Väestöennuste 2012 mikä muuttui?



Samankaltaiset tiedostot
Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Viimeaikainen väestökehitys ja tulevaisuuden näkymiä

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Korkeasti koulutettujen työllisyys

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

*) %-yks. % 2018*)

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

muutos *) %-yks. % 2017*)

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Rakentamisen suhdannekatsaus

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

muutos *) %-yks. % 2016

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Broilereiden hyvinvointi ja

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Elämää PISA:n varjossa

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Mitä tavoitteita sairaanhoitopiirien johtamiselle voitaisiin asettaa?

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

SAS ja R yhteiskäyttö

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Asuinrakennukset vuoteen 2025 Uudistuotannon ja perusparantamisen tarve

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

TIETOISKU VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

CAP tilannekatsaus

Metsien hiilinielujen

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Mielenterveyspalveluiden ongelmat ja haasteet

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Transkriptio:

mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu

Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs. aiemmat ennusteet) Väestökehitys 2012 ennusteessa Ennustepoikkeama tarkastelua

Suurin väärinkäsitys väestöennusteisiin liittyen on se, että niiden luullaan toteutuvan tai luullaan, että ne on tarkoitettu toteutuvaksi

Väestöennusteita ei kannata kuitenkaan ohittaa olankohautuksella, sillä ne ilmaisevat sen, mihin väestökehitys voi johtaa, jos mitään ei tehdä

Väkiluvun kehitys suurimmissa kaupungeissa vuosina 1951 2011 300 1951=100 250 200 150 Vantaa: 1 109 Espoo: 928 Oulu Lahti Jyväskylä Tampere Turku Kuopio Helsinki 100 50 0 1951 1956 1961 1966 1971 1976 1981 1986 1991 1996 2001 2006 2011

Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu Alle 15-vuotiaiden määrän kehitys maakunnittain 1980 2011-45,3 % -33,8 % +6,0 % Koko maa -50-40 -30-20 -10 0 10 20 30 Prosenttia

Työikäisen väestön (15-64-v.) määrän kehitys maakunnittain 1980 2011 Uusimaa Ahvenanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Etelä-Karjala Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu -24,4 % -11,5 % +20,0 % Koko maa -50-40 -30-20 -10 0 10 20 30 40 Prosenttia

Lappi 1980 100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2500 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500 2000 2500 Pohjois-Pohjanmaa 1980 100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Lappi 2011 100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500 2000 Pohjois-Pohjanmaa 2011 100 Väestö 95 iän ja sukupuolen mukaan 1999 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Kokonaishedelmällisyysluku maakunnittain 2011 Keski-Pohjanmaa Pohj ois-pohj anmaa Etelä-Pohjanmaa Lappi Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Suomi Etelä-Savo Kanta-Häme Etelä-Karjala Pohjois-Savo Koko maa Ahv enanmaa Pirkanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa 0 0,5 1 1,5 2 2,5 Kokonaishedelmällisyysluku

3500 Tuhatta 3000 2500 2000 1500 1000 500 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan syntyneiden enemmyys vuosina 1970 2011 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi

Lapin maakunnan syntyneiden enemmyys vuosina 1970 2011 2000 Tuhatta 1500 1000 500 0-500 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Väestöennusteen ei tule tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä, koska väestöennustetta ei ole tarkoitettu toteutuvaksi Väestöennusteisiin liittyy pitkällä aikavälillä epävarmuuksia Muuttoliike, sodat/konfliktit, epidemiat Lyhyellä aikavälillä Taloustilanne, työllisyys jne.

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Valtioneuvoston kanslia 1973: Väestöennusteiden laadinnan järjestäminen Väestöennusteet ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden - syntyvyys, kuolleisuus, muuttoliike - menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestökehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua Ennusteen tehtävä on osoittaa, mitä seuraa, jos mikään ei muutu väestönkehityksessä

Lapin maakunnan väkiluku 1990-2011 ja väestöennusteet 1995, 1998, 2001, 2004, 2007, 2009 ja 2012 210 tuhatta henkeä 1995 200 190 180 Todellinen väestökehitys 1998 Väestöennusteen laadintavuosi 2001 2009 2012 2007 2004 170 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 Vuosi

