RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA



Samankaltaiset tiedostot
RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA HEIKKI PITKÄNEN

X R Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 5, ratkaisuista

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 1,

6 Relaatiot. 6.1 Relaation määritelmä

3. Kongruenssit. 3.1 Jakojäännös ja kongruenssi

Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 2, Osoita että A on hyvin määritelty. Tee tämä osoittamalla

(1) refleksiivinen, (2) symmetrinen ja (3) transitiivinen.

Matematiikassa ja muuallakin joudutaan usein tekemisiin sellaisten relaatioiden kanssa, joiden lakina on tietyn ominaisuuden samuus.

Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen

Relaatioista. 1. Relaatiot. Alustava määritelmä: Relaatio on kahden (tai useamman, saman tai eri) joukon alkioiden välinen ominaisuus tai suhde.

ja s S : ϕ Υ : M,s ϕ, mutta M,s Q. Erityisesti M, t P kaikilla t S, joten

811120P Diskreetit rakenteet

Ekvivalenssirelaatio. Määritelmä 2 Joukon A binäärinen relaatio R on ekvivalenssirelaatio, mikäli. Jos R on ekvivalenssirelaatio ja a A, niin joukkoa

d ) m d (I n ) = 2 d n d. Koska tämä pätee kaikilla

DISKREETTIÄ MATEMATIIKKAA.

Diskreetti matematiikka, syksy 2010 Harjoitus 7, ratkaisuista

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

Diskreetin matematiikan perusteet Malliratkaisut 2 / vko 38

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Jarkko Peltomäki. Aliryhmän sentralisaattori ja normalisaattori

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Johdatus yliopistomatematiikkaan. JYM, Syksy2015 1/195

LUKU II HOMOLOGIA-ALGEBRAA. 1. Joukko-oppia

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Relaation ominaisuuksia. Ominaisuuksia koskevia lauseita Sulkeumat. Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

1 Lukujen jaollisuudesta

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuehdotuksia viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

Diskreetin Matematiikan Paja Tehtäviä viikolle 2. ( ) Jeremias Berg

Huom. muista ilmoittautua kokeeseen ajoissa. Ilmoittautumisohjeet kurssin kotisivuilla.

Esko Turunen MAT Algebra1(s)

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Ensimmäinen induktioperiaate

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Matematiikan mestariluokka, syksy

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

(2n 1) = n 2

Ensimmäinen induktioperiaate

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

j(j 1) = n(n2 1) 3 + (k + 1)k = (k + 1)(k2 k + 3k) 3 = (k + 1)(k2 + 2k + 1 1)

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI Johdanto

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Lukujoukot luonnollisista luvuista reaalilukuihin

Näytetään nyt relaatioon liittyvien ekvivalenssiluokkien olevan verkon G lohkojen särmäjoukkoja. Olkoon siis f verkon G jokin särmä.

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 9

6. Tekijäryhmät ja aliryhmät

Määritelmä, alkuluku/yhdistetty luku: Esimerkki . c) Huomautus Määritelmä, alkutekijä: Esimerkki

Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.

Diskreetti matematiikka Toinen välikoe Vastauksia. 1. Olkoot X = {a, b, c, d} ja Y = {1, 2, 3}, sekä R, S X Y relaatiot

Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle

Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Tietojenkäsittelyteorian alkeet, osa 2

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

MAT Algebra 1(s)

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

on Abelin ryhmä kertolaskun suhteen. Tämän joukon alkioiden lukumäärää merkitään

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Esimerkkimodaalilogiikkoja

Tehtävä 8 : 1. Tehtävä 8 : 2

Matematiikan tukikurssi

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Yhtenäisyydestä. Johdanto. Lähipisteavaruus. Tuomas Korppi

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MAT Algebra I (s) periodilla IV 2012 Esko Turunen

Toisin sanoen kyseessä on reaalitason vektoreiden relaatio. v w v =k w jollakink R\{0}.

Ominaisvektoreiden lineaarinen riippumattomuus

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Insinöörimatematiikka A

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Ominaisarvot ja ominaisvektorit 140 / 170

KOMBINATORIIKKA JOUKOT JA RELAATIOT

Modaalilogiikan täydellisyyslauseesta

Äärellisten mallien teoria

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Tehtävä 1. Arvioi mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa. Vihje: voit aloittaa kokeilemalla sopivia lukuarvoja.

