SISÄLTÖ Projektin tunnusluvut 3 Yhteenveto tuloksista 4 Mitä tutkitaan huomenna TOP 10 puhutuinta aihetta 7 Hyvinvointi 9 Ympäristö ja luonto 11



Samankaltaiset tiedostot
Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Kohti seuraavaa sataa

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Ketkä ovat täällä tänään? Olen Nainen Mies

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Kaikkien osaaminen käyttöön

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Terveys ja hyvinvointi

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh

Yksi elämä -terveystalkoot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

TEM KULUTTAJAPOLIITTISEN OHJELMAN VUOSILLE VALMISTELU Kansalaisten ja asiantuntijoiden ajatusten samankaltaisuudet ja erot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Talous ja työllisyys

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Turpakäräjät

Miten kestävää hyvinvointia voidaan edistää hyvinvointitalouden avulla? Timo Hämäläinen, Ph.D., Dos., johtava asiantuntija

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Kestävä kehitys autoalalla

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi

Kulutuksen nykytrendit

Bio- ja ympäristökysymykset

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

Maahanmuuttajien terveys, hyvinvointi ja palvelut Suomessa

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus Kansallismuseo

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park

Ennakointityöpajojen sarja

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

YKI-TREENIT SUOMEN KIELEN YLIMMÄN TASON KOETTA VARTEN C1-C2 KESKUSTELUNAIHEITA

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Terveyden edistämisen laatusuositus

Tasa-arvo ja tehokkuus elinikäisessä oppimisessa - Aikuiskoulutuksen haasteet luvulla

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

KATSE TULEVAISUUDESSA

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Palvelustrategia Helsingissä

OPS Minna Lintonen OPS

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Olavi Kaukonen Espoo

KATSE TULEVAISUUDESSA

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko työn murroksesta. 11/2018 Kaisa Oksanen VNK

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu Jaakko Hyry TNS

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

GLOBAALIT KUMPPANUUDET JA VAIKUTTAVUUS - TULEVAISUUDEN KUVIA- Aikuissosiaalityön päivät Lahti Miina Kaartinen & Marja Katisko TYÖPAJA

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Transkriptio:

Tulosyhteenveto 20.4.2011 Anu Valtari & Vesa Vuorenkoski SUOMEN AKATEMIA MITÄ TUTKITAAN HUOMENNA?

SISÄLTÖ Projektin tunnusluvut 3 Yhteenveto tuloksista 4 Mitä tutkitaan huomenna TOP 10 puhutuinta aihetta 7 Hyvinvointi 9 Ympäristö ja luonto 11 Energialähteet 13 Sairaudet ja niiden hoito 15 Lapset ja nuoret 17 Oppiminen ja opetus 19 Teknologia ja tekniikka 21 Ekologisuus 23 Politiikka 25 Työelämä 27 Mitä tutkitaan huomenna TOP 10 tärkeintä aihetta 29 Syrjäytyminen 31 Vanhuus ja vanheneminen 33 Poikkitieteellisyys 35 Hyvinvointi 37 Oppiminen ja opetus 39 Eriarvoisuus 41 Energialähteet 43 Tulevaisuus 45 Ympäristö ja luonto 47 Sairaudet ja niiden hoito 49 Heikot signaalit 52 Liitteet 55 2

Projekti Rekrytointi Osallistujat Ideat Arvioinnit Lopputulos e-mail www.tiede.fi www.aka.fi www.klikki.com 2343 2918 kurkkaajaa 2193 8791 10 puhutuinta 10 tärkeintä

Yhteenveto tuloksista

Yhteenveto tuloksista Osallistujat ideoivat huomisen tutkimusaiheita hyvin laajaalaisesti. Eniten puhutaan hyvinvointiin, ympäristöön ja luontoon sekä energialähteisiin liittyvistä tutkimusaiheista. Tärkeimmiksi tulevaisuuden tutkimusaiheiksi arvioidaan syrjäytyminen sekä vanhuus ja vanheneminen. Lisäksi korostuu poikkitieteellisen tutkimuksen merkitys. Tutkimusaiheiden heikot signaalit ovat kielen, sen käytön ja oppimisen muutokset sekä median, eri kulttuurilajien ja uskonnon rooli ja merkitys ihmisten elämässä. 5

