Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Suomen metsäkeskus 2014 Jussi Laurila (toim.)
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jussi Laurila (toim.) Suomen metsäkeskus 2014
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Jussi Laurila (toim.) Julkaisija: Taitto: Kannen kuva: Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hanke, Suomen metsäkeskus Terttu Välkkilä Jussi Laurila ISBN 978-952-283-014-2, nid. ISBN 978-952-283-015-9, pdf Vammalan Kirjapaino OY, Sastamala 2014
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 5 } Tiivistelmä Tämän kehitysohjelman tavoitteena oli edistää uusien metsäpalveluyritysten syntyä ja olemassa olevien yritysten kasvua maassamme. Pääpaino kehitysohjelmassa oli metsäpalveluyrittäjien ja yrittäjiksi aikovien koulutustarpeiden selvittämisessä ja koulutuksen järjestämisessä. Hyviä käytäntöjä haettiin aikaisemmista sekä käynnissä olevista metsäpalveluyrittäjyyttä käsittelevistä hankkeista ja tutkimuksista. Metsänomistajille, metsäorganisaatioille, metsäpalveluyrittäjille ja osuuskunnille tehtiin kyselytutkimukset metsäpalveluyrittäjyyden nykytilan ja kehitysnäkymien kartoittamiseksi. Metsäpalveluyrittäjien palveluihin oltiin tyytyväisiä ja palveluiden käytön uskottiin kasvavan tulevaisuudessa. Olemassa olevien toisen asteen tutkinnonosien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinnoksi tarkasteltiin uuden tutkinnon vaihtoehtona. Ammattitutkintoon sopivat osat löytyivät metsätalousyrittäjän ammattitutkinnosta, metsämestarin erikoisammattitutkinnosta, metsäalan perustutkinnosta, metsäkoneenkuljettajan ammattitutkinnosta, bioenergia-alan ammattitutkinnosta, yrittäjän ammattitutkinnosta ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnosta. Toimenpiteinä metsäpalveluyrittäjyyden edistämiseksi esitettiin lyhytkestoisen räätälöidyn koulutuksen järjestämistä nykyisille metsäpalveluyrittäjille ja toisen asteen ammattitutkinnon järjestämistä yrittäjiksi aikoville. Metsäpalveluyrittäjyyttä voitaisiin edistää myös toisen asteen erikoisammattitutkinnolla ja korkea-asteen koulutuksella. Erityisesti liiketoimintaosaamiseen sekä markkinointiin liittyviä taitoja tulisi kehittää. Kehitysohjelma laadittiin Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvityshankkeessa, jonka toteutti Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Hankkeen rahoitus saatiin EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Avainsanat: ammattitutkinto, kehitysohjelma, koulutus, kyselytutkimus, metsäpalveluyrittäjä, yrittäjyys
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 7 } SISÄLLYS TIIVISTELMÄ.................................................................................. 5 1 JOHDANTO................................................................................11 Jussi Laurila 1.1 Metsäpalveluyrittäjyys.................................................................11 1.2 Liiketoimintaympäristö.................................................................12 1.3 Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia.....................................................13 1.4 Yrittäjyyden merkitys..................................................................14 1.5 Tavoitteet...............................................................................15 2 AIKAISEMMAT HANKKEET JA SELVITYKSET............................................16 Jussi Laurila 2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke................................................16 2.2 Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma...........................17 2.3 Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma 2012-2013.................................18 2.4 Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle......................19 2.5 Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke.................................20 2.6 Elinvoimaa metsistä -hanke............................................................21 2.7 Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke..................................22 2.8 Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona.....................23 2.9 Mikkelin ammattikorkeakoulun virtuaaliopintojakso..................................24 2.10 Huomisen metsäpalveluyrittäjyys....................................................25 3 METSÄNOMISTAJIEN HAASTATTELUT..................................................26 Jarmo Uimonen 3.1 Haastatellut metsänomistajat..........................................................26
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 8 } 3.2 Haastattelujen tulokset metsänomistajien vastaukset esitettyihin kysymyksiin....29 3.2.1 Käytetyn palvelun valintaperusteet..............................................29 3.2.2 Asiakaskokemus..................................................................29 3.2.3 Palvelutoiveet työlajeittain.......................................................31 3.2.4 Lähivuosien metsänhoitotyöt ja palveluntarve...................................31 3.2.5 Metsäpalveluyrittäjien lisätarve..................................................33 3.2.6 Muiden toimijoiden palveluiden käyttö...........................................34 3.2.7 Sanalliset vastaukset.............................................................35 3.3 Tulosten tarkastelua....................................................................36 4 METSÄORGANISAATIOIDEN HAASTATTELUT...........................................37 