TAMPEREEN YLIOPISTO Pro gradu -tutkielma. Heidi Luukkonen. Sahlqvistin kaavat

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Salausmenetelmät LUKUTEORIAA JA ALGORITMEJA. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006) 3. Kongruenssit. à 3.4 Kongruenssien laskusääntöjä

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

Likimääräisratkaisut ja regularisaatio

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 1 / vko 8

Transkriptio:

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA HEIKKI PITKÄNEN 1. Johdanto Määritelmä 1. Olkoon I ihmisten joukko ja a, b I. Määritellään relaatio : a b a rakastaa b:tä. Huomautus 2. Määritelmässä esiintyvälle käsitteelle a rakastaa b:tä on monta keskenään ekvivalenttia määritelmää. Määritelmien keksiminen ja ekvivalenteiksi todistaminen HT. Vihje: Neuvoa voi hakea vaikka rock-lyriikoista tai keskioluesta. Lemma 3. ei ole ekvivalenssirelaatio. Todistus. ei ole refleksiivinen: Selvästi a a jollakin itsetuhoisella a I. ei ole symmetrinen: Ehdosta a b ei välttämättä seuraa b a. Mieti. ei ole transitiivinen: Ehdoista a b ja b c ei seuraa a c, sillä jos näin olisi, olisimme miltei kaikki biseksuaaleja. Huomautus 4. Toimiakseen käytännössä kunnolla relaatio vaatisi ainakin symmetrisyyden ja transitiivisuuden. Refleksiivisyys ei ole välttämätön, mutta varsin suotava ominaisuus. Kuitenkin, kuten yleensä matematiikassa, voimme unohtaa käytännön ja tutkia joukkojen jaottelua relaation avulla. 2. Sisäänpäinlämpiävät joukot Aloitetaan joukkojen tutkiminen tarkastelemalla sisäänpäinlämpiäviä joukkoja. Sopimus 5. Oletetaan jatkossa, että A I ja #A 3, ellei toisin mainita. Määritelmä 6. Sanotaan, että joukko A on (1) sisäänpäinlämpiävä, jos joukolle pätee A B. (2) vahvasti sisäänpäinlämpiävä, jos joukko on joukon A epätyhjä osajoukko. 1

2 HEIKKI PITKÄNEN (3) ynnä, jos kaikille a A on olemassa b A siten, että a b ja a b ja lisäksi joukko on joukon A osajoukko. (4) hippikommuuni, jos kaikille a, b A pätee a b. 3. Peruskäsitteet Edellisen kohdan määritelmät vaikuttavat hieman monimutkaisilta. Tätä varten kehitämme hieman käsitteistöä: Sopimus 7. Oletetaan lisäksi jatkossa että a, b A ja a b, ellei muuta mainita. Määritelmä 8. Sanotaan, että a on (1) kylmä joukossa A, jos ei ole olemassa yhtään b A siten, että a b. (2) yksinäinen joukossa A, jos ei ole olemassa yhtään b A siten, että b a. (3) suosittu joukossa A, jos on olemassa b A siten, että b a. (4) lämmin joukossa A, jos on olemassa b A siten, että a b. (5) erakko joukossa A, jos se on kylmä ja yksinäinen joukossa A. (6) sisällä joukossa A, jos se on suosittu ja lämmin joukossa A. (7) lortto joukossa A, jos on olemassa b, c A siten, että b c ja pätee a b sekä a c. (8) lojaali joukossa A, jos on olemassa täsmälleen yksi a A, siten, että a b. Tällöin sanotaan, että a on lojaali b:lle. (9) b:n pari joukossa A, jos a b ja b a. Tällöin sanotaan, että (a, b) on pari ja A sisältää parin. Pari (a, b) on vahva pari joukossa A, jos a on lojaali b:lle joukossa A ja b on lojaali a:lle joukossa A. Näitä määritelmiä käyttäen voidaan edelliset käsitteet kirjoittaa uudestaan: Lause 9. Joukko A on (1) sisäänpäinlämpiävä, jos on olemassa vähintään yksi a A siten, että a on lämmin joukossa A. (2) vahvasti sisäänpäinlämpiävä, jos kaikki a A ovat kylmiä joukossa I \ A ja on olemassa vähintään yksi a A siten, että a on lämmin joukossa A. (3) ynnä, jos kaikki a A ovat lämpimiä joukossa A ja kylmiä joukossa I \ A. (4) hippikommuuni, jos (a, b) on pari joukossa A kaikilla a, b A. Todistus. HT Lause 10. Olkoon A ynnä. Tällöin jokin a on sisällä joukossa A. Todistus. Koska oletuksen nojalla jokainen b A on lämmin joukossa A, on oltava a A siten, että b a. Edelleen oletuksen nojalla on olemassa c A siten, että a c. Tällöin a on sekä lämmin, että suosittu joukossa A ja siten sisällä joukossa A. 4. Kolmiodraamat Määritelmä 11. Olkoon #A = 3. Sanotaan, että joukko A on (1) kolmiodraama, jos jokainen a A on lämmin joukossa A.

