PERHE- JA PERINTÖTÖOIKEUS KL 2013 Antti Kolehmainen
Perhe- ja perintöoikeus 1. Parisuhdeoikeus 2. Perintöoikeus 3. Edunvalvontaoikeus 4. Lapsioikeus
KURSSIN TAVOITTEET 1. Puolisoiden ja parisuhdekumppaneiden taloudellista suhteita koskevien normien pääpiirteiden ymmärtäminen: A. Avioliitossa ja rekisteröidyssä parisuhteessa - Elatusvelvollisuus avioliitossa - Aviovarallisuusjärjestelmä - Omistusoikeus ja velkasuhteet - Vallintasäännökset - Omaisuuden ositus ja erottelu B. Avoliitossa ja rekisteröimättömässä parisuhteessa - Tunnusmerkistö - Sovellettavat normit
KURSSIN TAVOITTEET 2. Perintöoikeuden keskeiset kohdat A Lakimääräinen perimys - Perimysjärjestys ja perimyksen esteet - Perunkirjoitus - Kuolinpesän osakas- ja virallishallinto - Lesken oikeudet - Perillisasemaa koskevat oikeustoimet - Perintökaaren velkavastuujärjestelmä - Rintaperillisen lakiosasuoja - Perinnönjakomenettely
KURSSIN TAVOITTEET B.Testamenttioikeus - Testamentin tekeminen - Testamentin peruuttaminen - Testamenttiehdot - Testamentin tulkinta - Testamentin selvitys - Testamenttikanteet
KURSSIN TAVOITTEET 3. EDUNVALVONTAOIKEUDEN PÄÄPIIRTEET - Holhoustoimi / muu edunvalvonta - Edunvalvontajärjestelmä - Edunvalvojan asema ja tehtävät - Päämiehen edustaminen oikeustoimissa ja varallisuuden vallinnassa - Maistraatti edunvalvontaviranomaisena 4. LAPSIOIKEUDEN PÄÄPIIRTEET - Isyys - Huolto - Tapaamisoikeus - Elatus
PARISUHDEOIKEUS A. Rekisteröidyt parisuhteet 1. Avioliitto-oikeus 2. Samaa sukupuolta olevien rekisteröity parisuhde - lähes kaikkia aviopuolisoita koskevia normeja sovelletaan myös rekisteröityihin parisuhteisiin B. Rekisteröimättömät parisuhteet Avoliitto Samaa sukupuolta olevien rekisteröimätön parisuhde
AVIOLIITTO-OIKEUS Avioliitto solmitaan vihkimällä - kirkollinen vihkimys / siviilivihkimys Yhteiselämän lopettaminen ja siihen liittyvät määräykset Avioero 1. Avioeron vireille tulo harkinta-aika 2. Avioeroa koskeva vaatimus - Avioero ilman harkinta-aikaa - Avioeron liitännäisvaatimukset (lapsen asema)
ELATUSVELVOLLISUUS Lakkaa pääsääntöisesti avioeroon jatkuu harkintaaikana. - KKO 2004:104: Puoliso sai säilyttää entisen elintasonsa avioliiton loppuun asti toisen puolison suorittaman elatusavun avulla. Puoliso voidaan avioeron jälkeenkin velvoittaa suorittamaan toiselle elatusapua, jos toinen elatusavun tarpeessa ja toinen kykenevä maksamaan Poikkeus pääsääntöön
KKO 1993:78 -Lainaus päätöksen perusteluista Avioeron jälkeen kummankin puolison tulee pääsääntöisesti vastata elatuksestaan itse. Edellytyksenä elatusavun määräämiselle on elatusapua vaativan puolison tarve saada elatusapua. A on puolisoiden avioliiton aikana ollut noin 10 vuoden aikana kotona hoitamassa puolisoiden yhteisiä lapsia, joista yksi on ollut sairas. Hänen eläkkeensä on kotonaolon vuoksi jäänyt pieneksi. On epätodennäköistä, että A osituksen jälkeenkään kykenee 2 500 markan suuruisella kuukausieläkkeellä yksin vastaamaan elatuksestaan. A on siten elatusavun tarpeessa. B:n taloudellisesta asemasta esitetyn selvityksen perusteella elatusavun määrääminen ei ole kohtuutonta. Asianosaisten olosuhteisiin nähden kohtuullisena elatusapuna on pidettävä 1 200 markkaa kuukaudessa. Elatusapua on suoritettava kunnes A täyttää 65 vuotta tai asiassa toisin määrätään.
