En påse pengar för gränslösa projekt

En påse pengar för gränslösa projekt Kläck nya och sätt gamla idéer på pränt. Passera gränsen och byt erfarenheter med grannarna. Med erfarenheter från tidigare programperioder och nya pengar är allt möjligt. Interreg är ingen ny företeelse. Det har funnits sen 1990 och har visat sig vara ett effektivt sätt att stimulera samarbete över landsgränserna. Konkret innebär det möjlighet till ekonomiskt stöd för bärkraftiga gränsöverskridande projektidéer av alla slag. Uppfinningar och digital tandvård, turismutveckling, skoterleder och internetportaler, samisk sångkör och utbildningar i allt från tolk och renskötsel till idrottsledare och barns psykosociala välfärd. Så släpp loss visionären i dig, knyt kontakter i grannlandet och upptäck potentialen. I gränslandet mellan fyra kulturer finns mer möjligheter, mer utveckling, mer framtid och framförallt fler affärsmöjligheter. Rahapussi rajattomia hankkeita varten Ideoi uusia hankkeita ja toteuta vanhoja. Ylitä raja ja vaihda kokemuksia naapurien kanssa. Aiempina ohjelmakausina saatujen kokemusten ja uusien rahojen avulla kaikki on mahdollista. Interreg ei ole mikään uusi ilmiö. Interreg aloitettiin vuonna 1990, ja se on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi stimuloida rajat ylittävää yhteistyötä. Konkreettisesti tämä merkitsee mahdollisuutta saada taloudellista tukea kaikenlaisiin toteutuskelpoisiin, rajat ylittäviin hankeideoihin. Keksinnöt, digitaalinen hammashoito, turisminkehitys, moottorikelkkatiet, internetportaalit, saamelaiset kuorot ja kaikenlaiset koulutukset, aina tulkista ja poronhoitajasta urheiluopetukseen ja lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Päästä siis visiot valloilleen, solmi kontakteja naapurimaihin ja löydä uusia mahdollisuuksia. Neljän kulttuurin rajamailla on enemmän mahdollisuuksia, enemmän kehitystä, enemmän tulevaisuutta ja ennen kaikkea enemmän mahdollisuuksia liiketoimintaan. Ruhtabusse rádjekeahtes prošeavttaide Fuobmá ođđa jurdagiid ja čađat boares jurdagiid. Raste ráji ja lonut hárjánemiid ránnjáiguin. Visot lea vejolaš ovdalaš prográmmaáigodagaid hárjánemiiguin ja ođđa ruđaiguin. Interreg ii leat ođđa iđa. Dat lea gávdnon 1990 rájis ja lea vuosehuvvon leahkit beaktilis vuohki movttiidahttit ovttasbarggu riikkarájiid rastá. Konkrehtalaččat mearkkaša vejolašvuođa ekonomlaš doarjagii juohkelágán gánnáhahtti rádjerasttildeaddji prošeaktajurdagiidda. Hutkosat ja digitála bátnedikšu, turismaovdáneapmi, skohtermáđit ja interneahttaportálat, sámi lávlunjoavku ja oahpahusat dulkomis boazodollui valaštallanoahpaheddjiide ja mánáid psykososiálalaš buresbirgejupmái. Luoitte luovus višoneara iežat siste, čana oktavuođaid ránnjariikkas ja fuomáš vejolašvuođa. Rádjeeatnamis njealji kultuvrra gaskkas gávdnojit eanet vejolašvuođat, eanet ovdáneapmi, eanet boahtteáigi ja ovddemusat eanet gávpevejolašvuođat. interreg iva nord 3

Vad är INTERREG IVA Nord Visionen är att regionen ska fortsätta att utvecklas till ett attraktivt område där människor vill bo, leva och verka. Ett mer konkret mål är ökad konkurrenskraft och ökad sammanhållning i programområdet. Totalt omfattar Interregprogrammet 74 miljoner euro, varav 33 miljoner euro är EU-stöd. En nyhet är att samtliga projekt inom det samiska området, oavsett inriktning och innehåll, kommer att behandlas inom ramen för det nya delprogrammet Sápmi: Gränslös utveckling. Visio on, että alue jatkaa kehittymistään houkuttelevaksi alueeksi, jolla ihmiset haluavat asua, elää ja toimia. Konkreettisempi tavoite on kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen ohjelma-alueella. Interregohjelma käsittää yhteensä 74 miljoonaa euroa, joista 33 miljoonaa euroa on EU-tukea. Uutta on, että kaikki saamelaisalueen hankkeet, sisällöstä ja suuntauksesta huolimatta, käsitellään uuden Saamen osaohjelman puitteissa. Osaohjelman nimi on Rajaton kehitys. Interregprogrammet är indelat i fyra prioriterade områden: Utveckling av näringslivet Forskning, utveckling och utbildning Regional funktionalitet och identitet Delprogrammet Sápmi Gränslös utveckling Mitä Interreg IVA Pohjoinen on Interregohjelma on jaettu neljään priorisoituun alueeseen: Elinkeinoelämän kehittäminen Tutkimus, kehitys ja koulutus Alueellinen toimivuus ja identiteetti Saamen osaohjelma Rajaton kehitys Mii INTERREG IVA Davvi lea Oainnáhus lea ahte guovlu galgá joatkit ovdánahttojuvvot geasuheaddji guovlun gos olbmot hálidit orrut, eallit ja doaibmat. Eanet konkrehtalaš ulbmil lea lassánan gilvalannávccat ja lassánan soabalašvuođa prográmmaguovllus. Interregprográmma siskkilda oktiibuot 74 miljovnna euro, ja dain lea 33 miljovnna euro EO-doarjja. Ođas lea ahte visot prošeavttat sámi guovllus, beroškeahttá suorggi ja sisdoalu, bohtet gieđahallojuvvot ođđa Sápmi: Rádjekeahtes ovdáneapmi oasseprográmma rámma siskkobealde. Interregprográmma lea juhkkojuvvon njealji vuoruhuvvon suorgái: Ealáhuseallima ovdáneapmi Dutkan, ovdáneapmi ja oahpahus Guovlluguovdasaš doaibman ja identitehta Oasseprográmma Sápmi - Rádjekeahtes ovdáneapmi 6 interreg iva nord