Yhteenveto tuloksista Hyvinvointi, ympäristö ja luonto, energialähteet, sairaudet ja niiden hoito sekä oppiminen ja opetus ovat tutkimusaiheita, joista sekä puhutaan paljon että pidetään tärkeinä. Osallistujien koulutustausta aiheuttaa suurimmat eroavaisuudet tuloksissa. 6

Mitä löydettiin? Mitä tutkitaan huomenna? TOP10 puhutuimmat aiheet

TOP10 puhutuimmat aiheet Eniten puhutaan hyvinvoinnista, ympäristöstä ja luonnosta sekä energialähteistä. 8

Hyvinvointi Puhutuin tutkimusaihe Ihmisten hyvinvointi, hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen, ravinnon, palveluiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden vaikutus hyvinvointiin, hyvän elämän määritelmä. 9

Hyvinvointi Poimintoja kommenteista Hyvinvointia, mistä se muodostuu. BKT on vajavainen hyvinvoinnin mittari. Hyvinvointia tulisi tutkia laaja-alaisesti, jotta löydettäisiin ne yhteiskunnalliset, mm. perhe-elämään ja työelämään liittyvät tekijät, joilla voisi lisätä hyvinvointia. Kansalaisten mielenterveys ja syrjäytyminen. Kansalaisten, kaikkien ikäluokkien ja ennen muuta nuorten mielenterveys ja sen ongelmat, niiden ennaltaehkäisy ja hoito sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja hoito. Oikea ravitsemus osana ehkäisevää terveydenhuoltoa. --- Tutkimuksen lähtökohta pitäisi nimenomaan olla terveen ihmisen ravitsemus, eikä lihavuuden vähentäminen tai muuhun ongelmaan vaikuttaminen. 10

Ympäristö ja luonto Toiseksi puhutuin tutkimusaihe Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja sen hyödyntäminen, Itämeri, saastumisen ongelmat, luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus, ihmisen sopeutuminen muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. 11

Ympäristö ja luonto Poimintoja kommenteista Ympäristötutkimusta. Puhdas ympäristö on vähiin käyvä luonnonvara. Meillä Suomessa tulee kehittää menetelmiä, joilla saamme pidettyä oman maamme (maaperän, ilmakehän, pohjaveden) pilaantumattomina ja teknisiä sovelluksia, joita voidaan viedä ulkomaille. Ihmisen ja Itämeren suhde. Miksi Itämeren pohja vilisee tavaraa? Meriarkeologit voisivat tutkia ihmisen ja meren suhdetta materiaalisen kulttuuriperinnön avulla. Ilmaston muutoksen vaikutus ja interaktiot eliöihin (kasvit ja hyönteiset/ nisäkkäät/ mikrobit). Etenkin usean tason yhtäaikaiset vaikutukset ovat paljolti selvittämättä mukaanlukien määperä ja kasvien tuottamien yhdisteiden vaikutukset ilmakehään. 12

Energialähteet Kolmanneksi puhutuin tutkimusaihe Uusiutuvien energianlähteiden löytäminen ja hyödyntäminen, energiatehokkuuden parantaminen, jätteiden hyötykäyttö ja ydinvoiman tulevaisuus. 13

Energialähteet Poimintoja kommenteista Suomessa tulisi hyödyntää teknologista osaamistamme uusiutuvien energianlähteiden tutkimuksessa. Pitkällä aikavälillä uudet ratkaisut energiantuotannossa ovat koko teollistuneen maailman elinehto. Energian säästämistä edistäviä ratkaisuja. Nykyyhteiskuntamme tuhlaa energiaa aivan holtittomasti. Sen sijaan, että lisäämme energiantuotantoa ja kasvatamme kulutusta, tulisi pyrkiä kehittämään energiaratkaisuja, jotka vähentäisivät energian tarvetta. Uusiutuvan energian tuottaminen ja sovellukset pientaloihin. Ympäristöystävällisten, käyttäjäystävällisten ja kohtuuhintaisten sekä varmatoimisten menetelmien kehittäminen on ajankohtainen tutkimusten aihe jo nyt, mutta sitä pitää ehdottomasti jatkaa. 14

Sairaudet ja niiden hoito Neljänneksi puhutuin tutkimusaihe Fyysisten sairauksien alkuperän tunnistaminen, henkisen pahoinvoinnin syyt, hoitomenetelmien vaikuttavuus ja kehitys. 15

