Nurmijärven rotaryklubi Toimintavuosi 2002 2003 Presidentti Hannu Lakee

Nurmijärven rotaryklubi Toimintavuosi 2002 2003 Presidentti Hannu Lakee Nurmijärven Rotaryklubi HALLITUS JA KOMITEAT 2002-2003 HALLITUS Presidentti Lakee, Hannu Tuleva Presidentti Sivén, Klaus Varapresidentti Lausvaara, Jyrki Past presidentti Samanen, Kai 1. Sihteeri Julkunen, Jaakko 2. Sihteeri Salminen, Ilpo Rahastonhoitaja Luoma, Tarmo 2. Klubimestari Pajunen, Markku Nuorisovaihtoasiamies Ylinen, Aulis IT-vastaava ja 1. Kulbimestari Orava, Reijo KOMITEOIDEN PUHEENJOHTAJAT Klubipalvelu Luokite/Jäsenyys Ammattipalvelu Tiedotus/Suhdetoiminta Yhteiskuntapalvelu Rotarytietous Kansainvälinen palvelu Nuorisovaihto Klaus Siven Esko Mikkola Jyrki Lausvaara Pasi Hurttala Markku Pajunen Jukka Iso-Herttua Matti Iivanainen Aulis Ylinen

Nurmijärven Rotaryklubi OHJELMA SYKSY 2002 Heinäkuu 3.7. Kesätapahtuma Kivijuhlat 10.7. Kesätapahtuma Kivijuhlat 17.7. Kesätapahtuma Kivijuhlat 24.7. Kesätapahtuma Kivijuhlat 31.7. Rotary Kannaksella/ Aulis Ylinen ja Kalevi Österberg Hallitus Elokuu 7.8. Klubineuvottelu 14.8. Syvärannan Lottamuseo, avec Vierailu/Lakee 21.8. Puhdasvesilaitos, avec Vierailu/Korpihalkola 28.8. Kihlakunnanvirasto nyt, avec pp Lasse Aapio Syyskuu 4.9. Pohjanpoikien retket, avec Jussi Niinistö 11.9. KRP Rikosmuseo Vantaa Vierailu/Lakee 18.9. Kunniamerkit - Silta historiaan, avec Lakee 25.9. Erävalvonta ennen ja nyt kom Markku Tuominen Lokakuu 2.10. Pohjolaisen Galleria Hyvinkää Vierailu/Lakee 9.10. Avaruudesta ajankohtaista, avec Arvo Peltonen 16.10. Piirigovernorin vierailu Hallitus 23.10. Luokite-esitelmä 30.10. Rotaryn apulaisgovernorjärjestelmä Aarre Aittasalmi AG Marraskuu 6.11. Tarto-projekti nyt Matti Iivanainen 13.11. Sotamuseon Jatkosotanäyttely Vierailu/Lakee 20.11. Biologiset aseet, avec Ilpo Salminen 27.11. LEC-projekti nyt Jyrki Lausvaara Joulukuu 4.12. Vaalikokous/vuosikokous 11.12. Joulun valmistelua 18.12. Joulukirkko, avec Jukka Iso-Herttua 29.12. Tilaisuus Metsästysmuseossa, avec Reijo Orava

Nurmijärven Rotaryklubi OHJELMA KEVÄT 2003 Tammikuu 8.1. Siviili-ilmailun liikennesäännöt Esko Pihlainen 15.1. Talousrikostutkinnasta Antti Simanainen 22.1. Katsaus Lähi-Itään Arvo Peltonen 29.1. Klubineuvottelu Helmikuu 5.2. Yritysvierailu: Nurmitapetti Olli Wallinkoski 12.2. Huumetietoisku, avec Reijo Arokoski 19.2. Vierailu: Hyvinkään Kihlakunnan Lasse Aapio Poliisilaitos 26.2. Museotoiminnasta Klaus Kaartinen Maaliskuu 5.3. Klubineuvottelu 12.3. Jäänmurtaja Volynetsin kaappaus 1918 Tauno Janhonen 19.3. Sääennusteen perusteet, avec Kari Österberg 26.3. Liikkeenjohdon muodit Karl Ranta Huhtikuu 2.4. Aikuislukiotoiminta Jaakko Julkunen 9.4. Kiinteistökauppa nyt Klaus Siven 16.4. Uudet opetussuunnitelmat Eero K. Niemi 23.4. Kivi-juhlat, avec Meebu Lahdenpää Toukokuu 7.5. Nurmijärvi nyt, avec Kimmo Behm 14.5. Sääksiprojekti Tauno Janhonen 24.5. Vierailu: Ypäjän Hevosopisto, huom: ajankohta, avec Juha Erola 28.5. Koulutus elämään -kuulumisia Jyrki Lausvaara 30.4. Ei kokousta Kesäkuu 4.6. Miekan tie Suomen Puolustusvoimissa Hannu Lakee 11.6. Luokite-esitelmä 18.6. Klubineuvottelu 25.6. Ketjujen vaihto Presidentit 16.-19.6. Jatkosotaretki Vanhaan Suomeen Aulis Ylinen, Kalevi Österberg

HEINÄKUU 2002 Viikkokokousmuistiot: Heinäkuussa neljä ensimmäistä viikkokokousta korvattiin kesätapahtumilla Klubikokous 31.7.2002 Taas oli joukko veljiä kokoontunut Duettoon kesätauon jälkeen helteisenä heinäkuun keskiviikkona vahvistettuna neljällä Klaukkalan veljellä. Kauden presidentti veli Hannu Lakee otti tiukalla nuijan kopauksella klubin komentoonsa heti runsaalla ohjelmalla. Veli Esko oli jälleen muistanut klubia luonnonantimilla ja klubin hyväksi huutokaupattiin tuohiroveellinen kantarelleja. Kesävaihdossa ollut nukarilainen Sanna Paaso kertoili kokemuksiaan kuukaudestaan New Yorkissa ja varsinaisesta isäntäperheestään Chestertownissa. Nukarille oli puolestaan matkustanut Katherine Moehringer vastavuoroisesti. Hän kertoili perheestään ja suunnitelmistaan jatko-opiskeluista biologian parissa. Kokouksen pääaihe oli kuitenkin veljien Auliksen ja Kalevin matkakertomukset talvisodan taistelupaikoille Karjalan Kannakselle 26 28.6.02 vahvuudella 12 + 4. Asiantuntevana oppaana oli toiminut Kimmo Laulajainen. Aulis valotti talvisodan taustoja ja mm jo 1.5 v ennen sodan alkua oli tehty suunnitelmia Suomen valtaamiseksi. 1/2 vuotta ennen ns Mainilan laukauksia oli tehty jo suunnitelmat välikohtaukselle. Näin ollen ns Moskovan neuvottelut olivat ilmeisesti vain teatteria maailmalle. Mainilan laukaukset ammuttiin 26.11.39 ja tiedotteen mukaan venäläisiä kaatui 4 ja 9 haavoittui. Mm edesmennyt Juhani Nuotto oli rajajoukoissa lähellä Mainilaa ja kertoili ennen virallista Neuvostoliiton tunnustusta omasta bluffista, ettei Suomalaisten tykkien kantama edes riittänyt niin pitkälle. Sota kuitenkin saatiin syttymään ja se päättyi torjuntavoittoon (Suomea ei miehitetty ) 13,3,40. Tappioina suomalaisia kaatui 25000, 45000 haavoittui. Venäläisiä kaatui n 200000. Sotavankeja Suomi palautti 5277, Neuvostoliitto 828. Ryhmä tutustui tarkemmin Äyräpään, Terenttilän ja Taipaleenjoen taistelupaikkojen maastoihin. Lopuksi veli Kalevi esitti diakavalkadin, joka valotti retkeä entisestään. (Ilpo Salminen)