Geografiskt område I områdena 1 till 3 ingår följande geografiska stödområden: Sverige; Norrbotten och Västerbotten (Skellefteå, Norsjö, Malå och Sorsele kommuner). Finland; Lappland, Norra Österbotten och Mellersta Österbotten. Norge; Finnmarks, Troms och Nordlands fylken. I delprogrammet Sápmi ingår följande områden: sverige. Norrbotten, Västerbotten, Jämtland och del av Dalarnas län (Idre Sameby). f1nland. Lappland, Norra Österbotten och Mellersta Österbotten. norge. Finnmarks fylke, Troms fylke, Nordlands fylke, Nord-Tröndelag fylke, Sör-Tröndelag fylke samt Elgå reinbeitedistrikt i Hedmark fylke. Projekt inom prioriterade område 1-3 kan även beröra övriga kommuner i Västerbottens län som är ett så kallat angränsande område. När det gäller projekt inom delprogram Sápmi är hela Västernorrlands län ett angränsande område. Maantieteellinen alue Alueisiin 1 3 kuuluvat seuraavat maantieteelliset tukikelpoiset alueet: ruotsi: Norrbotten ja Västerbotten (Skellerteån, Norsjön, Malån ja Sorselen kunnat). suomi: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. norja: Ruijan, Tromssan ja Nordlandin läänit. Saamen osa-alueeseen kuuluvat seuraavat alueet: ruotsi: Norrbotten, Västerbotten, Jämtland ja osa Taalainmaan lääniä (Idren saamelaiskylä). suomi: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. norja: Ruijan, Tromssan, Nordlandin, Pohjois-Tröndelagin ja Etelä-Tröndelagin läänit sekä Elgå-porolaidunalue Hedmarkin läänissä. Priorisoiduilla alueilla 1 3 toteutettavissa hankkeissa saattaa olla mukana myös muita Västerbottenin läänin kuntia, jotka muodostavat ns. rajoittuvan alueen. Saamen osaohjelman hankkeiden osalta koko Västernorrlandin lääni muodostaa ns. rajoittuvan alueen. Geográfalaš guovlu Guovlluide 1:as 3:ii gullet čuovvovaš geográfalaš doarjjaguovllut: ruoŧŧa. Norrbotten ja Västerbotten (Skiellet, Norsjö, Málat ja Suorssá gielddat). suopma. Sámieanan (Lappland), Davvi Österbotten ja Gaskkamus Österbotten. norga. Finnmárkku, Romssa ja Nordlándda fylkkat. Sámi oasseprográmmii gullet čuovvovaš guovllut: ruoŧŧa. Norrbotten, Västerbotten, Jämtlánda ja oassi Dalarna leanas (Idre čearru). suopma. Sámieanan (Lappland), Davvi Österbotten ja Gaskkamus Österbotten. norga. Finnmárkku fylka, Romssa fylka, Nordlándda fylka, Davvi-Trøndelága fylka, Lulli-Trøndelága fylka ja Elgå boazoguohtunorohat Hedmárkku fylkkas. Prošeavttat vuoruhuvvon surggiin 1:as 3:ii sáhttet maid guoskkahit iežá gielddaid Västerbottena leanas mii lea nu gohčoduvvon lahkaguovlu. Olles Västernorrlándda leana lea lahkaguovlu prošeavttaide Sámi oasseprográmmas. bodø tromsø narvik kiruna jokkmokk Rovaniemi haparandatornio LULEÅ KEMI OULU skellefteå interreg iva nord 5

Prioriterade områden Interregprogrammet är uppdelat i fyra prioriterade områden. För att beviljas finansiering måste projektet genomföra insatser inom något av dessa områden. Priorisoidut alueet Interregohjelma on jaettu neljään priorisoituun alueeseen. Jotta hankkeelle myönnettäisiin tukea, toimintaa on järjestettävä jollakin näistä alueista. 1. Utveckling av näringslivet Det övergripande syftet är att förstärka konkurrenskraften i regionen, genom förädling, produkt- och marknadsutveckling. Exempel på aktiviteter: Metoder för gränsöverskridande affärsrådgivning Företagssamarbete inom marknadsutveckling och internationalisering Bransch- och företagsspecifika kompetensutvecklingsprogram och gemensamma kvalitetssäkringsprinciper 1. Elinkeinoelämän kehittäminen Yleistarkoitus on vahvistaa alueen kilpailukykyä jalostuksen ja tuoteja markkinakehityksen avulla. Esimerkkejä toiminnasta: Rajat ylittävän liiketoimintaneuvonnan metodit Yritysten välinen yhteistyö markkinakehityksen ja kansainvälistä misen alueilla Kompetenssinkehitysohjelmat ja yhteiset laadunvarmistusperiaatteet kullekin alalle ja yritykselle 2. Forskning, utveckling och utbildning Syftet är att nyttja resurser och spetskompentens inom forskning och utbildning på ett bättre sätt samt att öka samarbetet mellan företag, utbildningsväsendet och samhället, enligt den s.k. Triple- Helix-modellen. Exempel på aktiviteter: Strategiska allianser och forskningsplattformar Student-, lärar-, praktikant- och forskarutbyte Nya metoder och arbetssätt för entreprenörskap i skolan 3. Regional funktionalitet och identitet Syftet är att stödja utvecklingen av gränsöverskridande infrastruktur och service. Dessutom ska projektet stimulera den gränsregionala sammanhållningen. Exempel på aktiviteter: Utveckling av gemensamt offentligt serviceutbud och gemensam infrastruktur Utveckling av olika gränskommunala gemensamma strukturer Åtgärder för att stimulera en mer integrerad arbetsmarknad Småskaliga projekt som utvecklar kontakter mellan regionens unga människor Förebyggande av risker orsakade av miljö och teknologi 4. Delprogrammet Sápmi Gränslös utveckling Syftet är att utifrån det samiska områdets alla resurser öka tillväxten och attraktionskraften, samt att synliggöra det samiska området som en resurs för samer och andra. Exempel på aktiviteter: Stimulans av produkt-, tjänste- samt metodutveckling Utveckling av strategiska miljöinsatser utifrån samiska behov och samiska kunskaper Nätverksbyggande åtgärder som främjar samisk kulturindustri och samiska kulturaktiviteter Utveckling av nätverk och samarbeten mellan forskningsinstitutioner, skolor, näringsliv och branschorganisationer utifrån samiska behov 2. Tutkimus, kehitys ja koulutus Tarkoituksena on hyödyntää resursseja ja huippuosaamista tutkimuksen ja koulutuksen alueilla entistä paremmin ja kehittää yritysten, koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan välistä yhteistyötä ns. Trile Helix-mallin avulla. Esimerkkejä toiminnasta: Strategiset allianssit ja tutkimustyön perustat Opiskelija-, opettaja-, harjoittelija- ja tutkijavaihto Uudet metodit ja työtavat koulutusalan yksityisyrittäjyyttä varten 3. Alueellinen toimivuus ja identiteetti Tarkoituksena on tukea rajat ylittävän infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä. Lisäksi hankkeen tule stimuloida raja-alueellista yhteenkuuluvuutta. Esimerkkejä toiminnasta: Yhteisen julkisen palvelutarjonnan ja yhteisen infrastruktuurin kehittäminen Toimet työmarkkinoiden integroimisen stimuloimiseksi Pienehköt hankkeet, joilla kehitetään alueiden nuorten välisiä kontakteja Miljöön ja teknologian aiheuttamien riskien ennaltaehkäisy 4. Saamen osaohjelma Rajaton kehitys Tarkoituksena on hyödyntää saamelaisalueen kaikki resursseja alueen kasvun ja houkuttelevuuden kehittämiseksi ja samalla tuoda saamelaisaluetta näkyvämmin esiin resurssina saamelaisille ja muille. Esimerkkejä toiminnasta: Tuote-, palvelu- ja metodikehityksen stimulointi Strategisten ympäristöpanostusten kehittäminen saamelaisten tarpeiden ja tietojen pohjalta Verkottuminen, joka edistää saamelaista kulttuuriteollisuutta ja saamelaisia taitoja Tutkimuslaitosten, koulujen, elinkeinoelämän ja elinkeinoelämän järjestöjen välisten verkostojen ja yhteistyön kehittäminen saamelaisten tarpeiden pohjalta 6 interreg iva nord