Sairaudet ja niiden hoito Poimintoja kommenteista Mielenterveyden huollon tulevaisuus. Tämänhetkinen mielenterveydenhuolto ei toimi. Olisi syytä löytää uusia hoitomenetelmiä ja uusia palvelumuotoja.--- Meidän tulisi kehittää patogeenien diagnostiikkaa. Mikäli emme pysty löytämään sairautta aiheuttavia agensseja ihmisnäytteistä, emme opi mitä ne ihmisessä tekevät ja miten, emmekä mitä oireita ne aiheuttavat ja mille riskiryhmille, emmekä voi tehdä rokotteita tai lääkkeitä niitä vastaan. Pahoinvoinnin ehkäisyä. Suomalainen yhteiskunta ei enää pysty huolehtimaan heikoimmista jäsenistään. Mistä suomalainen pahoinvointi johtuu ja millä toimenpiteillä sitä voitaisiin vähentää? Minne yhteiskunnan resurssit katoavat? Kuka vetää välistä? 16

Lapset ja nuoret Viidenneksi puhutuin tutkimusaihe Lasten ja nuorten maailmankatsomus, maailman tapahtumien vaikutus heihin, syrjäytyminen ja pahoinvointi, lastensuojelu, lapset maahanmuuttajina, koulutuksen vaikutukset hyvinvointiin. 17

Lapset ja nuoret Poimintoja kommenteista Lasten ja nuorten näkemykset yhteiskunnassa. Millaisia näköaloja lapsilla ja nuorilla on? Miten ne korreloivat tämänhetken kulttuuriseen, poliittiseen, taloudelliseen ja historialliseen tilanteeseen? Tulisi tutkia tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten pahoinvoinnin taustalla ja ennen kaikkea sitä, miten voitaisiin ennaltaehkäistä pahoinvoinnin syntymistä. On tutkittu, että lapset voivat Suomessa pääasiallisesti hyvin mutta ongelmat ja huolet kasaantuvat nuorille. Digiyhteiskunta ja nuorten sosiaalinen käyttäytyminen. Mikä on digitaalisten välineiden vaikutus nuoriin ja heidän sosiaaliseen käyttäytymiseensä? --- 18

Oppiminen ja opetus Kuudenneksi puhutuin tutkimusaihe Opetuksen kehitys, oppimiseen vaikuttavat tekijät, opetusteknologia, ammattitaitovaatimusten muutos, maahanmuuttajien koulutus. 19

Oppiminen ja opetus Poimintoja kommenteista Opetusteknologiaa ja sen vaikutusta oppimiseen. Yllä mainittu teema on kansainvälisesti merkittävä aihepiiri, josta ei Suomessa ole riittävästi kattavia monitieteellisiä tutkimuksia.--- Maahanmuuttajien koulutukseen pääsyä on tutkittu todella vähän. Tätä pitäisi tarkastella yhä enemmän maahanmuuttotarpeen lisääntyessä. Tiedetään, että mamut eivät työllisty samalla tavalla kuin kantaväestö. Kieliongelma on myös tiedossa. Koulutusvientiä. Suomi on aloittanut koulutusvientitoimintansa hiljattain ja siksi tutkimusta siihen liittyen ei ole viela juurikaan tehty. 20

Teknologia ja tekniikka Seitsemänneksi puhutuin tutkimusaihe Automaatio ja robotiikka, ympäristöystävällinen tekniikka, keinoäly, ICT, bioteknologia, nanoteknologia, teknologian rooli ihmisen arjen helpottajana. 21

Teknologia ja tekniikka Poimintoja kommenteista Automaatioita. Automaatio ja robotiikkaa lisääntyvät jatkuvasti hurjaa vauhtia, meidän tulisi pysyä tämän alan huipulla Teknologia ikäihmisten apuna. Lähitulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän laitteita ja palveluita, joita iäkkäät voivat käyttää itsenäisesti. Tämä ei ole pelkästään tuotekehitystä vaan myös monitieteistä tutkimusta uusien innovaatioiden löytämiseksi Tekoälyä. Uuden tiedon tuottaminen on tärkein tuotannon tekijä ehkä jo nyt ainakin tulevaisuudessa. Tekoälyä pitäisi tutkia poikkitieteellisesti laidasta laitaan. Valtavasti potentiaalia. 22

