arvio (VAS-janat, 0=erittäin huono 100=erittäin hyvä) pipetin käytettävyydestä pipetointitehtävässä työskenneltäessä eri pipeteillä (A, B, C). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Pipetti Muotoilu Istuvuus Paino Tasapaino Sormikoukun Pipetin ääni hyöty ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,5 0,8 0, ,4 0,6 0, varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Taulukko 8a. Pipettien väliset tilastollisesti merkitsevät erot pipettien käytettävyydessä (parittainen vertailu). Pipetin ominaisuus Parittainen vertailu 1 A B A C B C Paino 0,03 2 0, ,04 2 Ääni 0, ,6 0, t-testi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 VAS-janojen lisäksi koehenkilöt arvioivat pipettien käytettävyyttä avoimilla vastauksilla (Taulukko 9).

25 25 Taulukko 9. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipettien A, B ja C käytettävyydestä: muotoilu, istuvuus, paino, tasapaino, sormikoukun hyöty ja pipetin ääni. Pipetti A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) Muotoilu - aika paksu - peukalotuki huonosti - liian pitkä, liukas pinta - epämiellyttävä muotoiltu. Ottaa vastaan, jos - kulmikas - turhan kookas painaa kärjenpoistajapainiketta - "pökkelömäinen" - aika hyvä Istuvuus - suhteellisen hyvin - otteen hakemista - vaikea pipetoida, koska nappulat liian lähekkäin - ei saanut rentoa otetta pipetistä - vähän liian paksu - käyttönupin asento vaihdettavissa - miellyttävä kädessä - todella hyvin sopiva Paino - melko painava - painava - saisi olla kevyempi - liian raskas - painava - painava - tuntuu vähän painavalta - aika painava - moottori liian tehokas, käsi alkaa tärisemään -> tarkkuus heikkenee - saisi olla kevyempi - saisi olla kevyempi - melko painava - kevyt Tasapaino - liian pitkä pipetti - yläpainotteinen - ei kommentteja Sormikoukun- ei anna tukevaa otetta, liian hyöty ylhäällä - ei kommentteja - hyvin pitävä ote Pipetin ääni - ei ärsytä - tosi hiljainen ääni, ok - yllättävän kovaääninen - kova ääni - tosi ärsyttävä, monia ääniä, ronksutusta - liian kova ääni, pitkässä sarjassa alkaisi varmaan hermostuttamaan - kova moottorin ääni - saisi olla hiljaisempi - vähän kimeä - hiljainen - saisi olla hiljaisempi

26 26 - loksahteli Pipetin C annostelun ja kärjenpoiston yhteensopivuuden koehenkilöt arvioivat paremmaksi kuin pipetillä B (p=0,01) (taulukot 10 ja 10a). Koehenkilöt arvion perusteella pipettien välillä ei ollut eroa annostelunupin sijainnissa, toiminnassa ja keveydessä eikä näyttöikkunan sijainnissa ja selkeydessä. Taulukko 10. Koehenkilöiden (n=12) antama arvio (VAS-janat, 0=erittäin huono 100=erittäin hyvä) pipetin käytettävyydestä pipetointitehtävässä työskenneltäessä eri pipeteillä (A, B, C). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Pipetti Annostelunupin sijainti Annostelunupin toiminta Annostelunupin keveys Annostelukärjenpoisto yhteensopivuus Näyttöikkunan sijainti Näyttöikkunan selkeys ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,1 0,9 0,5 0,04 2 0,5 0,7 1 varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Taulukko 10a. Pipettien väliset tilastollisesti merkitsevät erot pipettien käytettävyydessä (parittainen vertailu). Pipetin ominaisuus Parittainen vertailu 1 A B A C B C Annostelu- kärjenpoisto 0,6 0,05 0,01 2 yhteensopivuus 1 t-testi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Koehenkilöiden antama sanallinen arviointi pipettien käytettävyydestä on taulukossa 11.

