KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta Kokous 3.2.2015 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1
Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Asialistan hyväksyminen 3. Läsnäolijoiden toteaminen 4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen 5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta 6. Vammaislainsäädännön uudistus (nk. Valas): tilannekatsaus Erityishuollon ylläpitomaksut (nk. ateriamaksut): tuoreet linjaukset Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto 7. Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa selvitys Tutkija Simo Klem, Kehitysvammaliitto 8. Päiväaikaisen toiminnan nykytila ja tavoitteet -kysely Työn ja päivätoiminnan valiokunnalle: tulosten yhteistä käsittelyä Projektipäällikkö Katri Hänninen, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö & työryhmä 9. Laatukriteerien yhteistä työstämistä laatukriteerityöryhmän johdolla 10.Seuraavan kokouksen (3.6.2015) sisältösuunnittelua 11.Muut asiat 12.Kokouksen päättäminen Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2
5. Ajankohtaiset kuulumiset valiokunnan jäsenten parista ja maailmalta KVANK-konferenssi 14.-15.4.2015, Jyväskylä: Elämä on laiffii - Elämänlaadun päivät - asuminen ja lähipalvelut Järjestäjät: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Savon Vammaisasuntosäätiö, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry ja Kehitysvammaliitto http://ksvs.fi/palvelut/kehitysvamma-alan-konferenssi/ TEOS-loppuraportti lausuttavana, lausuntoaika päättyy 6.2.2015 http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Valiokunnan jäsenorganisaatiot nostavat lausunnoissaan esiin mm. ikääntyvien/ikääntyneiden kehitysvammaisten tilanteen, matkakorvaukset, TE-palvelujen mukaantulon ja siellä oleva asiantuntemuksen. 3 kk:n avotyötoimintaa pidetään liian lyhyenä määräaikana. Työryhmän ehdotuksia pidetään kuitenkin linjauksiltaan hyvinä. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 3
Kehitysvammaliiton KIT-projekti Tutkimus kehitysvammaisten työllisyystilanteesta julkaistaan helmi-maaliskuussa 2015 Tutkimus kehitysvammaisia työllistäneiden työnantajien näkemyksistä ja kokemuksista tekeillä Ajankohtaisen kakkosen a2 Kehitysvammais-ilta 10.2.2015 klo 21.00 Studiossa mukana myös valiokunnan jäsenorganisaatioiden edustajia #kohtaamut-kampanja somessa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 4
6. Vammaislainsäädännön uudistus (nk. Valas): tilannekatsaus Erityishuollon ylläpitomaksut (nk. ateriamaksut): tuoreet linjaukset Lakimies Tanja Salisma, Kehitysvammaisten Tukiliitto Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 5
AJANKOHTAISTA VALAS- UUDISTUKSESTA JA ERITYIS- HUOLLON ATERIAMAKSUISTA KVANK työn ja päivätoiminnan valiokunta, 3.2.2015 Tanja Salisma Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Vammaislainsäädännön uudistus STM asetti keväällä 2013 vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän (ns. Valas-työryhmä), jonka tehtävänä on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi eri vammaryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi, selvittää vammaisia henkilöjä koskevan erityislainsäädännön muut uudistamistarpeet, ja tehdä selvityksen pohjalta hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus vuoden 2014 loppuun mennessä. KVTL:n johtava lakimies Sirkka Sivula on yksi työryhmän sihteereistä. 7
Uudistuksen valmistelu 1. lakiluonnos julkaistiin kesällä 2014. Työryhmän työn määräaikaa on jatkettu 31.3.2015 saakka. Työryhmä valmistelee lakiehdotuksen perusteluineen; tosin jotkut sisältöasiat (apuvälineet, liikkumisen tuki) jäävät jatkovalmisteluun. Tämän jälkeen lain valmistelua jatketaan virkatyönä STM:ssä. Lain meno eduskunnan käsittelyyn riippuu ennen muuta poliittisesta tahdosta (hallitusohjelma!). Uusi laki tulisi voimaan aikaisintaan vuonna 2017. Työryhmän materiaalia löytyy STM:n nettisivuilta ( vammaislakien uudistaminen ) sekä myös Vammaispalvelujen käsikirjasta ( vammaislainsäädännön uudistus ). 8
Valmistelun keskeisiä linjauksia Vahvistetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Erityislaista tulisi löytyä kaikki ydinpalvelut ja niiden olisi oltava edelleen maksuttomia. Kehitysvammapalveluita saavat henkilöt eivät juuri ole ansiotyössä, toimeentulon tilanne on usein erittäin huono. Ei erotella vammaisia ja vaikeavammaisia, vaan diagnoosin sijasta lähtökohtana tulisi olla palveluiden tarve. Lievästi vammaisia ei voi rinnastaa keskenään. Kiinnitetään erityistä huomiota lasten, nuorten ja heidän kauttaan myös perheiden palveluihin. Laki tarkoitus kirjoittaa niin, että vammaisella henkilöllä on vahva oikeus saada juuri tarvitsemansa apu eikä niin, että palveluiden eriasteinen järjestämisvelvoite määrittää, mitä palveluita henkilö saa. 9
KVTL:n yleisiä kommentteja Tarpeet voisivat näkyä laissa vielä vahvemmin. Palvelukeskeisyys korostuu yhä. Laadun lähtökohtana tulee olla oma valinta. Päätöksenteossa tukeminen pitää huomioida laissa. Ilman tätä YK:n vammaissopimuksen 12 artikla ei toteudu. Otetaanko YK:n vammaisoikeussopimuksen sisältö laissa riittävästi huomioon? Erityisesti asumisen kohdalla; vrt. CRPD 19 artikla vammaisen henkilön oikeudesta päättää, missä hän asuu ja kenen kanssa. Sopimus sitoo Suomea, vaikka sen ratifiointi on vielä kesken. Asumisen lisäksi keskeisiä palveluita esimerkiksi henkilökohtainen apu, ohjaus ja valmennus sekä tilapäishoito. Henkilökohtainen budjetointi olisi hyvä saada yhdeksi palveluiden järjestämistavaksi. Asiakasmaksut ja suhde yleislakiin myös keskeisiä asioita. 10
Olennaisimmat erot nykytilanteeseen Palveluiden järjestämisen perustana on työryhmän ehdotuksessa tarvelähtöisyys, ei esim. diagnoosi tai epämääräinen vaikeavammaisuus. Laissa katsotaan asioita läpileikkaavasti nimenomaan vammaisen henkilön näkökulmasta. Työryhmässä on käyty keskustelua siitä, pitäisikö laissa aiemmasta poiketen tarkemmin normittaa palveluiden laatua. Tämä on kuitenkin vielä auki. Yksittäisissä palveluissa tulee olemaan eroja verrattuna nykytilanteeseen, samoin varmasti joissain asiakasmaksuissa. 11
Pidemmälle valmisteltuja pykäliä/asioita Lain tarkoitus vastaisi pitkälti nykyistä VPL:ää. Lain soveltamisala: ikääntymisrajoitus on tarkoitus ulottaa koko lakiin. Vammaispalvelujen toteuttamista koskeva luku: Osallistuminen, esim. päätöksenteossa tukeminen Palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma ja päätöksenteko Palvelujen olisi oltava asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisia Palveluiden olisi muodostettava muiden lakien nojalla saatavien palveluiden kanssa tarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus Lapset ja nuoret läpileikkaavasti huomioon 12