ELOKUU 2002 VIIKKOKOKOSUMUISTIOT Viikkokokous 7.8.2002 Kesävaihdossa ollut Laura Lahti kertoi kokemuksiaan Itävallasta. Tsekin rajan tuntumassa vietetty aika oli mukavaa ja antoisaa. Saksan kielen taito koheni vaikka isäntäperheessä käytettiin paljon murretta. Matkustelu lähikaupungeissa ja tutustuminen kulttuurielämään olivat ikimuistoisia kokemuksia. Lomien takia Laura ei päässyt tutustumaan itävaltalaiseen koululaitokseen. Lauran mukana Nurmijärvelle tullut vaihto-oppilas Andrea Schlapschy kertoi ymmärrettävällä, murteettomalla saksalla omasta maastaan, perheestään ja tähänastisista kokemuksista Suomessa. Andrea viettää Suomessa kokonaisen kuukauden. Molemmat tytöt kiittivät klubiamme mahdollisuudesta vaihto-oppilasaikaan. Nuorisovaihtovastaava Aulis Ylinen oli myös tyytyväinen hyvin onnistuneisiin järjestelyihin. (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 14.8.2002 Leppoisana keskiviikkoehtoona kaksikymmentä viisi veljeä ja Inner Wheel-sisarta vieraili Lottamuseossa Tuusulanjärven rannalla Syvärannassa. Alkuperäisen huvilarakennuksen teetätti helsinkiläinen Birger Lundahl jo vuonna 1869. Monien omistajien jälkeen Lotta Svärd-yhdistys osti Syvärannan kurssikeskukseksi 1936. Tällöin rakennus korjattiin perusteellisesti. Yhdistys otti kurssiensa väliaikoina uusittuihin tiloihin myös täysihoitovieraita. Ennen talvisotaa Syvärannassa ehdittiin järjestää 19 lottakurssia. Vuoden 1940 tilat olivat puolustusvoimien käytössä. Sen jälkeen koulutustyötä jatkettiin vuoteen 1944 saakka. Lotta Svärd-järjestö lahjoitti Syvärannan Suomen Naisten Huoltosäätiölle syksyllä 1944, ennen järjestön lakkauttamista. Päärakennus tuhoutui tulipalossa 1947. Vuonna 1994 oli Suomen Naisten Huoltosäätiön 50-vuotisen toiminnan juhlavuosi. Merkkivuoden kunniaksi Säätiö rakennutti Suomen lottien työn kunnioittamiseksi ja heidän muistonsa vaalimiseksi uuden päärakennuksen entisen palaneen tilalle. Lottamuseo viestiin mielenkiintoisella tavalla Suomen historian vaiheita ja sujuvasanaiselta museon oppaalta sai lisävalaistusta virallisen historiankirjoituksen päälle. (Jaakko Julkunen)

Viikkokokous 21.8.2002 Unkarista lähes kolmen vuoden työkomennukselta palannut veli Olavi Pesonen kertoi kokemuksiaan Keski-Euroopasta. Kännykän kuoria valmistavan tehtaan käynnistäminen oli sujunut yllättävänkin sutjakkaasti siten, että kahdeksan tunnin työpäivät riittivät ja aikaa jäi matkustamiseen. Keskeltä Eurooppaa oli helppo tehdä automatkoja peräti kahteen kymmeneen kahteen maahan. Unkarilaiset osoittautuivat yhteistyöhalukkaiksi ja nopeiksi oppimaan teknisessä työympäristössä. Olli sanoi olevansa tyytyväinen kokemukseensa ja elämäänsä yleensä. Pitkän päivätyön jälkeen on aikaa perheelle ja lapsen lapsille. Veli Hannu Korpi-Halkola esitteli Nurmijärven kunnan vedenottamoita ja toimi oppaana Kiljavan veden puhdistuslaitoksella. Klubilaiset avecin kera saivat tärkeää tietoa vesivarannoista ja veden laadusta. (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 28.8.2002 Klubin uutena jäsenenä toivotettiin tervetulleeksi Esko Pihlainen. Hyvinkään kihlakunnan poliisipäällikkö, varatuomari Lasse Aapio piti esitelmän kihlakunta nyt. Aapio kertoi kuulumiset Nurmijärven taajamista ja Hyvinkäältä. Poliisissa on pyritty palvelujoustavuuteen ja tehokkuuteen siten, että päätöksen tekijä on tavattavissa tarpeen mukaan kaikissa suurimmissa taajamissa Nurmijärvellä ennakolta sovitulla tavalla. Liikennerikokset ovat Nurmijärvellä kasvaneet jonkin verran, mutta vastaavasti omaisuusja väkivaltarikokset ovat hiukan pienentyneet viime vuosina vaikka Helsingin, Espoon ja Vantaan läheisyys on omiaan edistämään näiden rikosten määrää. Huolestuttavana Aapio pitää nuorten mielenterveysongelmien lisääntymistä, joiden seurauksena poliisi joutuu sitomaan resurssejaan järjestyshäiriöiden selvittämiseen ja putkakuljetuksiin. Hyvinkään kihlakunnan henkilökunnan koko vahvuus on n. 100, joista poliiseja on 76. Kentällä on jatkuvasti kolme partiota. Oikealla kohdentamisella tullaan Aapion mukaan jatkossakin nykyisellä pienehköllä henkilömäärällä melko hyvin toimeen. (Jaakko Julkunen)

SYYSKUU 2002 Viikkokokoustiedotuksia: Viikkokokous 3.9.2003 Illan esitelmöijäksi oli saatu Hannu Sihvonen, joka käsitteli vapaaehtoista maanpuolustustyötä Nurmijärvellä. Sihvonen on muuttanut Nurmijärvelle 85 ja toimii nykyisin Sampo -pankin tuotepäällikkönä ja toimii oto Nurjärven alueen päällikkönä vapaaehtoistyössä. Maanpuolustuskoulutus RY koostuu vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä sekä ns. puolivapaaehtoisesta, mitä puolustusvoimat johtaa ja käsittää mm vapaaehtoiset kertausharjoitukset. Maanpuolustuskoulutus RY koostuu 11 keskeisestä maanpuolustusjärjestöstä sekä sitä tukee puolustusministeriö ja puolustusvoimat. Koulutus on alkanut 1993. Organisaatio käsittää 19 alueellista piiriä, valtakunnalliset ilma- ja meripuolustuspiirit sekä yli 200 vapaaehtoisvoimin toimivaa paikallisosastoa. Toiminta on laajentunut 10 vuodessa kovasti ja 01 oli lähes 1000 kurssia ja osallistujia oli yli 20000. Nurmijärvellä jäseniä on noin110 henkeä. Koulutukseen voi osallistua kaikki yli 15- vuotiaat. Tavoitteena on parantaa kansalaisten valmiuksia selviytyä arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Kohentaa reserviläisten sotilastaitoja. Lisäksi kohennetaan kuntien ja siviiliviranomaisten kriisivalmiutta. (Ilpo Salminen)

LOKAKUU 2002 Viikkokokousmuistiot: Viikkokokous 2.10.2002 Tällä kertaa viikkokokous pidettiin Asemuseosäätiön tiloissa, jonne oli kokoontunut 10 klubilaista presidentin johdolla ja vahvistuksena oli 1 veli Klaukkalasta ja yksi puolustusvoimien edustaja. Asiantuntevana oppaana toimi Pekka Pohjalainen. Viime mainitun isä oli alkanut keräillä aseita talteen ja työtä ovat jatkaneet poikansa Pekka ja Heikki. Tuloksena onkin sitten aivan mahtava kokoelma aseita eri maista ja aikakausilta. Ilmeisesti kokoelma on aivan ainutlaatuinen koko maailmassa, vaikka isäntä yrittikin vaatimaton olla. Lähes henkeä haukkoen porukka sitten kiersi kiltisti ja hiljaa oppaan perässä, eikä kenelläkään tuntunut olevan kiire minnekään. Taisipa siinä itse kullekin tulla jo mieleen omat armeija-ajat, kuka sitten olikin kantanut pystykorvaa, kuka rynnäkkökivääriä. Ihailua herätti vanha aseseppätaito, sillä niin upeita käsityön tuloksia oli nähtävillä runsain mitoin. Ilta venähti selvästi normaalia klubikokousta pidemmäksi, mutta tyytyväisin mielin porukka paikalta poistui. Kiitos Hannulle upeasta tilaisuudesta. (Ilpo Salminen) Viikkokokous 9.10.2002 Veli Aulis Ylinen tiedotti nuorisovaihdosta; kesä- ja leirivaihtoon halukkaita nuoria on runsaasti, vuosivaihtoon halukkaat selviävät lähi viikkoina Auliksen pidettyä tiedotustilaisuudet Nurmijärven yhteiskoulussa ja Rajamäen lukiossa. Samalla Aulis kyseli veljien halukkuutta lähteä ensi kesänä tutustumaan sotapaikkoihin Sortavalan seudulle. Kymmenkunta kättä nousi ylös. Veli Matti Iivanainen tiedotti Tarto-projektin laitteiston olevan jo matkalla Suomen kautta päämääräänsä. Laitteiston luovutustilaisuus pidetään Tartossa tulevan marraskuun aikana. Veli Jyrki Lausvaara tiedotti, että huumevalistuksessa aktiivisesti toimivat Leijonat Antti Reunasen johdolla ovat ottaneet myönteisen kannan Koulutus elämään projektin eteenpäin viemiseen yhteisvoimin. Presidentti tiedotti neljän naisjäsenehdokkaan halukkuudesta liittyä klubiimme. Asiasta tullaan käymään keskustelu viikkokokouksessa 23.10. koko klubin voimin. Viikkokokousesitelmässä veli Arvo Peltonen kertoi ajankohtaista avaruudesta. Arvo kertoi asiantuntevasti viimeaikaisista havainnoista ja teorioista toteamalla mm., että maailmankaikkeuden ikää on pystytty tarkentamaan 14,2 miljardiin vuoteen ja että uusi pienehkö kiertolainen on löytynyt Pluton takaa. Kotiläksyksi veljet saivat yleissivistystä mittavan kysymyssarjan avaruudesta, fysiikasta ja kemiasta. (Jaakko Julkunen)