AVIOLIITTOLAIN VARALLISUUSJÄRJESTELMÄ A. Omaisuuden erillisyyden periaate B. Velkojen erillisyyden periaate C. Avio-oikeus (ao) - oikeus toisen omaisuuteen - ao:n vaikutukset alkavat vihkimisestä ja lakkaavat, kun avio-oikeusyhteys katkeaa * ositusperuste: avioeron vireilletulohetki tai puolison kuolema D. Tasinko - ao alaisen omaisuuden tasauserä
AVIOLIITTOLAIN VARALLISUUSJÄRJESTELMÄ Avio-oikeudesta vapaata omaisuutta (vo-omaisuutta) on: - Avioehtosopimuksella ao:n ulkopuolelle määrätty omaisuus - Lahjakirjaan tai testamenttiin liitetyn vo määräyksen nojalla ao:n ulkopuolelle määrätty omaisuus - Omaisuus jota ei voida luovuttaa - em. omaisuuden sijaan tullut (surrogaatti) omaisuus
AVIOEHTOSOPIMUS Totaalinen ae sopimus. Osittainen ae sopimus. Yksipuolinen ae sopimus. KKO 2000:100: Puolisot oli tuomittu avioeroon. Puolisoiden välisessä avioehtosopimuksessa oli sovittu, että avioliiton purkautuessa avioeron vuoksi kummallakaan puolisolla ei ollut avio-oikeutta toisen omaisuuteen ja että avioliiton purkautuessa toisen puolison kuoleman johdosta leskellä oli avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimus katsottiin päteväksi. (Ään.)
AVIOEHTOSOPIMUS Muotovaatimukset ankarat: - päiväys - asianmukaisesti allekirjoitettu - kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama - rekisteröinti maistraatissa * muotovirhe voi jäädä piileväksi (ae. sopimusta ei tutkita) ja siihen voidaan vedota vuosikymmentenkin jälkeen * esim. lähisukulainen todistajana pätemättömyys
AVIOEHTOSOPIMUS Avioehto Me allekirjoittaneet aviopuolisot määräämme, ettei kummallakaan meistä ole avio-oikeutta siihen omaisuuteen, joka meistä jommallakummalla on tai jonka meistä jompikumpi myöhemmin saa. Avio-oikeutta ei ole myöskään edellä mainitun omaisuuden tuottoon. Jyväskylässä 2.2.2008 Kalle Kekkuli Hanna Huppeli ammatti ammatti sotu sotu osoite osoite Todistamme täten, että yllä olevat puolisot, jotka tunnemme, ovat tänään vapaasta tahdostaan ja oikeustoimikelpoisina laatineet avioehtosopimuksen Aika ja paikka kuten edellä Arvo Asiakas Ansa Asiakas ammatti ammatti sotu sotu osoite osoite
Ao:n yksipuolinen poistaminen Jos puoliso on asetettu konkurssiin, toinen puoliso voi yksipuolisesti antaa ilmoituksen avio-oikeuden poistamisesta - Ilmoituksen tekemiselle aikaa 1 vuosi konkurssiin asettamisesta - Ilmoitus suojaa puolisoa omaisuuden erottelussa - Ilmoitus ei vaikuta puolisoiden velkavastuuseen