Vuoruhuvvon suorggit Interregprográmma lea juhkkojuvvon njealji vuoruhuvvon suorgái. Jus galgá juolluduvvot ruhtadeami, de ferte prošeakta čađahit doaibmabidjosiid soames dáin njealji suorggis. 1. Ealáhuseallima ovdáneapmi Oppalaš ulbmil lea nannet gilvalannávccaid guovllus, reidema, buvtta- ja márkanovdáneami bokte. Ovdamearkkat doaimmain: Vuogit rádjerasttildeaddji gávpebagadeapmái Fitnodatovttasbargu márkanovdáneamis ja riikkaidgaskaneamis Gelbbolašvuođaovdánahttinprográmmat erenoamáš surggiide ja fitnodagaide ja oktasaš kvaliteahttasihkkarastinprinsihpat 2. Dutkan, ovdáneapmi ja oahpahus Ulbmil lea geavahit návccaid ja erenoamáš máhtu dutkamis ja oahpahusas buoret ládje ja lasihit ovttasbarggu fitnodagaid, oahpahusásahusa ja servodaga gaskkas, n.g. Triple-Helix-modealla mielde. Ovdamearkkat doaimmain: Ulbmilaš lihtut ja dutkanvuolggasajit Studeanta-, oahpaheaddje-, oahpahalli- ja dutkelonuhus Ođđa vuogit ja bargovuogit barggaheaddjevuhtii skuvllas 3. Guovlluguovdasaš doaibman ja identitehta Ulbmil lea doarjut rádjerasttildeaddji infrastruktuvrra ja bálvalusa ovdáneami. Dasa lassin galgá prošeakta movttiidahttit rádjeguovlluguovdasaš soabalašvuođa. Ovdamearkkat doaimmain: Oktasaš almmolaš bálvalusfálaldagaid ja oktasaš infrastruktuvrra ovdáneapmi Sierra rádjegielddalaš oktasaš struktuvrraid ovdáneapmi Doaibmabidjosat movttiidahttit eanet berošteaddji bargomárkana Unnit prošeavttat mat ovdánahttet oktavuođaid gaskal guovllu nuorra olbmuid Eastadeapmi riskkain mat bohtet birrasis ja teknologiijas 4. Oasseprográmma Sápmi Rádjekeahtes ovdáneapmi Ulbmil lea sámi guovllu visot návccaid vuođul lasihit šaddama ja geasuhanvuoimmi, ja maid čalmmustahttit sámi guovllu nákcan sámiide ja iežáide. Ovdamearkkat doaimmain: Buvtta-, bálvalus- ja vuohkeovdáneami movttiidahttin Sámi máhtuid vuođul ovdánahttit ulbmilaš birasdoaibmabidjosiid Fierpmádatráhkadeaddji doaibmabidjosat mat ovddidit sámi kulturindustriija ja sámi kulturdoaimmaid Sámi dárbbuid vuođul ovdánahttit fierpmádagaid ja ovttasbargguid gaskal dutkaninstitušuvnnaid, skuvllaid, ealáhuseallima ja suorgeorganisašuvnnaid interreg iva nord 7

Interregprojektet från ax till limpa Interreghanke alusta 1. idé. Du har en fantastisk projektidé. 2. testa idén. Låt en lokal aktör bedöma din idé, exempelvis kommunens näringslivskontor eller utvecklingsbolag. De kan hjälpa dig vidare och ge tips om offentliga medfinansiärer som kan vara aktuella. Ta även kontakt med sekretariatet eller din närmaste infopoint. 3. partner & medf1nansiärer. För att projektet ska beviljas medel krävs att du har minst en partner i annat land. Du kan få upp till 65 procent finansiering från INTERREG IVA Nord. Därför krävs lokala offentliga medfinansiärer som täcker resterande del. 4. val av proriterat område. Inom vilket prioriterat område passar din projektidé: Utveckling av näringslivet; Forskning, utveckling och utbildning; Regional funktionalitet och identitet eller Sápmi Gränslös utveckling? 5. geograf1skt område. Kontrollera så att din och din projektpartners verksamhet sker i ett stödberättigat område. 6. ansökan. Fyll i ansökan steg för steg. Det är ingen konst men lägg ner tid på att göra det rätt så blir behandlingstiden kortare. 7. styrkommittémöte. Här beslutas om ditt projekt får finansiering eller inte. Beslutsmöten hålls vanligtvis två gånger per år och det gäller att lämna ansökan i god tid före mötet. 8. besked. Du får besked om beslut. Får din ansökan bifall skrivs avtal. 9. dags att jobba. Ett positivt besked innebär att projektet kan dra igång. 80 procent av projektstödet betalas ut vid delutbetalningar och 20 procent när slutredovisningen har godkänts av sekretariatet. 10. rapport. Alla projekt måste redovisas i delrapporter beskrivs hur projektet framskrider och slutrapporten ska innehålla en utförlig beskrivning av verksamhet och resultat. 1. idea. Sinulla on fantastinen hankeidea. 2. testaa idea. Anna paikallisen edustajan arvioida ideasi, esimerkiksi kunnan elinkeinotoimiston tai kehitysyhtiön. He voivat auttaa sinua eteenpäin ja he antavat myös tietoa mahdollisista julkisista rahoittajista. Ota yhteyttä myös sihteeristöön. 3. yhteistyökumppani ja vastinrahoitus. Jotta hanketta varten myönnettäisiin tukea, sinulla on oltava vähintään yksi yhteistyökumppani toisessa maassa. Interreg IVA Pohjoiselta voit saada 35 65 prosenttia rahoitusta. Siksi vaaditaan paikallista vastinrahoitusta, joka kattaa 40 prosenttia hanketuesta. 4. priorisoidun alueen valinta. Mille alueelle hankeideasi sopii.: Elinkeinoelämän kehittäminen; Tutkimus, kehitys ja koulutus; Alueellinen toimivuus ja identiteetti vai Saame Rajaton kehitys? 5. maantieteellinen alue. Tarkista, että sinun ja yhteistyökumppanisi toiminta tapahtuu tukeen oikeutetulla alueella. 8 interreg iva nord

10 loppuun Interregprošeavttat álggu rájis dassážii go válbmanit 6. hakemus. Täytä hakemuksen kaikki kohdat. Se ei ole vaikeaa, mutta käytä riittävästi aikaa sen täyttämiseen, niin käsittelyaika jää lyhyemmäksi. 7. hallintokomitean kokous. Täällä päätetään, saako hankkeesi rahoitusta vai ei. Kokouksia järjestetään normaalisti kahdesti vuodessa, joten on syytä jättää hakemus hyvissä ajoin ennen kokousta. 8. päätös. Saat tiedon päätöksestä. Jos hakemuksesi hyväksytään, laaditaan sopimus. 9. aika toimia. Positiivinen päätös merkitsee, että hanke voidaan käynnistää. 80 prosenttia hanketuesta maksetaan osamaksuina, ja 20 prosenttia sihteeristön hyväksyttyä hankkeesta annetun loppuselvityksen. 10. raportti. Kaikista hankkeista on laadittava osaraportteja, joissa kuvataan, kuinka hanke edistyy. Loppuraportissa tulee olla kattava kuvaus toiminnasta ja tuloksista. 1. jurdda. Dus lea erenoamáš prošeaktajurdda. 2. geahččal jurdaga. Divtte báikkálaš berošteaddji du jurdaga árvvoštallat, ovdamearkka dihte gieldda ealáhuseallinkantuvrra dahje ovdánahttinoasussearvvi. Dat sáhttet du viidáseabbut veahkehit ja addit ráđiid áigeguovdilis almmolaš mielruhtadeaddjiid birra. Váldde oktavuođa čállingotiin maid. 3. ovttasbargoguoibmi & mielruhtadeaddjit. Jus prošeakta galgá juolluduvvot ruđa, de gáibiduvvo ahte dus lea unnimusat okta ovttasbargoguoibmi iežá riikkas. Don sáhtát oažžut ruhtadeami 35 proseantta rájis gitta 65 prosenttii INTERREG:as IVA Davvi. Dan dihte gáibiduvvojit báikkálaš almmolaš mielruhtadeaddjit mat gokčet 40 proseantta prošeaktadoarjagis. 4. vuoruhuvvon suorggi válljen. Man vuoruhuvvon suorgái du prošeaktajurdda heive; Ealáhuseallima ovdáneapmi; Dutkan, ovdáneapmi ja oahpahus; Guovlluguovdasaš doaibman ja identitehta dahje Sápmi Rádjekeahtes ovdáneapmi? 5. geográfalaš guovlu. Dárkkis ahte don ja du prošeaktaovttasbargoguimmiid doaibma dahkko doarjjavuoigadahtton guovllus. 6. ohcamuš. Deavdde ohcamuša dađi mielde. Ii leat váttis muhto bija áiggi dahkat njuolga ládje vai gieđahallanáigi šaddá oanibut. 7. stivrenlávdegoddečoahkkin. Dás mearriduvvo jus du prošeakta oažžu ruhtadeami dahje ii. Mearridančoahkkimat dollojit dábálaččat guktii jagis ja ohcamuša berre guođđit sisa buori áiggi ovdal čoahkkima. 8. diehtu. Don oaččut dieđu mearrádusa birra. Jus du ohcamuš dohkkehuvvo, de čállojuvvo soahpamuš. 9. áigi bargat. Positiivvalaš diehtu mearkkaša ahte prošeakta sáhttá álggahuvvot. 80 proseantta prošeaktadoarjagis máksojuvvo oassemáksámuššan ja 20 proseantta dalle go loahppačilgehus lea dohkkehuvvon čállingottis. 10. raporta. Visot prošeavttat fertejit čilgehuvvot oasseraporttain main čilgehuvvo got prošeavttain manná ja loahpparaporta galgá sisdoallat dárkilis čilgehusa doaimmas ja bohtosis. interreg iva nord 9