Pekka Moilanen 4.1 Metsäalan toimijoiden haastattelut....................................................37 4.1.1 Tulokset vastaukset esitettyihin kysymyksiin..................................38 4.1.2 Päätelmät.........................................................................45 4.2 Metsäpalveluyrittäjien haastattelut....................................................46 4.2.1 Tulokset vastaukset esitettyihin kysymyksiin..................................46 4.2.2 Päätelmät.........................................................................49 5 OSUUSTOIMINNAN SOVELTUVUUS.....................................................50 Pekka Moilanen 5.1 Yleistä osuustoiminnasta...............................................................50 5.2 Osuustoimintamalli lämpöyrittäjyydessä ja metsäpalvelujen tuottamisessa..........50 6 TUTKINTOJENOSIEN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET.............................53 Asko Ämmälä, Sedu 6.1 Perustutkintojen ja ammattitutkintojen erot..........................................53 6.2 Metsäpalveluyrittäjiltä odotetut palvelut..............................................54
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 9 } 6.3 Metsäpalveluyrittäjien osaamisaluetta lähinnä olevat tutkinnot......................54 6.4 Tutkinnonosat ja valintamahdollisuudet...............................................55 6.5 Metsäpalveluyrittäjän koulutuksen vaatimukset ja tutkintojen vastaavuudet........61 6.6 Koulutusrakenne-esimerkit............................................................62 6.7 Yhteenveto.............................................................................64 7 TOIMENPITEET METSÄPALVELUYRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI.....................67 Jussi Laurila 7.1 Metsäpalveluyrittäjän ammattitutkinto................................................67 7.2 Erikoisammattitutkinto ja korkea-asteen koulutus....................................68 7.3 Metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutus....................................................70 7.4 Keskeisiä koulutusaiheita metsäpalveluyrittäjille......................................70 7.4.1 Puuntuotanto ja metsänhoito....................................................71 7.4.2 Puukauppa ja puunkorjuu.........................................................71 7.4.3 Metsäsuunnittelu.................................................................71 7.4.4 Metsälait ja tukijärjestelmät......................................................71 7.4.5 Liiketoimintaosaaminen..........................................................72 7.4.6 Tietotekniikka....................................................................72 7.4.7 Työturvallisuus, työtekniikka ja työhyvinvointi...................................73 7.4.8 Metsäenergia.....................................................................73 7.4.9 Luonnonsuojelu ja metsäluonnonhoito...........................................73 7.5 Riskit ja pullonkaulat...................................................................74 8 JOHTOPÄÄTÖKSET........................................................................75 Jussi Laurila KIITOKSET...................................................................................77 LÄHTEET.....................................................................................78 LIITETAULUKKO 1...........................................................................82
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 11 } 1 Johdanto Jussi Laurila Käsillä oleva kehitysohjelma on laadittu Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hankkeella. Hankkeen toteuttivat Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lounais-Suomen alueyksiköt. Yhteystyötahoina olivat Sedu Aikuiskoulutus Etelä-Pohjanmaalta, Kainuun ammattiopisto Kainuusta ja Winnova Satakunnasta. Hankealueen muodostivat Etelä-Pohjanmaan, Kainuun ja Satakunnan maakunnat. Hanketta rahoitti EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelma ja rahoituksen myönsi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus. 1.1 Metsäpalveluyrittäjyys Metsäpalveluyritys on yritys joka tarjoaa palveluja pääsääntöisesti metsätaloudelle. Metsäpalveluyritysten asiakkaita voivat olla yksityismetsänomistajat, metsäteollisuusyritykset, metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, kunnat ja seurakunnat. Osa asiakkaista voi olla myös metsäpalveluyritysten kilpailijoita (Markkula 2005, Rieppo toim. 2010). Toimialana metsäpalveluyrittäjyys on suhteellisen pieni ja nuori (Markkula 2005). Metsäpalveluyrittäjyyden kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät (Rieppo toim. 2010). Metsäpalveluyritys voi olla yhden miehen tai naisen yritys, joka tekee suorittavaa työtä metsässä kuten istutusta ja taimikonhoitoa. Metsäpalveluyrityksessä voi olla myös useita työtekijöitä, jotka tekevät edellä mainittuja työtehtäviä (Rieppo toim. 2010). Yrittäjät voivat myös erikoistua ja tarjota asiakkailleen uusia palvelumuotoja perinteisten rinnalle. Suorittavan työn lisäksi metsäpalveluyritykset voivat tehdä toimihenkilöpalveluita kuten puukaupan avustusta ja metsänhoidon neuvontaa (Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsäpalveluyrityksen palveluihin voivat kuulua tila-arvioiden teko, metsäteiden ja -ojien suunnittelu sekä rahoitushakemusten laadinta. Markkinoilla on tilaa myös täysin uusille palveluille.