Ekologinen elämäntapa Kahdeksanneksi puhutuin tutkimusaihe Ekologisen elämäntavan vaikutukset ja asenteet. Luomu ja Reilu kauppa, kierrätys, veden ja hiilen kulutus, biotalous, uudet teknologiat ja materiaalit ekologisuuden moottorina. 23

Ekologinen elämäntapa Poimintoja kommenteista Kestävää taloutta. Luonnonvarat vähenevät, hyvinvoinnin kasvun mahdollisuudet hupenevat. Miten oikeasti kestävä talous on mahdollista? Miten BKTmittarista päästäisiin hyödyllisempiin mittareihin? --- Luomu. Suomibrändivaltuuskunta esitti luomua Suomelle valtiksi; puolet maataloudesta luomun piiriin. Varmasti utopistinen haave, mutta luomua tulisi strategiana kehittää ehdottomasti eteenpäin. --- Käyttäytymistieteitä ja ympäristövaikutuksia eli toisin sanoen sitä, miten ihmisen käyttäytymisen muutosten kautta kyetään vähentämään ympäristövaikutuksia. 24

Politiikka Yhdeksänneksi puhutuin tutkimusaihe Suomalaisen politiikan tila, päätöksenteon mekanismit, korruptio, kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet, byrokratian haitat. 25

Politiikka Poimintoja kommenteista Talouden ja politiikan valta-asetelma. Yhä enemmän taloudelliset ajatusmallit ohjaavat poliittista vallankäyttöä. Tämän asetelman tutkimus on välttämätöntä. Kansalaisvaikuttamisen tunnettuutta ja keinoja osallistua päätöksentekoon sekä miten hyvin ne ymmärretään ja osataan käyttää. Miksi tavallinen kansa on vieraantunut yhteiskunnasta. Ihmiset haluavat elää yksilöllisesti hyvää elämää, mutta eivät halua olla itse mukana päätöksenteossa esim. vaalien kautta mutta kritisoivat kyllä voimakkaasti muulloin tehtyjä ratkaisuja. 26

Työelämä Kymmenenneksi puhutuin tutkimusaihe Työelämän muutos, työhyvinvointi, yrittäjyys, pätkätyöt, työllistyminen, tulevaisuuden työ, ammattitaitovaatimukset, ammatinvaihto, palkkaus ja palkitseminen. 27

Työelämä Poimintoja kommenteista Työhyvinvointi muuttuneessa työssä. Tietotyö ei ole aikaan tai paikkaan rajattua vaan tehtävä- ja tuloskeskeistä. Mitkä asiat edistävät hyvinvointia työssä tai ehkäisevät sitä? Miten työn hallinnan taitoja voitaisiin kehittää entistä paremmin myös koulutuksessa? Ammattitaitovaatimuksia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Työelämän murroksessa osaamistarpeiden jatkuva hahmottaminen on tärkeää. Tuottavia työpaikkoja. Miten Suomeen saataisiin uusia tuottavia työpaikkoja? Millaisia edellytyksiä on/ mitä tarvitaan lisää? 28

Mitä löydettiin? Mitä tutkitaan huomenna? TOP10 tärkeimmät aiheet

TOP10 tärkeimmät aiheet Syrjäytyminen sekä vanhuus ja vanheneminen arvioidaan tärkeimmiksi tutkimusaiheiksi. Poikkitieteellistä tutkimusotetta kannatetaan. 30

Syrjäytyminen Tärkeimmäksi arvioitu tutkimusaihe Lasten ja nuorten syrjäytyminen, syrjäytymiseen johtavat elämän käännekohdat, maahanmuuttajien syrjäytyminen, köyhyyden ja syrjäytymisen periytyminen. 31

Syrjäytyminen Poimintoja kommenteista Lasten ja nuorten syrjäytyminen. Nuoret ja lapset eivät voi hyvin, mikäli katsoo nuorten syrjäytymis- ja pahoinvointiuutisointia. Mikä lapsia ja nuoria vaivaa, mitä he haluavat elämältä? --- Väliinputoajien ja syrjäytyneiden jäljittäminen. On ihmisiä, jotka putoavat järjestelmän ulkopuolelle. Heitä voitaisiin etsiä käsiin ja kysyä heidän tarinaansa, selvittää missä meni pieleen ja miten asioihin voisi puuttua vai onko tässä vaiheessa jo liian myöhäistä puuttua? --- --- Nyt lapset oppivat jo pienestä pitäen menemään "fattan luukulle" eli turvautumaan sosiaaliviraston turvaan. Miten tällainen periytyvä köyhyys voidaan ennalta ehkäistä tai katkaista. 32

