Ystäväni valas Perustuu Simon Jamesin kirjaan Ystäväni valas. 30 Soveltuu päiväkoti-ikäisille ja vanhemmille. Tavoitteet Harjoitella turvallista draamatyöskentelyä kokemattomassa ryhmässä ja rohkaista kokenutta ryhmää käyttämään kaiken taitonsa kehittää tarinalle kaikkia tyydyttävä muoto ja sisältö. Oppiminen kohdistuu SOPIMUS Tämä tarina vaatii mielikuvitusta onnistuakseen. Se kertoo ystävyydestä ja menetyksestä. Tunnen tarinan alun, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Haluatteko kehittää sitä yhdessä kanssani? LEIKKI Asettukaa piiriin seisomaan. Tämä on leikki, jossa kaikkien pitää auttaa toinen toistaan. Minä näytän. Minun nimeni on... ja haluan vaihtaa paikkaa hyvän ystäväni... (nimi) kanssa. Valitse joku piiristä, jonka kanssa tervehdit piirin keskellä ja sitten vaihdatte paikkaa keskenänne. Jatkaa leikkiä kunnes jokainen on vaihtanut paikkaa jonkun kanssa. Voitte käyttää erilaisia tervehdyksiä kuten esim. käsipäivää, kumarruksia, halauksia tms. varioimaan toimintaa. TYÖSKENTELY PIENRYHMISSÄ Pienryhmissä keskustelua ystävyydestä. Minkälainen oli lapsuuden ystävä? Entä millainen on ystävä nyt? Mikä säilyttää ystävyyden? Kirjoita taululle tai fläppipaperille tarjottuja määritelmiä ja adjektiiveja. Kirjoita kaikki tarjotut ehdotukset karsimatta niitä. Palaamme näihin määritelmiin tarinamme lopussa ja katsomme, olemmeko vielä samaa mieltä siitä, mitä sanoimme. KERTOMINEN Kerro tarinan ensimmäinen lause. Kuinka vanha tämä lapsi on? Onko hän poika vai tyttö? Valitkaa hänelle nimi, ja jatka kertomusta käyttämällä valittua nimeä. JOHTOPÄÄTÖS JA SELVENNYS Viimeisessä kuvassa, jonka näemme, tämä pieni lapsi istuu rannalla, tuijottaa merelle ja odottaa ystäväänsä. Yö laskeutuu. Meidän tarinamme alkaa tästä. Mitä tapahtuu seuraavaksi näiden kahden ystävyksen välillä? Ennen kuin otamme selvää, mitä tapahtuu, mennään ajassa viikko taaksepäin siihen ensimmäiseen yöhön, kun... (nimi) menee uimaan valaan kanssa. Mitä hän näki veden alla? Kertaa lyhyesti. Ja joitakin asioita, joita hän ei nähnyt oikein selvästi. Jaa ryhmä neljänviiden hengen ryhmiin, ja anna jokaiselle ryhmälle iso paperi ja kyniä. Piirtäkää, mitä hän näki ensimmäisenä yönä veden alla. Käyttäkää mielikuvitusta. 71
Tämä voidaan tehdä nopeana harjoituksena tai siihen voidaan käyttää aikaa ja pyrkiä tasokkaaseen lopputulokseen. KESKUSTELU Keskustele ryhmän kanssa piirustuksista, laita ne yhteen ja muodosta niistä yksi suuri kollaasi. Poimi kuvista rooleja, paikkoja ja esineitä, joista voi olla hyötyä työskentelyn myöhemmässä vaiheessa, esim. Tunteeko tuo piirtämäsi mustekala/merenneito valaan? Mitä tuo tynnyri sisältää? Onko tuon vedenalaisen linnan/tehtaan päällikkö ystävällinen? ÄÄNIMAISEMA Olemme lähestymässä tarinan lopullista muotoa, mutta emme ihan vielä. Rakennetaan tilanne sinä yönä, kun valas ei tulekaan. Autatteko luomaan sen yön äänet, kun lapsi herää, menee ikkunaan, sitten alas rantaan ja odottaa. Minkälaisia ääniä kuuluu sinä yönä? Opettaja kertoo viimeisen yön tapahtumat uudelleen ja johtaa harjoitusta. Hän esittää samalla tarinan lasta (nimi). Lapsi (nimi) herää. Mitä ääniä kuuluu?... (nimi) nousee ylös ja menee ikkunaan. Minkälaisia ääniä nyt kuuluu? jne. Yritä saada ryhmä tuottamaan ääniä ripeään tahtiin kertomuksen mukaan (kuorsaus, oven narina, tuuli, aallot jne.). Harjoitelkaa äänet ensin yksitellen ja sitten kaikki sujuvasti peräkkäin. Äänet voidaan myös nauhoittaa. Kun lapsi pääsee rantaan, jännityksen pitäisi olla ilmeinen. ROOLIN OTTAMINEN, ÄÄNIMAISEMA, KERTOMINEN Esittäisikö joku nyt minun puolestani lasta (nimi)? Me muut teemme tarinan äänet. Minä toimin kertojana. Kertaa tapahtumat. (Nimi) herää, nousee ylös, menee ikkunan luo, avaa oven, hiipii porrastasanteen poikki nukkuvan perheen ohi, alas rappuset, avaa ulko-oven, menee yöhön, kävelee rannalle, istuu, odottaa. Harjoitelkaa. KUUMA TUOLI Heti kenraaliharjoituksen jälkeen kysy lasta esittävältä henkilöltä. Haluaisitko vastata joihinkin ryhmän esittämiin kysymyksiin ikään kuin olisit esittämäsi lapsi. Sinun ei tarvitse muuta kuin vastata niin kuin kuvittelisit (nimi) vastaavan. Kysy ensimmäinen kysymys itse, kun roolihahmo istuu rannalle. Esim. On jo myöhä, eikö sinun pitäisi mennä kotiin? Puhu tavallisella, neutraalilla äänellä, anna ryhmän esittää kysymyksiä ja kuuntele ryhmän ideoita. Nosta jännitettä vähitellen siirtämällä kelloa eteenpäin ja kertomalla esim. Kello on nyt kolme yöllä ja vähän ajan päästä Nyt kello on neljä aamulla. Eikö sinun pitäisi mennä jo kotiin? jne. AIHEEN KEHITTELY Lopeta haastattelu sopivassa kohdassa ja kiitä roolihenkilöä. Kysy ryhmältä mitä seuraavaksi tapahtuu. Mikä voisi olla seuraava kohtaus, jos tämä tarina esitetään toisille. Kehittäkää tarinalle loppu(ja). Laita ehdotetut kohtaukset aikajärjestykseen esittäkää seuraava kohtaus tai anna roolihahmon valita seuraava kohtaus. Kehittäkää tarinan sisältöä (tapahtu- 72
mia) ja muotoa samanaikaisesti. Voit myös laittaa ryhmän jäsenet kirjoittamaan tai keksimään uusia kohtauksia tai tarinan jatkoa seuraavaksi kerraksi, millä välineellä tarinan voisi toteuttaa? jne. Pidä mielessä, mihin teemaan haluat keskittyä. TAKAISIN TEEMAAN Palataan ystävyysteemaan ja tarkennetaan ryhmän käsityksiä ystävyydestä. Jatkosuunnittelu Käytä piirustuksissa esiin tulevia asioita. Jos niissä on vaikka merenneito, jonka kanssa lapsi voi puhua, miten hän saa tähän yhteyden? Kirjeellä? Jos joku on piirtänyt sukellusveneen tai vastaavan niin rakentakaa se ja katsokaa kenen se on. Lapsi tapaa kaikki vanhat ystävänsä kaupungista. Ryhmä esittää heitä. Kuinka he pääsevät rannikolle? Mitä he tekevät päästyään sinne? Vanhemmat näkevät, kun lapsi tulee takaisin. Miten vanhemmat reagoivat. Esittäkää forum-teatterina. Mitä tiedämme vanhemmista? Kootaan rooli seinällä -tekniikalla. Ympäristönsuojeluun liittyen voi esim, kehittää tarinalle jatkoa, jossa valas on pyydystetty ja viety eläintarhaan tai meribiologiselle tutkimusasemalle. Puolet ryhmästä edustaa eläintarhan/tutkimusaseman työntekijöitä ja puolet valaan pelastajia. Sanomalehtiuutisia valaan vankeudesta. Ovatko valaanpyytäjät tappaneet valaan? Varastakaa vene ja lähtekää valaanpyytäjien perään. Pyyntialuksen kapteenina opettaja roolissa perustelee, miksi heillä on oikeus tappaa valaita jne. Valas yrittää palata, mutta sillä on vaikeuksia, koska merivesi on niin saastunutta (tynnyri meren pohjassa) ja se tarvitsee apua jne. Ystäväni valas Simon James Olipa kerran lapsi jonka nimi oli.... (kysy ryhmältä, minkä nimen he haluavat hänelle antaa. Poika vai tyttö?). Aloita alusta. Olipa kerran poika/tyttö, jonka nimi oli (esimerkki). Hän asui suuressa kaupungissa ja hän oli hyvin onnellinen, koska hänellä oli paljon ystäviä. Sitten, eräänä päivänä, vähän ennen kesälomaa hänen perheensä muutti rannikolle meren äärelle. He muuttivat asumaan taloon, joka oli kaukana kaikista muista taloista. Ainoa rakennus lähistöllä oli majakka, joka seisoi kallioisen niemen kärjessä. Sumuisina öinä ainoa ääni, jonka saattoi kuulla oli tyyyt... tyyyyt..., majakan sumutorven varoitusääni.... oli maailman yksinäisin tyttö/poika. Hänellä ei ollut ketään kenen kanssa leikkiä. Kaikki hänen ystävänsä asuivat kaupungissa, ja kesäloma oli edessä. Hänellä ei ollut mitään tekemistä. Hän kaipasi ystäviään ja oli niin yksinäinen, ettei pystynyt edes nukkumaan. Öisin hänellä oli tapana nousta vuoteesta ja mennä katsomaan ulos ikkunasta. Hän kiipesi tuolille ja tuijotti ulos pimeyteen. Kuutamoisena yönä jopa hänen makuuhuoneensa lelut näyttivät 73
yksinäisiltä. Hän katseli lahden poikki ulos merelle, tähtiä ja kuuta ja ajatteli niitä mukavia aikoja, joita hänellä oli ollut ystäviensä kanssa. Myöhään eräänä yönä ensimmäisen viikon lopussa hän seisoi kuten tavallista katsellen ulos ikkunasta. Hän näki meressä jotakin. Hän hieroi silmiään epäuskoisena mutta se oli edelleen siellä. Siellä, keskellä hänen lahteaan oli valas! Sen mahtava pyrstö heilahti ilmaan komeassa kaaressa sen sukeltaessa valtavalla loiskahduksella.... ei voinut uskoa näkemäänsä. Hän katseli ja odotti, kunnes valas sukelsi viimeisen kerran ja katosi. Siinä samassa hän teki päätöksen. Seuraavana päivänä, kun kukaan ei näe, hän ottaa uimahousunsa/-pukunsa, käärii sen pyyheliinaan ja työntää sänkynsä alle. Seuraavana yönä hän odottaa, kunnes kaikki nukkuvat. Sitten hän ottaa uimavarusteensa sängyn alta, katsoo ulos ikkunasta tarkistaakseen että valas on palannut, hiipii varpaillaan ovelle käytävän poikki alas portaita ulko-ovelle ja ulos yöhön. Hän laskeutuu kalliota pitkin rantaan ja mene uimaan samaan lahteen kuin valas! Tämän päätöksen jälkeen hän laskeutui vuoteelleen, nukahti pian ja uneksi huomisesta. Herättyään seuraavana päivänä hän teki juuri niin kuin oli suunnitellut. Kukaan ei huomannut mitään. Yöllä hän nousi, kurotti sänkynsä alle, otti uimavarusteensa ja hiipi ikkunaan. Ja valas oli siellä! Hän hiipi varpaisillaan ovelle, avasi sen hitaasti, meni varovasti porrastasanteen poikki, alas portaita ja ulos ovesta yöhön. Hiekka rahisi hänen jaloissaan, kun hän kulki varovasti rannalle. Rannalla tuuli eri tavalla kuin päivällä ja lahti kimmelsi kuun valossa. Hän puki uimahousut/ -puvun päälleen ja oli pian vedessä. Ja tämä on kaikkein fantastisin, uskomattomin asia. Hän meni uimaan valaan kanssa! Hän kiipesi sen selkään, ja niin he kaksi uivat yhdessä ulos merelle. Kun valas sukelsi,... (nimi) sukelsi sen mukana sellaiseen maailmaan, jota hän ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt. Kun he liukuivat lahden matalan hiekkapohjan yli, hän näki pohjassa särkyneitä pulloja, peltipurkkeja ja joitakin pieniä kaloja. Syvemmälle mentäessä hän näki pohjassa vanhat ostoskärryt, ruostuneet kettingit, suuria tynnyreitä, joissa oli jotain merkkejä kyljissä, laivanhylyn ja autonpuolikkaan. Kun he uivat yhä pitemmälle, hän näki hämärästi jotakin, josta hän ei saanut oikein selvää. Mutta yksi asia oli varma. Kun valas lopulta kääntyi ympäri ja suuntasi syvyyksistä takaisin lahden rantahietikoille, hänellä (nimi) oli paras ystävä, mitä kellään voi koskaan olla. Hän heilutti valaalle hyvästiksi, puki