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 12 } Metsäpalveluyritykselle on tyypillistä kevyen organisaation joustava toiminta. Metsänhoitotöiden painottuminen kesäaikaan voi kuitenkin aiheuttaa metsäpalveluyrittäjyyteen osa-aikaisuutta (Rieppo toim. 2010). Moni metsäpalveluyrittäjä on työskennellyt aikaisemmin toimihenkilönä jossain metsäalan organisaatiossa kuten metsänhoitoyhdistyksessä tai metsäkeskuksessa (Markkula 2005). Metsäpalveluyrittäjyys soveltuu myös maatalouden liitännäiselinkeinoksi. Kärhän ym. (2000) tutkimuksen mukaan menestyneimpien metsäpalveluyritysten taustalla on mm. aikaisempaa työnjohtokokemusta. Vuonna 2008 maassamme oli noin 650 metsäpalveluyritystä, joiden työllisyysvaikutus oli yhteensä 1000 henkilötyövuotta. Yritysten liikevaihto oli yhteensä 46 milj. ja keskimäärin 70000 /v yritystä kohti (Rieppo 2008). Metsäpalveluyritykset työllistävät keskimäärin alle kaksi henkilöä per yritys (Saarinen & Rantala 2010). Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2002 metsäpalveluyrityksiä oli noin 500 ja työntekijöitä niissä suunnilleen saman verran (Rieppo toim. 2010). Hankealueella metsäpalveluyrittäjiä oli vuoden 2014 alussa seuraavasti: Etelä-Pohjanmaa 39 yrittäjää, Kainuu 25 yrittäjää ja Satakunta 16 yrittäjää. Luvuissa ovat mukana Kemera -hankkeita lähivuosina toteuttaneet yrittäjät (osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja toiminimet) sekä metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelun neuvojien nimeämät metsäpalveluyrittäjät. Luvuista saattaa puuttua joitakin satunnaisesti metsäpalveluita tuottavia sivutoimisia yrittäjiä. Luvuissa ei ole mukana myöskään päätoimisia metsäkoneyrittäjiä. 1.2 Liiketoimintaympäristö Metsäpalveluyritysten asiakaspohja on usein laajempi kuin esimerkiksi metsäkoneyrittäjillä. Tärkeitä asiakkaita on useita ja yksittäisen asiakaan merkitys on suhteellisen pieni. Asiakassuhde voi olla joko pitkäkestoinen tai kertaluontoinen. Yrittäjät voivat myös jonkin verran valita asiakkaitaan ja näin ollen valita parhaiten tuottavia töitä. Uusia asiakkaita saadaan pääasiassa vanhojen asiakkaiden kautta, mutta jonkin verran tehdään myös markkinointia. Uusien metsäpalveluyrittäjien alalle tulo on helppoa, koska suurta alkupääomaa ei tarvita ja palveluille on kysyntää. Yleensä ottaen
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 13 } metsäpalveluyritysten työllisyystilanne onkin hyvä (Markkula 2005). Metsäpalveluyritysten vahvimmat markkinaedut ovat henkilöstön ammattitaito, hyvä maine, henkilökohtaiset asiakassuhteet ja palveluiden/tuotteiden hyvä laatu (Kärhä ym. 2000, Markkula 2005). Metsäalan liiketoimintaympäristössä on sekä lakisääteisiä että voittoa tavoittelevia organisaatioita. Eri metsäalan organisaatiot tarjoavat jossain määrin myös samoja palveluita asiakkailleen. Metsänhoitoyhdistykset sekä työllistävät metsäpalveluyrityksiä että ovat jossain määrin näiden kilpailijoita. Myös Otso Metsäpalvelujen tarjoamia maksullisia palveluita tekevät niin ikään metsäpalveluyritykset, mutta samaan aikaan Otso Metsäpalvelut voivat myös työllistää metsäpalveluyrittäjiä. Lisäksi isot metsäyhtiöt kilpailevat metsänhoitotöistä metsäpalveluyritysten kanssa, mutta tarjoavat samalla myös töitä yrittäjille. Metsäkoneyritykset voivat myös käyttää metsäpalveluyritysten palveluja, mutta koneyrittäjät eivät useinkaan ole metsäpalveluyritysten kilpailijoita (Markkula 2005, Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). Ennen keskeisiä lakimuutoksia metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten kilpailuasema oli ylivoimainen metsäpalveluyrityksiin verrattuna. Esimerkiksi metsäsuunnitelmien teon osalta tilannetta vääristi se, että valtion tukea sai ainoastaan metsäkeskus vaikka suunnitelmia saattoi tehdä kuka tahansa metsäammattilainen. Metsänhoitoyhdistysten saama lakisääteinen metsänhoitomaksu vääristää niin ikään kilpailua (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). Tältä osin laki kuitenkin muuttuu vuonna 2015 ja metsänhoitomaksua peritään viimeisen kerran vuodelta 2013, joka kannetaan vuonna 2014. Lainsäädännön muuttumisen myötä metsäpalvelumarkkinat ovat avautumassa ja kilpailuneutraliteetti markkinoilla toteutumassa. 1.3 Kysyntää ja kasvumahdollisuuksia Metsäpalveluyritysten palveluille on kasvavaa kiinnostusta kaikissa metsänomistajaryhmissä ja metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuudet näyttävät hyviltä (Rieppo toim. 2010, Saarinen & Rantala 2010). Kärhän ym. (2000) tutkimuksen mukaan metsäpalveluyrittäjät eivät ehtineet hoitamaan kaikkia tarjottuja töitä. Nykyään yhä harvempi metsänomistaja tekee itse hakkuita ja hoitotöitä metsissään, vaikka työt sinänsä eivät ole metsissä vähentyneet. Toimintatavat ovat muuttuneet ja metsätyöt