Viikkokokous 16.10.2002 Viikkokokouksessa vieraili piirikuvernööri Kari Tallberg. Kokouksen aluksi kuvernööri yhdessä presidentin kanssa luovutti PHF-arvot veli Matti Iivanaiselle ja veli Kalevi Österbergille. Tervehdyspuheessaan klubille korosti kuvernööri klubipalvelussa tehtävää hyvää työtä. Maailman laajuisesti rotaryliike on ollut aktiivinen polion vastaisessa taistelussa. Taistelu on vietävä voitolliseen loppuun lähivuosien aikana ja siksi kuvernööri pyysi myös meidän klubia lahjoittamaan tähän toimintaa varoja. Klubimme suhtautuu asiaa erittäin myönteisesti. Kuvernööri kertoi rotaryliikkeen voivan kansainvälisesti erittäin hyvin; viime vuonna tuli 80 000 uutta jäsentä, kasvu on 4,6 prosenttia. Suomessa rotarytiheys on maailman viideksi suurin. Naisrotarien mukaan tulo klubitoimintaan on kuvernöörin mukaan antanut uusia mahdollisuuksia edistää rotarytoimintaa. Kokouksen lopuksi rahastonhoitaja veli Tarmo järjesti viinipulloarpajaiset. Onni suosi veli Kaita. Klubin kassaan kertyi muutama kymmenen euroa. (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 23.10.2002 Vierailija veli Kalevi Härkönen Klaukkalan klubista kertoi klubinsa terveisinä kaikkien meidän klubin veljien olevan tervetulleita ti 29.10. klo 17.30 heidän klubinsa viikkokokoukseen, jossa tohtori Ilkka Koivisto pitää esitelmän Kehittyykö ihminen?. Veli Matti Iivanainen esitteli Kalamazoon pastpresidentti Mary Brinksin vierailun aikataulun klubiimme ja Tartoon 4. 10.11.2002. Veli Aarre Aittasalmi majoittaa ja kyyditsee vieraamme. Veli Rainer Sandelin on maksanut Mary Brinksin lentoliput Kalamazoosta Helsinkiin ja takaisin. Veli Rainer pyytää, että klubimme kustantaisi Maryn matkat Helsingistä Tartoon ja takaisin. Hallitus ottanee ehdotukseen myönteisen kannan seuraavassa kokouksessaan. Kalamazoo MI The city of Kalamazoo began as a gift to the United States. The land which today is Kalamazoo served as a fur trading post in the late 1700s. The area was deeded to the U.S. by the Potawatomi Indians in 1827, and in 1829 permanent settlers began arriving, led by Titus Bronson. When the town was platted in 1831, it was called "Bronson" after its leader. But Bronson was considered an eccentric and argumentative man, and two years after founding the village and naming it after himself, he was accused, tried, and convicted of stealing a cherry tree. Villagers petitioned for a name change, so by the time Michigan was admitted to the Union on January 26, 1837, Bronson had been renamed Kalamazoo. The name is derived from a Potawatomi Indian expression, "Kikalamazoo," meaning "the rapids at the river crossing," or "boiling water." Intrigued by the name, many poets, authors and songwriters have penned Kalamazoo into their works, the most notable of which may be Glenn Miller's I've Got a Gal in Kalamazoo. In the early 1900s, three ships were also christened Kalamazoo. Historically, the city has been referred to by many names. It's been called "The Paper City," for its many paper and cardboard mills; "The Celery City," after the crop once grown in the muck fields north, south, and east of town; and "The Mall City," after construction of the first outdoor pedestrian shopping mall in the United States in 1959. The fertile soil on which Kalamazoo is built

has led the area to most recently be called the "Bedding Plant Capital of the World," as the county is home to the largest bedding plant cooperative in the U.S. Hundreds of thousands of plants, many varieties of which are displayed throughout the county's parks and boulevards, are sold each year to home gardeners and landscapers nationwide. Area: 576 square miles, Population: 228,796 (1994 Census Data, ) Elevation 700-1000 feet above sea level Location: Southwest Michigan Mid-way between Chicago and Detroit Western edge of Eastern Standard Time Zone Distance in miles from... Lake Michigan - 35 Chicago - 150 Cleveland - 273 Detroit - 135 lähde: http://www.kalamazoomi.com ----- Presidentti Hannu piti huutokaupan kirjasta C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, v. 1951, numero 1335. Tulot menevät sotainvalidityön hyväksi. Korkeimman huudon 30 euroa esitti alaa harrastava veli Kalevi Österberg. Keskusteltiin aktiivisesti esityksestä ottaa neljä naisjäsentä klubiimme. Rakentavassa ja veljellisessä keskustelussa kuultiin useimmissa puheenvuoroissa varauksellisuutta naisjäseniä kohtaan. Yleisesti katsottiin, että tätä keskustelua ja harkintaa on syytä vielä jatkaa ennen lopullisia päätöksiä (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 30.10.02 Ilmoitusasioina todettiin aluksi, että ensi vuoden Rotary International Conventio pidetään 1-4.6.03 Australian Brisbanessa. Presidentti ilmoitti veli Kauko Kankaan erosta klubin jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi. 13.11 klubikokous tapahtuu sotamuseossa, jonne lähtö tapahtuu yhteiskuljetuksella klo 17.15 Dueton edestä. Illan esityksestä vastasi veli Aarre Aittasalmi ja aiheena oli apulaiskuvernöörijärjestelmä. Veli Aarre on nyt toista vuotta 3-vuoden määräaikaisessa apulaiskuvernöörin ( ak ) tehtävässä. Piirikuvernööri nimittää henkilö tehtävään klubien ehdotuksesta. Tehtäväkenttänä on lähinnä Keski-Uudenmaan alue johon kuuluu Nurmijärven lisäksi Järvenpää ja Kerava eli yhteensä 6 klubia. Tarkoituksena on, että ak vierailisi alueen klubeissa 4:sti vuodessa. Ak:n tehtävä on auttaa klubeja käytännön ongelmissa, auttaa ohjelman suunnittelussa jne. Lisäksi tehtäviin kuuluu yhteistyö piirikuvernöörin kanssa. Näiden ohella eri RI:n sektorit kuormittavat osaltaan ak:a Aiemmin ak:ksi nimitettiin

toistaiseksi, nykyisin tehtävä on kolmevuotinen. Ak;ksi voidaan nimittää rotari joka on toiminut klubin presidenttinä täyden kauden. Vastaavasti piirikuvernöörin tehtäviin vaaditaan toimiminen täyden kauden ak:nä. Kaiken kaikkiaan tehtäväkenttä vaikuttaa erittäin laajalta ja varmaan kovastikin työllistävältä, ja lopuksi veli Aarre totesikin olevan edelleen rotarin työrukkanen (Ilpo Salminen). ----------- Juuri kun aloin tottua eiliseen, tulikin tämä päivä.