Vanhuus ja vanheneminen Toiseksi tärkein tutkimusaihe Teknologian ja lääketieteen rooli ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistämisessä sekä vanhuspalvelujen vaikuttavuuden arviointi. 33

Vanhuus ja vanheneminen Poimintoja kommenteista Teknologia ikääntyvän väestön käytössä. Voidaanko tieto- ja viestitnäteknikkan avulla edistää ikääntyvän väestön hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä? Millaisia palveluja ja ratkaisuja tarvitaan? Miten ikääntyvien osaaminen varmistetaan? --- Suomalaisten ikäjakauman perusteella on perusteltua kehittää Suomessa teknisiä ja lääketieteellisiä ratkaisuja terveydenhuollon tarpeisiin. Tämä voi sisältää mm. lääkkeiden, hoitomenetelmien, diagnostiikkatyökalujen ja sähköisten terveydenhuoltojärjestelmien kehitystä. Vanhuspalveluiden vaikuttavuus. Vanhustenhuoltoon kuluu valtavasti rahaa ja vaikutukset kansantalouteen ovat suuria. Vaikuttavuustutkimus on edelleen varsin vähäistä ja erilaisilla palveluilla ja palvelurakenteilla voi olla suuria vaikutuksia kansantaloudelle. 34

Poikkitieteellisyys Kolmanneksi tärkein tutkimusaihe Poikkitieteellinen lähestymistapa tutkimuksentekoon. 35

Poikkitieteellisyys Poimintoja kommenteista Poikkitieteellisiä asioita. Suomen rajallisia tutkimusresursseja pitäisi käyttää enemmän poikkitieteelliseen tutkimukseen, jossa todella tutkitaan sitä, miten atomitason asioista päästään tuotteiden tai toimintojen kautta sosiaaliseen muutokseen. Poikkitieteellinen mediavalta-tieto-tutkimus. --- Yhteiskunnan käsitys tieteellisestä tiedosta muotoutuu median kautta, joka päättää mitä uutisoi, mitä ei uutisoi ja miten uutisoi. Media on siis suuri vallan käyttäjä tieteellisen tiedon muodostumisessa yksittäisen tiedeyhteisön ulkopuolella.--- Luonnontieteet poikkitieteellisesti. Luonnontieteiden tutkimus on Suomessa varsin korkealla tasolla omilla kapeahkoilla sektoreillaan kuten esimerkiksi fotoniikassa ja materiaalitutkimuksessa. Uusia avauksia tarvittaisiin näiden kärkien välissä --- 36

Hyvinvointi Neljänneksi tärkein tutkimusaihe Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen toteutuminen sekä kiireen, taloudellisten tekijöiden ja ravinnon vaikutukset siihen. Hyvinvointipalvelujen tuottaminen tulevaisuudessa sekä hyvän elämän käsite. 37

Hyvinvointi Poimintoja kommenteista Yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointia ja niiden suhdetta. Tutkia pitäisiä henkisiä hyvinvoinnin aspekteja sekä näkökulmia. Kuinka tärkeä merkitys rahalla oikeasti on ihmisen henkiseen hyvinvointiin? Kuinka tärkeä merkitys ajalla, kiireen poistamisella, ns. downshiftaamisella on ihmisten hyvinvointiin? --- Hyvinvointipalvelujen tuottaminen. Miten tarvittavat hyvinvointipalvelut voidaan tuottaa silloin, kun väestö on ikääntynyt ja julkiset resurssit ovat rajalliset? Ravinnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Suomi on jäänyt selvästi jälkeen kansainvälisestä ravintotieteellisestä tutkimuksesta. --- 38

Oppiminen ja opetus Viidenneksi tärkein tutkimusaihe Maahanmuuttajien kotimaassa hankitun koulutuksen parempi hyödyntäminen, lisääntynyt erityisopetuksen tarve, työelämän osaamisvaatimukset, opetusteknologian hyödyntäminen. 39