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 14 } teetetään yhä useammin ostopalveluna (Rieppo toim. 2010). Lisäksi metsätalouden ja -teollisuuden rakenneratkaisut ja ulkoistamiset ovat luoneet uusia mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjyydelle (Markkola ym. 2008). Alihankinta on voimistunut 2000-luvulla merkittävästi puunkorjuu- ja puunkuljetusaloilla (Rieppo toim. 2010). Tämä on lisännyt ja lisää edelleen metsäpalveluyritysten osuutta useissa eri työlajeissa. Osa metsäpalveluyritysten kasvumahdollisuuksista syntyy metsänhoitoyhdistysten ulkoistaessa palvelutuotantoaan. Myös kunnat, seurakunnat ja yhteismetsät ovat potentiaalisia kohderyhmiä metsäpalveluyrityksille (Rieppo toim. 2010). Metsäpalveluyritysten kehityshankkeissa keskeisimmäksi teemaksi on noussut kannattava kasvu. Kasvun toteutumisen edellytyksenä on yrityksen halu ja kyky kasvaa (Rieppo 2008). Myös yhteiskunnan kasvuyrittäjyyttä edistäviä kehittämistoimia voidaan tarvita. Yrityksen koko on tärkeää yrityksen kannattavuuden, kehittymisen ja uskottavuuden kannalta (Rieppo toim. 2010). Kärhän ym. (2000) mukaan menestyvän metsäpalveluyrityksen liikeidea on jollain tavalla omaperäisempi ja luovempi kuin muilla. Ruotsissa on havaittu parhaiten menestyvän niiden metsäpalveluyritysten joiden toiminta perustuu etukäteen laadittuun strategiaan (Markkola ym. 2008). Metsäpalveluyritysten työmäärän kasvu johtuu pääasiassa metsäteollisuusyritysten töiden ulkoistamisesta. Ruotsissa metsäpalveluyritysten käyttöön metsänhoitotöissä on siirrytty jo hieman Suomea aikaisemmin ja siellä on jo nähtävissä jonkin verran markkinoiden kasvun hiipumista. Kasvua on kuitenkin edelleen yksityismetsätalouden puolella niin Suomessa kuin Ruotsissakin (Markkola ym. 2008). Kasvun ja laadukkaiden palveluiden tuotannon turvaamiseksi tarvitaan lyhytkestoista räätälöityä koulutusta nykyisille metsäpalveluyrittäjille ja pidempikestoista tutkintoon johtavaa koulutusta yrittäjiksi aikoville (Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen 2010). 1.4 Yrittäjyyden merkitys Kansantaloudellemme on ensiarvoisen tärkeää, että maassamme on työllistävää ja kasvavaa yritystoimintaa, joka luo hyvinvointia. Uudet yritykset kasvattavat kansantaloutta ja tuovat taloudellista lisäarvoa (Rainio 2009). Yritystoiminnalla on suuri
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 15 } merkitys myös aluetalouteen. Etenkin metsä- ja puualan yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla (Rieppo 2008). Metsäpalveluyrittäjyys voi parhaimmillaan lisätä joustavuutta, kilpailua ja uutta osaamista metsäalalla, mutta metsätalouden kustannusjahdissa se ei kuitenkaan ole automaatioratkaisu. Metsäpalveluyrittäjät ovat yksi pieni osa kokonaisuutta, jolla voidaan optimoida maamme metsätalouden tulosta (Markkola ym. 2008). Tulosta ei kuitenkaan saa ottaa metsäpalveluyrittäjien selkärangasta. Yritystoiminnasta on saatava kohtuullinen korvaus sekä työlleen että sijoittamalleen pääomalleen. Metsäpalveluyritykset voivat erikoistua ja saada kustannustehokkuutta mm. pienistä yleiskuluista (Markkola ym. 2008). Metsien kasvatukseen ja hoitoon tarvitaan koulutettuja ja ammattitaitoisia yrittäjiä. 1.5 Tavoitteet Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun esiselvitys -hankkeen tavoitteena oli laatia esiselvitys metsäpalveluyrittäjyyden kehitysohjelmaksi. Selvityksen pääpaino oli koulutusja kehitystarpeiden kartoittamisessa. Selvityksen perusteella arvioitiin metsäpalveluyrittäjien ammattitutkinnon tarve sekä metsäpalveluyrittäjien lisäkoulutuksen tarve ja organisointi. Työssä käytiin läpi aikaisempia ja käynnissä olevia metsäpalveluyrittäjyyttä käsitteleviä hankkeita. Lisäksi tehtiin haastattelututkimukset metsänomistajille, metsäorganisaatioille sekä osuuskunnille ja selvitettiin olemassa olevien tutkintojen osien hyödyntämismahdollisuudet metsäpalveluyrittäjien kouluttamisessa. Selvityksen kokonaistavoitteena oli edistää metsäpalveluyrittäjyyttä hankealueella.