MARRASKUU Viikkokokousmuistiot: Viikkokokous 6.11.2002 Veljet Matti Iivanainen, Tarmo Luoma, Arvo Peltonen ja Karl Ranta osallistuivat Tartossa 7.11.2002 Tarto-projektin lopputilaisuuteen. Veli Aarre Aittasalmi kertoi vieraamme Kalamazoosta, Mary Brinksin, Nurmijärven vierailusta. Välitön ja sopeutuvainen Mary on vieraillut Maaniitun ala-asteella ja Klaukkalan rotaryklubissa sekä Riihimäen lasimuseossa. Viron vierailun jälkeen 9.11. on vielä sightseeing Helsingissä. Mary lähtee kotimatkalle 10.11. Klubimme kevät ohjelma tulee olemaan koulutuksen ja taiteen sävyttämä. Presidentti pyysi varaamaan veljiä ohjelmaluonnoksesta esitelmätilaisuuden. Presidentti huutokauppasi kaksi kirjaa; Harvinaisen Aunuksen asemiesten laulukirjan huusi 10 eurolla veli Kalevi Österberg ja Radiosähköttäjän koulutusoppaan viidellä eurolla veli Antti Sarjamo. Jäsenhankinnasta vastaava veli Esko Mikkola organisoi tiimeissä tapahtuneen uusien jäsenehdokkaiden listauksen. Esko työstää tiimien tuotokset lähi aikoina esitykseksi. Tavoitteena on saada klubiimme muutama uusi jäsen lähiaikoina. (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 13.11.2002 Tällä kertaa oli kokouspaikaksi presidentti valinnut Sotamuseon jatkosotanäyttelyn. Vahvuudella 1 + 14 ilmoittauduimme maisteri Markku Palokankaalle, joka vastaa näyttelyn toteutuksesta. Heti alkajaisiksi täydensimme neste- ja energiavajeen sota-ajan eturintaman sotilaskodissa, jossa aito lotta kaatoi kahveeta ja tarjoili aitoja sotkun munkkeja. Heti sen jälkeen olikin lyhyt talon esittely ja sen jälkeen avautui maailmassakin ainutlaatuinen multimedia esitys jatkosotaa edeltävältä ajalta, sen syistä ja itse taisteluista sekä rauhanteosta. Lisäksi meille tarjoiltiin demo-esitys tulevasta DVD sarjasta Suomen Sodat 39 45. Kyseistä ohjelmaa toteuttaa sotamuseo yhdessä suurteollisuuden kanssa. Ponnistus tuntuu äkkiseltään aivan valtaisalta mutta toteutuessaan meillä onkin sitten upea historiateos, jota on helppo selailla tietokoneella. Sarja valmistunee ja tulee myyntiin 2004. Innokkaita ostajia ainakin olisi jo nyt ollut paikalla. Tämän jälkeen tutustuimme asiantuntevalla opastuksella itse näyttelyyn, joka sitten onkin kerrassaan upea. Kierros oli melko nopea ja sen takia melko pinnallinen, mutta antoi kuitenkin hyvän kuvan. Oppaan selostus syvensi näkemäämme tehokkaasti. Pian oli jo aika kiittää ja siirtyä paikalliseen ravitsemusliikkeeseen, jossa sitten makustelimme näkemäämme ja tarjosipa tuore kirkkoväärti Auliskin kierroksen, josta hänelle kiitos.

Kaiken kaikkiaan reissu oli tosi onnistunut, siitä kiitos presidentille. Asioita kuitenkin pitää syventää, eli eiköhän reitti kulje uudelleen Liisankatu 1:een. Näyttelyä on jatkettu vuoden 2003 loppuun ja on avoinna ti to 11 18, pe su 11 16, ma suljettu. (Ilpo Salminen) Lisätietoa Internetistä: www.mpkk.fi/sotamuseo Sotamuseo on perustettu vuonna 1929. Se toimii valtakunnallisena sotahistoriallisena erikoismuseona ja on samalla puolustusvoimien keskusmuseo tehtävänään neuvoa, ohjata ja valvoa muiden sotahistoriallisten erikoismuseoiden sekä joukko-osastojen perinnehuoneiden toimintaa. Sotamuseon kokoelmat käsittävät yli 200 000 esinettä sekä saman verran valokuvia. Esineistö muodostuu lippu-, kunniamerkki-, ase-, varus- ja taidekokoelmista. Kokoelmista osa on tallennettuna muihin museoihin. Sotamuseon näyttelytilat sijaitsevat Helsingin Kruununhaassa 1880-luvulta peräisin olevissa entisissä 1. Uudenmaan tarkk ampujapataljoonan kasarmeissa sekä Suomenlinnassa. Perusnäyttely ulottuu ajallisesti Ruotsin vallan ajoista nykypäiviin. Sotamuseo järjestää sekä itse että yhteistoiminnassa muiden sotilasmuseoiden kanssa erikoisnäyttelyitä. Suomenlinnan näyttelykohteet ovat MANEESI, RANNIKKOTYKISTÖMUSEO ja sukellusvene VESIKKO. Viikkokokous 20.11.2002 Ohjelmanvaihdoksen myötä kuulimme veli Jyrki Lausvaaran esityksen LEC-projektin nykyvaiheista. Jyrki on mukana Koulutus elämään -säätiön hallituksessa, joka on vastannut LEC-ohjelman sovittamisesta Suomeen. Alun perin LEC-toiminta on käynnistynyt Australiassa 1979 ja Englannissa 1986. Koulutusohjelman tavoitteena on johdattaa lapset ja nuoret terveeseen, huumeettomaan elämään. Kasvattaa nuorten tervettä itsetuntoa ja kehittää nuorten kykyä tehdä elämän varrella terveitä päätöksiä. Kohderyhmän ikäjakauma on 3-13v. ja jokaiselle ikävaiheelle on oma aihe, jota käsitellään vuosittain ja ikäluokka kerrallaan. Käytännössä toiminta tapahtuu koulun tai päiväkodin

lähelle ajetusta opetusvaunusta, joka vierailee vuosittain alueella ja jossa asiaan koulutetut henkilöt opastavat eri aihealueiden kautta terveitä elämänvalintoja. Toiminta on systemaattista ja ikäkausittain jatkuvaa, siten että sama lapsi tai nuori osallistuu koulutukseen säännöllisesti, käsiteltävät aiheet vaihtuvat lapsen kehitysvaiheen mukaisesti. Vilppulassa toiminta on päässyt hyvin käyntiin. Tähän mennessä Suomessa on koulutettu n. 3000 lasta. Usein kuitenkin on hankaluutena riittävien varojen saaminen sekä asian tärkeyden oivaltaminen päättäjätasolla. Nurmijärvellä toimintaa on kehitelty rotarien ja leijonien yhteishankkeena. (Klaus Siven) Viikkokokous 27.11.2002 Veli Matti Iivanainen kertoi Tarton terveiset. Veli Matin johdolla hankitun EEGvideokuvauslaitteiston luovutustilaisuus Tarton yliopistolla 7.11.2002 oli ollut juhlava ja vaikuttava tilaisuus. Viron televisio ja lehdistö oli noteerannut tämän rotaryprojektin saavutukset näkyvällä tavalla ja tilaisuutta olivat kunnioittaneet niin Tarton kaupungin kuin Tarton yliopistonkin edustajat. Paljon työtä ja varoja vaatinut hieno ja arvokas projekti oli saatu päätökseen, joskin jotain pientä jälkikäteisavustusta tarttolaiset vielä tarvinnevat. Veljet Arvo Peltonen ja Karl Ranta kertoivat sanoin ja kuvin klubimme nelihenkisen lähetystön ja Amerikan vieraamme Mary Brinksin vierailusta Tarttoon em. projektin merkeissä. Viikkokokousesitelmän piti veli Ilpo Salminen aiheesta biologiset aseet. Tässä sodankäynnin muodossa käytetään hyväksi mikrobeja, kuten bakteereja, viruksia ja sieniä joko välittömästi tai välillisesti. Kyseisiä aseita ei ole kovin helppo hyödyttää ilman riittävää asiantuntemusta ja laitteistoa. Ilpo jakoi aseiden käytön neljään kategoriaan; uhkailu, häiriköinti, terrori ja taistelu. Kustakin osa-alueesta saimme kuulla mielenkiintoisia ja konkreettisia esimerkkejä. Kokouksen lopuksi veli Aulis Ylinen kertoi vuosivaihto-oppilaaksi rotaryvuonna 2003-04 olevan ehdolla Veera Heinosen kirkonkylästä. Vastavuoroisesti klubiimme tuleva vaihtooppilas tarvitsee neljä isäntäperhettä. Isäntäperheiksi haluavat voivat ottaa yhteyttä veli Aulikseen. (Jaakko Julkunen) Lisätieto internetistä, www.tallink.fi:

Tulevaa ohjelmaa Tartto - kulttuurin kehto Tartto on kuuluisa vuonna 1632 perustetusta yliopistostaan. Opiskelijaelämä tuo kaupunkiin oman piristysruiskeensa; vilkas elämä näkyy kauniin keskustan kahviloissa ja terasseilla. Kaupungissa on hienoja rakennuksia, museoita, kapeita keskiaikaisia katuja ja puistoja. Iltaelämä on vilkasta. 11.12.2002 Joulun valmistelua 18.12.2002 Joulukirkko, avec 29.12.2002 Tilaisuus metsästysmuseolla/reijo Orava ---- Säästäkää jalustat, kun kaadatte patsaita. Ne tulevat vielä hyvään tarpeeseen.

JOULKUU 2002 Viikkokokousmuistiot: Viikkokokous 4.12.2002 Klubikokouksessa tuleva presidentti Klaus esitteli yhdessä hallituksen kanssa laatimansa rotaryvuoden 2003 04 hallituksen ja komiteoiden puheenjohtajat.. Istuva presidentti Hannu esitteli kevään 2003 ohjelman. Rahastonhoitaja Tarmo kertoi klubimme rahatilanteen olevan hyvän; saldo 6522 euroa. Presidentti kertoi keskustelleensa joidenkin aikaisemmin klubikokouksissa esille tulleiden uusien jäsenehdokkaiden kanssa, alustavaa kiinnostusta rotarytoimintaan on olemassa, mutta juuri tällä hetkellä ei ole uusia jäseniä ole tulossa. (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 18.12.2002 Veli Jukka Iso-Herttuan järjestämä perinteinen joulukirkko keräsi kauniiseen Nurmijärven kirkkoon veljiä ja aveceja yhteensä viitisen kymmentä. Kirkkohartauden jälkeen nautitun maittavan jouluillallisen tuotto tullaan käyttämään Suomen lähetysseuran kautta Etiopian kehitysyhteistyöhön. Kiitos veli Jukalle rauhoittavan hartauden toimittamisesta yhdessä naiskollegansa kanssa sekä lounasjärjestelyistä. (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 29.12.2002 Veli Reijo Orava vietti 50-vuotispäiväänsä Suomen metsästysmuseolla Riihimäellä. Runsaslukuista vierasjoukkoa oli täydentämässä klubistamme 41 veljeä ja avecia. Kiitos ja onnea Reijolle vielä jälkikäteen!

Suomen Metsästysmuseo Suomen Metsästäjäliitto perusti Suomen Metsästysmuseon vuonna 1930. Museo avattiin kuitenkin vasta vuonna 1972 Porvoossa. Keväällä 1990 museo muutti Riihimäen kaupungin rakennuttamaan museorakennukseen. Museon toiminnasta vastaa Suomen Metsästysmuseoyhdistys - Jaktmuseiföreningen i Finland ry, jonka jäseninä ovat mm. valtakunnalliset metsästäjäjärjestöt. Museotoiminta

rahoitetaan pääasiassa metsästyskorttivaroin. Museon tehtävänä on metsästykseen liittyvän esineistön keruun, tallentamisen, tutkimuksen ja näytteille asettamisen ohella toimia oman alansa palvelulaitoksena ja tietokeskuksena. Museon perusnäyttely tarjoaa katsauksen suomalaisen metsästyksen historiaan. Näyttelyssä voi tutustua mm. kivikautisen metsästäjän leiriin, metsäpeuran ajopyyntiin, turkiskauppaan ja hylkeenpyyntiin. Eri aikakausia ja metsästysmuotoja edustavat metsästäjähahmot kertovat puolestaan vaatetuksessa ja varusteissa tällä vuosisadalla tapahtuneista muutoksista. Museossa esitellään myös erilaisia pyyntivälineitä kivikaudelta meidän päiviimme. Oman kokonaisuutensa muodostavat metsästyksessä käytetyt tuliaseet suustaladattavista piilukkopyssyistä nykyaikaisiin metsästysaseisiin. Museon perusnäyttelyssä voi tutustua metsästykseen liittyviin taikaesineisiin. Esillä ovat myös tärkeimmät riistaeläimemme. (Jaakko Julkunen) Katso lisää: http://www.metsastysmuseo.com/

TAMMIKUU 2003 Viikkokokousmuistiot: Viikkokokous 7.1.2004 Presidentti ilmoitti klubiin ehdotetun uusiksi jäseniksi Ari Sarkkista ja Arto Lindströmiä. Varsinaiseksi esitelmöitsijäksi oli saapunut Matti Tuominen. Hän on Rajamäeltä kotoisin, mutta asuu nykyisin Hollolassa ja on toiminut 1.1.00 alkaen Sisu Akselit Oy:ssä Hämeenlinnassa. Yhtiön liikevaihto on n 20 milj. ja työntekijöitä n 100.Yhtiön juuret ulottuvat 60 v taaksepäin alkaen 1930-luvulla Suomen Autoteollisuutena joka sitten muuttui 1944 Vanajaksi. Yhtiön akselit ovat omaa suunnittelua, niitä tuotetaan n 4000 kpl vuodessa. Niitä toimitetaan mm Sisu autolle, Patrialle, DAF:lle. Akseleiden etuja ovat mm suuremmat suoritusarvot, eli kantavuutta saadaan suuremmaksi. Parempi liikkeellelähtökyky. Toimitusajat ovat oleellisesti lyhyemmät eli noin 6 viikkoa, massatuottajilla 6 12 kk. Myyntivalttina on myös joustavuus ja akseli voidaan tehdä mittatilauksena ostajan mukaan. Akseleita käytetään erikoisajoneuvoissa esim. puutavarakuljetus, öljykenttäajoneuvot, raskas maansiirto ja sotilasajoneuvot. Yhtiö ei pyrikään massatuotantoon eikä näin ollen hintakilpailuun. (Ilpo Salminen)