Henkilökohtaisen avun säännökset muutoksessa Työstetty paljon, tosin monia asioita myös vielä auki. Voimavararajaus on tarkoitus poistaa (?). Henkilön olisi jatkossakin kyettävä kuitenkin jollain tavoin ohjaamaan avustajaa. Työnantajamallin yksityiskohtia viilataan. Avun käyttämisestä aiheutuvat kustannukset korvattaisiin eri järjestämistapojen osalta yhdenvertaisesti. Tarjolla olisi oltava myös muut järjestämistavat (palveluseteli tai avustajapalvelu) kuin työnantajamalli. Toisen puolesta työnantajana voisi toimia vain lapsen huoltaja/laillinen edustaja. 13
Ohjaus ja valmennus Osittain uusi palvelu, jonka alle pyritään saamaan nykyisten kehitysvammalain ja vammaispalvelulain alta esimerkiksi vammaisten henkilöiden ja myös perheiden ohjausta ja tukea (mm. kommunikaatioohjaus) sekä sopeutumis- ja asumisvalmennusta. Tarkoitus olla joustava palvelu käytettäväksi joko osana muita palveluita tai itsenäisenä palveluna. Tärkeä palvelu itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. 14
Asumisen tuki työn alla Lähtökohtana tarvittavan avun saaminen omaan itse valittuun kotiin. Huomioidaan Kehas-ohjelma, esim. puhuttaisiin tavanomaisesta asumis- ja toimintaympäristöstä. Pohdinnassa maksimimäärä samassa yksikössä asuville lapsille. Myös tuki esteettömään asumiseen: asunnon muutostyöt ja tekniset ratkaisut itsenäisen asumisen tueksi. Järjestetäänkö joidenkin vammaisten henkilöiden asuminen jatkossa SHL:n perusteella? 15
Muuta keskeneräistä Päiväaikainen toiminta: rajanveto Teokseen; vain vaikeimmin vammaisten henkilöiden päiväaikainen toiminta Valaksen alta? Asiakkaan etu ratkaisee toiminnan määrän, mutta joka tapauksessa tarkoitettu vammaisen henkilön palveluksi, ei päivähoitopaikaksi. Lyhytaikainen huolenpito ja sijaishoito: esim. nykyisten ap/iphoidon, loma-aikojen hoidon sekä viikonloppu- ym. lyhytaikaishoidon tilalle. Liikkumisen tuki: isompien uudistusten osalta jatkovalmisteluun. Esim. esitetty ajatus kilometritilistä. Apuvälineet: sosiaali- vai terveydenhuollosta? Prosessia tulisi yksinkertaistaa ja selkeyttää. Oikeusturvakysymys tärkeä. 16
KHO:2014:186: erityishuollon ateriamaksut KHO:n 22.12.2014 antama vuosikirjaratkaisu, jolla se halusi täsmentää sitä vuosien varrella vaihtelevasti tulkittua asiaa, mitä erityishuollon palveluista perittäviin ateriamaksuihin saa sisältyä KHO:n edellisiä v. 2011 ylläpitomaksuratkaisuja oli hallinto- ja oikeuskäytännössä tulkittu pitkälti niin, etteivät erityishuollon asiakasmaksut saisi sisältää mitään työn tai palvelun osuutta; esim. Valviran ohje 1/2012 Ateriamaksujen osalta maksut voisivat tällöin perustua lähinnä ruoan raaka-ainekustannuksiin KHO katsoi nyt yllä mainitun tulkinnan virheelliseksi, vedoten ennen muuta normaalisuusperiaatteeseen Ratkaisun taustalla myös julkisuutta saaneet ateriamaksujen palautusprosessit (?) 17
KHO:2014:186 Ratkaisun perusteella erityishuollon ateriamaksuihin saa sisältyä muitakin kohtuullisia aterioiden tuottamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia kuin ruoan raaka-ainekustannukset, PAITSI JOS asiakasta osana erityishuollon palvelua avustetaan tai tulisi avustaa oman ruokansa valmistamisessa KHO antoi merkitystä sille, onko ruoan valmistuksessa tukemista tai ohjaamista kirjattu asiakkaan EHO:on Ateriamaksujen perusteet edellyttävät tapauskohtaista arviointia EHO:t tulisi tehdä tältä osin nykyistä yksityiskohtaisemmiksi Lisätyötä kunnille ja todennäköisesti myös valitusviranomaisille Yhdenvertaisuus kärsii? Ateriamaksuja saatetaan korottaa, palautusprosesseja keskeytyy ja palautuksia saatetaan jopa yrittää periä takaisin Kuntaliitolta ja Valviralta tulossa tiedote tästä ennakkopäätöksestä Olisiko KHO:n tulkinta sama, jos asuminen tapahtuisi VPL:n nojalla? Vaikutukset Valakseen ja asiakasmaksulain uudistamistyöhön? 18
Kiitos mielenkiinnosta! tanja.salisma@kvtl.fi, lakineuvonta@kvtl.fi
Lounastauko 11.45-12.45 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 20
7. Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa -selvitys Tutkija Simo Klem, Kehitysvammaliitto Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 21
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa 3.2.2015 Simo Klem tutkija Kehitysvammaliitto
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa Toteutus Kyselyssä kartoitettiin sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevien palvelujen tilannetta ja järjestämistapoja Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä. Sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Kehitysvammalain mukainen työtoiminta ja työhönvalmennus Kuntouttava työtoiminta Sähköposti-informoitu internet-kysely 1. 24.2.2013 Lomake lähetettiin kaikille Suomen kunnille Vastaajia 122, edustettuna 129 kuntaa (38 % Suomen 336 kunnasta vuonna 2012) Edustetuissa kunnissa asui vuoden 2012 lopussa yhteensä 2 715 286 henkilöä eli 50 % koko Suomen väestöstä Vastanneissa mukana 11 eri kuntayhtymää, joiden vastuulla on yhteensä 56 kunnan sosiaali-/terveyspalvelut
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa Kunnan asukasluku Kartoituksessa edustetut kunnat, n = 129 yli 100000 3 % 5 % Kaikki Suomen kunnat, n = 320 25000 99999 10 % 17 % 10000 24999 16 % 19 % 4000 9999 28 % 32 % alle 4000 34 % 36 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Kuntakartoitus
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa
Miksi tavoitteet eivät toteudu? Heikko työllisyystilanne Erityisesti räätälöidyistä ja matalan kynnyksen työpaikoista pula Asiakkaiden heikko kunto, vaikea elämäntilanne tai motivaation puute Kunnan resurssit toteuttaa palvelua Palveluja ei pystytä tarjoamaan kaikille tarvitseville Sisältö ei vastaa tarvetta: monipuolisempi palvelutarjonta Etenemisen tukeminen, yksilöllisempi palvelu Enemmän resursseja Työhönvalmennukseen Koulutustarjontaan Mm. erityisammattikoulujen aloituspaikat ja erityisammatinvalinnan ohjaus Kuntoutuspalveluihin Työkyvyn arviointipalveluihin
Miksi tavoitteet eivät toteudu? Työnantajiin vaikuttaminen Työnantajien tukeminen, yhteistyön parantaminen, kannustimien parantaminen Asenteiden muokkaus,erityisesti kehitysvammaisia kohtaan Tieto tukimuodoista Aluksi parempi korvaus työllistämisestä Työpaikkojen räätälöinti Palkan ja eläkkeen yhteensovittaminen Työtoimintaa pitäisi kehittää enemmän työelämään suuntaavaksi palveluksi Kuty-jaksot liian lyhyitä työhön kuntoutumiseen Mm. päihde- ja mielenterveysongelmat hidastavat
Hyvät puolet KVL Palvelun saatavuus Palvelua pystytään järjestämään kaikille tai lähes kaikille sitä tarvitseville Työtoimintapaikkoja on riittävästi, ja ohjautuminen palveluun toimii Henkilöstö ammattitaitoista, osaavaa, sitoutunutta, motivoitunutta ja uudistushaluista Palvelu asiakaslähtöistä, yksilöllistä ja monipuolista Asiakkaille on tarjolla erilaisia työtehtäviä kykyjen mukaan Pieni asiakasmäärä mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden huomioimisen Avotyötoimintapaikkoja on runsaasti tarjolla ja niihin on onnistuttu ohjaamaan paljon asiakkaita Osassa kunnista palvelua on kehitetty enemmän työelämään suuntaavaksi Tuetun työllistymisen mallia on kehitetty ja työhönvalmennusta lisätty Tarjoaa asiakkaille mielekästä tekemistä sekä sosiaalisia suhteita ja ylläpitää päivittäisiä taitoja
