1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien sekä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen puolesta. Tämä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry:n vuosittain liittokokouksessa hyväksyttävä tavoiteohjelma, johon liiton vaikuttaminen ja edunvalvonta pohjautuu. Tavoiteohjelman tarkoituksena on linjata liiton kantoja yhteiskunnallisista asioista vuodelle 2015. Tavoiteohjelma perustuu kolmeen perusperiaatteeseen. Niiden lisäksi tavoiteohjelma jakautuu viiteen keskeiseen osa-alueeseen, jotka vaikuttavat nuorten elinoloihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Nämä osa-alueet ovat: Osallisuus ja demokratia, Nuorisolaki, Koulutus ja vapaa-aika, Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus ja Nuorten talous ja työelämä. Vuoden 2015 keskeisin edunvalvonnallinen tavoite on eduskuntavaalivaikuttaminen. Uusi tavoiteohjelma on pohja Nuva ry:n vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmalle. PERUSPERIAATTEET OIKEUS OSALLISTUA Nuorilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen. Nuoret tuovat asiantuntijuudellaan lisäarvoa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Oikeus osallistua tarjoaa nuorille mahdollisuuden tasavertaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Nuorisovaltuustot on saatava jokaiseen kuntaan, koska vain siten voidaan turvata nuorten osallisuuden alueellinen tasa-arvo. PÄÄTÖKSENTEON OIKEUDENMUKAISUUS Yhteisiä päätöksiä on arvioitava eri näkökulmista. On tärkeää, että päätökset kohtelevat kaikkia ikäryhmiä tasapuolisesti. Päätöksenteossa on arvioitava päätösten vaikutukset tulevaisuuteen. On nuorten etu, että päätökset tehdään pitkäjänteisesti ja niiden vaikutukset jokaiseen ikäryhmään selvitetään ennalta. MAHDOLLISUUS AITOON VAIKUTTAMISEEN Nuorille on taattava aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on arvioitava ja kehitettävä
2(7) 43 44 45 46 vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin. Nuorten on oltava edustettuina pöydissä, joissa päätöksiä tehdään. 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 TAVOITTEET 2015 OSALLISUUS JA DEMOKRATIA Osallisuuden kokemus on tärkeä nuorten demokratiakasvatuksen vahvistamisen osa-alue. Nuorille on tarjottava mahdollisuus aitoon vaikuttamiseen ja osallistumiseen demokraattisissa päätöksentekoprosesseissa kunta-, alue- ja valtakunnantasolla. Osallisuuden kokemus ja itse osallisuus ovat kaikkein tärkeimmät nuorten demokratiakasvatuksen vahvistamisen osa-alueet. Kunnan keskeisempänä nuorten demokraattisena vaikuttamiskanavana toimii nuorisovaltuusto, jonka tehtävänä on edustaa kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Nuorisovaltuustotoiminta on vakinaistettava koko maahan ja nuorten omaehtoiselle, vaikuttavalle toiminnalle on tarjottava riittävät toimintaedellytykset. Nuoria on kuultava kaikissa päätöksenteon vaiheissa valmistelusta täytäntöönpanoon ja seurantaan. Nuorisovaltuustot Nuorisovaltuustot on kirjattava kuntalakiin, Nuorisovaltuustoille on turvattava riittävät ohjaus-, toiminta-, ja työntekijäresurssit. Nuorisovaltuuston ohjaava työntekijä ei saa toimia kunnan luottamushenkilönä, Nuorisovaltuustoille on tarjottava mahdollisuus osallistua kunnanvaltuuston, kunnan lautakuntien ja muiden toimielinten työskentelyyn, Nuorisovaltuustojen edustajille on tarjottava riittävästi koulutusta kunnan toimielimissä työskentelyä varten, Nuorisovaltuuston on saatava edustajansa kuntayhtymiin, joissa päätetään heihin kohdistuvista palveluista, Nuorisovaltuustojen on päästävä osaksi kuntaliitoskeskusteluja, Nuorisovaltuustojen on oltava demokraattisia, vaikuttavia sekä aidosti nuoria vaikuttamistahoja, Nuorisovaltuustojen on osallistuttava kuntien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan,