SURROGAATTIPERIAATE Samat oikeusohjeet, jotka koskevat tiettyä omaisuutta, koskevat myös sen sijaan tullutta omaisuutta a) ao-omaisuus luovutetaan (myydään tai vaihdetaan) ja se vaihtuu toiseksi saatu omaisuus ao-omaisuutta b) vo-omaisuus luovutetaan ja se vaihtuu toiseksi saatu omaisuus vo-omaisuutta
OMAISUUDEN TUOTTO Avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto on aina ao-omaisuutta Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto on voomaisuutta, jos ao on avioehtosopimuksella suljettu pois totaalisesti Muutoin on olemassa olettama, että tuotto on aviooikeuden alaista * Yleensä syytä selvittää ao-määräyksessä, onko tuotto ao / vo-omaisuutta
OMISTUSOIKEUS AVIOLIITOSSA Omistaja = se, jolla on omaisuuteen laillinen saanto Omistamisen merkitys avioliitossa - Avioliiton aikana omistaja määrää omaisuudesta (poik. vallinnanrajoitusten alainen omaisuus) - Avioliiton jälkeen: Osituksessa: a) molemmilla puolisoilla avio-oikeus kaikkeen toisen puolison ao-omaisuuteen kumpikin saa arvomääräisesti yhtä paljon b) toisella ei ole avio-oikeutta toisen tiettyyn omaisuuteen omistaminen ratkaisee, kumpi saa omaisuuden - Osituksessa enemmän omistava saa pääsääntöisesti määrätä, mitä antaa tasinkona toiselle osapuolelle = (enempi) omistaminen vaikuttaa määräämisvaltaan
OMISTUSOIKEUS AVIOLIITOSSA Nimiperiaate = omaisuus kuuluu sille, jonka nimiin se on hankittu - Kiinteä omaisuus kuuluu sille, jolla on siihen lainhuuto - Irtaimen omistajaolettama: irtain omaisuus, josta ei tiedetä, kummalle se kuuluu katsotaan kuuluvan yhteiseksi. Henkilökohtaista käyttöä varten hankittu omaisuus kuuluu sille, jonka käyttöön se on hankittu, vaikka hankinta olisi tapahtunut toisen puolison rahoilla - Fidusiaariperiaate muodostaa poikkeuksen nimiperiaatteeseen: yksin toisen puolison nimiin hankittu omaisuus katsotaan yhteiseksi, jos puolisoilla on ollut yhteishankinnan tarkoitus, vaikka omaisuus on hankittu yksin toisen nimiin
OMISTUSOIKEUS AVIOLIITOSSA Esim. Puolisot ovat hankkineet asunto-osakkeet miehen nimiin, vaikka puolisoiden hankintahetken tarkoitus oli, että omaisuus hankitaan yhteiseksi omaisuus voidaan katsoa yhteiseksi - Hankintahetken tarkoituksen osoittaminen ei suojaa puolisoa, jota ei ole kirjattu omistajaksi, jos omaisuus ulosmitataan kirjatun omistajan velasta - Omistusta ei saa sillä perusteella, että on huolehtinut perheen taloudesta, sijoittanut muita varoja perheen hyväksi jne.