Oppiminen ja opetus Poimintoja kommenteista Maahanmuuttajia, joilla on korkeakoulututkinto kotimaastaan. Tarvitaan lisää tutkimusta tutkintojen tunnustamisesta, pätevöitymisväylistä ja joustavista tutkintojen täydentämismnetelmistä ja siitä, miten suomalaista työelämää saisi vastaanottavaisemmaksi tälläisille työtekijöille.--- Nuorten häiriintynyttä oppimis- ja keskittymiskykyä. Erityisopetuksen tarve kasvaa! Miksi? --- Ammattitaitovaatimuksia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Työelämän murroksessa osaamistarpeiden jatkuva hahmottaminen on tärkeää. 40

Eriarvoisuus Kuudenneksi tärkein tutkimusaihe Palvelujen valinnanmahdollisuuden, verotuksen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja hyvinvoinnin jakautumisen eriarvoisuus. 41

Eriarvoisuus Poimintoja kommenteista Kilpailuttamisen eriarvoistavat vaikutukset. Kansainvälisestä tutkimuksesta on paljon näyttöä siitä, miten palveluiden kilpailuttaminen on lisännyt valinnanmahdollisuuksia varakkaille ja vähentänyt niitä huonompiosaisten kohdalla. --- Väestöryhmien eriarvoistumisen vähentäminen. On kehitettävä sosiaalipoliittisia strategioita joilla voidaan pienentää eri väestöryhmien ja eri tuloryhmien välisiä eroja. --- Mitä itse asiassa voi olla alueellinen tasa-arvo Suomessa? Miksi pieni, ahtaalle maapalalle kasautunut eliitti vaatii meitä tokkautumaan pääkaupunkiseudulle, rannikolle, muutamaan valittuun kasvukeskukseen? --- 42

Energialähteet Seitsemänneksi tärkein tutkimusaihe Ympäristöä säästävät energiaratkaisut, jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa, energiankäytön vähentäminen ja ydinvoiman tulevaisuus Suomessa. 43

Energialähteet Poimintoja kommenteista Energian tuottaminen, kestävä kehitys ja kestävä suomalainen energia- politiikka sekä energian saatavuus tutkimuksen kohteiksi. Millä lämmitämme asuntomme ja millä ajamme tulevaisuudessa? Miten saamme päästöt kuriin ja käyttöön? --- Energiatehokkuus ja energiansäästö. 80% maailman hiilidioksidi- päästöistä liittyy fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Energian käytön tehokkaampi hillintä on välttämätöntä ympäristöja kustannusvaikutusten vuoksi. Jätteestä energiaa ja uuden kasvun voimaa. Ihmiskunta tuhlaa valtavan määrän energiaa ja kasvulle tärkeitä hivenaineita hyödyntämättömänä jätteenä. Jätteessä piilee valtava määrä energiaa, joka vain odottaa tehokasta keinoa, jolla jätettä hyödynnettäisiin. --- 44

Tulevaisuus Kahdeksanneksi tärkein tutkimusaihe Tulevaisuuden tutkimus ja ennakointi. 45

Tulevaisuus Poimintoja kommenteista Tulevaisuudentutkimus ja ennakointi. --- Vaikka tarvitsemme eriytyviä tieteitä ja yhä syvemmälle erikoistuvia aloja, tarvitsemme näihin asioihin ennakoivaa otetta ja mm. arvokeskustelua, joka on esim. tulevaisuudentutkimukselle tyypillistä Yhteiskunnallisesta käytöstä huolimatta tulevaisuudentutkimuksen tieteellis- metodologista tutkimusta ei tueta kansallisessa eikä kansainvälisessä tiedepolitiikassa. Jotta yhteiskunnallinen vaikuttavuus olisi tieteelllisessä mielessä uskottavalla pohjalla, tarvitaan perustutkimuksen tukemista. Tulevaisuuden tutkimus. Tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä tulisi kehittää ja validoida sekä liittää osaksi eri alojen tutkimushankkeita. Tulevaisuussuuntautuneisuutta tulisi vahvistaa. 46

Ympäristö ja luonto Yhdeksänneksi tärkein tutkimusaihe Ilmastonmuutoksen uhat ja mahdollisuudet, ratkaisut ilmastonmuutoksen hillintään sekä kasvien, jäätiköiden, kallioperän ja vesistöjen tutkimus. 47