Kehittämiskohdat KVL Avotyötoiminnan, tuetun työn ja työhönvalmennuksen kehittäminen Avotyötoimintapaikkoja tarvittaisiin enemmän, ja niihin pitäisi ohjata asiakkaita aktiivisemmin työhönvalmentajien avulla. Tuettua työtä ja työhönvalmennusta haluttaisiin lisätä ja kehittää monessa kunnassa, mutta usein henkilöresurssit eivät siihen riitä. Lievästi kehitysvammaisille nuorille työtoiminta ei ole tyydyttävä ratkaisu, vaan he haluavat oikeaan työelämään. Työhönvalmennusta pitäisi kehittää yhteistyössä TE-toimistojen kanssa. Sopivien työpaikkojen löytyminen avoimilta työmarkkinoilta Työtoiminnan monipuolistaminen Asiakkaille enemmän mahdollisuuksia valita mieleisensä työtoimintapaikka Enemmän resursseja, erityisesti henkilöresursseja
Yhteenveto Kyselyn päätulokset ovat samankaltaiset kuin vuonna 2010 toteutetussa lähes vastaavanlaisessa kyselyssä: Palvelut toteutetaan pääosin työtoimintana työllistämisyksiköissä Palkkatyöhön ohjaavaa yksilöllistä palvelua on harvoin tarjolla Kuntien merkittävimmät haasteet palvelujen järjestämisessä ovat niukat resurssit ja vaikeus löytää kohderyhmälle soveltuvia työpaikkoja
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Vaihtelevat kunnittain Palveluja on kunnassa ylipäätään saatavilla. Niukat resurssit: palveluja ei ole mahdollista tarjota kaikille niitä tarvitseville. Paras tilanne kehitysvammalain mukaisessa toiminnassa. Toimintakyvyn ylläpito Palvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintakykyä ja päivittäisiä taitoja, tarjoavat yhteisön, johon kuulua ja antavat mielekästä tekemistä päiviin. Pystytään ehkäisemään syrjäytymistä ja muiden palvelujen tarvetta. Esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukainen vammaisten henkilöiden työtoiminta nähdään merkittävänä mielenterveyskuntoutujien avohuollon tukitoimena.
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Toimintakyvyn ylläpito Kuntouttavan työtoiminnan osalta palvelun hyvinvointivaikutukset havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa (mm. Luhtasela 2009, Tammelin 2010) Päivärytmin vakiinnuttaminen, rytmiä elämään Sosiaalisten suhteiden luominen Yhteisöön kuuluminen, työyhteisön tuki Mielekäs työ ja sisältöä arkeen Taloudelliset etuudet Osaamisen lisääminen Asiakkaiden aktivoituminen
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Palvelujen laatu SHL- ja KVL-työtoiminta Asiakaslähtöistä, yksilöllistä, monipuolista ja joustavaa Henkilöstö ammattitaitoista, osaavaa, sitoutunutta, motivoitunutta ja uudistushaluista KVL-työtoiminta ja työhönvalmennus Avotyötoimintapaikkoja on kunnassa runsaasti tarjolla ja niihin on onnistuttu ohjaamaan paljon asiakkaita Kunnan myönteinen asenne palvelun kehittämiseen Palvelun innostava ja kehitysmyönteinen ilmapiiri Palvelua on kehitetty enemmän työelämään suuntaavaksi Tuetun työllistymisen mallia on kehitetty ja työhönvalmennusta lisätty KUTY Mahdollisuus yksilöllisiin ja räätälöityihin ratkaisuihin työtoiminnan toteuttamisessa Palvelua järjestävät useat eri toimijat, jolloin asiakkaille on tarjolla monipuolisesti erilaisia tehtäviä
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Yhteistyö Todettiin, että toimiva yhteistyö viranomaisten välillä on edellytys palvelujen toteutuksen onnistumiselle Monissa kunnissa yhteistyö koettiin hyväksi, useimmin kehitysvammalain mukaisen ja kuntouttavan työtoiminnan kohdalla Kehittämiskohdaksi koettiin usein yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveystoimen, TE-toimiston, Kelan ja muiden toimijoiden välillä Erityisesti sosiaalitoimen ja TE-toimiston välistä yhteistyötä ja työnjakoa pitäisi kehittää ja selkiyttää Kunnan eri hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen on jäänyt osassa kuntia vähäiseksi Nykyään eri tahot tekevät työtä yksin saman asiakkaan kanssa Kunnassa pitäisi olla toimijoita kokoava ja koordinoiva taho
Palvelujen vahvuudet ja kehittämiskohteet Resurssit Palvelujen laadukas ja eteenpäin ohjaava toteutus vaatii resursseja SHL-työtoiminta Pitäisi olla laajemmin tarjolla, jotta pystyy vastaamaan mm. mielenterveyskuntoutujien palvelutarpeeseen Erityisesti resursseja tarvitaan työllistymisen tukemiseen KUTY Lisää kuntouttavan työtoiminnan paikkoja Lisää henkilöstöä Erityisesti asiakkaiden jatko-ohjaukseen Palvelujen arvioinnin ja seurannan lisääminen -> vaikuttavuus Enemmän päihde- ja mielenterveyspalveluja ja yhteistyötä niiden kanssa
Siirtymät Sosiaalihuollon työllistymistä tukevat palvelut toteuttavat enemmän sosiaalipoliittisia kuin työllisyyspoliittisia tavoitteita Havaittu myös aiemmissa tutkimuksissa (mm. Ala-Kauhaluoma ym. 2004; Keskitalo 2008) Vaikka palveluilla tavoitellaan myös työllistymistä, ne toteutuvat lähes kokonaan toimintakyvyn ylläpitona ja arviointina Toimintakyvyn arviointi toteutuu monesti useammin kuin sitä on tavoiteltu Työllistymistavoite mahdollistaa työhön halukkaiden ja kykenevien etenemisen työelämään, mutta väärä tavoite voi vääristää toimintaa Ratkaisuksi on esitetty palvelujen eriyttämistä toimintakykyä ylläpitäviin palveluihin ja työelämään siirtäviin palveluihin, joiden välillä liikkuminen olisi helppoa ja joustavaa
Siirtymät Palvelujen pitäisi olla enemmän tavoitteellisia ja avoimille työmarkkinoille suuntaavia Työhönvalmentajan tuen tarjoaminen Työnantajayhteistyön lisääminen Palkkatuettujen työpaikkojen ja työkokeilupaikkojen määrän kasvattaminen Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille enemmän siirtymävaihtoehtoja toimintajakson jälkeen Myös KVL-toiminnan haasteena työhönvalmennuksen kehittäminen Nykyään käytetään monesti asiakkaiden ohjaamiseksi avotyötoimintaan Tuettua työtä ja työhönvalmennusta haluttaisiin lisätä ja kehittää monessa kunnassa Esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset nuoret haluavat oikeaan työelämään Henkilöresurssien niukkuus kuitenkin monesti esteenä
Etenemisen esteet Asiakkaiden heikko kunto, vaikea elämäntilanne ja motivaation puute Ammatilliseen kuntoutukseen ei tutkituista palveluista kuitenkaan juuri siirrytä Onko asiakkaille annettu riittävästi tietoa TE-toimiston ja ammatillisen kuntoutuksen palveluista, niiden käytön mahdollisuudesta ja niiden kautta avautuvista mahdollisuuksista? Miltä asiakkaiden jatkopolut näyttäisivät, jos he saisivat etenemiseen riittävästi ohjausta, motivointia ja tukea ja sen lisäksi eläkkeen ja palkan yhteensovittaminen tehtäisiin joustavammaksi? Alueen heikko työllisyystilanne Erityisesti pula räätälöidyistä ja matalan kynnyksen työpaikoista Kuinka suuri este todellisuudessa on? Tarjolla osa-aikaista työvoimaa, jonka rekrytointiin on mahdollista saada yhteiskunnan taloudellista ja muuta tukea Mitä jos työnantajille annettaisiin tietoa tuista ja rekrytointikanavista, tehtäisiin rekrytointiprosessi helpoksi ja tarjottaisiin tukea aktiivisesti? Saisiko tuloksia aikaan riittävällä ja osaavalla henkilökunnalla, tavoitteellisella, suunnitelmallisella ja eteenpäin suuntaavalla palvelulla ja aktiivisella työnantajayhteistyöllä?