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 16 } 2 Aikaisemmat hankkeet ja selvitykset Jussi Laurila 2.1 Metsäbioenergia-alan esiselvityshanke Metsäbioenergia-alan esiselvityshanketta (1.12.2010-31.7.2011) toteutti Länsirannikon Koulutus Oy Winnova Satakunnasta. Hanketta rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma ja rahoituksen oli myöntänyt Satakunnan ELY-keskus. Hankeen tavoitteena oli tukea metsäbioenergia-alan koulutuksen kehittymistä. Hanke selvitti metsäbioenergia-alan toimintaa sekä tahtotilaa Satakunnassa. Kohderyhmänä olivat bioenergia-alan PK-yritykset sekä bioenergia-alan toiminnasta ja koulutuksesta kiinnostuneet henkilöt (Metsäbioenergia-alan 2011, Satakunnan ELY-keskuksen 2012). Esiselvityksen perusteella yrittäjien osaamisessa tärkeäksi koettiin ammatillinen perusosaaminen sekä rahoituksen että kannattavuuden hallinta tukijärjestelmineen. Ennakointi ja joustavuus ovat yrittäjän tärkeitä ominaisuuksia ja osaamistarpeet ovat laaja-alaisia, sillä yrittäjä on yksin vastuussa useista tekijöistä samanaikaisesti. Liiketoimintaosaamisen toivottiin eniten koulutusta ja varsinkin heille, jotka harkitsevat yrittäjiksi ryhtymistä. Lisäksi raportissa todettiin, että metsäkoneyrittäjille pitäisi järjestää erikoisammattitutkinto, jossa paneudutaan yrittämiseen (Metsäbioenergia-alan 2011). Tulevaisuuden metsäbioenergia-alan koulutus koettiin kiinnostavana asiana. Yrittäjät eivät kuitenkaan haluaisi sitoutua pitkäaikaiseen koulutukseen. Verkko-oppimisympäristöjen merkitys koettiin tärkeänä, koska yrittäjät haluavat panostaa koulutukseen arkiajan ulkopuolella. Opetuksen tarpeellisuus korostuu käytännössä oppijoilla, joilla on vähän työkokemusta (Metsäbioenergia-alan 2011).
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 17 } 2.2 Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma -projektin toteutusaika oli 1.3.2012-28.2.2013. Projektia toteutti Suomen metsäkeskuksen julkiset palvelut Etelä-Savon alueyksikkö, jossa projektipäällikkönä oli Seppo Ollikainen. Hankkeen vastuuviranomaisena oli Etelä-Savon maakuntaliitto ja toimialueena oli Etelä-Savon maakunta. Hankkeen kohderyhmänä olivat metsä- ja puutuotealan sekä metsäbioenergia-alan eteläsavolaiset mikro- ja PK-yritykset sekä toimialan kehittämisestä vastaavat toimijat ja organisaatiot. Välillisinä kohderyhminä olivat metsäteollisuusyritykset, koulutusorganisaatiot, neuvontaorganisaatiot, konsulttiorganisaatiot, oppilaitokset, korkeakoulut sekä kuntien elinkeino- ja kehitysyhtiöt (Euroopan aluekehitysrahaston 2013). Projektin tuloksena syntyi Etelä-Savon metsä- ja puuklusterin kehittämissuunnitelma, jossa analysoitiin Etelä-Savon ainespuu- ja metsäenergiavarat sekä toimialan yrityskenttä ja kuvattiin keskeiset liiketoimintamahdollisuudet ja kehittämistarpeet (Euroopan aluekehitysrahaston 2013). Kehittämisohjelmassa todetaan, että metsäpalveluyrityksiä on vielä suhteellisen vähän, vaikka niiden määrä on kasvanut viime vuosina. Metsäpalvelujen tuottamisessa nähdään kuitenkin merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Edelleen kehittämisohjelmassa todetaan, että metsänhoidon tehostaminen mahdollistaa metsäpalveluyrittäjyyden lisäämisen. Raportin mukaan suorat sopimukset metsäpalveluyritysten ja metsänomistajien sekä muiden palvelujen käyttäjien välillä lisääntyvät. Myös metsätalouden ulkopuolisissa asiakkaissa (sähköverkkoyhtiöt, energiantuottajat, piha- ja puistometsien omistajat) nähdään potentiaalisia metsäpalveluyrittäjien palvelujen käyttäjiä. Niin ikään luonnonhoitotöiden toteutuksessa nähdään mahdollisuuksia metsäpalveluyrittäjien näkökulmasta. Osaaville ja koulutetuille metsäpalveluyrittäjille voi löytyä mahdollisuuksia myös metsätilojen sukupolvenvaihdosten toteutuksen avustamisessa (Ollikainen & Vento 2013). Kehittämisohjelman mukaan metsäpalveluyrittäjyyden keskeisiä haasteita ovat asiakkaiden tavoittaminen ja osaavaan työvoiman saaminen. Lisäksi haasteena saattaa olla töiden kausiluonteisuus, joka vaikuttaa työntekijöiden sitoutuneisuuteen. Asiakassuhteiden luominen ja markkinointi ovat pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää sekä osaamista että ajanmukaisia tietojärjestelmiä ja toimintatapoja (Ollikainen & Vento 2013).
