Soveltuva juttu ohjeita Soveli- lehden avustajalle 1. Lehden julkaisija Soveli soveltavan liikunnan asiantuntija on Soveltava Liikunta SoveLi ry:n julkaisema alan erikoislehti ja SoveLin jäsenjärjestöjen maksuton jäsenlehti. SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntamahdollisuuksia jäsentensä kanssa. Jäsenjärjestöt ovat valtakunnallisia vammais-, liikunta- ja kansanterveysjärjestöjä, joiden 1 187 paikallisyhdistykseen kuuluu noin 341 400 henkilöjäsentä. Jäsenjärjestöissä liikunnalla on keskeinen asema vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten terveyden edistämisessä, sairauksien ja oireiden ehkäisyssä sekä hoidossa ja kuntoutuksessa. SoveLin jäsenjärjestöt Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Suomen CP- liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen MS- liitto ry Suomen Nivelyhdistys ry Suomen Luustoliitto ry Suomen Parkinson- liitto ry Psoriasisliitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Selkäliitto ry Suomen Sydänliitto ry 2. Soveli- lehti pähkinänkuoressa Soveli- lehdessä kerrotaan soveltavan ja terveyttä edistävän liikunnan asioista sekä jäsenjärjestöjen ja SoveLin liikuntatoiminnasta. Lehteä tehdään pienellä budjetilla, joten vapaaehtoisten avustajien merkitys lehden tekemisessä on suuri. Sovelin painos on noin 4 000 kappaletta ja se ilmestyy yleensä kaksi kertaa vuodessa sekä painettuna että näköislehtenä verkossa (pdf). Painetusta lehdestä suurin osa jaetaan maksutta jäsenjärjestöjen kautta muun muassa paikallisyhdistysten liikuntavastaaville ja vertaisohjaajille. Lisäksi lehteä jaetaan alan ammattilaisille, päättäjille, oppilaitoksiin ja asiasta kiinnostuneille. Soveli keskittyy nimensä mukaisesti soveltavaan liikuntaan. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus pitää yllä kuntoaan ja terveyttään, ja osa meistä tarvitsee liikkuakseen soveltamista. Liikunnan soveltaminen voi olla esimerkiksi sääntöjen tai ympäristön muuttamista siten, että kaikki halukkaat voivat osallistua liikuntaan. Parhaimmillaan liikkuja ei edes huomaa, että liikuntaa tai sen olosuhteita on räätälöity. 1
3. Ideasta jutuksi Jutun ideasta ja näkökulmasta kannattaa keskustella toimituksen kanssa. Mahdollisista juttu- ja kuvapalkkioista sovitaan mieluiten etukäteen. Sovelissa suositaan monipuolisia, tiiviitä juttutyyppejä. Mieti juttua kirjoittaessasi, voisiko osan sisällöstä irrottaa lyhyeksi kainalojutuksi tai faktalaatikoksi. Näihin voi koota esimerkiksi projektin taustatietoja tai luettelona kerrottavia faktoja. Alla on lueteltu ohjeellisia juttupituuksia, mutta niitä ei kannata tuijottaa liian tarkasti. Tarkempia vinkkejä kirjoittajille on koottu lukuun 4. Joskus toimitus joutuu muokkaamaan kokeneenkin kirjoittajan juttua niin, että se sopii paremmin lehden kokonaisuuteen ja lukijakunnalle. Paljon muokatut jutut tarkistutetaan kirjoittajalla. Kaikkiin juttuihin on hyvä liittää kuva tai useampi. Ne havainnollistavat aihetta ja lisäävät jutun kiinnostavuutta. Pääkirjoitusten ja kolumnien yhteydessä on kuva kirjoittajasta passikuvan sijaan voit lähettää myös liikunnallisen kuvan itsestäsi. Lehteen voi lähettää myös irtokuvia tapahtumista. Juttujen merkkimääriä (sisältäen välilyönnit): Pääkirjoitus: max 2 150 merkkiä, alaosan PS- kirjoitus: 870 merkkiä Kolumni: 2 000 merkkiä Sparraaja: 4 400 merkkiä Sivun juttu: 1 800 merkkiä Aukeaman juttu yhteensä noin 4 500 merkkiä, palasteltuna esimerkiksi: - pääjuttu 2 500 3 500 merkkiä (noin 1 liuska pistekoolla 10) - kainalojuttu 800 1 200 merkkiä Ja/TAI faktalaatikko: 450 600 merkkiä 3 sivun juttu noin 6 500 merkkiä, palasteltuna esimerkiksi: - 5 500 merkkiä (vajaat 2 liuskaa pistekoolla 10) - kainalojuttu ja/tai fakta, yhteensä 1 000 merkkiä Lyhyet uutiset: 330 1 300 merkkiä Vinkki: Tarkista jutun pituus Wordissa. Klikkaa: Tiedosto/Arkisto > Ominaisuudet > Tilastot > Merkkimäärä TAI: File > Properties > Statistics > Characters (with spaces) 2
4. Jutun kirjoittaminen Seuraavaan on koottu jutun kirjoittamisen perusasioita. Ohjeet on tarkoitettu avuksi, ja luovuus on luonnollisesti sallittua ja suotavaa! Kuusi peruskysymystä. Koeta vastata jutussasi ainakin seuraaviin kysymyksiin: kuka, mitä, missä, milloin, miten ja miksi. Näillä pääsee jo pitkälle. Otsikko. Lyhyt, naseva ja kiinnostava, esim. 4 6 sanaa. Hyvässä otsikossa on verbi. Ingressi. Ingressi tarkoittaa johdantokappaletta otsikon ja jutun välissä. Se tiivistää jutun idean, soveli- näkökulman 1 2 lauseessa. Usein toimitussihteeri muokkaa ingressin, mutta voit tehdä sen myös itse. Leipäteksti. Leipäteksti eli leipis on jutun perustekstiä. Sijoita uusi ja tärkeä asia jutun kärkeen, mielellään jo ensimmäiseen kappaleeseen. Mieti, mikä on oleellista ja uutta juuri tämän lehden lukijoille. Jutun alussa voi toki olla myös jokin lukijaa houkutteleva koukku, kuten repliikki tai toiminnan kuvaus. Selkeys ja johdonmukaisuus. Leipätekstin yhdessä kappaleessa on yleensä noin 3 4 lausetta, jotka käsittelevät samaa asiaa, eli nyrkkisääntönä on: yksi ajatus per kappale. Peräkkäisten kappaleiden tulisi edetä johdonmukaisesti ja selkeästi. Varo ammattislangia, hallintokieltä ja turhia täytesanoja. Kun lukijoina on sekä maallikoita että asiantuntijoita, kirjoitetaan niin, että maallikkokin ymmärtää, mistä on kyse. Konkreettisuus ja esimerkit auttavat jokaista lukijaa ymmärtämään asian. Houkuttele väliotsikolla. Väliotsikot kuljettavat lukijaa eteenpäin. Ne houkuttelevat tekstin pariin ja tiivistävät seuraavien kappaleiden asian. Aukeaman jutussa on noin 3 4 väliotsikkoa. Sitaatit. Jos olet haastatellut tai lainaat jotakuta juttuusi, erota repliikit omasta tekstistäsi. Soveli- lehdessä käytetään sitaattimerkkinä ajatusviivaa. Wordissa saat pitkän viivan painamalla yhtä aikaa ctrl + miinusmerkki (näppäimistön oikeassa yläkulmassa). Esimerkki sitaatista: Ryhmässä käy 12 liikkujaa, liikuntavastaava Anne Linkki sanoo. Tekijät, lisätieto ja lähteet. Kerro kirjoittajan ja kuvaajan nimet jutun lopussa. Mainitse tarvittaessa myös nettilinkit tai yhteystiedot lisätiedosta kiinnostuneita varten. Kerro myös, jos artikkelisi perustuu tiettyihin lähteisiin. Kuvateksti ja nimet. Kuvatekstin tehtävä on ankkuroida kuvan merkitys. Minimissään se kertoo, keitä kuvassa on ja missä kuva on otettu. Kun kuvassa on vain muutama tunnistettava ihminen, nimet on kohteliasta mainita. Kuvatekstissä voit kertoa myös asian tai yksityiskohdan, jota ei ole jutussa. Pari lausetta riittää. Oikolue. Anna juttu jonkun toisen luettavaksi ennen lähettämistä, jos mahdollista. Vinkki: Oikolukuohjelma löytää lyöntivirheet. 3