HELMIKUU 2003 Viikkokokousmuistiot: Linnunpönttötalkoot 2002-02-09 Viisitoista veljeä ahkeroi koko lauantai päivän presidentti Samasen pihapiirissä askarrellen lintupönttöjä. Eikä mitä tahansa "omasta päästä" tehtyjä. Materiaalina oli röykkiö tuoretta haapatukkia ja välineenä suomalaisen keksijän sinnikkyyden ja luovuuden tulos : linnunpönttösorvi. Homma toimi näppärästi, haapapölkky kiinni sorviin ja sisusta porataan ontoksi, mutta niin että jää muutaman sentin paksuinen pohja. Porataan lentoaukko ja pellitetään aukon ympärys, kiinnitetään ripustusnaru, naputellaan katto kiinni ja lopuksi ihaillaan lopputulosta. Sitten vain myyntiorganisaatio muuttaa pöntöt rahaksi 10 kappalehintaan! Miksi moinen vaiva? Hankkeessa yhdistyy suomalainen talkooperinne ja Rotary-aate: tehdä maailma paremmaksi asua. Tässä tapauksessa tuotolla tuetaan Tarton yliopistosairaalan Video-EEG-monitoriointilaboratorion hankintaa, joka on piirien 1420 (Etelä-Suomi) ja 6360 ( Michiganin, USA) yhteinen projekti. Toisena kohteena on klubimme nuorisovaihto. Vuosittain tarjoamme 2-4 nuorelle mahdollisuuden kesä- tai leirivaihtoon ja joka toinen vuosi vuosivaihdon jossain päin maailmaa. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-02-13 Kokous pidettiin klubikokouksena, koska esitelmöitsijä oli joutunut perumaan tulonsa työesteen vuoksi. Todettiin ajankohtaisia asioita lintupönttötalkoista, lehdestä sekä Tartoprojektista. Veli Karl Ranta esitti, että Sääksi-projekti voitaisiin katsoa loppuun saatetuksi, koska hanke oli tarkoitettu määräaikaiseksi ja kunta on ottanut rannanhoidosta enemmän vastuuta. Asespesialisti, varapresidentti Hannu Lakee piti lyhyen katsauksen päivän esitelmän aiheeseen Sako Oy;n historiaan. Lyhenne tulee sanoista Suojeluskuntien ase ja konepaja Oy. Yhtiö perustettiin 1919 kun vapaussodasta jääneet aseet vaativat kunnostusta. Myöhemmin keskityttiin muokkaamaan sotilasaseita metsästysaseiksi. maailmankuuluksi yritys omasta ylivoimaisesta tuotekehittelystään. Perustana tässä oli oma patruuna-, piippu- ja tukkituotanto sekä taitavat suunnittelijat, jotka harrastivat aktiivisesti ammuntaa. Suunnittelijoina olivat esim. kuuluisat Talvenheimo ja Pelo. Näistä jälkimmäinen on suunnitellut Israelin armeijan käytössä olevan Uzi konekiväärin. Muita meille kaikille tuttuja nimiä ovat: Ukkopekka, Pystykorva, Tussari, Ilves jne. konepistoolin taustalla. Viime vuosina tuotanto ensin yhdistyi Tikkaan ja nykyisellään yritys on Italialaisten omistuksessa. (J.Lausvaara) Klubikokous 2002-02-20

Veli Kai Samanen paikkasi ansiokkaasti estynyttä esitelmöitsijää. Hän tarkasteli Nurmijärven tulevaisuuden kehitysnäkymiä tilastollisten tosiasioiden valossa: Miten meidän käy Vuosaaren sataman, Malmin lentoaseman ja esim e 18 tien valmistumisen myötä? Tai kun rataverkko paranee ja työmatka Mikkelistä Helsinkiin kestää vain kaksi tuntia. Kun liikennöinti helpottuu, satama ja lentokenttäalueet vapautuu rakentamiseen, niin keskittyykö hyvinvointi vain Helsinkiin, Lohjan seudulle, tai pääradan varteen? Jääkö Nurmijärvi vain valkoiseksi marginaalialueeksi, nukkuvaksi taajamaksi? "Keskusten kasvaminen vahvistaa sitä väestön osan massaa, jonka arkitodellisuuden eriytyminen luonnosta vain kiihtyy" Veljet Kangas ja Niinistö uskoivat Nurmijärven vetovoimaan jatkossakin. Kaikkien tähänastisten ennusteiden valossa esim. pääradanvarrenkaupunkien on uskottu olevan voimakkaan kasvun alueita, mutta todellisuudessa kasvu on keskittynyt hyvin vahvasti esim. Nurmijärvelle ja em. kunnissa on havaittavissa Niinistön mukaan jopa näivettymistä. Heidän mielestä Nurmijärven luonnonläheisyys ja maaseutumaisuus on havaittu ja kunnasta on tullut haluttu asuinpaikka. (J. Lausvaara) Klubikokous 2002-02-27 Klubin esitelmäillasta vastasivat pirteät naiset Merja Andsten ja Marja Pentikäinen; aiheena maahanmuuttajan tiet. Andsten omasi pitkäaikaisen kokemuksen ulkomaalaisasioista eri toimistojen tehtävissä ja vastaa nyt työvoimapalveluista etelän alueella. Maahanmuuttajien asema suomalaisessa yhteiskunnassa on edelleenkin varsin kiihkeidenkin puheiden aihe. Keskustelua on herättänyt mm. itärikollisuus ja inkeriläisten hyväksyminen paluumuuttajiksi. Kuitenkin valtaosa suomalaisista tuntuu hyväksyvän maahanmuuttajat suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi oikeuksineen ja myös velvollisuuksineen. Rasismi ei istu suomalaiseen kansanluonteeseen mutta ei myöskään tiettyjen vapaamatkustajien hyväksyminen. Maahanmuuttajan asema ei ole helppo; uskonnon, kielen kulttuurin, tapojen, elintason vastakohtaisuus uuden asuinmaan vastaavien kanssa saattaa aiheuttaa totaaliyllätyksen. Kaikki uusi tulee kerralla eteen. Osa maahanmuuttajista on pakolaisia joihin pätee YK:n määritelmä pakolaisista. Pakolaisen aseman määrittelemiseksi viranomaisilla on velvoite käynnistää turvapaikkatutkinta niille jotka hakevat maastamme turvapaikkaa. Suomen vuotuinen kiintiö on 1000 pakolaista vuodessa. Maahan muuttaneita on noin 100.000 joista 20.000:lla on Suomen kansalaisuus ja näistä edelleen huomattava osa on avioliiton kautta tulleita. Ehkä yllättävä tieto se että enemmistö näistä on naisia. Puolet maahanmuuttajista asuu Etelä-Suomessa vaikean työllisyystilanteen alueella mikä tuo lisähaastetta maahanmuuttajien työllistämiseen. Kunta ja valtio toteuttavat työvoimatoimistojen kautta kotouttamissuunnitelmaa mihin kuuluu mm. kolmen vuoden kotoutttamistuki maahanmuuttajalle. Tämä on suunniteltu helpottamaan maahanmuuttajan asemaa. Kuluja tietysti aiheutuu yhteiskunnalle. Toisaalta tulevaisuudessa työmarkkinoiltamme poistuu v. 2015 100000 työntekijää. Olisiko maahanmuuttajista apua tulevaan tilanteeseen jää nähtäväksi. Joka tapauksessa suomalainen yhteiskunta on varautunut huolehtimaan maahamme tulleista. (H.Lakee

MAALISKUU 2003 Viikkokokousmuistiot: Viikkokokous 5.3.2003 Presidentti toivotti uuden jäsenen Olli-Pekka Kuosmasen tervetulleeksi klubiimme. Veli Olli-Pekka kertoi lyhyesti itsestään ja perheestään. Luokite-esitelmän kuulemme lähiaikoina. Innerwheel-sisar Leena Ripatti tarjoaa viikolla 20 Levillä sijaitsevaa lomamökkiään klubimme jäsenen käyttöön. Korvaus, jonka käyttäjä saa itse päättää lahjoitetaan polioprojektiin. Asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä veli Markku Pajuseen. Veli Matti Iivanainen kertoi saaneensa terveiset Tartosta; ennen joulua päätökseen saadun projektin lääketieteelliset laitteet ovat hyvässä käytössä Tarton yliopistollisessa sairaalassa. Viikkoesitelmän piti rikosylikonstaapeli Reijo Arokoski. Reijo toimii Hyvinkää kihlakunnassa huumeryhmän vetäjänä. Nurmijärven keskeinen asema aiheuttaa ongelmaa huumeiden kuljetuksen ja levityksen osalta, mutta yleisesti ottaen käyttö ei ole päässyt karkaamaan käsistä. Veljet saivat hyvin seikkaperäisen selonteon erilaisista huumeista ja niiden vaikutuksista käyttäjäänsä. Reijon käytännön läheinen esitelmä oli yksi osa klubimme jo pitkään jatkuneessa huumeiden vastaisessa taistelussa. Jaakko Julkunen Merkkejä nuorten huumeidenkäytöstä Jokainen nuori on myllerryksen keskellä elävä yksilö. Varsinkin murrosikään liittyy monia psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Siksi huumeiden käyttöä on vaikea havaita. Paras tapa käsitellä näitä asioita on se, että suhde lasten ja vanhempien välillä säilyy avoimena ja luotettavana. Aina näin ei kuitenkaan ole, elämänvaiheeseenhan kuuluun jo periaatteessakin kapinointi vanhempia kohtaan. Kokemusten perusteella on havaittu huumeiden käyttöön liittyviä merkkejä, jotka voivat olla avuksi käyttöä tunnistettaessa. Jos tunnistat lapsessasi seuraavia merkkejä, ei kannata ryhtyä dramaattiseksi, vaan ottaa asia rauhallisesti esille ja puhua nuoren kanssa. Tämän jälkeen, jos tuntuu että on aihetta, voi kääntyä ammatti-ihmisten puoleen. Heiltä saa parhaan avun asian eteenpäin viemiseksi: Ystäväpiiri muuttuu äkillisesti. Ilmestyy epämääräisiä kavereita, nuori hengailee jengeissä ja vanhat kaverit jättäytyvät pois. Kiinnostus kouluun, harrastuksiin ja työhön katoaa. Arvosanat laskevat. Poissaolot. Nuoren käytöksessä tapahtuu radikaaleja muutoksia. Ulkonäkö sekä pukeutuminen muuttuvat. Rahan tarve kasvaa, näpistely. Nuori sulkeutuu omaan huoneeseensa tai on pitkään poissa kotoa. Käärii omia sätkiä, vaatteet tuoksuvat oudolle, suitsukkeiden polttaminen. Teknisiä liuottimia sisältäviä tuotteita (liimat, maalit, tinneri, lakkabensiini, pesuaineet) löytyy nuoren jäljiltä. Vaatteet haisevat kemikaaleille. Outoja reseptejä löytyy kotoa. Pistosjäljet tai mustelmat nuoren vartalolla, löytyy neuloja tai ruiskuja. Todellisuudentajun häiriöt tai muutokset.