KKO 1988:85 A:n ja B:n avoliiton aikana oli A:n omistamalle tilalle rakennettu omakotitalo, jossa A ja B sekä heidän lapsensa olivat asuneet. Muutettuaan tilalta B vaati vahvistettavaksi, että hän omisti talon yhteisesti A:n kanssa. Koska B ei ollut näyttänyt, että olisi tarkoitettu A:n ja B:n yhteisesti omistavan talon, B:n vaatimus hylättiin. Ään. - ratkaisevaa puolisoiden hankintahetken tarkoitus - nimiperiaate
VALLINTASÄÄNNÖKSET Vallinnalla tarkoitetaan niitä oikeustoimia, jotka ovat välttämättömiä omistajanvaihdoksen aikaan saamiseksi Vallintaoikeus kuuluu vain omistajalle aviopuoliso ei voi luovuttaa toisen puolison omaisuutta Luovutuksensaajalla on vahva selonottovelvollisuus siitä, että luovuttaja on oikeutettu määräämään toisen puolison omaisuudesta
VALLINTASÄÄNNÖKSET AL ei rakennu kokonaan erillisvallinnan periaatteelle Perheen etu vaatii, että omistajapuolison vallintaoikeutta rajoitetaan tietyissä tilanteissa Vallinnanrajoitukset koskevat: 1. Perheen yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja asuinirtaimistoa 2. Puolison tarpeellisia työvälineitä 3. Puolison ja lasten henkilökohtaista käyttöä varten hankittuja tavaroita Omistajapuoliso tarvitsee toiselta puolisolta vallintasuostumuksen voidakseen luovuttaa vallinnanrajoitusten alaista omaisuutta
VALLINTASÄÄNNÖKSET Vastoin vallinnanrajoituksia tehty oikeustoimi julistetaan pätemättömäksi, jos toinen puoliso nostaa kanteen 3 kk kuluessa saatuaan tiedon oikeustoimesta - jos luovutukseen ei reagoida em. ajassa luovutuksesta tulee pätevä - kiinteän omaisuuden luovutus tulee päteväksi, jos: a) kiinteistölle on myönnetty lainhuuto, eikä b) luovutuksensaaja luovutuksen tapahtuessa tiennyt eikä hänen pitänyt tietää, ettei luovuttajalla ollut oikeutta luovuttaa ko. omaisuutta Valinnanrajoitusta koskevat säännökset pakottavia Vallinnanrajoitukset jatkuvat, kunnes ositus on toimitettu (tulee lainvoimaiseksi)
VALLINTASÄÄNNÖKSET Esimerkki 1. Puoliso M myy omistamansa puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn osakehuoneiston osakkeet A:lle. V ilmoittaa M:lle ja A:lle 3 kuukauden sisällä luovutuksesta tiedon saatuaan, ettei hyväksy kauppaa Esimerkki 2. Puolisot M ja V jättävät yhdessä avioeroa koskevan hakemuksen kotipaikkansa käräjäoikeuteen 2.1.2013. Puolisot toimittavat osituksen 22.1.2013. Puoliso M myy 9.2.2013 omistamansa puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn osakehuoneiston osakkeet A:lle. V nostaa tänään kanteen toimivaltaisessa käräjäoikeudessa. - Tuleeko kanne hylätä vai hyväksyä?
VALLINTASÄÄNNÖKSET Esimerkki 1. - V ei nosta kannetta Oikeustoimi tulee päteväksi 3 kk kuluessa siitä, kun V sai tietää luovutuksesta = Kanne hylättävä Esimerkki 2. - Vallinnanrajoitukset jatkuvat, kunnes ositus on toimitettu ja sen on lainvoimainen. Sopimusositusta on moitittava muotovirheen perusteella 6 kk osituksen toimittamisesta ja aineellisen virheen perusteella kohtuullisessa ajassa siitä, kun ositus on saatettu loppuun = Ositus ei ole materiaalisen virheen vuoksi saanut lainvoimaa l. moitekanne on hyväksyttävä
VASTUU PUOLISON VELASTA Avioliittolaissa on omaksuttu puolisoiden omaisuuden erillisyysperiaate Vastaavasti myös velkasuhteissa noudatetaan erillisyysperiaatetta. - Pääsääntö on, että molemmat puolisot vastaavat yksin tekemästään velasta, olipa se tehty ennen avioliittoa tai sen aikana - Toisen puolison omaisuus ei yleensä voi joutua velallispuolison velkojien täytäntöönpanotoimien kohteeksi.