Ansökan Börja med att läsa Handledning för ansökan till Interreg IVA Nord som svarar på många frågor. Fyll i ansökningsblanketten. Det är viktigt att vara noggrann och få med alla uppgifter för att behandlingen av ansökan ska gå så snabbt som möjligt. Ifylld ansökan skickas till sekretariatet. Handledning för ansökan, ansökningsblanketter, anvisningar och annat finns att ladda ner från interregnord.com Några tips på vägen och termer viktiga att känna till: projektnamn. Välj ett bra namn på projektet. Det följer med under hela genomförandet och används i all kommunikation under programperioden. huvudsökanden (Lead Partner). Det ska finnas en huvudsökanden, Lead Partner, från Sverige eller Finland för varje projekt. Lead Partnern ansvarar för och redovisar om projektets ekonomi och är kontaktansvarig mellan projektet och sekretariatet. Övriga aktörer utgör medsökande, medsökande av norska Interregmedel eller 10 interreg iva nord medaktörer. För information om norsk partner som Funktionell Lead Partner, kontakta sekretariaten. välj prioriterat område. Programmet består av fyra prioriterade områden. Välj det som bäst motsvarar det blivande projektets verksamhet. belopp. Ange vilket belopp som söks från strukturfond och från norska Interregmedel. Sökt belopp anges i euro. Du kan få max 60 procent finansiering från Interreg IVA Nord (65 procent för delprogram Sápmi). I Norge är stödprocenten 50 procent för samtliga prioriterade områden. bilagor. I Handledning för ansökan till Interreg IVA Nord finns en lista på alla bilagor som ska bifogas. uppgifter om sökanden. Följ instruktionerna i Handledningen för ansökan för att lämna komplett information om sökanden. projektbeskrivning. Ansökan ska innehålla en utförlig beskrivning av projektet. Skriv gärna kortfattat, men all relevant information som omnämns i Handledningen för ansökan ska vara med. Några exempel: syfte och mål, aktiviteter som ska genomföras, den gränsregional betydelsen, förväntat resultat och hur resultatet ska spridas. underskrifter. Samtliga sökanden och medaktörer ska skriva under ansökan. Har du frågor om ansökan, kontakta sekretariat eller infopoint. Hakemus Aloita lukemalla Hakuohjeet Interreg IVA Pohjoista varten. Ohjeista saat vastauksen moniin kysymyksiin. Täytä hakemuslomake. On tärkeää olla huolellinen ja täyttää kaikki tiedot, jotta hakemuksen käsittely sujuisi mahdollisimman nopeasti. Täytetty hakemus toimitetaan sihteeristöön. Interregnord.comista voi ladata hakuohjeet, hakemuslomakkeen, ohjeita ja muuta tietoa. Muutamia ohjeita ja termejä, jotka on syytä tuntea: hankkeen nimi. Valitse hankkeelle hyvä nimi. Nimi on käytössä koko hanketoteutuksen ajan, ja sitä käytetään kaikessa ohjelmakauden aikaisessa kommunikaatiossa. päähakija (Lead Partner). Jokaisella hankkeella tulee olla suomalainen tai ruotsalainen päähakija, Lead Partner. Lead Partner vastaa hankkeen taloudesta ja antaa siitä selvityksen ja toimii myös hankkeen ja sihteeristön välisenä yhteyshenkilönä. Muita osapuolia ovat yhteistyökumppanit, Norjan Interregvaroilla hakevat yhteistyökumppanit tai muut yhteistyöosapuolet. Sihteeristö antaa tietoja norjalaisista yhteistyökumppaneista, jotka toimivat funktionaalisina Lead Partnereina.

priorisoidun alueen valinta. Ohjelma koostuu neljästä priorisoidusta alueesta. Valitse se, joka parhaiten vastaa ohjelman toimintaa. haettavan tuen määrä. Mainitse, minkä suuruista määrää rakennerahastosta tai Norjan Interregvaroista haetaan. Määrät on mainittava euroina. Interreg IVA Pohjoisesta voi saada enintään 60 prosenttia rahoitusta (65 prosenttia Saamen osaohjelmassa). Norjassa tuen prosentuaalinen määrä on 50 prosenttia kaikilla priorisoiduilla alueilla. liitteet. Hakuohjeissa Interreg IVA Pohjoista varten on luettelo kaikista pakollisista liitteistä. hakijatiedot. Noudata Interreg IVA Pohjoisen hakuohjeita, jotta kaikki hakijasta tarvittavat tiedot tulisivat mukaan. hankekuvaus. Hakemuksen tulee sisältää kattava hankekuvaus. Kirjoita lyhyesti, mutta kaikkien Interreg IVA Pohjoisen hakuohjeissa mainittujen tähdellisten tietojen tulee olla mukana. Muutamia esimerkkejä: tarkoitus ja tavoite, toiminta, raja-alueellinen merkitys, odotetut tulokset ja se, kuinka tuloksia jaetaan. allekirjoitukset. Kaikkien hakijoiden ja muiden osapuolten on allekirjoitettava hakemus. Jos sinulla on kysyttävää hakemuksesta, ota yhteyttä sihteeristöön tai infopisteeseen. Ohcamuš Álgge lohkat Bagadeapmi Interreg IVA Davvi ohcamuššii mii vástida ollu jearaldagaid. Deavdde ohcamušskoviid. Lea dehálaš dárkil leahkit ja oažžut mielde visot dieđuid vai ohcamuša gieđahallan manná nu jođánit go vejolaš. Devdojuvvon ohcamuš sáddejuvvo čállingoddái. Bagadeapmi ohcamuššii, ohcanskovit, rávvagat ja iežá gávdnojit viežžat dás interregnord.com Moadde rávvaga ja doahpaga dehálaččat dovdat: prošeaktanamma. Vállje buori nama prošektii. Dat čuovvu mielde oles čađaheami ja geavahuvvo visot komunikašuvnnas prográmmaáigodagas. váldoohcci (lead partner). Juhke prošektii galgá gávdnot okta váldoohcci, Lead Partner, Ruoŧas dahje Suomas. Lead Partner ovddasvástida prošeavtta ekonomiijas ja čilge dan ja lea oktavuođaovddasvástideaddji gaskal prošeavtta ja čállingotti. Iežá berošteaddjit leat mielohccit, mielohccit norgga Interregruđain dahje mielbargit. Váldde oktavuođa čállingottiin jus hálidat eanet dieđuid norgalaš ovttasbargoguoimmis Vuogálaš Lead Partnerin. vállje vuoruhuvvon suorggi. Prográmmas leat njeallje vuoruhuvvon suorggi. Vállje dan mii buoremusat heive plánejuvvon prošeavtta doibmii. submi. Almmut mii summiid strukturfoanddas ja norgga Interregruđain ohcco. Ohccon submi almmuhuvvo euron. Don sáhtát oažžut eanemusat 60 proseantta ruhtadeami Interreg:as IVA Davvi (65 proseantta Sámi oasseprográmmas). Norggas lea doarjjaproseanta 50 proseantta visot vuoruhuvvon surggiid ovddas. mildosat. Listu visot mildosiin mat galget mielddustuvvot gávdno dás Bagadeapmi Interreg IVA Davvi ohcamuššii. dieđut ohcci birra. Čuovu Bagadeapmi Interreg bagademiid guođđin dihte dievaslaš dieđuid ohcci birra. prošeaktačilgehus. Ohcamuš galgá sisdoallat dárkilis čilgehusa prošeavttas. Čále roahkka oanehaččat, muhto visot dehálaš dieđut mat namahuvvojit Bagadeapmi Interreg :as galget leahkit mielde. Moadde ovdamearkka; ulbmil, doaimmat mat galget čađahuvvot, rádjeguovlluguovdasaš mearkkašupmi, vurdojuvvon boađus ja got boađus galgá juhkkojuvvot. vuolláičállosat. Visot ohccit ja mielbargit galget čállit vuollái ohcamuša. Jus dus leat jearaldagat ohcamuša birra, de váldde oktavuođa čállingottiin dahje infopointain. interreg iva nord 11