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 18 } 2.3 Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma 2012-2013 Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma -hanketta, joka oli osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Metsäpalveluyrittäjät olivat vahvasti mukana hankkeessa. Projektipäällikkönä toimi Marjut Makkonen Hämeen ammattikorkeakoulusta ja hankkeen toimialueena oli Uusimaa, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Häme (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk 11.9.2013). Hankkeen perustana oli vuonna 2010 tehty esiselvitys, jossa nousi esiin seuraavat kolme teemaa: 1. metsätietojärjestelmän kehittäminen, 2. yhteismetsäkoulutus ja 3. verkostoituminen. Metsätietojärjestelmien kehittäminen -osiossa Tapio testasi eri tietojärjestelmien soveltuvuutta metsäpalveluyrittäjille ja loi testien pohjalta suosituksia yrittäjille (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk 11.9.2013). Yhteismetsäkoulutus oli metsäpalveluyrittäjille suunnattu ammattikorkeakoulutasoinen koulutushanke, jonka laajuus oli 20 opintopistettä. Koulutus ei ollut kuitenkaan tutkintoon johtavaa. Opinnot toteutettiin lähi- ja etäopiskeluna. Tavoitteena oli antaa valmiudet yhteismetsäisännöintiin. Koulutus käynnistyi maaliskuussa 2013 ja päättyi huhtikuussa 2014. Koulutukselle oli kysyntää ja koulutuksen jatkoa mietitään (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk 11.9.2013). Kolmas moduuli verkostoituminen toteutettiin metsäpalveluyrittäjien pienryhmätyöskentelynä. Työkaluina voitiin käyttää mm. olemassa olevia atk-sovelluksia kuten esim. John Deeren TimberOfficea. Lisäksi pienryhmissä pyrittiin kehittämään mm. metsäpalveluyritysten ajanhallintaa (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk 11.9.2013). Kokonaistavoitteena Metsäpalveluyrittäjyyden kasvuohjelma -hankkeessa oli tukea metsäpalveluyrittäjiä muuttuvassa ympäristössä ja luoda yrittäjille edellytyksiä pärjätä yhä kovenevassa kilpailussa. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa 30.6.2014 saakka (Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma 2013, Puhelinkeskustelu Marjut Makkonen Hamk 11.9.2013).
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 19 } 2.4 Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja ja palveluja maaseudulle -hanketta toteutti Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueyksikkö. Hankkeen projektipäällikkönä toimi Leila Laukkanen. Projektipäällikön lisäksi hankkeella oli projektityöntekijänä Reeta Piikki sekä projektisihteerinä Marja Heikkinen. Hankkeen toteutusaika jatko-aika mukaan luettuna oli 2.1.2012-31.5.2014 (Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja 2013, Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). Hankkeen tavoitteena oli auttaa metsäpalveluyrityksiä löytämään uusia työkohteita sekä asiakkaita hyödyntämällä metsäkeskuksen asiakastietoa. Tavoitteena oli myös aktivoida ja innostaa alalle uusia yrittäjiä. Metsäpalveluyrittäjiksi ryhtyvät ovat metsäammattilaisia, osa-aikaisia maanviljelijöitä tai muun alan yrittäjiä, jotka laajentavat yrityksen palveluja metsänhoitoon. Hankkeen tavoitteena oli järjestää koulutusta uusille ja jo toimiville metsäpalveluyrityksille. Hankkeen toimenpiteitä olivat myös Pohjois-Karjalan alueyksikön alueella toimivien kehityshaluisten ja kasvukykyisten metsäpalveluyritysten kartoitus (Metsäpalveluyrittämisellä työpaikkoja 2013, Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). Hankkeessa on pidetty infotilaisuuksia metsäpalveluyrittäjille ja metsäpalveluyrittäjiksi aikoville. Tilaisuuksia oli järjestetty vuoden 2013 syyskuuhun mennessä neljä kappaletta ja osallistujia niissä oli ollut yhteensä 20. Osallistuneista kolme on jo perustanut metsäpalveluyrityksen. Hankkeen järjestämissä muissa koulutuksissa on havaittu, että kiireisiä yrittäjiä on vaikea saada mukaan pitkäkestoisiin koulutuksiin. Lisäksi on havaittu kurssille osallistuvien lähtötasojen kirjavuus ja erilaiset koulutustarpeet. Tämä asettaa luonnollisesti haasteita kouluttajille. Hankkeen infotilaisuudet ovat kestäneet neljä tuntia ja ne on todettu sopivan mittaisiksi. Yrittäjiltä tai yrittäjiksi aikovilta on kysytty heidän koulutustarpeitaan. Vastauksissa on noussut esiin mm. työtekniikan koulutustarpeet. Koulutuskartoituskyselyn avulla on pyritty järjestämään asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavaa koulutusta. Kartoituskyselyn perusteella järjestettyihin työtekniikkakoulutuksiin ei kuitenkaan ole tullut ilmoittautuneita läheskään niin paljon, kuin tarvetta ilmoitettiin alun perin olevan (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). Koulutuksia on järjestetty yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen projektien ja metsäkeskuksen kanssa. Toteutettujen kurssien kesto on ollut 1-4 päivää/teema ja käsiteltävinä teemoina ovat olleet