Ympäristö ja luonto Poimintoja kommenteista Arktinen tutkimusohjelma. Arktisella alueella on käynnissä maailman mittakaavassa suurin ilmaston muutos. Muutoksen etenemisestä ei ole olemassa riittävästi yksiselitteistä tieteellistä tietoa. Mm. jääpeitteen sulamisnopeuteen liittyy epävarmuutta, samoin muutoksen laaja-alaisiin vaikutuksiin. --- Kasvien ilmastovaikutuksia. Jokunen vuosi sitten huomattiin että kasvit tuottavat metaania ilmakehään jopa 7% maailmanlaajuisista kokonaismetaanipäästöistä (jotka ovat noin 500-600 Tg/vuosi). Kuitenkin tuo kasveissa oleva prosessi on vielä täysin tuntematon. Tätä tulisi tutkia ja selvittää tarkemmin onko tuo ilmiö todella totta.--- Pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden toteuttaminen. Pitäisi tutkia sitä, minkälaisia rakenteellisia muutoksia yhteiskunnalta edellytetään pitkän aikavälin v. 2050 tavoitetasolla. Minkälaiset polut ovat mahdollisia? 48

Sairaudet ja niiden hoito Kymmenenneksi tärkein tutkimusaihe Dementian, syövän, mielenterveysongelmien, alkoholismin, allergioiden ja virussairauksien jne. ehkäisy sekä tulevaisuuden tehokkaat hoitomuodot. Teknologian ja luonnonlääketieteen hyödyntäminen sairauksien hoidossa. 49

Sairaudet ja niiden hoito Poimintoja kommenteista Ennaltaehkäisevä terveys. Diabetes, verisuonitaudit ja etenevät aivosairaudet rasittavat kansantaloutta ja yksilön elämää. Varhasidiagnostiikalla ja ennaltaehkäisevillä toimilla vältetään kalliit hoidot. Tämä edellyttää syiden nykyistä parempaa tuntemusta. Syövän ehkäisy ja varhainen toteaminen. Kansanterveystyönä tehtävä ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen sekä sen vaikuttavuus koko maan laajuisena, populationbased vaikuttavuus nimenomaan lopputilan välttämisen osalta (syöpä, syöpäkuolema). Masennuksen ja tuhokäyttäytymisen todelliset syyt. Ilmasto - geeniperintö - historia - maantiede? Henk.koht. tavoiteasetannan ja reaalimahdollisuuksien ristiriitakulttuuri? Muna vai kana problematiikka? Yhteiskuntamurros - korkealta putoamisia? Median viestimä Onnela jossakin - meillä kurjuus? 50

Päätulokset taustamuuttujittain Naiset puhuvat eniten hyvinvoinnista, miehet energialähteistä. Molemmat arvioivat syrjäytymisen, vanhuuden ja vanhenemisen sekä poikkitieteellisyyden tärkeäksi, naiset korostavat lisäksi eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin tärkeyttä tutkimusaiheina. Energialähteistä ja hyvinvoinnista puhutaan paljon koulutustaustasta riippumatta. Tämän lisäksi korkeakoulutaustaiset korostavat ympäristön ja luonnon tärkeyttä tutkimusaiheena. Tärkeimmäksi tutkimusaiheeksi nousee ammattikorkeakoulutaustaisilla poikkitieteellisyys, korkeakoulutaustaisilla syrjäytyminen ja muilla tulevaisuuden tutkimus. Kaikki ikäryhmät puhuvat hyvinvoinnista sekä ympäristöstä ja luonnosta. Syrjäytyminen nousee merkittävimmäksi tutkimusaiheeksi kaikilla muilla paitsi yli 50-vuotiailla. He puolestaan korostavat sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen tärkeyttä. 51

Mitä löydettiin? Mitä tutkitaan huomenna? Heikot signaalit

Heikot signaalit Kulttuurin, kielten, median ja uskonnon tutkimuksen tärkeys jakaa mielipiteet voimakkaimmin. 53