Etenemisen esteet Osatyökykyisten työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä selvittänyt työryhmä: Työnantajilla ja työpaikoilla ei ole tietoa siitä, miten yhteiskunnan järjestämillä palveluilla ja taloudellisilla tuilla voidaan tukea työnantajaa ja työyhteisöä. Tiedottaminen ja viestintä on keino lisätä työvoiman kysyntää. Lisäksi tarvitaan konkreettista apua sekä osatyökykyiselle että työnantajalle. Konkreettista apua työnantajalle voivat tarjota esimerkiksi työhönvalmentajat. Osalla osatyökykyisistä työsuhteiseen työhön työllistyminen edellyttäisi, että heille etsittäisiin ja tarvittaessa räätälöitäisiin työvoimapalvelujen (esim. työkokeilu, palkkatuettu työ ja työvalmennus) ja ammatillisen kuntoutuksen palvelujen avulla työpaikkoja tehtävistä, jotka vastaavat heidän työkykyään ja/tai joihin heidän suorittamansa tutkinto tai tutkinnon osa antaa riittävät valmiudet.
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Lainsäädännön pirstaleisuus Palvelujen jakautuminen diagnoosin ja statuksen perusteella Yhteistyö TE-hallinto Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen joustavuutta Resurssit
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Lainsäädännön pirstaleisuus Lakien kirjavat tulkinnat ja erilaiset toimintakäytännöt eri kunnissa Vaikeus päättää, mitä lakia kullekin asiakkaalle tulisi soveltaa Erityisesti asiakkaan on vaikea hahmottaa, mihin palveluihin hän on oikeutettu ja kuka vastaa palvelujen järjestämisestä Asiakaskunta heterogeenistä: vaikea saada aikaan niin spesifiä lainsäädäntöä, että kaikki erityisryhmät tulisivat erikseen huomioiduiksi Eri lakien perusteella toimintayksikköön tulevat asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa mm. etuuksien suhteen
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Palvelujen jakautuminen diagnoosin ja statuksen perusteella Rajoittaa palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä sekä asiakkaiden mahdollisuuksia siirtyä palveluista eteenpäin Johtaa väliinputoamisiin Siirtymäkynnykset palvelusta, etuudesta tai palvelupisteestä toiseen Voisiko työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja voisi yhdistää siten, että asiakkaalle voisi tarjota palveluja enemmän yksilöllisen tarpeen mukaan, ei niinkään diagnoosin tai työmarkkinastatuksen perusteella?
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Yhteistyö Kunnan sosiaali- ja terveystoimi, TE-toimisto, Kela ja muut toimijat Typ-mallia pidettiin toimivana yhteistyön rakenteena Erityisesti sosiaalitoimen ja TE-toimiston välistä yhteistyötä pitäisi kehittää ja työnjakoa selkiyttää Yhteinen keskustelupinta on ohut, ja aina ei ole selvää, kuka on vastuussa kunkin asiakkaan prosessista TE-hallinnon organisaatiomuutoksissa ei ole kuultu riittävästi kuntia Myös kunnan eri hallintokuntien välistä yhteistyötä pitäisi kehittää
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet TE-hallinto TE-hallinnon byrokratia raskas ja toimenpiteitä koskevat säännökset rajoittavia Erityisesti kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen kaivattiin enemmän joustavuutta TE-hallinnon organisaatiomuutokset TE-palvelut siirtyvät kauemmaksi asiakkaista, ja TE-virkailijoiden paikallistuntemus heikkenee. Vakiintuneet sosiaali- ja TE-toimen yhteistyömuodot ovat vaarassa paikallisten TE-toimistojen lakkauttamisen myötä TE-toimistoa ja kuntia koskeva erilainen lainsäädäntö ja toisistaan poikkeavat katsantokannat hankaloittavat palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä TE-toimiston ja kunnan yhteistyötä, työnjakoa ja rahoituskuvioita pitäisi selkeyttää
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen joustavuutta Mahdollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa myös yrityksissä. Ainakin kuntien omistamissa yrityksissä: monissa kunnissa kunnan toimintoja on yhtiöitetty Toimintaan pitäisi päästä helpommin ja joustavammin Kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeilun välillä liikkuminen tulisi tehdä helpommaksi tukien maksamisen osalta Toimintaan pitäisi sisällyttää joustavammin kuntoutus- ja koulutuspalveluja Lyhyet palkkatyöjaksot olisi sallittava toiminnan aikana Toiminnan sisälle asiakasta kannustava järjestely
Lainsäädännön ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeet Resurssit Asiakkaiden yksilölliseen ohjaamiseen, työtoiminnan seurantaan ja kuntoutumisen edistymisen arviointiin enemmän henkilöresursseja Kuntouttava työtoiminta: valtion korvaus on pysynyt samana, vaikka järjestämiskustannukset ovat kasvaneet Monen kunnan heikko taloudellinen tilanne rajoittaa palvelujen järjestämistä Työtoimintapaikkojakaan ei aina ole tarjolla kaikille niitä tarvitseville Erityisesti pienemmissä kunnissa on pulaa myös lääkäreistä tai päihde- ja mielenterveyspalveluista
Lisätietoa: Klem, Simo: Työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta ja työhönvalmennus sosiaalihuollossa Kuntakartoitus 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:23 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderid=6511574&name=dlfe-27231.pdf
8. Päiväaikaisen toiminnan nykytila ja tavoitteet -kysely Työn ja päivätoiminnan valiokunnalle: tulosten yhteistä käsittelyä Projektipäällikkö Katri Hänninen, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö & työryhmä https://report.webropolsurveys.com/reports/report.d o?key=e9a50492-af38-4866-8b25-1208eec3fb88 (salasana: KVANKtp2015) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 60
Kyselyn yhteenvetoa KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 3.2.2015
Mitkä tekijät mielestäsi edistävät näiden tavoitteiden toteutumista?