VASTUU PUOLISON VELASTA Velkojen erillisyysperiaatetta ei noudateta poikkeuksettomasti. - Esimerkiksi perheen elatusta varten tehdystä velasta vastaa kumpikin puolisosolidaarisesti siitä riippumatta, kumpi kyseisen velan on tehnyt * perheen yhteisiä tarpeita sekä puolisoiden henkilökohtaisia tarpeita varten tehty velka; ruokakauppalaskut, lääkärinpalkkiot, asunnon vuokra, lastenhoitomenot, harrastukset jne. * yhteisvastuu elatusveloista ei synny, jos velkoja velan antaessaan tiesi, että puolisot asuvat välien rikkoontumisen vuoksi erillään.
VASTUU PUOLISON VELASTA - Elatusvelvollisuus alkaa vihkimisestä ja päättyy yleensä avioeroon. *Elatusvelvollisuus jatkuu myös avioeron harkinta-aikana. Elatusapua voidaan avioeron harkinta-aikana määrätä maksettavaksi, jos sitä vaativa puoliso on elatusavun tarpeessa ja toisella puolisolla on kyky sitä maksaa.
Elatuksen taso ja sen toteuttamistavat Suomen avioliittolainsäädännössä on perinteisesti ollut lähtökohtana se, että perheenjäsenillä tulisi olla samanlainen elintaso. Elatusvelvollisuuden voikin katsoa ulottuvan laajemmalle kuin vain vähimmäiselatuksen turvaamiseen. Elatusvelvollisuus voidaan täyttää, paitsi antamalla rahavaroja perheen käyttöön, myös kotityöllä tai muullakin tavoin
Puolisoiden keskinäinen elatusvastuu Puolisoiden elatus käsittää sekä heidän yhteisten että henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Puolisoiden keskinäisen elatusvastuun ei tarvitse jakautua tasan. Puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen Tästä oikeudesta ei voi sitovasti etukäteen luopua eikä sitä voi siirtää kolmannelle. Lain mukaan puolisot vastaavat myös toisen puolison erityisten tarpeiden tyydyttämiseksi tehdyistä hankinnoista (terveydenhoito jne.)
Rahalainat Yhteinen velkavastuu ei koske rahalainoja, vaikka varat olisi tosiasiallisesti käytetty perheen elatukseen Tilannetta ei muuta edes se, että velkoja pystyy osoittamaan, että rahalaina on tosiasiallisesti käytetty perheen elatukseen Yhteisesti vastattavaa elatusvelkaa on liike- tai yrityskohtaista luottotiliä käyttäen tehty velka, kun ostaja maksaa tilivelaksi jäämänsä tarvikkeet sovitulla tavalla joko yrityksen pankkitilille tai sen kassaan (lähikaupan ruokatilin tai tavaratalon tililuotto). Ns. yleisluottokortit voidaan rinnastaa rahalainaan.
Yhdessä tehty velka / Vastuuseen sitoutuminen Yhdessä tehty velka Molemmat puolisot vastaavat yhdessä tehdystä velasta kumpikin omasta ja toistensa puolesta. Osapuolet voivat tosin sopia myös toisenlaisesta vastuunjaosta. Vastuuseen sitoutuminen - Sitoutuminen / hyväksyminen joko nimenomaisena tai konkludenttisena tahdonilmaisuna
ESIMERKKI 1. Opiskelijat M ja V avioituivat juhannuksena 2003. Viime vuonna puolisoiden välit alkoivat huonontua. Lokakuussa 2012 M muuttikin pois puolisoiden yhteisestä asunnosta välien rikkoonnuttua lopullisesti. 30.11.2012 M ja V jättivät avioerohakemuksen paikalliseen käräjäoikeuteen. Avioeroa hakiessaan kummallakaan puolisolla ei ollut mitään realisointikelpoista varallisuutta. M on vieläkin täysin varaton, mutta V on perimässä 20.12.2012 kuolleen äitinsä jälkeen noin 150 000 euron arvosta omaisuutta. Puolisoilla on seuraavat velat: a) M:n 22.5.2006 omiin nimiinsä ottama 1 000 euron rahalaina Sampo pankista jolla rahoitettiin puolisoiden yhteiset ruokaostokset kesällä 2006. Tuolloin kumpikaan puolisoista ei ollut onnistunut hankkimaan itselleen kesätyötä.
ESIMERKKI b) M:n viime kesänä lähikauppaan tekemistä ruokaostoksista syntyneet 1 000 euron velat. c) M:n viime vuoden marraskuussa samasta lähikaupasta tekemistä ruokaostoksista syntynyt 500 euron velka. d) M:n yhä maksamatta oleva 300 euron hammaslääkärilasku, joka syntyi viime elokuussa. e) 3000 euron velka viime syyskuussa tehdystä pianon kaupasta. Kauppa tehtiin puolisoiden yhteisiin nimiin ja koko kauppahinta jäi velaksi. Kaupantekotilaisuudessa olivat mukana sekä M että V. M allekirjoitti yksin kauppakirjan ja hoiti puhumisen. V kuunteli koko ajan tarkasti mitä kauppaneuvotteluissa tapahtui, mutta ei osallistunut millään tavalla kaupantekoon. V on tullut tänään luoksesi ja kysyy, mistä em. veloista hän voi joutua vastaamaan. Anna hänelle perusteltu vastaus.
Puolisoiden välisen oikeustoimen peräytyminen Puhdasoppinen omaisuuden ja velkojen erillisyysperiaatteisiin nojautuva järjestelmä vaarantaa kolmansien asemaa, jollei siinä varauduta myös puolisoiden velkojien etujen loukkauksia vastaan. Aviopuolisot saattavat lahjoituksilla, alihintaisilla kaupoilla tai muilla vastaavilla toimilla siirtää omaisuutta velallispuolisolta toiselle puolisolle.
Puolisoiden välisen oikeustoimen peräytyminen Nykyisin velkojia suojataan tällaisia loukkauksia vastaan takaisinsaantilain (TakSL) määräyksillä. Takaisinsaannilla puututaan velallisen tekemiin sinänsä tehokkaisiin oikeustoimiin. Takaisinsaanti on mahdollista kaikissa insolvenssimenettelyissä; se voidaan toteuttaa konkurssin lisäksi myös ulosotossa sekä yrityksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyssä
OMAISUUDEN OSITUS Ositusperusteet: 1. Puolison kuolema jäämistöositus 2. Avioeroa koskeva asia vireillä avioero-ositus 3. Puolisot, joiden varallisuussuhteisiin on sovellettava Suomen lakia, on tuomittu toisessa valtiossa asumuseroon asumusero-ositus - Ositus voidaan toteuttaa A. Sopimusosituksena B. Toimitusosituksena * Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen osituksen toimittamisesta (sopimusositus) on haettava pesänjakajan määräystä (toimitusositus)
Ositusmenettely Avioliittolain mukaan ositus on toimitettava siinä järjestyksessä, mitä perinnönjaosta on säädetty PK 23:7: Pesänjakajan on määrättävä perinnönjaon aika ja paikka sekä todistettavasti kutsuttava osakkaat toimitukseen. Pesänjakajan on, jos kaikki osakkaat ovat tulleet saapuville, koetettava saada heidät sopimaan jaosta. Jos sopimus saadaan aikaan, jako on toimitettava sen mukaisesti. Ositustahot kutsuttava vähintään yhteen osituskokoukseen ja pesänjakajan on yritettävä saada sovinto aikaan - Osapuolten välinen sopimus sitoo pesänjakajaa
Ositusmenettely Muotovaatimukset: - Osituksesta on laadittava osituskirja. a) Milloin pesänjakaja on toimittanut osituksen, on hänen allekirjoitettava osituskirja. b) Muussa tapauksessa on osituskirja osapuolten allekirjoitettava ja kahden esteettömän henkilön todistettava oikeaksi - Vaikka tasinkona annettaisiin kiinteää omaisuutta, riittää em. muoto