yöpuvun päälleen, nousi rantaa pitkin kotiovelle, hiipi hiljaa sisälle ja oli pian syvässä unessa. Seuraava päivä kului nopeasti. Hänen täytyi kuivata pyyhkeensä ja uimahousunsa/-pukunsa salaa. Hänellä oli niin paljon ajattelemista, että pian oli taas ilta ja hän valmistautui jo seuraavaa uintimatkaa varten. Hän ei ollut enää yksinäinen. Hän meni uimaan ystävänsä valaan kanssa joka yö sillä viikolla. Tuli lauantai-ilta ja kuten tavallista hän kurotti uimavarusteensa sängyn alta ja hiipi ikkunaan tarkistamaan, että hänen ystävänsä oli saapunut. Mutta hän ei nähnyt mitään, koska ei ollut kuutamoa. No, valas on varmaan vähän myöhässä, hän ajatteli ja hiipi porrastasanteen poikki, alas portaita, avasi oven ja meni ulos pimeään yöhön. Oli hyvin pimeää. Hän tunnusteli tiensä alas rantaan ja pilvet väistyivät hieman, niin että tähdet tulivat näkyviin. Mutta hänen ystävästään ei näkynyt merkkiäkään. 74
Hän odotti ja odotti, kunnes tunti oli kulunut. Hän kiipesi kallion päälle nähdäkseen pidemmälle, mutta turhaan. Valaasta ei näkynyt merkkiäkään. Hänelle alkoi tulla kylmä. Hän istuutui kalliolle, veti polvet tiukasti koukkuun rinnalle ja kääri pyyheliinan ympärilleen. Pieni lapsi tähtien alla, kallion laella odottamassa ystäväänsä saapuvaksi. Hän odotti ja odotti ja odotti, mutta valaasta ei näkynyt merkkiäkään. Ystäväni valas vaihe vaiheelta VAIHE TARKOITUS TYÖTAPA PAINOPISTE 1. Paikanvaihtoleikki. Johdatus aiheeseen, teemaan ystävyys. Leikki. Kaikki huomioidaan. 2. Pienryhmissä keskustelu ystävyydestä. Ystävyys-käsitteen merkityksen pohtiminen pienryhmissä. Työskentely pienryhmissä. Kaikki voivat osallistua. 3. Keskustelun purku ja ystävyyteen liittyvien adjektiivien kirjaaminen. Ystävyys-käsitteen yhteinen tarkastelu ja erilaisten käsitysten jakaminen. Keskustelu, kysyminen ja vastaaminen. Kaikki ehdotukset ovat oikeita. Ystävyyden monet ulottuvuudet. 4. Opettaja kertoo lapsesta ja valaasta. Myötätunnon herättäminen ja kertomukseen eläytyminen. Kertominen. Eläytyminen kertomiseen. 5. Kohta, missä kertomus loppuu. Tilanteen selkeyttäminen. Tilanteen selvennys. Saada ryhmä eläytyminen lapsen tilanteeseen. 6. Vedenalaisen maailman piirtäminen. Työskentely yhdessä ja mahdollisuus omiin mielikuviin ja niiden jakamiseen. Yhteinen piirtäminen. Yhdessä piirtäminen ja mielikuvituksen rohkaiseminen. 7. Piirrosten tarkastelu. Luottamuksen vahvistaminen ja toisten ideoiden kuuntelu. Äänimaisema. Omasta työstä kertominen. Ryhmähengen kehittäminen. 8. Rakennetaan viimeisen yön äänet. Kiinnostuksen lisääminen. Harjoitus. Keskittyminen ja tarkkuus kertomuksen ja äänien yhteensovittamisessa. 9. Tehdään äänillä kertomuksen loppu, jossa lapsi menee rantaan ja valas ei tule. Luottamuksen vahvistaminen. Äänimaisema. Koko ryhmä roolissa. Jännitys. Kertomukseen eläytyminen. 10. Lapsen haastattelu. Eläytyminen pojan roolihahmoon ja erilaisten toiminnan motiivien ymmärtäminen. Kuuma tuoli. Lapsen roolihahmon selkiyttäminen. Eläytyminen lapsen ajatteluun/tunteisiin. 11. Tehdään kertomukselle loppu(ja). Yhteistyö. Omien ajatusten jakaminen ja toisten ideoiden kuuntelu. Koko ryhmä työskentelee yhdessä ja pienryhmissä. Miten draamatyöskentely alkaa kehittyä. 12. Takaisin teemaan ystävyys. Ystävyys-käsitteen pohtiminen uudelleen. Keskustelu. Vaikka jokaisella on oma käsityksensä, yhdessä niistä muodostuu laajempi näkemys. 75