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 20 } mm. työelämän pelisäännöt ja sopimukset, työsuunnitelmat, työturvallisuusmääräykset, metsänhoitotyöt, harvennushakkuut, Kemera-laki, juurikäävän torjunta ja metsäsuunnittelu. Erityistä kiinnostusta herätti ELY-keskuksen projektin järjestämä kaksipäiväinen pienen yrityksen talouskurssi, jota hanke markkinoi metsäpalveluyrittäjille. Tulossa on koulutuksia mm. viestintä- ja asiakaspalvelusta, hinnoittelusta, jälkimarkkinoinnista, metsätietolaista, Metsään Palstoista ja Metsään.fi -palvelusta (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). Hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on noussut esiin metsäpalveluyrittäjien yhteistyöverkostojen tarve. Verkostojen syntymistä kuitenkin hidastaa se, että yrittäjät kokevat toisensa myös kilpailijoiksi. Hankkeessa toteutetaan verkottumista edistäviä tilaisuuksia, joihin yrittäjät kutsutaan koolle. Tilaisuuksissa metsäpalveluyrittäjät voivat itse verkostoitua oma-aloitteisesti toisiinsa, sillä verkostoituminen täytyy lähteä yrittäjistä itsestään (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). Koulutusyhteistyötä hanke on tehnyt mm. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimon, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen, metsäpalveluyrittäjien, ELY-keskuksen kilpailuttamien konsulttien, Karelia ammattikorkeakoulun ja metsäkeskuksen kouluttajien kanssa. Lisäksi hanke markkinoi metsäpalveluyrittäjiksi aikoville sekä metsäpalveluyrittäjille Metsäkeskuksen järjestämiä valtakunnallisia koulutustilaisuuksia (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). Hankkeesta laaditaan aikanaan loppuraportti ja tuloksia voidaan hyödyntää sekä alueellisesti että valtakunnallisesti (Puhelinkeskustelu Leila Laukkanen 16.9.2013). 2.5 Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushanke Biolämpöliiketoiminnan laatu- ja kannattavuushankkeen päätoteuttaja on Suomen metsäkeskuksen Keski-Suomen alueyksikkö ja hankekumppaneina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, VTT ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Poke. Hankeen toteutusaika on marraskuu 2011 - joulukuu 2014. Hankkeen rahoitus on Manner-Suomen Maaseutuohjelmasta ja rahoituksen on myöntänyt Keski-Suomen ELY-keskus (Biolämpöliiketoiminnan laatu 2012, Puhelinkeskustelu Veli-Pekka Kauppinen 15.10.2013).
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 21 } Hankkeen tavoitteena on kehittää kiinteistökokoluokan ja lämpöyrittäjyyskohteiden liiketoimintaketjun laatua, osaamista sekä kannattavuutta. Tavoitteena on myös kehittää toimintaketjuihin sopivia yritysten kehittämispalveluita ja välineitä. Lisäksi tavoitteena on kehittää metsäkeskuksen metsävaratiedon, tutkimustoiminnan, koulutus- ja valmennustoiminnan sekä yrityskohtaisen neuvonnan toiminnan yhteistyötä siten, että tuetaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kannattavuutta. Hankkeessa selvitetään mm. metsäpolttoaineiden uusien liiketoimintamallien taloudellisia mahdollisuuksia Keski-Suomessa (Biolämpöliiketoiminnan laatu 2012). Hanke järjestää lämpöyrittäjille neuvonta ja koulutustilaisuuksia sekä opintoretkeilyjä. Hankkeessa tutkitaan myös hakkeen ja rangan kuivumista VTT:n toimesta. Vuodeksi 2014 Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestää liiketoimintakoulusta yrittäjille hankkeen puitteissa. Koulutukseen voivat osallistua myös metsäpalveluyrittäjät. Koulutuksen kestoksi on suunniteltu puoli päivää, koska yrittäjiä on vaikea saada pidempikestoiseen koulutukseen. Lämpöyrittäjille järjestetyille kursseille on osallistunut myös pitkän linjan yrittäjiä. Kursseilta haetaan vaihtelua arkeen ja lisäksi ollaan kiinnostuneita muiden saman alan yrittäjien toimintatavoista (Puhelinkeskustelu Veli-Pekka Kauppinen 15.10.2013). 2.6 Elinvoimaa metsistä -hanke Elinvoimaa metsistä -hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskuksen Häme-Uusimaan alueyksikkö, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Hankkeen toteutusaika on 2012-2014 ja rahoitus tulee pääosin EU:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeella työskentelee projektipäällikkö ja viisi projektineuvojaa. Toimialueena on Päijät-Hämeen maakunta (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013). Hankkeen tavoitteena on lisätä alueen metsänomistajien ja metsäpalveluyritysten tietoisuutta uusien sähköisten verkkopalvelujen mahdollisuuksista metsänhoitotöissä ja puukaupassa. Metsään.fi -palvelu on keskeisessä asemassa. Metsänhoitotöiden ja puukaupan odotetaan aktivoituvan, kun kohteita on tarjolla verkossa. Lisäksi yrittäjät saavat työtä lisääntyneen toiminnan ansiosta. Metsänomistajien yhteydenpito toimijoihin helpottuu sähköisten palvelujen ansiosta (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013, Puhelinkeskustelu Pekko Häkli 3.12.2013).