Pesänjakajan toimivalta ja tehtävät Suorittaa kaikki osituksen loppuun saattamiseksi tarvittavat toimet Antaa osakkaille oikeudellista informaatiota jakomenettelystä Tekee kaikki ne ratkaisut, jotka eivät lain nojalla kuulu TI:n toimivaltaan (keskittämisperiaate): - Kuka omistaa esineen - Omaisuuden laajuuden selvittäminen - Ao ja vo-omaisuuden erottaminen ja omaisuuden arvostaminen - Velkojen toteaminen ja niiden kattaminen - Vastikeoikeudesta päättäminen - Asiakirjojen (testamentti, avioehtosopimus jne.) tulkinta - Viimekätinen ratkaisuoikeus tasingosta
OSITUKSEN TOIMITTAMINEN I Laskennallinen vaihe a) Osituslaskelman ennakkotoimet: omaisuussuhteiden selvittäminen, ao / vo omaisuuden toteaminen, arvostaminen b) Varsinainen osituslaskelma: Puolisoiden aoomaisuuden säästön määrääminen ja yhteen laskeminen, vastikkeiden määrääminen ja avioosan laskeminen II Reaalinen vaihe Tasingon maksaminen
OSITUKSEN TOIMITTAMINEN Ositettava omaisuus: - minkä puolisot omistivat ositusperusteen syntyessä - Avio-oikeuden alaisen omaisuuden tuotto ositusperusteen syntymisen ja osituksen väliseltä ajalta - Arvostetaan ositushetken mukaiseen myyntiarvoon (jollei muusta sovita) * Yrityksen arvo voidaan arvioida usealla eri menetelmällä: lopettamis-, tuotto-, substanssiarvo. Myös goodwill-arvo voidaan ottaa huomioon, jos se on ositushetkellä potentiaalisen ostajan käytettävissä
OSITUKSEN TOIMITTAMINEN KKO 1982 II 19. PJ oli määritellyt toisen puolison harjoittamalle huoltoasemalle good will arvon. Puoliso kiisti tämän edelleen luovutuskieltoon vedoten. KKO totesi liiketoiminnan vakiintuneen sellaiseksi, että siitä oli palkan lisäksi mahdollisuus saada jatkuvaa liiketuottoa. Kun kantaja ei ollut näyttänyt, että good will olisi arvioitu liian suureksi, kanne hylättiin. Eri mieltä oleva jäsen olisi hyväksynyt kanteen osittain katsoen osan good will arvosta yrittäjän persoonaan liittyväksi.
NETTO-OMAISUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Avioero-osituksessa ei makseta puolisoiden velkoja, vaan ne katetaan - Varataan laskennallisesti omaisuutta velkojen maksamista varten Velat ja omaisuuden laajuus määritellään ositusperusteen syntyhetken mukaan - Myöhemmin syntyneitä velkoja ei kateta Yksin puolison nimissä oleva velka katetaan kokonaan velallispuolison omaisuudella Yhteisestä velasta katetaan puolet kummankin omaisuudesta (elatusvelka elatusvelvollisuuden suhteessa)
ESIMERKKI Ao-om A B -as. osake 70.000 70.000 -rahaa 4.000 2.000 -auto 16.000 Ao-säästö br. 90.000 72.000 Velkojen kattaminen -as. velkaos. -12.000-12.000 -kulutusluotto - 8.000 Ao-säästö br. 90.000 72.000-20.000-12.000 Netto 70.000 60.000 Vo-om 40.000
VELKOJEN KATTAMINEN Velkojen kattaminen ei vaikuta velkasitoumukseen Takausvelka katetaan vain, jos se on: a) avio-oikeusyhteyden katkeamishetkellä realisoitunut maksettavaksi tai b) mikäli takaajan maksuvelvollisuus on todennäköinen Yhteisestä velasta puolisot vastaavat solidaarisesti kumpikin voi vaatia, että velka maksetaan ennen ositusta tai siitä annetaan vakuus