Lapin maakunnan kuntien välinen nettomuutto nettosiirtolaisuus ja kokonaisnettomuutto 1990 2011 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000 KVMU Siirtolaisuus Kokonaisnetto 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väkiluku 1990-2011 ja väestöennusteet 2001, 2004, 2007, 2009 ja 2012 450 tuhatta henkeä 2009 2012 2007 400 2004 350 300 Todellinen väestökehitys Väestöennusteen laadintavuosi 2001 250 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 2026 2029 Vuosi

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntien välinen nettomuutto nettosiirtolaisuus ja kokonaisnettomuutto 1990 2011 1000 500 0-500 -1000-1500 KVMU Siirtolaisuus Kokonaisnetto 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi Aktiivisin toimenpitein selätetty ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä

6 Kokonaishedelmällisyysluku Suomessa 1900-2011 ja ennusteoletus vuoden 2012 ennusteessa 5 Suuret ikäluokat syntyvät 4 3 Uusiutum istaso (2,10) alitettiin 1969 2 1 Uusiutumustaso: 2,1 1973: 1,50 2011: 1,83 Ennusteoletus: 1,82 0 1900 1915 1930 1945 1960 1975 1990 2005 2020 2035 Vuosi

Väestöennusteoletukset eri ennusteissa Syntyvyysoletus (TFR): Nettomaahanmuutto-oletus: 2001: 1,73 2004: 1,80 2007: 1,84 2009: 1,85 2012: 1,82 2001: 5 000 2004: 6 000 2007: 10 000 2009: 15 000 2012: 17 000

Väestöennusteoletukset eri ennusteissa (jatk.) Kuolevuusoletus (kuolevuuden muunnoskertoimet): 0-v. elinajanodote 2030 (pojat / tytöt) 1998: 1981 1985 vs. 1992 1996 78,7 / 84,0 2001: 1981 1985 vs. 1996 2000 79,5 / 84,6 2004: 1984 1988 vs. 1999 2003 79,5 / 84,6 2007: 1987 1991 vs. 2002 2006 82,0 / 87,0 2009: 1989 2003 vs. 2004 2008 82,1 / 87,3 2012: 1987 1991 vs. 2007 2011 81,8 / 87,0 2007: Kuolleisuusaluejako uudistus + koko maan kertoimet nuorille ja iäkkäille

Elinajanodote, vuosia Elinajanodote 1900-2050 90 80 Naiset 2011: 83,5 / 77,2 2001 2001 2009 2012 2009 2012 70 60 50 Miehet 1971: 74,2 / 65,9 40 30 1900 1915 1930 1945 1960 1975 1990 2005 2020 2035 2050 Vuonna 2050: 2009: 90,3 / 86,2 2012: 89,9 / 85,7 Vuonna 2030: 2001: 84,6 / 79,5 2009: 87,3 / 82,1 2012: 87,0 / 81,8 Vuosi - År - Year Eliniän muutos: 1971 2011: +9,3 / +11,3 2011 2051: +6,5 / +8,7 (2012 ennuste)

Elinajanodote, vuosia Elinajanodote 1975-2050 95 85 Naiset 2011: 83,5 / 77,2 2001 2009 2012 2009 2012 2001 75 Miehet 65 1975 1990 2005 2020 2035 2050 Vuosi - År - Year Eliniän muutos: 1991 2011: +4,2 / +5,9 2011 2031: +3,7 / +4,8 (2012 ennuste)

Miesten ja naisten elinajanodote EU27-maissa 2010* 2009 2011: Pohjois-Pohjanmaa 83,5 / 77,1 Lappi 83,2 / 75,7 Kainuu 82,8 / 74,7 Spain France Italy 2009 Cyprus Malta Sw eden Luxembourg Austria Finland Ireland Slovenia Belgium Germany Netherlands Greece Portugal EU27 2009 United Kingdom Denmark Czech Republic Estonia Poland Slovakia Lithuania Hungary Latvia Romania Bulgaria Sw eden Italy 2009 Cyprus Malta Spain Netherlands Ireland United Kingdom Greece France Germany Luxembourg Austria Belgium Denmark Finland EU27 2009 Portugal Slovenia Czech Republic Poland Slovakia Hungary Estonia Bulgaria Romania Latvia Lithuania 60 65 70 75 80 85 90 60 65 70 75 80 85 90