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 22 } Hanke tarjoaa metsänomistajille koulutusta, neuvontaa ja mahdollisuutta päästä käyttämään uusia verkkopalveluita. Hanke pyrkii myös edistämään metsäalan yrittäjien ja erityisesti metsäpalveluyritysten toimintaa. Uusia mahdollisuuksia antavat verkkosovellukset joiden avulla markkinatietoa voidaan välittää yrittäjille. Hankkeen tekemässä yrittäjäosion kartoituksessa alueelta löytyi yhteensä 80 metsäpalveluyrittäjää ja puunhankintaorganisaatiota (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Petri Jalkanen 3.12.2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013, Puhelinkeskustelu Pekko Häkli 3.12.2013). Hankkeen ytimenä on neuvonta sekä koulutus, ja tavoitteena on saada puu liikkeelle. Hanke järjestää seminaareja, tietoiskuja ja koulutusta mm. Metsään.fi -toimijapalvelusta. Metsänomistajia aktivoidaan puukauppaan, metsien hoitoon ja tarvittaessa myös luontokohteiden suojeluun henkilökohtaisen neuvonnan ja tilakäyntien avulla (Elinvoimaa metsistä 2013, Puhelinkeskustelu Kaj Lindh 3.12.2013, Puhelinkeskustelu Pekko Häkli 3.12.2013). 2.7 Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanke Yksityisten metsäpalveluyritysten määrä on kasvanut sillä suuret metsäteollisuusyritykset ovat ulkoistaneet toimintaansa. Alalla on kasvumahdollisuuksia ja tilaa uusille yrittäjille, sillä kiinnostus metsäpalveluyritysten palveluja kohtaan on kasvussa eri metsänomistajaryhmissä (Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta 2013). Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikkö toteuttavat kaksivuotista Metsäpalveluyritysten kehittämisvalmennus -hanketta (2013-2014). Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa metsäpalveluyritysten liiketoimintaa sekä luoda uusia palvelumuotoja ja synnyttää uusia yrityksiä. Tavoitteena on myös saada sähköinen Metsään.fi -palvelu metsäpalveluyrittäjien työkaluksi, joka auttaisi yrityksiä mm. työmaiden hankinnassa. Hanke vahvistaa metsäpalveluyritysten toimintaa koulutuksen ja valmennuksen keinoin. Hanke on saanut tukea EU:n Manner-Suomen maaseutuohjelmasta Etelä-Savon ELY-keskukselta (Metsäpalveluyrittäjille vahvistusta 2013, Puhelinkeskustelu Merja Hämes 22.10.2013).
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun 2014 { 23 } Metsäpalveluyrittäjien osaamisen ja koulutushalukkuuden kartoittamisen tuloksena on havaittu, että yrittäjille suunnattu koulutus on oltava räätälöityä eikä massakoulutusta. Yrittäjille tarjotaan koulutusta esimerkiksi nettisivujen laadintaan, liiketoimintaan, markkinointiin, työhyvinvointiin lakeihin, sertifiointiin, metsävaratietoon, metsänhoitoon ja metsäluonnonhoitoon liittyen (Puhelinkeskustelu Merja Hämes 22.10.2013, Puhelinkeskustelu Pertti Vento 22.10.2013). On tärkeää, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja, että urakanantajat ovat mukana koulutuksen valmistelussa. Koulutuksen kesto voi olla päivä/aihe tai lyhempi. Koulutuksen pitää Mikkelin ammattikorkeakoulu tai se ostetaan ostopalveluna. Koulutus alkoi tammi - helmikuussa 2014. Metsäpalveluyrittäjille tarjotaan myös Suomen metsäkeskuksen järjestämiä koulutuksia. Uusille aloittaville metsäpalveluyrittäjille olisi hyvä saada tukea kokeneilta yrittäjiltä. Alalla pidempään olleet yrittäjät voisivat olla mukana kouluttajina ja ns. kummiyrittäjinä (Puhelinkeskustelu Merja Hämes 22.10.2013, Puhelinkeskustelu Pertti Vento 22.10.2013). 2.8 Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona Kainuun metsäkeskuksessa toteutettiin EU-rahoitteinen Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen - metsä elinkeinona -hanke 1.10.2005-29.2.2008. Hankkeen yhteistyötahoja olivat Stora-Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Metsä, Kainuun metsänomistajien liitto, Kainuun metsäpalveluyrittäjät (Kuhmon Metsäkontio, Kajaanin Metsäpalvelu, Metsäpalvelu Karhu), Tornator Oyj, Kainuun koneyrittäjät, Kuhmo Oy ja Kainuun kunnat (Mikkonen 2008). Hankkeen tavoitteena oli kannustaa monialaiseen maaseutuyrittäjyyteen neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Yrittäjien markkinointia kehitettiin mm. jakamalla yrittäjille suurimpien asiakkaiden yhteystietoja, joille yrittäjät voisivat tarjota palvelujaan. Hanke järjesti useita koulutilaisuuksia, joissa yrittäjiä neuvottiin mm. kontaktien luomisessa urakanantajiin (Mikkonen 2008).