3(7) 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 121 122 123 124 125 126 NUORISOLAKI Nuorisovaltuustojen on oltava edustettuna kunnan nuorisotakuutyöryhmissä, sekä Nuorisovaltuustoille on varattava toimintaresurssit kunnan talousarviossa. Nuorten osallisuus Äänestysikäraja laskettava 15-vuoteen neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä niin valtiollisten kuin kunnallisten kansanäänestysten osalta, Äänestysikärajan laskemisen kanssa on tarkasteltava ehdolleasettautumisikärajan laskua, Äänestysikäraja on sidottava syntymävuoteen, Yhteiskuntaopin opetusta on lisättävä kaikilla koulutusasteilla ja sen opetuksesta on tehtävä vuorovaikutteista ja konkreettista, Nuorille on tarjottava enemmän vuorovaikutusta kunnan päättäjien ja virkamiesten kanssa, Nuorten on oltava mukana päätettäessä merkittävistä yhteiskunnallisista uudistuksista kuten sote-, kunta- sekä eläkeuudistuksista ja heillä tulee olla mahdollisuus nimetä edustajansa valmisteleviin työryhmiin, ja Nuorten osallisuuden on oltava vuorovaikutteista pelkillä staattisilla verkkokyselyillä ei taata nuorten aitoa mahdollisuutta vaikuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt vuoden 2014 aikana nuorisolain uudistuksen. Syksyllä 2014 asetettiin lakia valmisteleva työryhmä, jossa ei ole nuorten edustusta. Nuorisolaki on ollut kansallisesti merkittävä edistysaskel nuorten kuulemiseen velvoittamisella. Nuorisolain on kuitenkin pystyttävä vastaamaan muuttuneen yhteiskunnan ja sääntelyn tarpeisiin. Lain lähtökohtana tulee olla nuorten osallisuus, josta tulee tehdä uudistettavan lain pääperiaate, Nuorisolain täytyy tunnustaa nuoret tekijöinä eikä vain kohteina, Nuorisolain määritelmiä tarkennetaan seuraavasti: 1) aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa osallisuutta kansalaisyhteiskunnassa, 2) sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan toimenpiteitä nuorten osallisuuden vahvistamiseksi, elämäntaitojen parantamiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja 3) nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten mukaanottamista
4(7) 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 138 139 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 157 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 KOULUTUS JA VAPAA-AIKA yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista, 7 a :n ohjaus- ja palveluverkostoon on lisättävä velvoite ottaa myös nuorisovaltuuston valitsema nuoria edustava nuori, Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma on tarpeellinen, mutta sille on varattava määrärahat kunnalliseen toteuttamiseen valtion talousarviosta eikä erikseen haettavista määrärahoista, ja Nuorisolakiin tulee kirjata uusi pykälä: x Hallinnon kieli, jossa on määriteltävä selkokielinen viestintä poikkileikkaavasti. Nuorisolain 8 tulee muuttaa seuraavaan muotoon: Nuorilla on oikeus osallistua paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorten osallisuuteen on varattava riittävät ohjaus-, toiminta, ja