Låt dig inspireras På följande sidor presenterar vi några projekt som genomfördes under förra programperioden, Interreg IIIA Nord. Läs om projekten och de lyckade resultaten. Men tänkt på att de bara är ett litet urval av de projekt som genomfördes. På interregnord.com finns information om projekt som beviljats medel under perioden 2000-2007. Genom att läsa om andra projekt innehåll, aktörer, finansiering, aktiviteter etc. kan vägen fram till ditt interregprojekt bli snabbare, smidigare och effektivare. Projektnamn: CulPRO (Cultural adaptation via product design) Delprogram: Nordkalotten Prioriterat område: Utbildning och forskning Projektägare: Lapplands Universitet i Rovaniemi och Luleå Tekniska Universitet Övriga medverkande: ALMI Företagspartner AB (Norrbotten), Jaxal AB, Lappset OY, Arctic Kaluste OY, Liko AB, Marttiini OY, Polardörren AB, RO Rollytech AB Beviljade EU-medel: 272 160 Total projektkostnad: 496 342 Tidsperiod: 2004/06/01-2006/12/31 Projektnamn: The best of the Arctic Delprogram: Nordkalotten Prioriterat område: Tema-, kultur- och upplevelseturism Projektägare: Kiruna Lappland Ekonomisk Förening Övriga medverkande: Destination Narvik, Destination Lofoten AS, Hamsuns Rike/Steigen kommun Beviljade EU-medel: 150 000 Total projektkostnad: 555 245 Tidsperiod: 2004/05/01-2006/12/31 Projektnamn: Analys av den samiska renskötselns ekonomiska tillpassning Delprogram: Sápmi Prioriterat område: Kunskap och kompetens Projektägare: Centrum för samisk forskning, Umeå universitet Övriga medverkande: Nordiskt Samiskt Institut, Kautokeino Beviljade EU-medel: 73 695 Total projektkostnad: 315 347 Tidsperiod: 2004/01/01-2006/12/31 Projektnamn: Norskt svenskt industrisamarbete inom metallbearbetning och galvanisering Delprogram: Nordkalotten Prioriterat område: Utveckling av näringslivet på Nordkalotten Projektägare: Heboverken AB Övriga medverkande: Furstål AS Beviljade EU-medel: 11 242 Total projektkostnad: 89 936 Tidsperiod: 2007/05/02 2008/04/30 Finsk rub Seuraavilla sivuilla esittelemme muutamia hankkeita, jotka toteutettiin viime ohjelmakaudella eli Interreg IIIA Pohjoisen aikana. Voit lukea hankkeista ja onnistuneista tuloksista, mutta muista, että tässä on vain pieni näyte toteutetuista hankkeista. Interregnord.comissa on tietoa hankkeista, joille myönnettiin tukea kaudella 2000 2007. Lukemalla muista hankkeista sisällöstä, osapuolista, rahoituksesta, toiminnasta jne. oma Interreghankkeesi saattaa sujua nopeammin, joustavammin ja tehokkaammin. Hankkeen nimi: CulPRO (Cultural adaptation via product design) Osaohjelma: Pohjoiskalotti Priorisoitu alue: Koulutus ja tutkimus Hankevastaava: Lapin yliopisto Rovaniemellä ja Luulajan tekninen yliopisto Muut osapuolet: ALMI Företagspartner AB (Norrbotten), Jaxal AB, Lappset OY, Arctic Kaluste OY, Liko AB, Marttiini OY, Polardörren AB, RO Rollytech AB Myönnetyt EU-varat: 272 160 Hankekustannukset yhteensä: 496 342 Aika: 1.6.2004 31.12.2006 Hankkeen nimi: The Best of the Arctic Osaohjelma: Pohjoiskalotti Priorisoitu alue: Teema-, kulttuuri- ja elämysturismi Hankevastaava: Kiruna Lappland Ekonomisk Förening Muut osapuolet: Destination Narvik, Destination Lofoten AS, Hamsuns Rike/Steigen kommun Myönnetyt EU-varat: 150 000 Hankekustannukset yhteensä: 555 245 Aika: 1.5.2004 31.12.2006 Hankkeen nimi: Analyysi saamelaisen poronhoidon taloudellisesta sopeutuvuudesta Osaohjelma: Saame Priorisoitu alue: Osaaminen ja kompetenssi Hankevastaava: Saamelaistutkimuksen keskus, Uumajan yliopisto Muut osapuolet: Nordiskt Samiskt Institut, Kautokeino Myönnetyt EU-varat: 73 695 Hankekustannukset yhteensä: 315 347 Aika: 1.1.2004 31.12.2006 Hankkeen nimi: Norjalais-ruotsalaista teollisuusyhteistyötä metallintyöstössä ja galvanoinnissa Osaohjelma: Pohjoiskalotti Priorisoitu alue: Pohjoiskalotin elinkeinoelämän kehittäminen Hankevastaava: Heboverken AB Muut osapuolet: Furstål AS Myönnetyt EU-varat: 11 242 Hankekustannukset yhteensä: 89 936 Aika: 2.5.2007 30.4.2008 Divtte iežat inspirerejuvvot Čuovvovaš siidduin buktit ovdan moadde prošeavtta mat čađahuvvoje ovddit prográmmaáigodagas, Interreg IIIA Davvi. Loga prošeavttaid ja lihkostuvvan bohtosiid birra. Muhto jurddaš ahte beare lea unna oasás prošeavttain mat čađahuvvoje. Interregnord.com:as gávdno diehtu prošeavttaid birra maidda leat ruđat juolluduvvon áigodagas 2000-2007. Go logat iežá prošeavttaid birra - sisdoalu, berošteaddjiid, ruhtadeami, doaimmaid jna de sáhttá geaidnu du interregprošektii šaddat jođáneabbut, geabbileabbut ja beaktileabbut. Prošeaktanamma: CulPRO (Cultural adaptation via product design) Oasseprográmma: Davvikalohtta Vuoruhuvvon suorgi: Oahpahus ja dutkan Prošeaktaeaiggát: Lapplándda Universiteahtta Roavvenjárggas ja Luleå Tekniska Universitet Iežá mieloassálastit: ALMI Företagspartner AB (Norrbotten), Jaxal AB, Lappset OY, Arctic Kaluste OY, Liko AB, Marttiini OY, Polardörren AB, RO Rollytech AB Juolluduvvon EU-ruđat: 272 160 Prošeaktagollu oktiibuot: 496 342 Áigeáigodat: 2004/06/01-2006/12/31 Prošeaktanamma: The best of the Arctic Oasseprográmma: Davvikalohtta Vuoruhuvvon suorgi: Temá-, kultuvra- ja vásáhusturisma Prošeaktaeaiggát: Kiruna Lappland Ekonomisk Förening Iežá mieloassálastit: Destination Narvik, Destination Lofoten AS, Hamsuns Rike/Steigen gielda Juolluduvvon EU-ruđat: 150 000 Prošeaktagollu oktiibuot: 555 245 Áigeáigodat: 2004/05/01-2006/12/31 Prošeaktanamma: Analysa sámi boazodoalu ekonomalaš heiveheamis Oasseprográmma: Sápmi Vuoruhuvvon suorgi: Máhttu ja gelbbolašvuohta Prošeaktaeaiggát: Sámi dutkamiid guovddáš, Upmi universiteahtta Iežá mieloassálastit: Davviriikkalaš Sámi Instituhtta, Guovdageaidnu Juolluduvvon EU-ruđat: 73 695 Prošeaktagollu oktiibuot: 315 347 Áigeáigodat: 2004/01/01-2006/12/31 Prošeaktanamma: Norgga ruoŧa industriijaovttasbargu metállaráhkadahttimis ja sinkadeamis Oasseprográmma: Davvikalohtta Vuoruhuvvon suorgi: Ovdáneapmi ealáhuseallimis Davvikalohtas Prošeaktaeaiggát: Heboverken AB Iežá mieloassálastit: Furstål AS Juolluduvvon EU-ruđat: 11 242 Prošeaktagollu oktiibuot: 89 936 Áigeáigodat: 2007/05/02 2008/04/30 12 interreg iva nord