3 Miljoonaa henkilöä 1997: 3,41 milj 2009: 3,55 milj. 2030: 3,41 milj. 15 64-v. määrä 1950 2011 ja ennuste vuoteen 2060 Nolla maahanmuutolla -630 000 2 1 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060

Työikäisen väestön (15-64-v.) määrän kehitys maakunnittain 2011 2030 (ennuste) Ahvenanmaa Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kanta-Häme Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Savo Etelä-Karjala Lappi Kymenlaakso Pohjois-Karjala Kainuu Etelä-Savo -23,8 % -16,1 % -1,9 % Koko maa -50-40 -30-20 -10 0 10 Prosenttia

250 tuhatta 200 150 85+ ikäisten todellinen määrä vuosina 1940 2011 ja ennustettu määrä vuoteen 2030 eri vuosien ennusteissa Ennusteen laatimisvuosi 2009 2012 2001 100 50 Todellinen määrä 1991 1981 0 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030

400 2011=100 300 200 85 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä 1980 2011 ja ennuste 2012 2040 (v. 2011=100) Pohjois-Pohjanmaa: 1990: 2 400 2000: 4 100 2011: 7 000 2020: 10 000 2030: 14 000 2040: 24 000 Lappi: 1990: 1 400 2000: 2 200 2011: 3 900 2020: 5 800 2030: 7 500 2040: 12 000 100 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Vuosi

Tilastokeskuksen väestöennusteita Koko maan väkiluku Milj. 2012 5,9 2007 2009 5,4 2001 1998 2004 4,9 Todellinen 1981 1985 1988 1978 1975 1991 1995 Laadintavuosi 1973 4,4 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060

Väestöennuste (1991) vs. todellinen väkiluku 31.12.2010 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2010 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -30-20 -10 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5375276 887677 1005927 1002877 1136042 907204 401246 34303 Ennustettu 5076065 825456 946199 958115 1104577 872959 344960 23799 virhe / henkilöä -299211-62221 -59728-44762 -31465-34245 -56286-10504 virhe / % -5,57-7,01-5,94-4,46-2,77-3,77-14,03-30,62

65+ ikäisten määrän ennustepoikkeama todellisesta kehityksestä eri väestöennusteissa kolmen, viiden ja 10 vuoden ennusteperiodilla 2 prosenttia 1 0,4 0-1 -2-3 -4-0,2-0,6-0,6-0,5-0,9-1 -1,1-1,3-2,8-2,8-3,1-3,4-1,1-1,6-0,1 0 3 vuotta 5 vuotta 10 vuotta -5 1991 1995 1998 2001 2004 2007 2009 Ennusteen laatimisvuosi

Väkiluvun ennustevirhe maakunnittain kolmannen ennustevuoden lopussa (2009 ennuste vs. 2011 väkiluku) Kanta-Häme Kainuu Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Etelä-Savo KOKO MAA Uusimaa Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Lappi Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala -0,8-0,6-0,4-0,2 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 prosenttia

Väkiluvun muutoskanta-hämeenja Pohjois-Karjalanmaakunnissa 2004 2011 2000 Henkilöä 1500 1000 500 0-500 -1000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Ennustevirhe kolmannen ennustevuoden lopussa kunnittain (Väestöennuste 2009 vs. väkiluku 2011) 100 Kuntien määrä Kunnan väkiluku 80 15000> 5000-15000 <5000 60 40 20 0 <-5-4 -3-2 -1 0 1 2 3 4 5> Poikkeama %

Paluumuuttajapotentiaali? Kainuu Lappi Pohjois-Pohjanmaa Väki 2011: 81 298 183 330 397 887 Väestössä elossa olevia maakunnassa syntyneitä 117 148 224 975 429 921 Asui maakunnassa 62 917 141 839 305 786 Asui muualla 54 231 83 136 124 135

Lisätietoja: Markus Rapo, (09) 1734 3238 s-posti: markus.rapo@tilastokeskus.fi Väestötilastot: s-posti: vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi