MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ

ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Mielenterveystyön erikoistumisopinnot MINI-INTERVENTIO TYÖVÄLINEENÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Kehittämistehtävä 2006

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 MINI-INTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ... 5 2.1 Alkoholin kulutus... 7 2.2 Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke... 9 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET... 10 4 POHDINTA... 14 LÄHTEET... 16 LIITTEET tässä sähköisessä versiossa ei ole liitteitä käytettävissä 2

TIIVISTELMÄ Riitta Kangaskolkka Ulla-Maija Laine Mini-interventio työvälineenä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Mielenterveystyön erikoistumisopinnot Kehittämistehtävä, 2006 Ohjaaja lehtori Maija Jokinen Alkoholin suurkulutuksen aiheuttamia haittoja on tutkittu paljon. Eri tutkimusten perusteella on tullut esiin kehittämiskohteita ja ilmennyt tarve seudulliseen yhteistyöhön. Lappeenrannan seudulla käynnistettiin päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke PPS hanke vuosiksi 2005-2007. Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin käytön puheeksiottomenetelmää varhaisvaiheen suurkulutuksessa. Tämän kehittämistehtävän tarkoituksena oli tutkia soveltaako terveydenhuolto henkilökunta työssään mini-interventiota ja minkälaista tarvetta olisi koulutukseen mini-intervention käytössä. Tietoja mini-intervention soveltamisesta saatiin kyselylomaketta käyttäen. Tutkimuksemme mukaan mini-interventiota sovellettiin harvoin vastaanottokäyntien yhteydessä. Mini-interventio oli tuntematon työväline. Sen käyttöön kaivattiin selkeitä toimintaohjeita ja koulutusta. Asiasanat: mini-interventio, suurkulutus 3

1 JOHDANTO Alkoholin kulutus on Suomessa jatkuvassa nousussa. Tyypillistä suomalaiselle alkoholin käytölle on humalahakuisuus ja käytön painottuminen viikonloppuihin. Nuoret oppivat juomistyylin aikuisilta. Vuonna 1969 Suomessa tuli voimaan alkoholilain muutos, joka sallii keskioluen myynnin elintarvikemyymälöissä. Tämän seurauksena alkoholin kulutus on kasvanut. Viron liittyessä Euroopan unioniin vuonna 2004, ennakoitiin verottoman alkoholin tuonnin lisääntyvän. Siitä syystä Suomessa alennettiin alkoholiveroa keskimäärin 22 prosenttia. Suurimmat veronalennukset kohdistuivat väkeviin alkoholijuomiin. Alkoholin kulutus ja riskikäyttäjien määrä lisääntyivät. Näyttöön ja tutkimuksiin perustuvilla työmenetelmillä voidaan alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia moninaisia haittoja ehkäistä ja vähentää. Varhaisvaiheen päihdetyö on perusterveydenhuollossa päivittäistä toimintaa. Varhainen puuttuminen päihdeongelmaan auttaa asianomaista myös pysymään mukana työelämässä. Se koituu säästöksi koko yhteiskunnalle. Terveyskeskukset tavoittavat suuren osan väestöä, mikä mahdollistaa seulonnan, ehkäisevät toimet ja varhaisvaiheen hoidon. Päihdetyö kunnissa on kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tämä kehittämistehtävä on osa Lappeenrannan seudulla toteutettavaa päihdepalvelujen seudullista kehittämishanketta. Kehittämistehtävä on osa varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän työtä. Kehittämistehtävä on terveydenhuoltohenkilökunnalle suunnattu kysely miniinterventiosta. Se toimii alkukartoituksena koulutuksen suunnittelua varten. 4

2 MINI-INTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Mini-interventio on alkoholin käytön puheeksiottomenetelmä varhaisvaiheessa alkoholin suurkuluttajille. Mini-interventio on kehitetty alun perin osaksi perusterveydenhuollon lääkärin työtä. Menetelmää soveltavat myös muut ammattiryhmät. Mini-interventio on ollut käytössä 1990-luvun lopulta lähtien. Inkisen määritelmän mukaan mini-interventio on terveydenhuollon käyttöön kehitetty alkoholin käytön puheeksiottomenetelmä varhaisvaiheen alkoholin suurkuluttajia varten. Sen peruselementteinä ovat potilaan alkoholin suurkulutuksen tunnistaminen ja alkoholihaittojen sekä itsehallintatiedon antaminen motivoivalla tavalla vastaanottokäyntien yhteydessä. Inkisen mukaan mini-interventio on yhtä tehokas kuin syvemmälle luotaava ja pitkäkestoisempi hoito. Mini-interventio on hyvä mieltää päihdetyön kokonaisuuteen kuuluvaksi peruslähestymistavaksi. ( Inkinen 2000, 117. ) Mini-interventio sisältää alkoholin käytöstä kysymisen, palautteen sekä neuvontaa ja suunnittelua. Mini-interventio on havaittu tehokkaaksi hoitomenetelmäksi alkoholin suurkulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä. Mini-intervention systemaattisella käytöllä voidaan vähentää alkoholin kokonaiskulutusta ja saada aikaan sekä kansanterveydellistä hyötyä että kustannusvaikuttavuutta muun muassa hoitokustannusten säästöinä. (Inkinen 2000,117 119.) Tavoitteena on yksinkertaisin toimenpitein ehkäistä alkoholin käyttöön liittyvän riskin pitkittymistä, alkoholihaittoja tai niiden pahenemista sekä vähentää riippuvuuden, sairauksien ja akuuttien haittojen esiintyvyyttä alkoholia käyttävässä väestössä (Käypä hoito suositus 2005). Kyse on alkoholin käytön hallinnan keinoja koskevasta keskustelusta lääkärin tai hoitajan kanssa yhdestä neljään vastaanottokäynnin yhteydessä. (Alkoholi-ohjelma 2004 2007.) Seulontatestejä (esimerkiksi Audit) ja haastattelua voidaan käyttää apuna diagnoosin varmistamiseksi. Mini-interventiota toteutetaan samalla kun potilas on terveydenhuollon vastaanotolla. Siitä ei siten aiheudu lisäkustannuksia. 5

Alkoholin käytöstä kysyttäessä käytetään apuna jotain lomaketta, esimerkiksi audit-kyselylomaketta (Alkohol Use Disorders Identification Test, liite 1). Audit kyselylomakkeessa on kymmenen kysymystä, jotka koskevat alkoholin käyttöä viimeisen kahdentoista kuukauden aikana. Kysymykset käsittelevät alkoholin kulutusta, humalaa välittömästi seuraavia haittoja ja pitkäaikaisempia ongelmia. Minimi pistemäärä on nolla ja maksimi 40. WHO:n suosituksen mukaan suurkulutuksen seulontarajana on käytetty kahdeksaa pistettä. Mikäli pisteet ovat miehillä vähintään kymmenen ja naisilla kahdeksan aloitetaan miniinterventio-ohjelma, mikäli asiakas itse haluaa. Audit kyselyn käytöstä on WHO:n julkaisema ohjekirja. Suomessa on käytössä myös testilomakkeen uusittu versio Kymmenen henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä. Laboratoriokokeet antavat riippumatonta tietoa alkoholin kulutuksesta ja ovat hyödyksi seurannassa ja potilaan motivoinnissa. (Behm 2005, 26 27.) Käytännössä mini-interventiolla tarkoitetaan varhaiseen alkoholin suurkulutukseen suunnattua neuvontaa ja juomisen seurantaa. On huomattu, että jo yksi kohtaaminen, jossa potilas alkaa tiedostaa ongelmansa on merkityksellinen. Varhaista mini-interventiota tarjotaan usein jo ennen kuin potilas on tietoinen siitä, että hänen alkoholin käyttömääränsä aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. ( Inkinen 2000, 119. ) Behm (2005, 30) toteaa mini-intervention tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden paranevan, kun sen toteuttajien määrä lisääntyy. Mitä selkeämmät toimintatavat luodaan, sitä helpompaa on käytännön toteutus. Alussa joudutaan käyttämään resursseja käytännön asioiden sopimiseen, jotta toiminta saadaan luontevaksi osaksi muuta hoitoa. Osa tietotaidosta joudutaan mahdollisesti hankkimaan koulutuksena yksikön ulkopuolelta. Behmin (2005) mukaan Inkinen on todennut, että oleellista jatkuvuuden kannalta on se, ottaako joku organisaatiossa toiminnan kehittämisen vastuulleen ja saako hän siihen tukea johdolta. Mini-intervention on havaittu motivoivan muutokseen. Se käynnistää pohdinnan ja auttaa tekemään päätöksen alkoholin käytön muuttamisesta. Hoitaja voi 6

antaa tietoa erilaisista vähentämisen keinoista ja avustaa valintojen tekemisessä. Potilasta tulee kannustaa luottamaan omaan kykyynsä muuttaa käyttötottumuksiaan. (Behm 2005, 31.) 2.1 Alkoholin kulutus Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden vuonna 2003 oli 9,4 litraa ja vuonna 2005 10,6 litraa (taulukko 2.1.) Sekä tilastoitu että tilastoimaton kulutus on kasvanut. Tilastoimattomalla kulutuksella tarkoitetaan matkailijoiden tuomaa alkoholia, kotivalmistusta, salakuljetettua ja korvikealkoholia sekä suomalaisten rajojen ulkopuolella kuluttamaa alkoholia. Taulukko 2.1. Kokonaiskulutus asukasta kohden 100 %:n alkoholina 1995 2000 2003 2004 2005 tilastoitu kulutus 6,7 7,0 7,7 8,2 8,2 tilastoimaton kulutus 2,1 1,8 1,7 2,1 2,3 kokonaiskulutus 8,8 8,8 9,4 10,3 10,6 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tilaston mukaan Etelä- Karjalassa alkoholin kulutus oli 8,8 litraa 100 % alkoholia asukasta kohden vuonna 2005. Koko maan kulutus oli 8,2 litraa. (taulukko 2.2.) Vain Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Savossa alkoholin kulutus on suurempaa kuin Etelä-Karjalassa. 7

Taulukko 2.2 ALKOHOLIN KULUTUS ASUKASTA KOHDEN MAAKUNNITTAIN VUONNA 2005 Tilasto on koottu alkoholitukkumyyjien toimitustiedoista ravintoloille ja elintarvikeliikkeille sekä Alkon myyntitiedoista. Tilasto kuvaa alkoholikauppaa alueella suhteutettuna alueen asukaslukuun vuoden lopussa. Tilastoa tulkittaessa tulee huomioida mm. matkailun vaikutukset alueen alkoholikauppaan. 100 %alkoholia litroina asukasta kohden Maakunta Anniskelu Vähittäismyynti Yhteensä Muutos 05/04 Ahvenanmaa 1,2 4,3 5,5 0,0 Pohjanmaa 0,7 4,9 5,7 0,1 Etelä-Pohjanmaa 0,7 5,9 6,5 0,2 Keski-Pohjanmaa 0,8 5,8 6,6 0,1 Itä-Uusimaa 0,9 6,3 7,2 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 1,0 6,5 7,4 0,1 Pohjois-Karjala 0,8 6,7 7,5 0,2 Keski-Suomi 1,1 7,0 8,1 0,0 Satakunta 1,0 7,2 8,2 0,1 Pirkanmaa 1,4 6,7 8,2 0,0 Varsinais-Suomi 1,3 6,9 8,2 0,0 Kanta-Häme 1,1 7,2 8,2 0,0 Kainuu 0,8 7,6 8,4 0,3 Kymenlaakso 1,4 7,0 8,4 0,0 Pohjois-Savo 1,1 7,4 8,5 0,2 Uusimaa 1,9 6,7 8,6 0,0 Etelä-Karjala 1,4 7,3 8,8 0,1 Päijät-Häme 1,6 7,3 8,9 0,1 Etelä-Savo 1,3 8,0 9,2 0,1 Lappi 1,5 9,7 11,3 0,3 Koko maa 1,3 6,9 8,2 0,1 Alkoholin suurkuluttajana pidetään henkilöä, joka juo pitkään niin suuria alkoholimääriä, että näiden on epidemiologisissa tutkimuksissa todettu lisäävän sekä sairastavuutta että kuolleisuutta. Riskikuluttajaksi määritellään henkilö, jonka alkoholin kulutus ylittää tason, jolta alkaen terveydellisten ja sosiaalisten haittojen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti (Sillanaukee 1992,2919.) 8