Lasta tarkkailtaessa kannattaa aina muistaa kokonaisuus, eli yksi tai kaksi merkkiä ei välttämättä ole oire huumeenkäytöstä. Murrosikään kuuluu äkillisiäkin muutoksia nuoren käytöksessä, eikä näin ollen voida sanoa että tietyt merkit tarkoittaisivat nuoren välttämättä käyttävän huumeita. Luotettava vastaus nuoren huumeenkäyttöön saadaan ainoastaan huumetestillä, jonka voi suorittaa vaikka kouluterveydenhoitaja. Lähde: http://www.tukiasema.net Viikkokokous 12.3.2003 Kokous alkoi jälleen juhlavasti, koska uusi jäsen, Mauri Lindfors, otettiin klubin jäseneksi. Veli Klaus kertoili PETS tapahtumasta edellisenä viikonvaihteena. Paikalla oli ollut 5 klubin jäsentä. RI:n maailman presidenttinä toimii tulevana kautena nigerialainen juristi Jonathan B Majiygabe, tunnuslauseenaan Lend a Hand, ojenna kätesi. Piirin 1420 governorina toimii Jaakko Castren, Hgin Lauttasaaren klubista. Governorin vierailu on 17.9.03. Veli Markku muistutti, että Leena Ripatti on luovuttanut mökin käyttöön viikolla 20. Vuokra olisi omantunnon mukaan ja luovutettaisiin Polio + -keräykseen. Illan varsinaisena esityksenä oli veli Taunon Jäänmurtaja Volynetsin kaappaus 1918. Kyseessä on 1914 rakennettu alus, joka kuljetti ihmisiä ja tavaraa Suomenlahden yli. Esitys perustui luotsikapteeni Segesvenin kirjaan, mikä on julkaistu Janhosten sukuseuranlehdessä.29.3 Volynetsin palattua Kronstadista Hietalahteen se käskyn siirtyä Eteläsatamaan. Siellä laivaan astui Segersvenin johdolla 52 miestä punaiset nauhat olkavarsissa ja Työmies lehti kainalossa. Väärennetyllä käskypaperilla he jymäyttivät kapteeni Juhnevitsin, ja laiva saatiin liikkeelle merelle. Merellä kaapparit ottivat laivan haltuunsa laukaustakaan ampumatta ja Suomen lippu nostettiin salkoon. Laiva jatkoi matkaansa Tallinnaan. Tapahtumasta on tehty muistomitali, kaikkiaan ilm. 50 55 kpl. Ilpo Salminen Viikkokokous 19.3.2003 Veli Karl Ranta oli valinnut aiheekseen : Liikkeenjohdon muodit. Kuulimme johdonmukaisen ja seikkaperäisen esityksen eri aikakausille tyypillisistä johtamismenetelmistä. Periaatteessa Karlin lainauksen mukaan johtaminen on kaikkialla samaa, eri aloilla painottuvat vain erilaiset asiat. Jo n 2500 v sitten Sun Tzun teos Sodankäynnin taito pitää sisällään kaikki ne elementit, mitä aivan nykyaikaisimmissakin oppikirjoissa on luettavissa. Eri vuosikymmenillä on ollut otsikon mukaiset eri muotiilmiönsä eli 60-luvulla strateginen ja tavoitejohtaminen sekä motivaatiojohtaminen. Viimemainitusta Karl esitti vertauksen Caesarin Rooman aikaisten sotilaiden johtamisesta Kone Oy:n hissihuoltomiesten käyttäytymiseen. Molemmissa tapauksissa menetelmä Karlin mukaan pelasi hyvin. 70-luvulla muotia oli laatujohtaminen ja siihen liittyi itseohjautuvat ryhmät jne. Johtamista on tutkittu paljon ja Suomessakin Sydänmaa-Lakka on tehnyt väitöskirjan, jossa esitellään 69 erilaista johtamisfilosofiaa. Koko ajan ilmestyy kuitenkin uusia teoksia ja teorioita, mitkä ilmeisimmin ovat suurelta osin vanhan asian kertausta tai sitten aivan puppua. Ilpo Salminen

Viikkokokous 26.3.2003 Yhteyspäällikkö, meteorologi Kari Österberg piti esitelmän aiheesta: Ilmaston muutostarua vai totta? Österberg toimii yhteyspäällikkönä Ilmatieteen laitoksella tehtäväalueenaan lentosääpalvelut. Aluksi esitelmöitsijä määritteli sään ja ilmaston eron. Sää on hetkellinen tila, ilmastolla tarkoitetaan säätilan pitkäaikaista keskiarvoa. Kasvihuoneilmiö on maapallon ilmakehän ominaisuus, joka estää auringon valon tuottamaa lämpö karkaamasta takaisin avaruuteen. Kasvihuoneilmiö on siis maapallon elämän kannalta välttämätön ja tarpeellinen. Sen sijaan kasvihuoneilmiön voimistuminen, josta myös käytetään (erheellisesti) kasvihuoneilmiön nimeä, on vaikutuksiltaan maapallolle negatiivinen. Kasvihuonevoimistuminen johtuu ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntymisestä. Esiteolliseen aikaan verraten hiilidioksidin määrä on kasvanut 31 prosenttia, metaanin 150 prosenttia ja diatyppioksidin 17 prosenttia. Maapallon lämpötila on noussut viimeisen sadan vuoden aikana + 0,6 celsiusastetta. 1990 -luku oli vuosituhannen lämpimin vuosikymmen. Auringon aktiivisuuden syklinen vaihtelu ei riitä selittämään muutosta ja niinpä suurin osa ilmatieteen tiedeyhteisöstä pitää kasvihuoneilmiön voimistumista tosiasiana. Ilmaston muutoksen ennustamiseksi on kehitetty ennustemalleja, joiden lähtökohtana on tulevaisuuden taloudellinen kehityskulku. Skenaariot vaihtelevat fossiilisia polttoaineita runsaasti käyttävästä kulutusyhteiskuntamallista kestävän kehityksen malleihin. Oleellinen ero malleissa on energian ihmiskunnan energian kulutuksessa ja energian lähteissä. Mallien vaikutus maapallon keskilämpötilaan sadan vuoden päähän ennustettuna on seuraava: Kulutusmallissa nousu on + 5 astetta ja kestävän kehityksen mallissakin joka tapauksessa + 2,5 asteesta. Lämpeneminen on voimakkainta maapallon napa-alueilla. Valtamerien vedenpinta nousisi malleissa 0 80 cm. Etelä-Suomen ilmasto vastaisi mallien keskimääräisellä kehitysennusteella nykyistä Keski-Euroopan ilmastoa. Kasvihuoneilmiön voimistumisen haitallisia vaikutuksia ovat: alavien alueiden tulvat ja meren alle jääminen äärimmäisten sääilmiöiden voimistuminen ja lisääntyminen maapallon lämpimien alueiden kuivuminen heikentää viljelysatoja (kehitysmaat) luonnon monimuotoisuus vähenee trooppisten tautien esiintymisalue laajenee siirtolaisuus maapallolla lisääntyy. Suomen osalta esitelmöitsijä mainitsi lisäksi seuraavat haitat: Talvet ovat vähälumisia ja märkiä. Kasvitaudit ja -tuholaiset lisääntyvät. Ilmiöllä on Suomeen myös positiivia vaikutuksia: Kasvukausi pitenee, jolloin satotaso maanviljelyssä kasvaa. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy, saamme uusia lajeja. Kulutukseen ja energian tuotantoon liittyvät ratkaisut vaikuttavat siis oleellisesti koko maapallomme ilmaston kehitykseen. Lisätietoa aiheesta osoitteessa http://www.ilmasto.org (Reijo Orava)