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA 3 (2) vahva kolmiodraama, jos jokainen a A on lämmin joukossa A ja A sisältää yhden parin. (3) erittäin vahva kolmiodraama, jos A sisältää kaksi paria. Olkoon #A 3. Sanotaan, että joukko A (1) sisältää kolmiodraaman, jos on olemassa joukko B A siten, että B on kolmiodraama. (2) sisältää vahvan kolmiodraaman, jos on olemassa joukko B A siten, että B on vahva kolmiodraama. (3) sisältää erittäin vahvan kolmiodraaman, jos on olemassa joukko B A siten, että B on erittäin vahva kolmiodraama. Lause 12. Hippikommuuni sisältää kolmiodraaman, vahvan kolmiodraaman ja erittäin vahvan kolmiodraaman. Todistus. Riittää osoittaa, että hippikommuuni sisältää erittäin vahvan kolmiodraaman. Muut väitteet seuraavat määritelmistä. Olkoon A I hippikommuuni siten, että #A 3. Tällöin voidaan valita B := {a, b, c} A. Koska lauseen 9 nojalla (a, b) ja (b, c) ovat pari, on B erittäin vahva kolmiodraama ja tällöin A sisältää erittäin vahvan kolmiodraaman. 5. Avoimet ja suljetut joukot Määritelmä 13. Sanotaan, että joukko A on (1) avoin, jos on olemassa a A, joka on kylmä joukossa A. (2) vahvasti avoin, jos on a A, joka on kylmä joukossa A ja lämmin joukossa I \ A. (3) suljettu, jos jokainen a A on kylmä joukossa I \ A. (4) vahvasti suljettu, jos jokainen a A on lämmin joukossa A ja kylmä joukossa I \ A. Huomautus 14. Joukko voi olla yhtä aikaa sekä avoin että suljettu. Sen sijaan vahvasti avoin joukko ei voi olla suljettu eikä vahvasti suljettu joukko avoin. Lause 15. Joukko on ynnä jos ja vain jos se on vahvasti suljettu. Todistus. Seuraa suoraan lauseesta 9. 6. Terveet ja kierot joukot Määritelmä 16. Olkoon a, b, c, d I eri ihmisiä. Sanotaan, että parit (a, b) ja (c, d) naivat ristiin, jos jokin seuraavista on pari: (a, c),(b, c),(a, d) tai (b, d). Määritelmä 17. Sanotaan että joukko A on (1) terve, jos se on suljettu ja sisältää vain erakkoja tai vahvoja pareja. (2) kristillisesti terve, jos se suljettu ja sisältää vain vahvoja pareja. (3) vino, jos se on vahvasti suljettu, mutta ei sisällä yhtään paria. (4) kiero, jos se on vahvasti suljettu ja sisältää pareja mutta ei yhtään vahvaa paria. Esimerkki 18. Erittäin vahva kolmiodraama on kiero ja vino joukko.

4 HEIKKI PITKÄNEN Lause 19. Terve joukko ei sisällä lorttoja. Todistus. Olkoon A terve joukko siten, että #A 3. Tehdään antiteesi: A sisältää lorton l. Tällöin l ei ole erakko, joten on oltava vahva pari (l, a) joukossa A. Koska l on lortto, on olemassa b a siten, että l b. Tällöin l ei ole lojaali a:lle, joten pari (l, a) ei ole vahva pari. Tämä on ristiriita. 7. Erittäin terveet ja kierot joukot Määritelmä 20. Sanotaan, että joukko A on (1) munkkiluostari, jos jokainen a A on erakko. Katso [2]. (2) pyhäjärvi, jos A on vahvasti suljettu ja a b a ja b ovat serkkuja 1 1 Käsite serkku: Katso [1].

RAKKAUS MATEMAATTISENA RELAATIONA 5 Viitteet [1] J. Kuula Lapsuuteni Pyhäjärvellä. Sivulause, 2010 [2] J. Pietarinen Metallimusiikista, keskioluesta ja rakkaudesta. Facebook-keskustelu, 2010