Alkoholiohjelma 2004-2007 mukaan riskikulutuksen rajana voidaan miehillä pitää 24:ää annosta ja naisilla 16:ta annosta alkoholia viikossa. Riskikäyttöä on myös runsas kertajuominen. Kertakäytön rajana miehillä on seitsemän alkoholiannosta ja naisilla viisi. Yksi annos alkoholia on 15ml puhdasta alkoholia eli esimerkiksi pieni pullo olutta, 12 cl mietoa viiniä tai neljä cl väkevää alkoholijuomaa (Alkoholiohjelma 2004 2007.) 2.2 Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke Lappeenrannan seudulla toteutetaan päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke vuosina 2006 2007. Siitä käytetään lyhennettä PPS-hanke. Hankkeen toiminta-alueena ovat Lappeenrannan mielenterveystyön palvelusopimuksen allekirjoittaneet Etelä-Karjalan kunnat. Siihen kuuluvat Lappeenrannan lisäksi Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa. Hankkeeseen osallistuvat myös Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin psykiatrinen tulosyksikkö, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy sekä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Hankkeen vastuutahona on Lappeenrannan sosiaali- ja terveystoimi, mielenterveyspalvelujen vastuualue. Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen tavoiteltaviksi tuloksiksi nimetään suunnitelmassa (Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke, sivu 4 ). päihdetyön osaamisen lisääntyminen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. seudullisen toimintamallin käyttöönotto. tasapuolinen erityispalvelujen käyttömahdollisuus. taloudellisesti edullinen palvelujen tuottamistapa palvelujen kehittyminen sekä laadullinen että tuloksellinen parantuminen. selkeä työnjako peruspalvelujen, erityispalvelujen ja erikoissairaanhoidon kesken. toimivat yhteistyö-, koulutus- ja konsultaatioverkostot 9

Ohjausryhmä koostuu hankekuntien ja hanketahojen edustajista. Ohjausryhmä koordinoi ja valvoo hankkeen edistymistä. Projektiryhmän tehtävänä on suunnitella ja seurata taloutta, tiedottaa hankkeesta ja arvioida hankkeen edistymistä. Lisäksi sen tehtävänä on koota ja verkostoida kehitysryhmien työskentelyä. Hanke on jaettu neljään kehittämisryhmään: varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmä. katkaisu- ja vieroitushoidon kehittämisryhmä päihdepsykiatrisen hoidon kehittämisryhmä asumispalvelujen työryhmä Varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän tehtäväksi on asetettu sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa työskentelevien päihdetyön osaamisen lisääminen, varhaisen puuttumisen, puheeksi oton ja mini-interventiotaitojen vakiinnuttaminen työkäytäntöihin. 3 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA TULOKSET Kyselyä varten saimme Valtakunnalliselta mini-interventioprojektilta (VAMP) kyselylomakkeen käytettäväksemme. Lomaketta on käytetty aiemmin Kotkan seudun mini-interventioprojektin työvälineenä. Lomake sisältää taustatietojen; sukupuoli, ammatti ja työkokemus, lisäksi neljä strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen (liite 2.) Kysely suoritettiin lähettämällä saatekirje (liite 3) ja kyselylomake (liite2) sähköpostitse. Vastaajat tulostivat itse kyselyn ja palauttivat vastaukset sisäisessä postissa tai postin välityksellä. Kyselyjä lähetettiin kahteen PPS hankkeen kuntaan ja yhdelle Sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon vuodeosastolle. Lähetettyjä kyselyjä oli 89 kappaletta ja vastauksia palautui 59 10

kappaletta. Vastausprosentti oli 66. Vastaajista naisia oli 56 ja miehiä 2. Yhdessä lomakkeessa kysymykseen sukupuolesta ei vastattu. Hoitajaammattiryhmää edusti 49, ammatikseen muun ilmoitti 4 vastaajaa, lääkäreitä oli 3 ja 3 ei vastannut kyseessä olevaan kohtaan. Vastaajien työkokemusta kysyttiin vuosina. Enemmistöllä vastaajista oli pitkä, yli 15 vuotta kestänyt työura takana (taulukko 3.1.) Kysely ei tarkenna millä alalla työ on suoritettu. Taulukko 3.1. Vastaajien työkokemus vuosina työkokemus vuosina vastausten lukumäärä alle 4 vuotta 8 5-10 vuotta 7 11 15 vuotta 10 yli 15 vuotta 33 Vastaajista 19 ilmoitti kysyvänsä lähes päivittäin alkoholin käytöstä. Joista kolme vastaajaa ilmoitti käyttävänsä lisäksi AUDIT-kyselylomaketta ja yksi vastaaja jotain muuta kyselylomaketta. Neljä vastaajaa ei kysy alkoholin käytöstä. Yhteen vastauslomakkeeseen ei ollut merkitty mitään vaihtoehtoa. (taulukko 3.2.) Taulukko 3.2. Miten tavallisimmin kysyt asiakkaan alkoholin käyttöä? vastausten lukumäärä en kysy alkoholinkäytöstä 4 kysyn lähes päivittäin 19 kysyn, jos asiakas aloittaa siitä puhumisen 17 käytän AUDIT-kyselylomaketta 9 käytän jotain muuta kyselylomaketta 5 11

Mini-intervention kohde on määritelmän mukaan suurkuluttajat, joille ei ole vielä kehittynyt elinvaurioita. Vastaajista 15 tiesi mini-intervention kohderyhmän, kun 28 vastaajaa oli sitä mieltä että kaikki päihteiden käyttäjät ovat mini-intervention kohderyhmä, kuten taulukossa 3.3 ilmenee. Lisäksi yksi vastaaja oli valinnut sekä kaikki päihteiden käyttäjät että suurkuluttajat. Yksi vastauspaperi oli tyhjä. Taulukko 3.3. Mini-intervention kohderyhmä on mielestäsi vastausten lukumäärä kohtuukäyttäjät 1 kaikki päihteidenkäyttäjät 28 suurkuluttajat, joilla ei ole vielä alkoholiriippuvuutta eikä 15 elinvauriota alkoholiriippuvaiset/alkoholistit, joilla on alkoholin aiheuttama - elinvaurio en tiedä mini-intervention kohdetta 13 Vastausten mukaan suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että kaikilta pitäisi kysyä rutiininomaisesti päihteiden käytöstä. Kaksi vastaajaa ei ollut vastannut tähän kysymykseen. Vastaukset ilmenevät taulukosta 3.4. Taulukko 3.4. Päihteiden käytön puheeksi otto vastausten lukumäärä kaikilta pitäisi kysyä päihteiden käytöstä rutiinisti 44 päihteiden käytöstä pitäisi kysyä vain selkeästi päihteitä 5 käyttäviltä päihteiden käytöstä pitäisi kysyä 1 alkoholisteilta/suurkuluttajilta 12

en ole saanut opastusta alkoholin käytöstä kysymiseen 7 en halua/rohkene kysyä asiakkaalta päihteiden käytöstä - Mini-interventiota ei tuntenut tai tunsi riittämättömästi 28 vastaajaa. Säännöllisesti mini-interventiota tekee 10 vastaajaa. Yksi vastaaja ilmoitti, ettei tunne mini-interventiota eikä aio käyttää sitä tulevaisuudessakaan. Yksi vastaaja ei ollut vastannut tähän kysymykseen. Taulukko 3.5. Mini-intervention käyttö vastausten lukumäärä en tunne mini-interventiota tai tunnen riittämättömästi 28 teen säännöllisesti mini-interventiota 10 teen joskus mini-interventiota 13 en tee mini-interventiota enkä aio tehdä 6 tulevaisuudessakaan sitä työssäni en vielä tee mini-interventiota työssäni, mutta haluan/minun - pitäisi tehdä sitä työssäni Kysymyslomakkeen viimeisenä oli avoin kysymys koulutustarpeesta. Kysymykseen tuli 25 vastausta. Vastaajista 7 ilmoitti, ettei tunne miniinterventiota: Yksi ilmoitti, ettei koulutustarvetta ole. Perustietoa miniinterventiosta kaipasi 17 vastaajaa: Mitä se on? tai Minkälainen on mini-interventio? Miten toteutetaan? Selkeitten toimintaohjeitten hallintaa. Luonteva puheeksiotto ja selkeät käytännönläheiset ohjeet. 13

Moni myös pohti: Miten saada asiakas ymmärtämään hoidon tarve, jos hänellä ei omasta mielestään ole ongelmaa tai miten edetä, jos asiakkaani käyttää enemmän kuin kohtuudella alkoholia ja ei koe sitä ongelmakseen? 4 POHDINTA Päihdepalvelujen seudullisen kehittämishankkeen varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmä tarjosi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululle kehittämistehtävän aiheeksi mini-interventiokyselyä. Tehtävä sopi meidän aikatauluun ja ryhdyimme tekemään sitä. Olemme osallistuneet ryhmän kokouksiin. Tähän mennessä on ollut kolme kokoontumista. Ryhmän vetäjä siirtyi työn alettua toisen työnantajan palvelukseen. Hän evästi meidät hyvin työhön, mutta silti työ hidastui hetkeksi. Ryhmän kokouksiin osallistuminen on ollut antoisaa. Olemme saaneet kuvan projektiluontoisesta työstä ja näkemykset laajasta terveydenhuollon kentästä ovat avartuneet. PPS- hankkeen eri ryhmien yhteisiin kokouksiin emme ole päässeet osallistumaan oman virkatyömme takia. Lääkärien osallistuminen kyselyyn oli vähäistä. Vain kolme vastaajaa 59:stä oli lääkärin työssä. Mini-interventio on ollut käytössä 1990-luvun lopulta lähtien ja huomioiden vastaajien pitkän työkokemuksen, olisi voinut olettaa, että se olisi ollut useammalle vastaajalle tuttu menetelmä alkoholin suurkuluttajia hoidettaessa. 14