Tekstimuotoilut ja tallennus Muotoiluja ei tarvita. Erota otsikot ja kappaleet yhdellä enterin painalluksella (rivinvaihto). Älä tee mitään tekstimuotoiluja, sillä ne joudutaan poistamaan ja tekemään joka tapauksessa taitossa erikseen. 5. Kuva välittää tietoa ja tunnelmaa! Soveli- lehti tarvitsee mahdollisimman korkealaatuisia kuvia liikunnasta ja ihmisistä. Lehdessä koetetaan välittää moniarvoista kuvaa erilaisista liikkujista. Kuvissa onkin tarkoitus näkyä monenlaisia liikuntamuotoja, miehiä ja naisia sekä eri- ikäisiä ja eri tavalla liikkuvia ihmisiä. Jos se on mahdollista, pyydä kuvattavia pukeutumaan värikkäästi! Kysy lupa! Jos kuvaat tai lähetät kuvia SoveLille, kysy kuvattavilta lupa kuvan käyttämiseen SoveLin julkaisuissa. Lehti julkaistaan sekä painettuna että pdf- muodossa verkossa. Kirjoita muistiin kuvattavien nimet ja puhelinnumerot. Lehtikuvauksen perusasioita Kuvat. Digitaalikuvat ovat helpoimpia ja nopeimpia siirtää, mutta diat ja tavalliset paperikuvat ja piirroksetkin käyvät hyvin. Kuvan koko. Digikuvat kannattaa ottaa mahdollisimman suurina. Valitse kameran asetuksista kuvan kooksi (size) mahdollisimman suuri tiedostokoko (esimerkiksi Full, Large, Tiff). Kirjapainotekniikka vaatii isomman tiedoston kuin tietokoneen näyttö. Vinkki: tarkista tiedoston koko klikkaamalla Oma tietokone (valitse kansio, jossa kuva on) > Näytä > Tiedot ja tarkista tiedostoko toisesta sarakkeesta Sama englanniksi: My computer > View > Details > Size (kuva alla). Painokelpoisen kymppikuvan tiedostokoko on yleensä yli 1 000 KB (kilotavua) eli yli megan kokoinen (1 MB). Yli 5 000 KB:n kuvasta saa jo sivun kokoisen kuvan lehteen, kun 200 kilotavun kuvasta tulee painettuna postimerkin kokoinen. Toimintaa. Tapahtumista ja toiminnoista otetut kuvat kiinnostavat enemmän kuin poseerauskuvat, vaikka joskus niitäkin tarvitaan. Mieti millainen toiminta havainnollistaa juttusi sisältöä! 4
Jalkazoomi. Ota kuva tarpeeksi läheltä. Lähikuvat, joissa on 1 2 henkilöä, toimivat parhaiten. Käytä jalkazoomia! Mieti kuvakulma. On kohteliasta ottaa kuva aina kuvattavan silmien tasolta tämä unohtuu helposti lapsia tai pyörätuolia käyttäviä ihmisiä kuvattaessa. Joskus on tarkoituksenmukaista kuvata sammakko- tai lintuperspektiivistä, esimerkiksi ryhmiä kuvatessa voi kokeilla eri vaihtoehtoja. Sommittele. Kuvattavien ei välttämättä tarvitse olla keskellä kuvaa, vaan esimerkiksi kuvan keskiviivan oikealla/vasemmalla puolella (kultainen leikkaus). Tarkenna tällöin kuvattavaan kohteeseen, älä kuvan keskelle. Nimeä lähettämäsi kuvat, kirjaa ylös kuvauspäivä, kuvauspaikka ja kuvattavien nimet (vrt. kuvateksti). Tästä on hyötyä myös itsellesi. Ylivalottuneita kuvia (esim. salama) on vaikea parantaa, mutta hämäriä kuvia toimitus voi käsitellä hiukan paremmiksi. Lähetä kuva toimitukselle joko postitse (paperikuvat, diat, cd) tai sähköpostin liitetiedostona (jpg, tiff). 6. Sovelin toimituksen yhteystiedot: Soveli- lehti Päätoimittaja Heidi Hölsömäki Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere gsm 050 544 1028 toimitus@soveli.fi 5