27 27 Taulukko 11. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipettien A, B ja C käytettävyysominaisuuksista: annostelunupin sijainti, annostelunupin toiminta, annostelunupin keveys, annostelun ja kärjenpoiston yhteensopivuus, näyttöikkunan sijainti ja näkyvyys. Pipetti A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) Annostelunupin - ei kommentteja - kärjen poistonamikka liian - jakaa työtä etusormelle sijainti lähellä annostelunamikkaa - säädettävä, erittäin hyvä - liian pieni -> saisi olla ainakin leveämpi - sai koko ajan seurata, että painaa oikeasta nupista toiminta - ei kommenttaja - oltava tarkkana oletko ottamassa nestettä vai poistamassa sitä - ei kommentteja Annostelunupin Annostelunupin - ei kommentteja - ei kommentteja - saisi olla keveämpi keveys - herkkä - painikkeet hyvin sijoitettu, mutta poistaja vaatii melkoisesti voimaa - poisto kovaääninen - liian lähekkäin - liian lähekkäin - eri sormilla hyvästi erillään - toiminnot meinaa välillä sotkeentua - voi tulla virhepainalluksia, koska ovat lähellä toisiaan - piti etsiä kärjenpoistaja => ylimääräinen liike peukalolle - meinaa mennä sekaisin sijainti - ei kommentteja - omassani asennossa vähän - en nähnyt näyttöikkunaa kurkittavissa pipetoitaessa oma pipetointiote Annostelukärjenpoisto yhteensopivuus Näyttöikkunan Näyttöikkunan selkeys - selkeät, isot numerot - ei kommentteja - ei kommentteja

28 28 Koehenkilöiden arvion mukaan kärjenpoistopainikkeen sijainti oli huonompi pipetillä B verrattuna pipettiin C (p=0,005) ja pipettiin A (p=0,02) (Taulukko 12 ja 12a). Koehenkilöt arvioivat, että pipetin B kärjenpoistopainike oli kevyempi verrattuna pipetteihin A (p<0,0001) ja C (p<0,01). Lisäksi pipetin C kärjenpoistopainike koettiin kevyemmäksi kuin pipetin A (p=0<0,0001). Näkyvyydessä kärkiin ei ollut eroa pipettien välillä. Taulukko 12. Koehenkilöiden (n=12) antama arvio (VAS-janat, 0=erittäin huono 100=erittäin hyvä) pipetin käytettävyydestä pipetointitehtävässä työskenneltäessä eri pipeteillä (A, B, C). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Pipetti Kärjenpoiston sijainti Kärjenpoiston keveys Näkyvyys kärkiin ka SD ka SD ka SD A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0,01 2 <0, ,5 1 varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Taulukko 12a. Pipettien väliset tilastollisesti merkitsevät erot käytettävyydessä (parittainen vertailu). Pipetin ominaisuus Parittainen vertailu 1 A B A C B C Kärjenpoiston sijainti 0,02 2 0,5 0,005 2 Kärjenpoiston keveys <0, <0, , t-testi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Koehenkilöiden antama sanallinen arviointi kärjenpoiston sijainnista ja keveydestä näkyvyydestä kärkiin on taulukossa 13. sekä

29 29 Taulukko 13. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipettien A, B ja C käytettävyydestä: kärjenpoiston sijainti, kärjenpoiston keveys ja näkyvyys kärkiin. Pipetti A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) Kärjenpoiston - koko ja väri erottuvat hyvin annostelunupista -> toisaalta - liian lähellä muita painikkeita - hieman liian korkealla sijainti liian lähekkäin - liian lähellä annostelunuppia - liian lähellä annostelunuppia - liian lähellä/kaukana - liian lähellä käyttönuppia - kaksi vaihtoehtoa ok, mutta painiketta piti hakea - liian lähellä annostelupainiketta - liian lähellä annostelunuppia, toisaalta peukalon kannalta sopivassa kohdassa Kärjenpoiston keveys - erittäin raskas - ei kommentteja - poistaminen hieman - järkyttävän raskas, kärjet menevät liian tiukkaan karhea, ihan kuin ottaisi johonkin kiinni - näillä kärjillä erittäin jäykkä - saisi olla vieläkin keveämpi kärjen poisto - hiukan liian jäykkä - tosi raskas - saisi olla vielä kevyempi - tosi raskas kärjenpoisto, käsi sai joka kerta tärskyn tai potkun takaisin - painava - liian jäykkä, rasittaa peukaloa Näkyvyys kärkiin - ei kommentteja - ei kommentteja - kärjet (keskimmäiset) eivät meinanneet pysyä paikallaan - kärjet liian pitkät

30 30 Koehenkilöiden arvion mukaan pipetin A kärkirasian avaaminen oli hankalampaa kuin pipetin B (p<0,0001) ja C (p<0,0001) rasioiden avaaminen (taulukot 14 ja 14a). Koehenkilöt arvioivat, että kärkirasia C pysyi paremmin paikallaan kuin rasia A (p=0,001). Taulukko 14. Koehenkilöiden (n=12) antama arvio (VAS-janat, 0=erittäin huono 100=erittäin hyvä) kärkirasioiden ja kärkien käytettävyydestä pipetointitehtävässä työskenneltäessä eri pipeteillä (A, B, C). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Pipetti Kärkirasian avaaminen Kärkien ottaminen Kärkirasian paikallaan pysyminen ka SD ka SD ka SD A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 <0, ,06 0, varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Taulukko 14a. Pipettien väliset tilastollisesti merkitsevät erot käytettävyydessä (parittainen vertailu). Parittainen vertailu 1 A B A C B C Kärkirasian avaaminen <0, <0, ,6 Kärkirasian paikallaan 0,07 0, ,06 pysyminen 1 t-testi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Käytettävyysarviointeihin liittyvät avoimet vastaukset on koottu taulukkoon 15.

31 31 Taulukko 15. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipettien A, B ja C käytettävyydestä: kärkirasian avaaminen, kärkien ottaminen rasiasta ja kärkirasian paikallaan pysyminen. Pipetti A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) Kärkirasian - lieneekö harjoituksen - helppo ja kevyt - todella kevyt ja rasia pysyi avaaminen puutetta, mutta hankalalle - kevyt avata hyvin paikallaan tuntui - helppo avata - kevyt avata - ei kovin käytännöllinen, - laatikko liukui kädestä - kansi vie aika paljon tilaa joutuu käyttämään molempia - vähän jäykkä avata - helppo avata käsiä - erittäin helppo - laatikko pysyi hyvin - hankala avata paikallaan - kansi liian tiukassa - erittäin helppo - jäykkä avata - melko hankala avata, teline irtoaa pohjasta helposti Kärkien ottaminen rasiasta - melko hyvä, ääni (pipetin) häiritsee kärkiä otettaessa - ei erityisen hyvä, rasian oranssi reuna haittaa - kärjet eivät pysy/mene hyvin kanavissaan - kärjet soljuivat kuin itsestään aloituksessa ja lopetuksessa - kärjet eivät tartu pipettiin pipettiin - joskus ei pysynyt ottamisen kunnolla jälkeen pipetissä kiinni - melko voimakkaasti saa - sai painaa reilusti, että kärjet tarttuivat painaa, että kärjet tarttuvat pipettiin - sopivan korkea - kärjet heiluvat herkästi Kärkirasian paikallaan pysyminen - ei kommentteja - hyvin pysyi paikoillaan - kumitassut pitävät rasian hyvin paikallaan - eivät oikein hyvin pysy paikoillaan (kärjet)

32 32 Pipetti C sai paremman kokonaisarvion verrattuna pipettiin A (p=0,006) (Taulukko 16 ja 16a). Taulukko 16. Koehenkilöiden (n=12) antama kokonaisarvio (VAS-janat, 0=erittäin huono 100=erittäin hyvä) pipetin käytettävyydestä pipetointitehtävässä työskenneltässä eri pipeteillä (A, B, C). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Pipetti Kokonaisarvio ka SD A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) p 1 0, varianssianalyysi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05 Taulukko 16a. Pipettien väliset tilastollisesti merkitsevät erot kokonaisarvioissa (parittainen vertailu). Pipetin ominaisuus Parittainen vertailu 1 A B A C B C Kokonaisarvio 0,2 0, ,08 1 t-testi, ero pipettien välillä 2 ero pipettien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05

33 33 Kokonaisarviota koskevissa avoimissa vastauksissa pipetistä A tuli esille kärkien poistamisen raskaus, pipetissä B hyvän otteen löytämisen vaikeus kärjenpoiston ja annostelunupin lähekkäisen sijainnin vuoksi sekä pipetissä C kärkien huono kiinnittyminen (Taulukko 17). Taulukko 17. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipettien A, B ja C kokonaisarviosta. Pipetti A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) - moduli liikkui pipetoinnin - kärkien ottaminen helppoa, - mukava käyttää aikana mutta en ole löytänyt hyvää - kärkien pysyminen huonoa, - O-renkaat tekevät kärkien otetta pipetistä lieneekö tekniikkalaji kiinnittämisen ja - sopivan lyhyt pienille käsille - kärjet eivät pysy pipetissä, irrottamisen raskaaksi - muotoilu hyvä, huonoja kärkiä (modulin kohdassa, johon kärjet kiinnitetään) käyttömukavuus alussa kangertelee em. syistä (kohta - kärkien otto vaatii voimaa tai vasemman käden apua - raskas, kärjen poistaminen 16: kärjenpoisto liian lähellä - kärkien otto ja paikallaan raskasta etenkin, jos käsi hikoaa käyttönuppia, 18: voi tulla virhepainalluksia, koska pysyminen vähän ongelmallista, eivät kevyesti - tukevan tuntuinen annostelu- ja kärjenpoistonupit mene paikoilleen - muuten ok, mutta ovat lähellä toisiaan) - erittäin herkkä ja kevyt, kärjenpoistaja tosi raskas - paino kevyemmäksi paras - isokätisellekin isolle ihmiselle kookas ja painava pipetti

34 Pipettien paremmuusjärjestys Parhaimmaksi pipetiksi 8 koehenkilöä valitsi pipetin C, kolme koehenkilöä valitsi pipetin B ja yksi koehenkilö valitsi pipetin A. Huonoimmin pipetointitehtävään soveltui 8 koehenkilön mielestä pipetti A, kahden koehenkilön mielestä pipetti B ja kahden koehenkilön mielestä pipetti C. Koehenkilöt esittivät kustakin valinnasta vähintään yhden perustelun. Perustelut on koottu taulukoihin 18, 19 ja 20. Taulukko 18. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipetin A käytettävyydestä, kun se valittiin pipetointitehtävään parhaimmaksi (n=1), toiseksi parhaaksi (n=3) ja kolmanneksi parhaaksi (n=8). Järjestys Pipetti A (Brand) Paras (n=1) - Annostelupainike sopivassa paikassa ja sopivan kokoinen. Kärjenpoistopainike hyvässä paikassa, eikä kärjet tipu kesken pipetoinnin. Pipetin moottori ei liian voimakas tai äänekäs. Kärjenpoisto vaatii tosin aika paljon voimaa. Toiseksi paras (n=3) - Käteen sopiva. Hyvä näyttö. Moduli liikkui, painava, painikkeet lähekkäin. - Hiljainen ääni, kevyt pipetti. Pipetointinapin sijainti hyvällä kohdalla. Kärjen poisto näillä kärjillä erittäin jäykkä. - Kärjet pysyivät hyvin pipetissä ja ne sai otettua pipettilaatikosta helposti, hiljainen Kolmanneksi paras (n=8) - Kärkien kiinnitys ja irrottaminen raskasta. - Raskas! Kärkien poistaminen kammottavan raskasta. O-renkaat pilaavat kaiken. - Tukeva, kärjet kevyt ottaa, mutta raskas poistaa, varsi melko pitkä. - Muuten hyvä pipetti, mutta kärjenpoistaja on aivan liian raskas. Saisi olla myös kevyempi. - Raskain pipetti, epämiellyttävä. - Painava. Kärjenpoisto raskas. - Kömpelö, painava. Eniten rasittaa lihaksia. Etuna yksinkertainen ja selkeä näyttö. - Kaikista painavin ja hankalin kaikin puolin käyttää. Rasittaa peukaloa ja kättä selvästi. Varsinkin kärjen poisto hyvin jäykkää. Annostelupainike ja kärjenpoisto liian lähekkäin.

35 35 Taulukko 19. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipetin B käytettävyydestä, kun se valittiin pipetointitehtävään parhaimmaksi (n=3), toiseksi parhaaksi (n=7) ja kolmanneksi parhaaksi (n=2). Järjestys Pipetti B (Biohit) Paras (n=3) - Sopivan oloinen käteen. Tosin annostelu- ja kärjenpoistonupit ovat liian lähekkäin. Myös ääni häiritsee. - Pipetointinapin sijainti hyvällä paikalla. Kärjen poisto kevyt. Huonoa pipetin kova ääni ja tärinä. - Kärjenpoistaja ja pipetointipainike olivat keveitä, näytön näki koko pipetoinnin ajan, istui hyvin käteen. Toiseksi paras (n=7) - Kevyempi käyttää kahdesta huonosta valittaessa. - Kevyt käyttää, mutta äänekäs. Käyttönuppi ja kärkien poisto liian lähellä toisiaan. - Annostelu- ja kärjenpoistajapainikkeet kevyet. Pipetti on kevyt käyttää pitemmissäkin sarjoissa. - Seuraavaksi kevyin, kärjenpoisto kevyt. - Melko kevyt, mutta kärjenpoisto vaikeassa paikassa: tuntuu peukalossa heti. - Mukava kädessä. Toiseksi vähiten rasittaa lihaksia. Nuppien sijoitteluun parannusta. Tasaväkinen pipetin C kanssa. - Tässä annostelu ja kärjenpoistonappulat hyvin kohdallaan Kolmanneksi paras (n=2) - Ei istu kovin hyvin käteen. Peukalotuki huononmallinen. Se on tiellä, kun painaa kärjenpoistajapainiketta. Se käy peukalon alaosaan. Painikkeet ovat liian lähekkäin. Kovaääninen. Kevein. - Liian voimakas moottori, jonka takia tarkkuus heikkenee. Äänekäs ja painava. Annostelunappi liian pieni ja kärjenpoistopainike on joko liian lähellä tai kaukana. Näyttö selkeä, mutta aika pieni.

36 36 Taulukko 20. Koehenkilöiden (n=12) avoimissa vastauksissa antamat kommentit pipetin C käytettävyydestä, kun se valittiin pipetointitehtävään parhaimmaksi (n=8), toiseksi parhaaksi (n=2) ja kolmanneksi parhaaksi (n=2). Järjestys Pipetti C (Finnpipette) Paras (n=8) - Hyvin käteen sopiva. Painikkeet eri puolilla pipettiä. Hyvä näyttö. Moduli pysyi paikallaan pipetoinnin aikana. Hiljainen ääni. - Kevyt, istuu käteen, kärkien ottaminen helppoa, kärjen poistaminen kevyttä. Näyttöikkuna helposti näkyvissä. - Kevyt, annostelunupin asento käännettävissä käyttäjälle sopivaan asentoon. Kärkien poisto äänekästä (rahisee), muuten ok. - Kevyt, hiljainen, annostelupainike siirrettävissä ja kevyt, kärjenpoisto kevyt. Tasapainoinen. - Kevyt ja miellyttävä kädessä, hiljainen. - Aika kevyt. Kärjenpoisto helppo. Pipetointi etusormella; peukalo ei rasitu niin paljon. - Kevein ja vähiten lihaksia rasittava! Annostelunuppi ja kärjenpoisto selkeästi eri sormilla - > kuormitus jakaantuu miinusta: kärkien pysyminen paikoillaan ongelmallista - Kaikin puolin ylivoimaisesti paras. Kevyt kädessä, sormikoukku oikealla paikalla antaa tukevan otteen. Kärjen laitto helppoa, annostelunappula herkkä, ei rasita sormea. Kärjen poisto todella kevyttä. Kokonaisuudessaan erittäin toimiva ja vähän rasitusta tuova pipetti. - Rasiassa pipetit heiluu, hankaloittaa työtä. Toiseksi paras (n=2) - Kevyt. Hyvä, ettei kaikki toiminnot tapahdu peukalolla. Hieman liian pitkä käteen. Liukas pinta hikisille käsille. - Kevein pipetti, selkeä näyttö. Kärjenpoistaja sopivassa paikassa, tosin hieman karhea. Annostelupainike liian korkealla ja varsi kapenee mielestäni liian jyrkässä kulmassa -> ei saa kunnollista otetta. Kärjet liian pitkät, eivätkä pysy kunnolla kanavissaan. Kolmanneksi paras (n=2) - Pipetointinapin sijainti huonolla kohtaa. Ei istu minun käteeni. Hidastaa pipetointia. Näyttö hieman epäselvä, heijastaa valoa. Kärjet eivät pysy pipetissä. Joutuu painamaan kovasti ennen pipetointia. - Näyttöä ei näkynyt omalla pipetointiotteella. Kärkien otto kärkilaatikosta erittäin paljon voimaa vaativa ja kärkien pysyminen pipetissä siitä huolimatta heikko.