The Best of the Arctic interreg iva nord 13

CulPRO Ökad konkurrenskraft med större kulturell förståelse I projektet har en finsk och en svensk doktorand studerat kulturers påverkan på design. Målet var att utifrån en ökad kulturell kunskap förbättra konkurrenskraften vid export för små och medelstora företag i norra Sverige och Finland. De två forskarna har studerat sju olika fall, genomfört enkäter och intervjuer i tre vitt skilda kulturer samt studerat produkters användning. De har sedan valt ut ett antal fall som studerats mer ingående, vilket resulterat i designkoncept anpassade till den studerade kulturen. Det kan fungera som stöd för företag när de ska designa eller anpassa en produkt till en specifik kultur. - Vi kom fram till att de tillfrågade grupperna i Nordamerika vill få mycket för pengarna, sydkoreaner prioriterar produktens prestation, livslängd och användarvänlighet medan tyskarna värderar livslängd, säkerhet och användningskostnad högst faktorer som man bör ta hänsyn till vid designförbättringar och produktutveckling, berättar Maria Johansson, doktorand vid Luleå tekniska universitet. Tack vare det gränsöverskridande arbetet har allt material analyserats utifrån två perspektiv det svenska och det finska. Doktoranderna har blivit mer uppmärksamma på sin egen kultur och har insett att det finns stora skillnader mellan grannländerna, även om avståndet är kort. - Genom projektet har också våra avdelningar på universiteten funnit varandra - ett samarbete som troligen lever kvar och utvecklas i framtiden, säger hon. CulPRO Kilpailukyvyn ja paremman kulttuurienvälisen ymmärryksen lisääminen Tässä hankkeessa suomalainen ja ruotsalainen tutkijaopiskelija ovat tutkineet kulttuurin vaikutusta designiin. Tavoitteena oli paremman kulttuurisen tiedon pohjalta lisätä pk-yritysten viennin kilpailukykyä sekä Pohjois-Suomessa että Pohjois-Ruotsissa Tutkijat seurasivat seitsemää eri kohdetta. He käyttivät apunaan lomakkeita ja haastattelivat kolmen eri kulttuurin edustajia ja tutkivat myös tuotteiden käyttöä. Tämän jälkeen valittiin muutama kohde, joihin syvennyttiin. Tuloksena oli designkonsepteja, joita sovellettiin tutkittavana olevaan kulttuuriin. Tämä saattaa toimia tukena yrityksille, kun on suunniteltava tai muokattava tuote tiettyä kulttuuria varten. - Saimme selville, että kohderyhmät Pohjois-Amerikassa haluavat saada paljon vastinetta rahoilleen, Etelä-Koreassa tuotteen käyttökelpoisuus ja elinkaari ovat tärkeitä, kun taas saksalaiset arvostavat eniten elinkaarea, turvallisuutta ja käyttökustannuksia. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka tulee huomioida suunnittelussa ja tuotekehityksessä, kertoo Maria Johansson, tutkijaopiskelija Luulajan teknisessä yliopistossa. Rajat ylittävän työn ansiosta kaikki materiaali analysoitiin kahdesta näkökulmasta suomalaisesta ja ruotsalaisesta. Tutkijaopiskelijat ovat tulleet tietoisemmiksi omasta kulttuuristaan ja todenneet, että naapurimaiden välillä on suuria eroja, vaikka etäisyys onkin lyhyt. - Hankkeen ansiosta myös yliopistoosastomme ovat löytäneet toisensa yhteistyö todennäköisesti jatkuu, ja sitä myös kehitetään, hän kertoo. CulPRO Lassánan gilvalannávccat stuorit kultuvrralaš ipmárdusain. Prošeavttas lea okta suopmelaš ja okta ruoŧŧelaš stipendiáhtta studeren kultuvrra váikkuhusa mállii. Ulbmil leai lassánan kultuvrralaš máhtu vuođul buoridit unna ja gaskasturrosaš fitnodagaid gilvalannávccaid davvi Ruoŧas ja Suomas doalvuma oktavuođas. Dutkitguovttos leaba studeren čieža sierra dáhpáhusa, čađahan jearahallamiid golbma ollát sierralágán kultuvrrain ja studeren buktagiid geavaheami. Dan maŋŋel leaba válljen muhtin dáhpáhusaid mat leat studerejuvvon dárkileabbut, man boađus lea šaddan mállejurddašanvuohki heivehuvvon studerejuvvon kultuvrii. Dat sáhttá doaibmat doarjjan fitnodagaide go galget dahkat málle dahje heivehit ovtta buktaga ovtta vissis kultuvrii. - Moai gávnnaheimme dan ahte jearahallojuvvon joavkkut Davviameriikkas hálidit ollu oažžut ruđaid ovddas, oarjekoreanat vuoruhit buktaga prestašuvnna, doaibmanáiggi guhkkodaga ja álkkes geavahami seammas go duiskalaččat atnet árvvus doaibmanáiggi guhkkodaga, sihkkarvuođa ja geavahangolu alimusat faktorat maid berre vuhtiiváldit mállebuorideami ja buvttaovdáneami oktavuođas, muitala Maria Johansson, stipendiáhtta Luleå tekniska universitet. Visot materiála lea rádjerasttildeaddji barggu vehkiin analyserejuvvon guovtti geahččanguovllu vuođul ruoŧa ja suoma. Stipendiáhtat leaba šaddan áicileabbut sudno iežaska kultuvrii ja leaba oaidnán ahte gávdnojit stuorra erohusat ránnjariikkaid gaskkas, vaikko leage oanehis gaska. - Prošeavtta bokte leat maid munno ossodagat universiteahtain gávdnan nuppiid ovttasbargu mii jáhku mielde eallá viidáset ja ovdánahttojuvvo boahtteáiggis, dadjá son. 16 interreg iva nord