Yksilöllisyys Asiakkaan toiveiden kuunteleminen Asiakkaiden henkilökohtaiset tavoitteet, jokaisen asiakkaan kohtaaminen yksilönä, hänen tavoitteidensa miettiminen yhdessä Asiakaslähtöisyys Yksilökohtainen suunnittelu asiakkaat ovat itse suunnittelussa mukana ja saavat itse vaikuttaa päiväänsä Yksilökeskeisen suunnitema ajantasalla yksiköissä Asiakaslähtöisyys päivätoiminnan suunittelussa ja toteutuksessa ASIAKAS LÄHTÖINEN TYÖOTE, ASIAKKAAN KUULEMINEN Yksilöllinen ohjaus, yksilöllinen suunnitelma asiakkaiden kuuleminen Asiakkaille laaditut yksilölliset tavoitteet päivätoimintaan Asiakkaan tavoitteet auki, siihen sopiva resurssi ja tuki Luotu yksilölliset tavoitteet, kartoitettu toiveita päiväaikaisen toiminnan sisällöstä,, erilaiset harrastetoiminnat Asiakkaiden kuuleminen ja toiminnan yhdessä suunnittelu tuettu päätöksenteko asiakkaiden kuunteleminen ja kohtaaminen asiakkaan äänen todellinen kuuleminen asiakkaan kommunikointitavasta tai tiedon vastaanottokyvyn tasosta/tavasta huolimatta Työntekijät tekevät työtään yksilökeskeisesti ja palvelunkäyttäjää kuullen Tunnemme asiakkamme ja heidä tavoitteet sekä tuentarpeet asukkaan valintojen / toiveiden huomioonottaminen Asikaan yksilöllinen kohtaaminen Yksilöllisesti suunnatut tavoitteet, jotka on ammattitaidolla laadittu Asiakkaan yksilöllinen ohjaus Asiakkaiden kanssa yhdessä tehtävä yksilöllinen tavoitesuunnittelu. Asiakaslähtöinen toimintakulttuuri asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen yksilölliset palvelusuunnitelmat asiakkaat ovat itse suunnittelussa mukana ja saavat itse vaikuttaa päiväänsä Yksilökeskeisen suunnitema ajantasalla yksiköissä YKS-koulutukset henkilöstölle Asiakaslähtöisyys päivätoiminnan suunittelussa ja toteutuksessa hyvä asiakastuntemus Henkilökohtaiset TYPAt
Resurssit Riittävä henkilökuntamäärä X 2 Sopivankokoiset ryhmät toimijoiden tasoon nähden edistää asiaa Tarpeellinen määrä resurssointia toteutukseen tarpeeksi henkilökuntaa raha, sopivat tilat, sopivat välineet Henkilökunnan määrä/ työvuoro Ohjaajaresurssit tulisi olla maksimissaan, jotta kaikki tarvitsevat saisi yksilöohjausta ja tukea arjen haasteissa oikein suunnatut rahavarat Fyysisesti toimiva ympäristö Riittävä henkilökunta. Varustetason tulisi olla ajan tasalla ja monipuolinen (esim apuvälineet vaikeavammaisille) riittävä aika asiakkaille ja resurssit järkeviksi Työntekijöiden riittävä resursointi opiskelijoiden/harjoittelijoiden avulla voidaan panostaa yksilöllisempään pienryhmätoimintaan päiväaikaisen toiminnan hintaa tulee nostaa jolloin voidaan lisätä henkilöstöresursseja Oma auto ja riittävä henkilöstöresurssi autaa yhteiskuntaan osallistumisessa ja mahdollistaa pienet ryhmäkoot Ohjaajaresurssit ja aika toteuttaa suunniteltuja toimintoja uudet, monipuoliset ja toimintaa tukevat tilat Raha Riittävät toimintatilat ja resurssit Riittävät resurssit Sopivan kokonen ryhmä ja toimintakyvyn huomioiminen
Suunnitelmallisuus ja seuranta Vuosittaiset tavoitepalaverit ja päivittäiset keskustelut asiakkaiden kanssa pyritään huomioimaan viikko-ohjelmassa. Yhdessä sovittuja tavoitteita seurataan ja asiakasta kannustetaan saavuttamaan omia tavoitteita. Tavoitteiden seuraaminen asiakastietojärjestelmässä päivittäin, vuosittaiset tavoitepalaverit Palaverit Ohjaussuunnitelmat ajantasalla Päivätoiminnan suunnitelmallisuus Kuntoutussuunnitelmat ja niiden mukainen toiminta hyvin tehdyt hoito-, ohjaus- ja kuntoutussuunnitelmat ja TOIMET oman ja yksikön toiminnan jatkuva arvionti säännöllinen viikko-ohjelma selkeät päivärytmit Hyvä suunnittelu Oikeanlaiset asiakasryhmäkokoonpanot Asiakkaille laaditut yksilölliset asumisen ja päivätoiminnan suunnitelmat. Viikko-ohjelmat Ohjaussuunnitelmat ajantasalla Järjestelmällinen, tavoitteellinen toiminta Laadukas tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työskentely
Yhteistyö Aktiivinen yhteistyö palvelun ostajakunnan kanssa Yhteistyö asumisen/omaisten kanssa Ohjaajien ja omaisten toimiva yhteistyö MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyö tahojen välillä YHTEISTYÖVERKOSTO! Hyvä yhteistyö asiakkaan verkoston kanssa luottamuksellinen suhde asiakkaiden ja heidän läheisten kanssa Yhteistyö palvelukodin kanssa Yhteistyö asumisyksiköiden, kaupungin ja kunnan ja omaisten kanssa Avoin yhteistyö Yhteistyö X 3 hyvä yhteistyö omaisten / asumisen kanssa hyvä tiedon jakaminen eri toimijoiden välillä yhteistyö omaisten ja asumisen kanssa Jatkuva tuki ja tiivis yhteistyö verkostojen kanssa, edesauttavat tavoitteeseen pääsemistä = asiakkaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille yhteistyö asiakkaan kotikunnan kanssa. Hyvä yhteistyö perheen/kotiväen/asumisyksikön henkilökunnan kanssa Hyvä yhteistyö kaikkien tahojen osalta yhteistyö talon sisällä, keskustelu omaisten tai kotiväen kanssa, kuunnellen toiveita. Yhteistyö eri toimijoiden välillä Ohjaajien ja omaisten toimiva yhteistyö. Omaiset ovat kertoneet kuinka paljon työtä arvostavat
Henkilökunnan yhteinen päämäärä tavoitteiden tuominen koko henkilökunnalle yhteiset käytännöt ja työmenetelmät yhteiset keskustelut, tavoitteiden luomiset Yhtenäiset käytännöt Yhtenäiset käytännöt ja niiden noudattaminen Yhdessä sovitut tavoitteet Yksikön yhteisesti sovitut pelisäännöt Yhteiset sopimuksen, tavoitteellisuus, yhteisöllisyyden tunne Työyhteisön yhteinen halu järjestää laadukasta päivätoimintaa Työyhteisö haluaa, tarjota laadukasta päivätoimintaa ja kehittää sitä hyvässä yhteistyössä Tavoitteiden jatkuva peilaus, avoin keskustelu
Henkilökunta motivoituneet työntekijät X 7 Ammattitaitoinen henkilökunta Hyvä työyhteisö Osaamisen ylläpito koulutuksella, pätevän henkilökunnan palkkaaminen YKS-koulutukset henkilöstölle Työyhteisön yhteinen halu järjestää laadukasta päivätoimintaa Osaava henkilökunta X 3 Koulutettu henkilökunta jolla ajankohtainen tieto/taito motivoituneisuus, ammatillisuus sitoutunut innostunut henkilökunta hyvät kouluttautumismahdollisuudet Osaavat ohjaajat Tarvitaan myös kykyä muuntautua ja oppia uusia ajattelutapoja Monipuoliset työtehtävät ja etenemismahdollisuudet Hyvä yhteishenki henkilöstössä, ammattitaito halu kehittyä ja kokeilla uusia asioita Motivoitunut, innostunut, moniammatillinen ja innovatiivinen työyhteisö Työyhteisön ja esimiehen välinen toiminta. Koulutukset. Työyhteisön toimivuus Ammattitaitoinen henkilökunta ammattimainen toiminta Pitkäaikainen henkilökunta Henkilökunnan oikea asenne ja motivaatio työntekijöiden innostus Innostunut ja innostava henkilökunta joilla on oikeat arvot ja asenne Työntekijöiden motivaatio ja laaja osaaminen sekä tietotaito työntekijöiden motivaatio ja laaja-alainen osaaminen sekä tietotaito Hyvä asenne, tieto ja koulutustaso Motivoitunut ja kehittämismyönteinen henkilökunta henkilökunnan hyvä ammattitaito Osaamisen ylläpito koulutuksella. Pätevän henkilökunnan palkkaaminen luova ja rento työote
Kehittäminen Kehittäminen, kokeileminen Asiakasryhmiä ja toimintoja kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Kokeillaan eri toimintoja, jotta löydettäisiin vaikeavammaisille mielekästä toimintaa. Uskallus ottaa riskejä ja kokeilla uutta Oman päivätoiminnan kehittäminen kehittyminen yritämme kehittää työtämme jotta asiakkailla olisi mielekästä päivätoimintaa
Muuta yhteiskunnallinen muutos Yksikön yhteisöllisyys Tarjoamme paikan jossa viettää päivä Hyvä ohjaus ja mielekäs tekeminen erittäin tärkeitä kehitysvammaisille henkilöille, varsinkin niille jotka vaativat paljon tukea. Vain harvat pystyvät ns. oikeisiin töihin. Riittävä työnohjaus niille, jotka kykenevät tuettuun työhön Hyvä työyhteisö säännöllinen turvallinen ympäristö, jossa voi halutessaan tehdä työtä, jolla on tarkoitus Työ- ja päivätoiminnan monipuolisuus edistäisi sen että jokainen asiakas löytäisi itselleen toimintaa jota tekee Mielekkään tekemisen löytäminen, taitojen kartuttaminen avoin mieli, avoimuus, ennakkoluulottomuus Riittävästi mielekästä alihankinta työtä. Riittävät päivätoimintapäivät (4-5/vko). ja vaihtevuus, toimintaa tapahtuu paljon yksikön seinien ulkopuolella., Monipuolisuus toiminnassa, aktiivinen tuki (mm. ulospäin suuntaava toiminta), Aika vapaat kädet toiminnan suhteen Avoin ja osallistavat ilmapiiri tutut ohjaajat ja työkaverit tuttu ympäristö Mielekäs tekeminen avoin ja luottamusta herätäävä työilmapiiri jossa sekä asiakas että työntekijä tulee kohdatuksi ja kuulluksi Sisällöltään rikkaan ja vaihtelevan sisällön tarjoaminen Tapaamme asiakkaitamme säännöllisesti (työhönvalmennus) Hyvä työilmapiiri Työntekijöillä lämmin ja avoin suhtautuminen asiakkaisiin. Monipuoliset työtehtävät ryhmässä
Mitä mielestäsi pitäisi tapahtua, jotta toiminta yksikössäsi vastaisi paremmin mielekkäälle päiväaikaiselle toiminnalle annettuja suuntaviivoja?
Yksilöllisyys Asiakkaan toiveita pitäisi saada enemmän esille ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen tulisi olla enemmän aikaa. Toiminnan ja työtehtävien suunnittelussa huomioidaan entistä paremmin asiakkaan valmiudet ja kehittymiskohteet Asiakkaat saisivat itseään vielä paremmin ilmaistua yksilöllistä ohjausta asiakkaan oman äänen kuuleminen/tarttuminen päivittäiseen toimintaan, ohjaten sitä.. Asiakkaan etu ja yksilölliset tarpeet sekä myös läheisten mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon ja ne on kirjattava palvelusuunnitelmaan sekä erityishuolto-ohjelmaan Asiakaslähtöisyys on tärkeä päivätoiminnan kehittämisessä. Monipuolisen toiminnan järjestämisen jossa aidosti kuullaan asiakkaan tarpeita ja kykyjä, ei vain "säilötä päivätoiminnassa Asiakkaita pitäisi kuulla enemmän, henkilökunnan pitäisi asettaa aina asiakas etusijalle oman edun sijaan Asiakkaiden tavoitteet ja kyvyt esiin. Asiakkaan mahdollisuus valita paikka jos toiminta on...jne Asiakkaiden toiveet saataisiin muokattua päiväaikaisiksi toimintatuokioiksi annetaan asiakkaalle entistä enemmän oikeuksia päättää omasta päivästään ja jätetään vähemmälle omaisten ja kunnan pakottamat tavoitteet Yksilökeskeisten tarpeiden kuuleminen lisääntyisi Asiakkaiden sijoittamista eri päivätoimintapaikkoihin pitäisi miettiä tarkemmin ja ottaa paikkaa valitessa huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet ja esim. ryhmässä toimiminen. Kiinnittämällä enemmän huomiota paikan valintaan, päästäisiin mielestäni kaikille suotuisampiin ratkaisuihin, joista hyötyisivät niin asiakas itse, kuin myös muut päivätoiminnan asiakkaat, perheet ja työntekijät.
Henkilökunta Henkilökunta pysyisi, ei sairastelisi koskaan, olisi entistä paremmin motivoitunutta Tilanteen tasalla oleva esimies. Onnistunut henkilöstön rekrytointi. Enemmän ammattitaitoista kokenutta henkilökuntaa, henkilökunnan kehitysvamma- ja vammaispalvelulain tunteminen. Koulutettu henkilökunta Henkilökunnan asenteissa pitäisi tapahtua suuri muutos. Nyt elämme aikaa, jolloin itsemääräämisoikeusasiat ovat paljon pinnalla. Tähän asiaan henkilökunnan kouluttaminen ja ymmärryksen saaminen myös asenteelliselle tasolle vietynä!! Tarvitaan asennemuutosta koko maassa, myös alan työntekijöiden keskuudessa, että tuetusta työstä tulisi normaali käytäntö siihen pystyville ihmisille koulutusta lisäämällä Koulutusta siitä, miten kuulla palvelunkäyttäjää, jolla ei ole kuin oma kieli Lisäkoulutusta ohjaajille, joilla ei ole sosionomin tai lähihoitajankaan tms. koulutusta, kaikkien sitoutuminen pitkäjänteiseen toiminnan suunnitteluun, asiakkaiden tuen tarpeita silmällä pitäen mm. henkilökohtaisten avustajien pysyvyys Lisäkoulutusta ja erityisesti asennemuokkausta. Uuden esimiehen myötä muutos on jo alkanut mutta vie aikaa Työntekijöiden ajatusmallin muuttuminen pois toimintakeskus keskeisyydestä koulutusta, toimintatapojen muuttamista, avointa keskustelua, rohkeutta muuttua vanhoista tavoista/perinteistä/ajattelusta irroittautuminen. Mielikuvituksen käyttö ja raja-aitojen rikkominen (hoitaja/ohjaaja) akselilla suurin vaikuttava tekijä on työntekijöiden arvot ja asenteet ja ne meillä on kunnossa asiakkailla menee hyvin, jos henkilökunta voi hyvin. Kaikkien tahojen tyky toiminta. Voisiko päivän aikana olla niska hartia hierontaa kaikille???
Resurssit Kunnat maksaisivat yksilöohjaajan kaikille tukea tarvitseville, kunnes he olisivat valmiita siirtymään vähemmän tuettuun toimintaan :) lisää tilaa ja enemmän eriytettyjä ryhmiä Ryhmä kokoja pitäisi pienentää ja tarvitsisimme paljon uutta materiaalia josta työstää asiakkaille mielekkäitä tehtäviä Aikaa suunnitella asiakkaalle mielekästä tekemistä lisää henkilökuntaresursseja ja lupa ottaa sijaisia henkilökunnan poissaoloihin lisää resursseja, virkoja ja tiloja tilojen ja välineiden pitäisi vastata asiakkaiden tasoa Parempi budjetti paremmat puitteet Ryhmäkoot asialliselle tasolle Henkilöstöresurssit kuntoon Uudet/uudistetut ajanmukaiset tilat ja varusteet olisi edellytys hyvälle päivätoiminalle tulevaisuudessa Mahdollisuus käyttää päivätoiminnassa erillisiä tiloja Vähän resurssia lisää ja ostopalveluiden palvelumaksuja tulisi pystyä nostamaan Parempi miehitys. Lisää vakansseja Enemmän henkilöstöä kädentaitoja omaavat lisäkädet tarpeen toiminnassa Pienemmät ryhmäkoot mahdollistaisivat enemmän toimintoja, erityisesti eri paikoissa. fyysiset tilat paremmiksi henkilöstöresurssien pitäisi olla isommat Enemmän ohjaajaresursseja, vähemmän tietokoneella kirjaamista ohjaajaresurssien tarkistusprosessit Riittävät tilat toiminnan toteuttamiseen Hinnat oikealle tasolle, jotta palvelu olisi yksilökeskeisempää ja palvelunkäyttäjä saisi sellaista toimintaa ja aktiviteettia, josta pitää ja hyötyy Lisäresurssit auttaisivat laadun parantamisessa Resursseja lisätä Lisääntyväville suunnittelu ym.tehtäville on osoitettava aikaa ohjaaja resurssia talon ulkopuolisiin työtehtäviin, niiden asiakkaiden kanssa jotka eivät siellä yksin pärjää Järkevät ryhmäkoot ja suhteessa toimintakykyyn pienempiä ryhmiä X 2 suunnitteluaikaa enemmän keskittymisaikaa kirjaus ym. tietokonehommille, jotta voisi keskittyä asiakkaisiin kunnolla kun he ovat paikalla Kunnan ja palvelujen tilaajan tulisi huomioida tulevaisuuden suuntaviivat, jotta resurssit ja mahdollisuudet olisivat linjassa yksikön toiminnan kehittämisen kanssa Henkilökohtaisten avustajien lisääminen Ryhmäkoot pidettäisiin inhimillisinä tärkeää olisi myös se, että ryhmän kanssa olisi mahdollista päästä myös ulos ja ympäröivään yhteiskuntaan Asumisesta erillistetty tila antaa enmmän mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan
Selkeä yhteinen päämäärä Säännöllinen ylemmältä taholta tiedottaminen yksiköihin organisaation strategian mukaisesta toiminnasta. Tavoitteiden selkeyttäminen myös työntekijä- ja asiakastasolle Työtä pitäisi selkeyttää. Päivätoiminta ja työtoiminta selvästi eriytettävä YHTEISEN TOIMINTA-AJATUKSEEN SITOUTUMINEN JA SEN NOUDATTAMINEN Yleiset laatukriteerit jotka koskevat kaikkia tavoitteista keskustelua lisäämällä samanlainen näkemys tulevaisuudesta
Toiminnan kehittäminen Toimintaa on jatkuvasti kehitetty, mutta koskaan ei pidä jäädä paikalleen. maailma muuttuu koko ajan ja meidän tulee vastata ajan haasteisiin. Toiminta tulisi päivittää vuodelle 2015, eikä toimia samalla lailla kuin 20 vuotta sitten kuntien palvelupäätöksiin joustoa esim. henkilökohtainen budjetti Työtoiminnan uudistaminen, integraation lisääminen suhteessa valtavirtaan, uusien tukikeinojen kehittäminen Rajojen rikkomista, innovatiivisuutta työlle, rohkeasti kokeilla uutta ja uudentyyppistä toimintaa, yhdistää enemmän asumista ja päivätoimintaa. Asenteiden muutosta kautta linjan Palvelutarjonnan kehittäminen siihen suuntaan, että asiakkaalle on tukea avotyötoimintaan ja palkkatyöhön siirtymiseen Toiminta on kehittynyt nykyiselle tasolle vuosikymmenien kuluessa, joka pääosin on hyvin toimivaa ja asiakkaat ovat siihen tyytyväisiä. Kehittämistä tulevaisuudessa tietysti riittää henkilökunna suhtaustumisessa, toiminnan päivittäsessä suunnittelussa. Mukana pitää olla myös virkistykseen liittyviä asioista, kuten ulkoilua, matkoja, kulttuuria yms Yhteiskunnan tukimuotoja myös toisenlaisen toiminnan tukemiseen Tarvitaan entistä enemmän ympäröivään yhteiskuntaan liittymistä Toiminnan pitäisi olla enempi toiminnallista arki-, työ- ja kouluelämän harjoitteluun painottuvaa toimintaa toimintaa monipuolistaa ja toiminta lähelle toimintaamme tulisi selkeyttää, päivätoiminta ja työtoiminta tulisi erottaa omiksi yksiköiksi. Niinkuin ne ennen olivat vastaamaan ikäryhmää ja toimintakykyä
Yhteistyö Yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa pitäisi lisätä. Talon ulkopuoliset suhteet tärkeitä asiakkaille. Toisivat myös vaihtelua päiviin. Löytää lisää uusia yhteistyökumppaneita, kun osa jäänyt pois uudistusten myötä yhteistyö sujuvaksi Säätiön sisällä Kehittämällä yhteistyömenetelmiä eri verkostojen välillä. Tukipalveluiden saatavuuden ja joustavuuden tulisi lisääntyä, näin pystyisimme paremmin oikea aikaiseen reagointiin ja toimimiseen asiakkaan asian eteenpäin viemiseksi = asiakkaan tavoitteen saavuttaminen olla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Entisen ja nykyisen ajattelun pitäisi saada jotenkin vuoropuheluun yhteistyötä! avoin yhteistyö muiden tahojen kanssa vankka tiivis yhteistyö koko kto:ssa sekä kaikkien asioiden avoin ja rehellinen puhuminen
Muuta Toiminta tulisi tapahtua hyvin vähäisin äkillisin muutoksin Yhteisöllisyys Ryhmän koko ja toimintakyky huomioiden Sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvoinnoista on huolehdittava; ohjaajat ovat suorassa vastuussa asiakkaistaan, työnantaja työntekijöistään. On tavattoman huono asia jos väsymys syö välittämistä ja voimia suunnata tulevaan Lisää helppoja mutta tärkeitä alihankinta töitä ja työossus raha järkevälle tasolle ei voi mahdottomia vaatia kun ei ole taidotkaan mutta jotain pitää ruuan jälkkeen jäädä Tarvittaisiin täsmempää ohjausta saman tyyppisiä asiakkaita samaan ryhmään Päiväaikaiselle työlle pitäsi olla vähintään 2 samaa työntekijää, jotta tavoitteiden seuraaminen sujuisi Ryhmien jako - päivätoiminnat erilleen työtoiminnasta.. Selkeämpi toimenkuva työlle,, ryhmäsuunnittelu, asiakas-henkilökuntasuhde, vastaa jo hyvin Päättäjien ymmärrys lisääntyisi siitä, millaista on olla ja elää, kun tarvitsee kaikessa toisten ihmisten apua ja tukea. Paljon tapahtuu arjessa hyvää, mutta paljon on tehtävää. Olen vielä sen verran uusi työntekijä työ- ja päivätoiminnassa etten oikein tiedä mitkä ovat tulevaisuuden suuntaviivat. Aion ottaa siitä selvää ja yhdessä mahtavan työporukkamme kanssa pyrimme niitä kohti. Tärkeintä on, että asiakkaamme saa onnistumisen ja osallistumisen tunteita. Asiakkaamme ovat mukana suunnittelemassa toimintaa ja sen sisälttöä Ei aliarviointia ja ennakkoluuloja ohjaajien kuunteleminen/työnohjaus, Luodaan ohjaajien työssäjaksamisen mittari.suurien muutosten aikana kuunnellaan henkilöstöä jotta ohjaajan työstä muodostuu oikeanlainen kuva. käytännön asioiden huolellinen suunnittelu ja toteutus. varsinaisen ohjaustyötä tekevän henkilökunnan kuunteleminen sekä heidän työnsä arvostaminen, työrauhan salliminen ja vuorovaikutustaitojen paraneminen työnantajan ja henkilökunnan välillä.