HUHTIKUU 2003 Rolf Forsmanin Projektien IDEAPALKINTO 2001-2002 Nurmijärven klubille Rotarypiiri 1420 myönsi vuoden 2001-2002 Projektien kiertopalkinnon Nurmijärven klubille. Palkinnon tärkein peruste oli ns. Tarto projekti eli MGprojekti # 19437, jossa Tarton yliopistosairaalaan hankittiin Video-EEG-monitorointilaitteisto. Klubin puuhamies projektissa on ollut veli Matti Iivanainen. Palkintoon on vaikuttanut myös klubin muu aktiivisuus mm. veli Jyrki Lausvaaran Koulutus Elämään hanke. Kiitokset aktiivisille puuhamiehille. Viikkokokousmuistiot: Viikkokokous 2.4.2003 Viikkoesitelmän piti veli Jaakko Julkunen aikuislukiotoiminnasta. Aikuislukiotoiminta täytti syksyllä 2002 75 vuotta. Vuonna 1927 Yrjö ja Hilma Jansson saivat opetusministeriöltä luvan perustaa omilla varoillaan iltaoppikoulun Helsinkiin. Tätä voidaan pitää nykymuotoisen aikuislukion alkusysäyksenä. Maassamme toimii kaikkiaan parikymmentä aikuislukiota ja kolmisenkymmentä aikuislinjaa. Aikuislukioista 3 on yksityisiä ja reilut 50 kunnallisia. Iltakouluja on lähes 50 paikkakunnalla, ruotsinkieliset iltakoulut toimivat Helsingissä ja Vaasassa. Iltalukio soveltuu opiskelupaikaksi kaikille tavoitteellisesta, yleissivistävästä opiskelusta kiinnostuneille. Iltalukiot tarjoavat koulutusta niille, jotka haluavat suorittaa peruskoulun tai lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon haluavat kerrata tai täydentää tietojaan joissakin aineissa ja siten parantaa mahdollisuuksiaan päästä ammatillisiin oppilaitoksiin tai korkeakouluihin tarvitsevat yleissivistäviä opintoja päästäkseen eteenpäin omalla ammattialallaan

joutuvat hankkimaan perusvalmiuksia uutta ammattia varten esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai muun syyn vuoksi haluavat käyttää vapaa-aikaansa itsensä kehittämiseen esimerkiksi uutta kieltä tai tietotekniikkaa opiskelemalla. Opiskelu ei enää kuulu vain lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan se jatkuu koko elämän ajan. Opiskelun aloittaminen on mahdollista työhön sijoittumisen jälkeenkin. Usein luullaan, että oppimiskyky ja muisti heikentyvät iän mukana ja että aikuinen oppii huonommin kuin kouluikäinen. Aikuisopiskelijoiden kokemukset ja suoritetut tutkimukset ovat osoittaneet tämän käsityksen täysin vääräksi. Oppimiskyky pysyy jokseenkin ennallaan. Kyky oppia vaativiakin suorituksia säilyy vanhuuteen saakka. Aikuinen vain oppii asiat toisella tavoin kuin nuori kouluikäinen. Monet eläkeläiset opiskelevat esimerkiksi vieraita kieliä ja suorittavat erilaisia tutkintoja, esim. ylioppilastutkinnon. (www. IKLO.fi) (Jaakko Julkunen) Viikkokokous 9.4.2003 Asuntokaupasta ja asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä kertoi veli Klaus Sivén esityksessään. Oleellisesti asuntokauppaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yleinen kysyntä- ja tarjontatilanne, rahoitukseen liittyvät tekijät etenkin korko, työllisyystilanne, muuttoliike, verotukselliset tekijät sekä rakennustoiminta. Yksilön kannalta luottamus omaan talouteen ja sen kehitykseen on keskeinen vaikuttaja. Alueellisesti tarkastellen hintaerot ovat kasvaneet. Kasvukeskuksissa asuminen käy kalliimmaksi ja vastaavasti muuttotappioalueilla asuntojen arvo laskee. Edullinen korkotaso ja laina-aikojen pidentyminen ovat edistäneet ja ylläpitäneet vilkasta asuntokauppaa etenkin kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudun kehyskunnissa. Vilkas muuttoliike on koetellut kuntien voimavaroja järjestää tarvittavia palveluja. Suomalaisista 2/3-osaa asuu omistusasunnoissa ja vastaavasti suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa ja kiinteistöissä yleensä (Klaus Siven). Viikkokokous 16.4.2003 Veli Aulis Ylinen kertasi kesäkuussa Karjalaan tehtävän retken aikataulun ja reitin sekä tarvittavat asiapaperit. Matkan valmistelut ovat sujuneet hyvin. Veli Eero K. Niemi kertoi klubiesitelmässään uusien opetussuunnitelmien valmisteluprosessista, tuntijaoista ja arvioinnista sekä yleensä suomalaisen koulujärjestelmän saavutuksista verrattuna Euroopan muihin maihin. Sekä perusopetuksen että toisen asteen oppilaitoksissa on viime vuosikymmeninä uudistettu opetussuunnitelmia noin kymmenen vuoden välein. Perusopetuksen uusimmat opetussuunnitelmat astuvat voimaan jo vuonna 2004, mutta viimeistään vuonna 2006 ja toisen asteen opetussuunnitelmat vuonna 2005. Tämänkertaisten opetussuunnitelmien pohjaksi on pohdittu monilla tahoilla laajasti elämän ja opetuksen arvopohjaa (Jaakko Julkunen)

Viikkokokous 23.4.2003 Presidentti tiedotti, että piirin 1420 kiertävä projektipalkinto on annettu vuodeksi klubillemme. Tämä kunnian osoitus johtuu hyvin onnistuneesta Tarto-projektista, Koulutus elämään-projektin edistämisestä ja muusta mallikkaasta rotarytoiminnasta. Koulutus Elämään - ohjelma pohjautuu Australiassa 1970-luvulla kehitettyyn ja 1980-luvun puolivälissä Englantiin tuotuun Life Education - opetusohjelmaan (LEC). Tähän mennessä ohjelman piiriin on saatu yli 4 miljoona lasta 15 eri maassa. Suomeen ohjelman on tuonut Koulutus Elämään-säätiö, joka perustettiin syksyllä 2000 useiden vapaaehtoisjärjestöjen ja yksityishenkilöiden tuella. Hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja ja ehkäistä päihteiden väärinkäyttöä. Kohderyhmänä ovat 3-13-vuotiaat lapset ja nuoret. http://www.koulutuselamaan.fi Viikkoesitelmän piti Kivijuhlien toiminnanjohtaja Meebu Lahdenpää. Kesäteatteritoiminta alkoi Taaborinvuorella kesällä 1952. Puolessa vuosisadassa on nähty monta muutosta mutta nurmijärveläisille tuttu Tapio Virolainen on ollut lähes koko ajan mukana, peräti 45 vuotta. NUMMISUUTARIT: Aleksis Kiven omaperäisin teos Nummisuutarit on riemukas komedia viidessä näytöksessä. Sovitus ja ohjaus professori Paavo Liski. KIVIMYRSKY: Näytelmä perustuu Aleksis Kiven viiteen teokseen: Kullervo, Nummisuutarit, Seitsemän veljestä, Olviretki Schleussingenissa ja Kihlaus. Kivimyrskyn on käsikirjoittanut, säveltänyt ja ohjannut Katriina Honkanen. Koreografian on tehnyt Meri Nenonen. (Jaakko Julkunen)