Mitä on median viihteellistyminen ja miten se näkyy. Kuinka paljon viihdejulkisuus on vienyt tilaa ihmisten arjesta, ja mistä se aika on pois? Miten viihdemedian aiheet ja keinot ovat vaikuttaneet ns. vakavan median sisältöön? Mikä on ilmiön yhteiskunnallinen merkitys? Heikot signaalit Muotoilun ja taiteen vaikutus ihmisten hyvinvointiin - luovien innovaatioiden käyttö ja hyödyntäminen liiketaloudessa - merkitys IHMISTEN ja YHTEISKUNNAN hyvinvointiin - merkitys YRITYSTEN menestymiseen - menetelmien ja eri rakenteiden kehittäminen. Kulttuurin eri osa-alueiden merkitys ihmisten elämässä Median muutokset sekä sen rooli, vaikutus ja hyödyntäminen nyky-yhteiskunnassa Suomen kielen oppiminen vaihtoehtoisilla menetelmillä. Miten suomi toisena kielenä - opetusta voisi kehittää? Auttaisiko draamapedagogiikka? Jokin muu vaihtoehtoinen menetelmä? Jotakin uutta kaivattaisiin. Perheen sisäinen uskonnonvapaus. Toteutuuko uskonnonvapaus ns. lahkolaisperheissä? Painostetaanko puolisoa, lapsia liikaa? Kielten oppiminen, muutokset suomen kielessä, monikielisyyden haasteet, saamen kielen käyttö Uskonnon ja hengellisyyden ulottuvuudet 54

Liitteet

Prosessi miten selvitettiin? Verkkohaastattelun aukioloaika 8.2. 1.4.2011 1 Kutsu sähköpostilla 2 Taustamuuttujien selvittäminen 3 Mitä Suomessa pitäisi tutkia? 4 Arviointi: tärkeä tutkimusaihe 5 Raportointi Raportti 56

Osallistujien taustamuuttujatiedot (n=2343) Olen nainen 1244 (56 %) mies 999 (44 %) Koulutustaustani on ammattikorkeakoulututkinto 214 (10 %) korkeakoulututkinto tai sitä ylempi koulutus 1760 (78 %) muu koulutus 268 (12 %) Ikäni alle 30 vuotta 438 (19 %) 30-40 vuotta 714 (32 %) 41-50 vuotta 531 (24 %) yli 50 vuotta 560 (25 %) 57

Kaikki teemaluokat 1. Hyvinvointi (193) 2. Ympäristö ja luonto (190) 3. Energialähteet (167) 4. Sairaudet ja niiden hoito (127) 5. Lapset ja nuoret (118) 6. Oppiminen ja opetus (118) 7. Teknologia ja tekniikka (118) 8. Ekologisuus (111) 9. Politiikka (108) 10. Työelämä (104) 11. Monikulttuurisuus (79) 12. Talous (67) 13. Vanhuus ja vanheneminen (47) 14. Luovuus ja innovaatiot (46) 15. Kuluttaminen (43) 16. Eriarvoisuus (43) 17. Rakentaminen (42) 18. Tieto (40) 19. Ihmisen käyttäytyminen (38) 20. Historia (37) 21. Kielet (34) 22. Kulttuuri (34) 23. Syrjäytyminen (33) 24. Turvallisuus (32) 25. Globaalit ilmiöt (31) 26. Media (27) 27. Asuminen (26) 28. Eläimet (24) 29. Liikenne (22) 30. Sosiaali- ja terveydenhuolto (22) 31. Rikollisuus (21) 32. Tulevaisuus (18) 33. Johtaminen (17) 34. Aivot (17) 35. Poikkitieteellisyys (16) 36. Genetiikka (15) 37. Tähtitiede (14) 38. Päihteet (13) 39. Uskonto (13) 40. Matematiikka (11) 58

Puheenaiheita teemaluokkien ulkopuolelta Suomalaisuus Suomalainen kaivosteollisuus Fysiikka Internet Perustutkimus Yhteiskuntamallit ja -rakenteet sekä niiden toiminta Yritystoiminta Ihmisten vapaa-aika Kehitysmaatutkimus Mies- ja naistutkimus Suomalainen maatalous Perhe ja vanhemmuus Lainsäädäntö Virtuaalitodellisuus 59

Yksimielisesti vähiten tärkeät asiat 60

Nelikenttä yksittäisten asioiden arvioinnista 61

Nelikentän lukuohje Korkea merkittävyys Tärkeys Vahvat signaalit, yhteinen näkemys Tulisi ehdottomasti ottaa huomioon suunnittelussa. Vähiten tärkeät asiat Osallistujat yhtä mieltä asioiden vähäisestä tärkeydestä. Potentiaaliset asiat Voidaanko näistä löytää uusia lähestymistapoja? Heikot signaalit Uusia ideoita ja visionäärisiä ajatuksia. Kuinka otetaan huomioon suunnittelussa? Suuri hajonta Pystyakseli kuvaa asioiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä. Hajonta 62