The Best of Arctic Samverkan förlänger säsongen för turistaktörer i norr Destinationerna Kiruna, Narvik, Lofoten och Hamsuns Rike har var för sig varit uppskattade besöksmål, med midnattssol och polarnätter, höga fjäll och dramatiska fjordar. Problemet har varit en alltför stark säsongsbetoning. I projektet The best of the Arctic har destinationer och turistaktörer jobbat med att utveckla samverkan och utbytet mellan destinationerna. Målet har varit att kunna erbjuda besökarna upplevelser 365 dagar om året samt förlängda säsonger för turistföretagen. - Idag finns exempelvis späckhuggarsafaris och ICEHOTEL i många företags produktutbud både på svenska och norska sidan. Hela regionen vinner på att vi samverkar mer, säger Carina Johnsson, Kiruna Lapplands Ekonomisk Förening. Utveckling av nya samarbetsformer, marknadsföring, visningsturer, events, nya produkter samt medverkan vid mässor och workshops är exempel på aktiviteter som tillsammans gett ett strålande resultat: en ökning av antalet gästnätter med 50 000, ett 40-tal nya företag, fler årsanställda, längre säsongsanställningar, konkreta samverkansprodukter som Arctic Ski Pass och Arctic Golf samt att företag stimulerats till utveckling och ökad exportmognad. - Genom Interregprojektet har vi fått igång samverkan över landsgränsen, vi har alla delat med oss av styrkor och utvecklat svagheter. Idag har den internationella resemarknaden en betydligt större kännedom om området än tidigare, säger Carina Johnsson. The Best of Arctic Yhteistyö pidentää pohjoisen turismikautta Kiiruna, Narvik, Lofootit ja Hamsuns Rike ovat kukin tahollaan olleet arvostettuja käyntikohteita, jotka tuovat esiin keskiyön auringon ja kaamoksen, korkeat tunturit ja dramaattiset vuonot. Ongelmana on ollut liian voimakas kausiluontoisuus. Hankkeessa The Best of the Arctic eri kohteiden ja turismin alueiden edustajat ovat kehittäneet eri kohteiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Tavoitteena oli voida tarjota vieraille elämyksiä 365 päivänä vuodessa sekä pidentää turismiyritysten kautta. - Tänä päivänä esimerkiksi monien ruotsalaisten ja norjalaisten yritysten tuotevalikoimaan kuuluu miekkavalassafareja ja jäähotelleja. Koko alue hyötyy, jos teemme enemmän yhteistyötä, sanoo Kiruna Lapplands Ekonomiska Föreningin Carina Johansson. Uusien yhteistyömuotojen kehittäminen, markkinointi, esitykset, tapahtumat, uudet tuotteet sekä messuilla ja workshopeissa mukana oleminen ovat esimerkkejä toimista, jotka yhdessä ovat antaneet loistavia tuloksia: yöpymiset ovat nousseet 50 000:lla, uusia yrityksiä on nelisenkymmentä, useampia vuosityöntekijöitä on palkattu, kausityöntekijöiden sopimukset ovat pidempiä, on saavutettu konkreettisia yhteistyötuotteita kuten Arctic Ski Pass ja Arctic Glf ja yrityksiä on stimuloitu kehittymään ja lisäämään vientiä. - Interreghankkeen avulla olemme saaneet käyntiin maiden rajan ylittävän yhteistyön ja olemme miettineet vahvoja puoliamme ja heikkouksiamme. Nykyään alueemme tunnetaan kansainvälisillä matkailualan markkinoilla huomattavasti aiempaa paremmin, sanoo Carina Johnsson. The Best of Arctic Ovttasdoaibman guhkida turistabargiid áigodaga davvin Mearrebáikkit Giron, Narviika, Lofoten ja Hamsuns Riika leat visot iešguđetge ládje leamaš árvvus ádnojuvvon guossástallanbáikkit, gaskaidjabeivviin ja poláraijaiguin, alla gáissiiguin ja dramáhtalaš vuonaiguin. Váttisvuohta lea leamaš ila garra áigodatdeattuheapmi. The best of the Arctic prošeavttas leat mearrebáikkit ja turistaberošteaddjit bargan ovdánahttit ovttasdoaibmama ja addámušaid marrebáikkiid gaskkas. Ulbmil lea leamaš sáhttit fállat gussiide vásáhusaid 356 beaivvi jagis ja guhkiduvvon áigodagaid turistafitnodagaide. - Otne gávdnojit ollu fitnodagaid buvttaaddámušas sihke ruoŧa ja norgga bealde ovdamearkka dihte fáhkanmátkit ja ICEHOTEL. Olles guovlu vuoitá jus mii ovttasdoaibmat eanet, dadjá Carina Johnsson, Kiruna Lapplands Ekonomisk Förening. Ođđa ovttasbargohámiid, márkanastima, vuosehantuvrraid, dáhpáhusaid, ođđa buktagiid ovdánahttin ja oassálastin meassuin ja workshopain leat ovdamearkkat doaimmain mat ovttas leat addán buori bohtosa: lassáneami guosseijaid logus 50 000, 40 ođđa fitnodaga, eanet jahkebargiid, guhkibut áigodatvirggiid, konkrehtalaš ovttasdoaibmanbuktagiid Arctic Ski Pass ja Arctic Golf ja maid ahte fitnodagat leat movttiidahttojuvvon ovdáneapmái ja lassánan doalvunláddanmuddui. - Interregprošeavtta bokte leat ožžon johtui ovttasdoaibmama rastá riikkarájiid, mii leat visot juohkán iežamet buriin ja ovdánahttán iežamet heajos beliid. Otne lea riikkaidgaskasaš mátkemárkanis ollu buoret diehtu guovllu birra go ovdal, dadjá Carina Johnsson. interreg iva nord 15

Analys av den samiska renskötselns ekonomiska tillpassning Renskötsel ger livet innebörd Renskötarlivet betyder mer än försörjning det ger livet innebörd. Men med osäker ekonomi och yttre faktorer som är svåra att påverka lever renskötarhushåll mer osäkert än Nordkalottens genomsnittsbefolkning. Centrum för samisk forskning vid Umeå universitet har tillsammans med Nordiskt-samiskt institut i Kautokeino undersökt de ekonomiska förutsättningarna för rennäringen. Vad lever renskötarhushållen av? Och varför börjar eller fortsätter samer inom renskötseln? Vi har valt att studera renskötsel utifrån ett vidare synsätt än det renodlat företagsekonomiska. Det är ett sätt att leva tillsammans i en familj där renen spelar en central roll och där alla gör sitt för att få tillvaron att gå runt, berättar Åsa Nordin vid Umeå universitet. Att arbeta gränsöverskridande har inneburit ett givande samarbete inom Sápmi, utan tvingande gränser ovanifrån. Interreg har gett möjligheterna att arbeta utifrån samerna som ett folk, inte som svenska, finska och norska samer. Drömmen om en renskötsel utan binäringar finns där. Men renskötsel handlar framförallt om något större, att föra traditionen vidare och vara stolt över sitt ursprung. Genom projektet finns det nu nedtecknade resultat. Det är viktigt för legitimiteten och kunskapsöverförandet inte minst för renskötarna själva. Analyysi saamelaisen poronhoidon taloudellisesta sopeutuvuudesta Poronhoito tuo elämään sisältöä Elämä poronhoitajana merkitsee muutakin kuin toimeentuloa se tuo elämään sisältöä. Mutta epävakaan talouden ja vaikeasti säädeltävien ulkoisten tekijöiden takia poronhoitajien talouksissa elämä on epävarmempaa kuin Pohjoiskalotin keskimääräisen väestön. Uumajan yliopiston Saamelaistutkimuksen keskus on yhdessä Kautakeinon Nordiskt Samiskt Institutin kanssa tutkinut poronhoidon taloudellisia edellytyksiä. Millä poronhoitajien taloudet tulevat toimeen? Ja miksi saamelaiset aloittavat tai jatkavat poronhoitoa? - Halusimme tutkia poronhoitoa laajemmasta näkökulmasta kuin puhtaasti yritystaloudellisesta. Poronhoito on tapa elää yhdessä perheessä, jossa porolla on keskeinen osuus ja jossa kaikki tekevät osansa toimeentulon hyväksi, kertoo Åsa Nordin Uumajan yliopistosta. Rajat ylittävä työskentely on merkinnyt antoisaa yhteistyötä saamelaisalueella, ilman ylhäältä määrättyjä pakottavia rajoja. Interreg on tarjonnut saamelaisille mahdollisuuksia toimia yhtenä kansana, eikä vain ruotsalaisina, suomalaisina tai norjalaisina saamelaisina. - Haaveena on poronhoito ilman sivuelinkeinoja. Mutta poronhoidossa on ennen kaikkea kyse jostakin suuremmasta, perinteiden jatkamisesta ja siitä, että on ylpeä alkuperästään. Hankkeen tuloksia on nyt myös kirjattu. Se on tärkeää hankkeen oikeutuksen ja tiedonsiirron kannalta myös poronhoitajille itselleen. Analysa sámi boazo doalu ekonomalaš heaiveheamis Boazodoallu addá eallimii meinnega Boazodoalloeallin mearkkaša eanet go beare birgejumi dat addá meinnega eallimii. Muhto eahpesihkkaris ekonomiijain ja olgguldas faktoriiguin maid lea váttis váikkuhit ellet boazodoallodállodoalut eahpesihkkareabbut go Davvikalohta gaskamearalaš veagádat. Sámi dutkanguovddáš Upmi universiteahtas lea ovttas Davviriikkalaš Sámi Instituhtain Guovdageainnus guorahallan boazoealáhusa ekonomalaš eavttuid. Mainna boazodoallodállodoalut ellet? Ja manin sámit álget dahje jotket boazodoalus? Mii leat válljen studeret boazodoalu viidábut oaidningvuogi mielde go árbevirolaš fitnodatekonomalaš. Dat lea vuohki ovttas eallit veagas gos bohccos lea guovddáš rolla ja gos visot dahket maid sáhttet oažžut eallima doaibmat, muitala Åsa Nordin Upmi universiteahtas. Rádjerasttildeaddji bargu lea mearkkašan addevaš ovttasbarggu Sámis, bággejeaddji rájiid haga mat bohtet bajil. Interreg lea addán vejolašvuođaid bargat sámiid vuođul oktan álbmogin, iige ruoŧa, norgga ja suoma sápmin. Niehku boazodoalu birra lasseealáhusaid haga gávdno doppe. Muhto boazodoalus lea ovddemusat sáhka juoidá stuoribus, viidáseabbut árbevieru doalvut ja iežas duogáža badjel čevllohallat. Prošeavtta bokte gávdnojit dál čállojuvvon bohtosat. Dat lea dehálaš lobálašvuođa ja máhttodoalvuma dihte erenoamážit boazodolliide ieža. 16 interreg iva nord