työntekijäresurssit kunnan talousarviossa. Nuoria koskevat asiat ovat: 1) sellaisia, joiden arvioidaan olevan nuorten kannalta merkittäviä 2) sellaisia, joilla on suora tai välillinen vaikutus nuorten elinoloihin 3) sellaisia, joilla nuoret kokevat olevan vaikutusta elinoloihinsa Nuorten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien tulee olla monipuolisia. Nuorten osallisuutta tulee kehittää yhteistyössä nuorten kanssa. Nuorten kuulemisesta kuntatasolla säädetään tarkemmin kuntalaissa. Nuorten koulutuksen ja vapaa-ajalla tapahtuvan oppimisen yhdistämiseen on kehiteltävä uusia ja innovatiivisia tapoja. Nuoret oppivat paljon myös kouluajan ulkopuolella, mikä pitää pystyä tunnustamaan koulutusjärjestelmässämme. Vapaa-ajan on tarjottava virikkeellistä toimintaa. Lisäksi erilaisia harrastuksia pitää pystyä yhdistämään joustavalla tavalla myös koulutyöhön Nuorten on voitava vaikuttaa kouluympäristöönsä. Tämä tarkoittaa mm. oppilaskunnan ja -opiskelijakunnan oikeutta osallistua
5(7) 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 187 188 189 190 191 192 193 194 195 196 197 198 199 200 201 202 203 204 205 206 207 208 209 210 211 SUVAITSEVAISUUS JA YHDENVERTAISUUS säännöllisesti opettajainkokoukseen, mahdollisuus työstää koulun opetussuunnitelmaa sekä laatia järjestyssääntöjä, Oppilas- ja opiskelijakuntien toiminnalle on varattava riittävät resurssit, Oppilas- ja opiskelijakuntien toimintaa on arvostettava ja se tulee nähdä koulutyötä tukevana oppilaiden ja opiskelijoiden vapaaehtoisena toimintana, Sisäilmaongelmaisten koulujen korjaukseen on resursoitava, yhdenkään nuoren ei tule opiskella epäterveissä tiloissa, Vanhempien tulorajojen vaikutus yksinasuvien opiskelijoiden opintotukeen on poistettava, Ryhmäkoot on pidettävä mahdollisimman alhaisina erityisesti perusja toisen asteen opetuksessa, Kuntien on kohdeltava nuorten harrastustoimintaa tasapuolisesti: on panostettava yhtälailla harrastustoimintaan kuin kilpaurheiluun, Koulun ulkopuolella tapahtuva oppiminen on tunnustettava ja oppilailla sekä opiskelijoilla tulee olla kunnasta riippumattomat mahdollisuudet saada suoritusmerkintöjä koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta, Koulujen ovet on avattava kolmannelle sektorille: kansalaisyhteiskunnan toimijoita voidaan hyödyntää myös osana opetusta mutta ennen kaikkea ne tarjoavat oppilaille tietoa siitä, minkälaista on toiminta erilaisissa järjestöissä, Opinto- ja ammatinvalintaohjausta on kehitettävä, lisättävä ja konkretisoitava, Opinto-ohjaajien ja psykologien määrää on lisättävä, ja Kuntien tulee tarjota enemmän tukea ja resursseja järjestöille. Nuorisovaltuustoissa toimii erilaisista sosioekonomisista lähtökohdista tulevia sekä esimerkiksi etnisiin ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia nuoria. Nuoria on kohdeltava yhdenvertaisina kansalaisina. Nuoret eivät ole homogeeninen joukko, mikä on otettava huomioon myös erilaisia vaikuttamisja osallistumisjärjestelmiä luotaessa. Syrjintää ei hyväksytä missään ilmenemismuodossa vaan edistetään ihmisten välistä yhdenvertaisuutta, Etnisiä-, sekä seksuaali-, kieli-, sukupuoli- ynnä muita vähemmistöjä on kohdeltava lain edessä yhdenvertaisesti,