Noin puolet vastaajista piti mini-intervention kohderyhmänä kaikkia päihteiden käyttäjiä, vaikka mini-interventio on varhaisvaiheen suurkuluttajille suunnattu alkoholin käytön ja neuvonnan menetelmä. Neljännes vastaajista piti suurkuluttajia kohderyhmänä. Ja saman verran vastaajista ilmoitti, ettei tiedä kohderyhmää. Tämän perusteella voi ajatella, että koulutuksesta olisi hyötyä mini-intervention käyttöön juurruttamisessa ja käytön sujuvaksi tekemisessä. Kyselyn mukaan suuri osa vastaajista on sitä mieltä, että kaikilta pitäisi kysyä alkoholin käytöstä vastaanottojen yhteydessä. Kysymisestä pitäisi tulla vastaanottotilanteeseen kuuluva, itsestään selvä asia. Tällä tavalla voidaan asiakas herättää ajattelemaan omaa alkoholin käyttöään ja tekemään tarvittaessa muutos alkoholin käyttötapoihin. Puolet vastaajista ei tuntenut mini-interventiota, kuten taulukosta 3.5 ilmenee. Huomioiden mini-intervention tehokkuuden alkoholin varhaisvaiheen suurkulutuksessa olisi mini-interventio koulutusta lisättävä siten, että miniinterventio vakiintuu työkäytännöksi. 15

LÄHTEET Behm, M-M. 2005. Varhaisvaiheen päihdehoitotyö perusterveydenhuollossa. Kuopion Yliopisto. Hoitotieteenlaitos. Kuopio. Pro Gradu-tutkimus. Inkinen, M & Partanen, A & Sutinen, T. 2000. Päihdehoitotyö. Hygienia. Helsinki: Tammi. Sillanaukee P, Kiianmaa K, Roine R, Seppä K. Alkoholin suurkulutuksenkriteerit. Suomen Lääkärilehti 1992;92:2919 2921 Alkoholi-ohjelma. 2004 2007. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla wwwmuodossa: http;//www.stakes.fi/neuvoa-antavat/julkaisut Käypä hoito suositus 24.3.2005. Alkoholiongelmaisen hoito. Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Saatavilla wwwmuodossa: www.kaypahoito.fi Päihdepalvelujen laatusuositukset. 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3. Helsinki. Päihdepalvelujen seudullinen kehittämishanke (PPS-hanke). Suunnitelma alkoholiohjelman mukaiseksi kehittämishankkeeksi vuosille 2006 2007. Lappeenrannan kaupunki. Sosiaali- ja terveysvirasto. Suunnitelma 22.4.2005. Työterveyslaitos: http://www.ttl.fi/internet/suomi/aihesivut/työterveyshuolto/tyokalut/miniinterventio www.sttv.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 16

Liite 3 Hyvä terveydenhuollon työntekijä Päihdepalvelujen seudullinen kehittäminen, PPS-hanke Hankkeessa kehitetään päihdepalveluja ja päihdeosaamista. PPS-hankkeen veturikuntana toimii Lappeenranta läheisessä yhteistyössä Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus Socomin kanssa. Mukaan kehittämistyöhön ovat syksyn 2005 aikana lähteneet Joutseno, Lemi, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Ylämaa ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri. Hankkeen toteutusaika on syyskuu 2005 - joulukuu 2007. Toivomme Sinun vastaavan oheiseen kyselyyn 3.maaliskuuta mennessä ja palauttamaan vastauksesi sähköpostitse riitta.kangaskolkka@lappeenranta.fi tai tulostamalla kyselylomakkeen ja lähettämällä vastauksesi sisäisessä postissa osoitteella: Riitta Kangaskolkka / Työterveyshuolto, Armilankatu44 (näin voit vastata nimettömästi) Vastauksia käytetään mini-interventio koulutusten suunnitteluun. Osallistumisestasi etukäteen kiittäen! Varhaisen puuttumisen ja mini-intervention kehittämisryhmän puolesta Riitta Kangaskolkka, työterveyshoitaja, mielenterveystyön erikoistumisopinnot, EKAMK Ulla-Maija Laine, erikoissairaanhoitaja, mielenterveystyön erikoistumisopinnot, EKAMK Minna-Maria Behm, suunnittelija, seutukehittäjä, minna-maria.behm@socom.fi 17

18