Norskt svenskt industrisamarbete inom metallbearbetning och galvanisering Gränslös samverkan öppnar dörrar för industrin Heboverken AB i Jokkmokk har en av Europas modernaste anläggningar för varmförzinkning en överlägsen metod för att skydda stål från rost. Tillsammans med norska Furstål AS satsar de nu på gränslösa produkter och nya marknader. Genom att vända sig till verkstads-, bygg- och anläggningsindustrin samt off shore-företag öppnar de upp för nya målgrupper, fler affärsmöjligheter och produktionssamverkan. Grundidén är att integrera produktion och ytbehandling, vilket ger minskade transportkostnader med lägre priser och mindre miljöpåverkan som följd. Efterfrågan i Jokkmokk och Norrbotten är för liten, samma gäller för företagen i Nordnorge. Därför behövs ett gränsöverskridande samarbete mellan länderna för att nå ut på en större marknad. Tack vare projektet har vi fått många nya kontakter och funnit produkter som kan säljas inom respektive områden. Och ju oftare vi kan träffas på varandras hemmaplaner, ju fler idéer kläcks, säger Tomas Sundqvist, vd Heboverken AB. Flera företag har blivit intresserade när de sett och hört om resultatet av projektet. Det finns planer på en norsk etablering i Jokkmokk och Furstål har etablerat kontakter för tjänstutbyte i Norrbotten och Västerbotten. Dessutom har Heboverken utvidgat sina kontakter i Norge. Norjalais-ruotsalaista teollisuusyhteistyötä metallintyöstössä ja galvanoinnissa Rajaton yhteistyö avaa ovia teollisuudelle Heboverken AB Jokkmokkissa on yksi Euroopan nykyaikaisimmista kuumasinkityslaitoksista. Kuumasinkitys on ylivoimainen tapa suojata terästä ruosteelta. Yhdessä norjalaisen Furstål AS:n kanssa he panostavat nyt rajattomiin tuotteisiin ja uusiin markkinoihin. Kääntymällä konepaja-, rakennus- ja laitosteollisuuden sekä off shore -yritysten puoleen saavutetaan uusia kohderyhmiä, useampia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuotantoyhteistyötä. Perusideana on integroida tuotantoa ja pintakäsittelyä, mikä vähentää kuljetuskustannuksia alentaen näin hintoja ja vähentäen ympäristön haittavaikutuksia. - Kysyntä Jokkmokkissa ja Norrbottenissa on liian pientä, ja sama pätee Pohjois- Norjan yrityksiin. Siksi tarvitaan maiden välistä, rajat ylittävää yhteistyötä, jotta saavuttaisimme suurempia markkina-alueita. Hankkeen ansiosta olemme saaneet monia uusia kontakteja ja löytäneet tuotteita, joita ehkä voidaan myydä kullakin alueella. Ja mitä useammin voimme tavata toistemme kotikentillä, sitä enemmän ideoita syntyy, sanoo Heboverken AB:n toimitusjohtaja Tomas Sundqvist. Useat yritykset ovat osoittaneet kiinnostusta nähtyään ja kuultuaan hankkeen tuloksia. Suunnitelmissa on norjalaisen liiketoiminnan aloittaminen Jokkmokkissa ja Furstål on hankkinut kontakteja vaihtoa varten Norrbottenissa ja Västerbottenissa. Lisäksi Heboverken on laajentanut kontaktejaan Norjassa. Norgga ruoŧa industriijaovttasbargu metállaráhkadahttimis ja sinkadeamis Rádjekeahtes ovttasdoaibman rahppá uvssaid industriijái Heboverken AB:as Jåhkåmåhkes lea okta Eurohpa ođđaáigáseamos rusttegiin lieggasinkadeapmái vuohki stuorra fámuin suddjet stáli ruostta vuoste. Ovttas norgga Furstål AS:ain barget rádjekeahtes buktagiiguin ja ođđa márkaniiguin. Sii rahpet uvssaid ođđa ulbmiljoavkkuide, eanet gávpevejolašvuođaide ja buvttaovttasdoaibmamii go doibmet vearstá- biggen- ja rusttetindustriijaid ja maid off-shore-fitnodagaid vuoste. Vuođđojurdda lea ovttaiduhttit buvttadeami ja olggošráhkadahttima, mii addá unniduvvon fievrridangoluid vuolibut hattiguin ja unnibut birasváikkuheami boađusin. - Jearalmas Jåhkåmåhkes ja Norrbottenis lea ila unni, seamme lea čuožžovaš fitnodagaide Davvinorggas. Dan sivas dárbbašuvvo rádjerasttildeaddji ovttasbargu riikkaid gaskkas ollen dihte viidát márkanii. Prošeavtta čađa leat mii ožžon ollu ođđa oktavuođaid ja gávdnan buktagiid mat sáhttet vuvdojuvvot iešguđetge guovlluin. Ja mađi dávjjibut mii sáhttit deaivvadit nuppiid ruovttuguovlluin, dađi eanet jurdagiid mii fuobmát, dadjá Tomas Sundqvist, Heboverken AB hoavda. Máŋga fitnodaga leat ožžon beroštumi go leat oaidnán ja gullan prošeavtta bohtosiid birra. Gávdnojit norgga plánat vuođđudit Jåhkamåkkái ja Furstål lea vuođđudan oktavuođaid Norrbottenis ja Västerbottenis bálvaluslonuhema várás. Dasa lassin Lea Heboverken viiddidan oktavuođaidis Norggas. interreg iva nord 17