9. Laatukriteerien yhteistä työstämistä laatukriteerityöryhmän johdolla Laatukriteerityöryhmän tähänastinen tuotos: New Directions Irlannin työ- ja päivätoimintapalveluiden uudistamisohjelma: osaalueet englannista suomeen käännettynä Lähetetty kokouskutsun liitteenä Tehtävät: 1. Konkreettisten esimerkkien/ arviointikriteerien keksiminen laatukriteeristön kuhunkin osa-alueeseen 2. Erityiset haasteet laatukriteeristön osa-alueiden soveltamiseen käytännössä? Jako 3:een Ryhmä 1: osa-alueet 1-4 Ryhmä 2: osa-alueet 5-8 Ryhmä 3: osa-alueet 9-12 Kirjuri ryhmän ajatusten kirjaaminen jaetuille papereille Laatukriteerityöryhmä hyödyntää tuloksia kevään työskentelyssään Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 79
Nopeaa yhteenvetoa ryhmätöistä Ryhmä 1: osa-alueet 1-4 Joustavuus työ- ja päivätoiminnan ja asumisen työntekijöiden välillä Asiakkaan suunnitelman työstäminen ensin henkilön itsensä kanssa, vasta sen jälkeen läheiset mukaan keskusteluun Ryhmä 2: osa-alueet 5-8 Kaikkien osapuolten ymmärrys siitä, mitä tavoitellaan ja tehdään Riittävä tuki asioiden toteuttamiseen Uskallus ottaa riskejä ei pelätä sitä, että jotain sattuu, vaan tiedetään, miten toimitaan, jos sattuu kokeileminen riskien hallinnassa (esim. bussilla kulkemisen harjoittelu) Käytännön harjoittelu: asiakkaat mukana kaikessa toiminnassa (esim. hankintojen tekeminen rahan käyttö) Ryhmä 3: osa-alueet 9-12 Laadun mittaaminen: esim. onko henkilöstössä tietyn asian osaajia henkilöstön koulutus; onko mahdollista käyttää omaa kommunikaatiomenetelmää; onko olemassa suunnitelma siitä, miten ko. asioita on tarkoitus toteuttaa Itsemääräämisoikeuden toteutuminen: tämä pitäisi näyttää toteen! Haasteita: alueelliset erot suuria, työ- ja opiskelupaikkojen puute, asenneongelma (ei edes ryhdytä tukemaan asiakasta) Yleiskommentteja Pirusti töitä edessä! Asennetta pitää miettiä. Hienoja asioita, ihan mahdollisia toteuttaa Tiivistetysti tärkeimmät asiat (A4:t) + pidempi mitä tämä tarkoittaa -osio Miten jalkautetaan Kustannuskysymykset (esim. siirtymävaihe päivätoiminnasta koulutukseen) Uuteen ajatteluun kannustavat käytännön esimerkit näiden ideointi esim. organisaatioiden kehittämispäivissä tiedoksi laatukriteerityöryhmälle Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 80
Ryhmätöiden tuotokset Ryhmä 1. Osa-alueet 1-4 Tuki valintojen ja suunnitelmien tekemiseen Oma polku -suunnitelma: Jokainen tekee omaohjaajan Nuoren oman polun suunnitelma, Nopsi. Ensin omaohjaaja miettii vuorovaikutuksen, tuleeko kuvilla vai sanoilla. Tärkeää että nuori ensin määrittelee tavoitteet, tavoitekortti käytössä. Sitten isossa palaverissa vedetään yhteen tavoitteet. Siinä perhekin sitoutuu tavoitteeseen. Jotkut tykkäävät käydä tarkistamassa säännöllisesti mikä olikaan se minun tavoite. (Oma Polku) Ennen palvelusuunnitelmapalaveria, valmistaudutaan siihen yhdessä ohjaajan kanssa. Leikataan ja liimataan paperille asioita jotka tuovat esiin toiveista. (Joensuu) Yhteisökokouksissa suunnitellaan tekemistä, asiakkaat suunnittelevat. Tuki muutoksiin ja siirtymävaiheisiin Kun ei ole kokeiltu, niin ei tiedetä. Pitäisi olla yritysten kanssa kokeiluja. Kuntouttavan työtoiminnan palvelunkäyttäjiä on käytetty asiakkaiden tukena tekemässä pieniä työkokeiluja. 1½kk meni, kun asiakas päätti muuttaa omin päin eikä saanut tukea asumisesta tai työ- ja päivätoiminnasta. Parhaaseen lopputulokseen päästään kun ei mietitä kuuluuko tämän minun toimenkuvaan. Kotikäynti voidaan tehdä työ- ja päivätoiminnasta ja asumisesta ohjaaja voi tulla työ- ja päivätoimintaan. Uimassa voidaan käydä myös työ- ja päivätoiminnasta, jotta päästään toiminnan alikuun, että saadaan tulemaan pois kotoa ja näkemään myös muuta tekemistä. EI näin: hoitakaa te se käytös kuntoon, meillä on täällä nollatoleranssi Kun tuttu kauppa lopettaa ja ympäristö muuttuu, toimintakyvyn tukeminen vaatii joustoa ja uudenlaisia keinoja. Tuo mielekkyyttä työhön myös. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 81
Tuki lähiyhteisöihin liittymiseen Kaveriprojekti lähti kaupungin nuorisotyön kanssa. Kehitysvammaiset nuoret menivät kaupungin nuorisotoimen toimintaan mukaan. (Kehitysvammaisten tukiliitto) Tulos oli että tarvitaan ennen kaikkea kohtaamisia, toimimalla yhdessä opitaan. Tampereella myös samaa kokemusta. Nuorisotyöntekijöillä on tahtotila ok, mutta tukea tarvitaan kohtaamisiin muiden nuorten kanssa. On rankka ympäristö selvitä siellä, joskus on ollut työ- ja päivätoiminnasta, mutta enimmäkseen pitäisi olla henkilökohtaisen avun tai asumisen palvelua. Käydään kirjastoissa, taidenäyttelyissä, museoissa, liikutaan julkisilla kulkuvälineillä. Tuki opintoihin pääsemiseksi Halu päästä ammattiin tai opiskelemaan konkretisoidaan erilaisten kokeilujen avulla. Työhönvalmentajat tukevat pohtimaan omaa suuntaa ja taitojen kehittämistä. Kun tuetaan hakemaan henkilökohtaista apua, se auttaa saamaan opiskelupaikan. Oppilaitokset ottavat mielellään niitä, joilla on henkilökohtainen avustaja. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 82