37 Pipetoinnin tuloksellisuus Pipetoitujen kärkirivien määrä 3 minuutin pipetointitehtävässä oli pipetillä A 20 kärkeä, pipetillä B 19 kärkeä ja pipetillä C 18 kärkeä (Taulukko 21). Pipettien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Taulukko 21. Pipetoitujen kärkirivien määrä 3 minuutin pipetointitehtävässä eri pipeteillä (A, B ja C). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Pipetti A (Brand) B (Biohit) C (Finnpipette) Ryhmien vertailu 1 ka SD ka SD ka SD p Aika (s) ,1 1 varianssianalyysi

38 Finnpipette Novus -pipetin perinteisten ja joustavien kärkien sekä niiden kärkirasioiden väliset erot Lihasten sähköinen aktiivisuus Kärjenpoistotehtävä sekä kärkirasian avaaminen ja sulkeminen Kärkien välillä ei ollut eroja lihasten sähköisessä aktiivisuudessa (työskentelyn aikainen keskiarvo) (Taulukko 22). Taulukko 22. Koehenkilöiden (n=12) työskentelynaikainen lihasten sähköinen aktiivisuus (µv) eri tehtävissä työskennellessä eri kärjillä (perinteinen ja joustava kärki). EMG:n keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja pipettien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Vasen hartialihas Oikea hartialihas Ranteen ojentaja Sormien koukistaja Peukalon pitkä kouk. Peukalon lyhyt kouk. ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD ka SD Kärjenpoistotehtävä Perinteinen kärki Joustava kärki p 1 0,1 0,9 0,1 0,1 0,3 0,8 Rasian avaaminen, sulkeminen Perinteinen kärki Joustava kärki p 1 0,08 0,3 0,1 0,1 0,4 0,05 1 t-testi, ero kärkien välillä

39 Ranteen nivelkulma Kärjenpoistotehtävä Ranteen nivelkulmissa ei ollut eroa perinteisten ja joustavien kärkien välillä kärjenpoistotehtävän aikana (Taulukko 23). Kärkiä otettaessa ja poistettaessa molemmilla kärjillä ranne pysyi keskiasennossa sivusuunnassa, mutta ranne oli ojentuneena 30 astetta. Kärkirasian avaaminen ja sulkeminen Perinteisten kärkien rasiaa avatessa ja sulkiessa ranne oli hieman koukistuneena, kun joustavien kärkien rasiaa käsitellessä ranne oli hieman ojentuneena (p=0,03) (Taulukko 23). Molemmat arvot olivat kuitenkin lähellä ranteen keskiasentoa. Taulukko 23. Koehenkilöiden (n=12) oikean ranteen nivelkulma ( ) eri tehtävissä työskennellessä eri kärjillä (perinteinen, joustava kärki) (sivutaivutus pikkusormen suuntaan ja ranteen ojennus). Keskiarvo (ka), keskihajonta (SD) ja kärkien välisen eron tilastollinen merkitsevyys (p). Ranteen ojennus (+) ja koukistus (-) Ranteen sivutaivutus peukaloon (+) ja pikkusormeen (-) ka SD ka SD Kärjenpoisto-tehtävä Perinteinen kärki Joustava kärki p 1 0,3 0,06 Rasian avaaminen, sulkeminen Perinteinen Joustava kärki p 1 0,03 2 0,2 1 t-testi, ero kärkien välillä 2 ero kärkien välillä tilastollisesti merkitsevä p<0,05