6(7) 212 213 214 215 216 217 218 219 220 221 222 223 224 225 226 227 228 229 230 231 232 233 234 235 236 237 238 239 240 241 242 243 244 245 246 247 248 249 250 251 252 Avioliittolain on kohdeltava kaikkia tasa-arvoisesti, Ase- ja siviilipalvelusta on kehitettävä joustavammaksi ja tasaarvoisemmaksi, Maahanmuuttajien yhteiskunnallista aktiivisuutta on tuettava, mm. kotouttamispalveluiden kautta, Kaikille nuorille on tarjottava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Tämä ei tarkoita sitä, että nuoria pitäisi pakottaa vaikuttamaan, mikäli he eivät itse halua, Nuoret ovat yhdenvertaisia kansalaisia. Nuorten ikäsyrjintä on lopetettava ja nuorten mielipiteillä on oltava painoarvoa päätöksenteossa, Nuorten kokemusasiantuntijuutta on lisättävä päätöksenteossa, ja Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä tuleville sukupolville tämän takia nuoret on otettava mukaan tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristömme tilaan. NUORTEN TALOUS JA TYÖELÄMÄ Nuorten talouden ja työelämän hallintaan on kiinnitettävä huomiota. Nuorisotakuuta on kehitettävä nuorilta saatujen kokemusten pohjalta, jotta se vastaisi paremmin käyttäjäryhmän tarpeisiin. Nuorten oman talouden tuntemusta on lisättävä ja tietoutta erilaisista talouteen vaikuttavista tekijöistä vahvistettava. Tänään otetun velan maksavat nuoret sukupolvet. Talouspolitiikan on oltava oikeudenmukaista myös nuorten kannalta. Työmarkkinajärjestöjen on otettava nuoret mukaan suunnittelemaan tulevaisuuden työmarkkinoita. Nuorten kokemuksia kesätöistä sekä opiskeluaikaisista työsuhteista on hyödynnettävä. Perusopetuksen opetussuunnitelmiin on otettava uusi oppiaine, joka käsittelee erilaisia kansalaistaitoja sekä oman elämän hallinnan taitoja. Tähän on sisällytettävä erityisesti nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden vahvistaminen sekä oman taloudenhallinnan tunteminen, Julkista taloutta ja velanottoa on tarkasteltava pitkän aikajänteen vaikutuksien kautta, jotta emme velkaannuta nuoria sukupolvia, jotka eivät voi ottaa osaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon,
7(7) 253 254 255 256 257 258 259 260 261 262 263 264 265 266 267 268 269 270 271 272 273 274 275 276 277 278 279 280 Koulutukseen tarvitaan lisää yrittäjyys- sekä työllistymistaitoja tukevia oppisisältöjä. Koulujen ovet on avattava myös yritysmaailmalle, Kannustetaan nuoria valitsemaan ammatti oman mielenkiinnon perusteella, Nuorisotakuun kehittämiseen on perustettava nuorten seurantaryhmä, jonka työskentelyssä ovat mukana nuorisotakuun palveluiden piirissä olevat nuoret, On selvästi määriteltävä kuka kunnassa vastaa nuorisotakuun koordinoinnista, Julkisen liikenteen lapsialennuksen on vastattava 18-vuoden ikää, Nuorille suunnattuja asumisen muotoja on tuettava, jotta asumisen hinta ei muutu kohtuuttomaksi ja opintojen perässä muuttamisen on oltava mahdollista, Opintotuen tulee mahdollistaa työn vastaanottaminen, Opintotuen tulee mahdollistaa opiskelu iästä ja vanhempien tuloista riippumatta, Nuorisotakuun byrokratiaa on purettava ja nuorisotyöttömyyttä on ennaltaehkäistävä nuoria kuulemalla ja nuorisotakuuta kehittämällä, ja Nuorisotakuun todelliseksi ja konkreettiseksi toimenpiteeksi on kaikille Suomen nuorille järjestettävä pakollinen palvelutapaaminen. Puolustusvoimien järjestämänä kutsuntapäivänä on nuorille järjestettävä myös laadukas palvelutapaaminen ja kutsuntapäivän palveluntarjontaa on uudistettava. Myös tytöille on mahdollistettava moniammatillinen palvelutapaaminen. Tämä ei vaikuttaisi kutsuntalautakunnan toimintaan.