KATTAMISJÄRJESTYS Pääsääntö: Velat katetaan ao-omaisuudella 1. Jos vo-omaisuus oli, silloin kun siitä tuli vo, erityisesti velan vakuutena katetaan ensisijaisesti vo-omaisuudella, tämän surrogaatilla ja toissijaisesti ao-omaisuudella 2. Jos vo-omaisuus annetaan velan vakuudeksi vasta myöhemmin katetaan ao-omaisuudella 3. Vo-omaisuuden hankkimiseksi tai parantamiseksi otettu velka katetaan ensisijaisesti vo-omaisuudella ja toissijaisesti aoomaisuudella 4. Huolimattomasta asioiden hoitamisesta aiheutunut velka katetaan ensisijaisesti kaikella vo-omaisuudella ja toissijaisesti ao-omaisuudella
ESIMERKKI 1. A on saanut testamentilla omakotitalon, joka on testamentissa määrätty vo-omaisuudeksi. A ottaa 100.000 euron remonttilainan, jolla hän peruskorjaa talon. 100.000 euron velka katetaan osituksessa ensisijaisesti vo-omaisuudella. Jos A:n vo-omaisuus ei riitä kattamaan 100.000 euron velkaa, loput katetaan hänen ao-omaisuudellaan. 2. A on saanut testamentilla omakotitalon, joka on testamentissa määrätty vo-omaisuudeksi. A pelaa nettipokeria, josta syntyy hänelle 20.000 euron velka. Osituksessa ko. velka katetaan ensisijaisesti A:n vo-omaisuudella. Jos A:n vo-omaisuus ei riitä kattamaan 20.000 euron velkaa, loput katetaan hänen aoomaisuudellaan
NOLLASÄÄNTÖ Ylivelkaisen puolison omaisuuden säästöksi merkitään aina 0. A B Netto-omaisuus 100.000-20.000 Osituslaskelmaan: 100.000 0 Yhteinen säästö: 100.000 A maksaa tasinkoa B:lle 50.000 (jos em. omaisuus ao:ta)
PÄÄLTÄPÄIN EROTTAMINEN Puolisolla on oikeus velkojen kattamisen jälkeen erottaa omasta ao-omaisuudestaan tiettyjä itselleen tärkeitä esineitä, jos sitä voi pitää kohtuullisena - Henkilökohtaiset käyttöesineet - Päältäpäin erotettu määrä lisätään puolisolle yhteenlasketun säästön puolikkaaseen voi vaikuttaa tasingon määrään
EDELLÄ OLLUT ESIMERKKI A B Ao-säästö 90.000 72.000-20.000-12.000 Netto 70.000 60.000 Vo-om 40.000 Yhteinen säästö (ao) = 70.000+60.000=130.000 Avio-osa = 65.000 A maksaa B:lle tasinkoa 5.000 euroa
VASTIKKEET Ennallistamista, ettei ao-omaisuus aiheettomasti vähene toisen osapuolen vahingoksi 1. Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike 2. Ao-omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä annettava vastike 3. Ennakkoperintövastikkeet
1. Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike Jos puoliso on käyttänyt vo-omaisuuttaan oman aoomaisuutensa lisäämiseen puolison ao-omaisuudesta palautetaan laskennallisesti lisäystä vastaava määrä voomaisuuteen - A on saanut lahjaksi 20.000 euroa. Lahjakirjaan sisältyvän määräyksen mukaan A:n puolisolla ei ole ao:ta lahjoitettuun omaisuuteen. Myöhemmin A maksaa pois koko puolisoiden yhteisen kodin hankkimiseksi otetun asuntolainan lahjaksi saadulla 20.000 eurolla ositus Puolisoiden omistusosuus asunnosta 60.000, heillä ei ole muuta omaisuutta (eikä enää velkaa). A saa vastiketta omasta omaisuudestaan 60.000-20.000=40.000 (A:n ao-säästö). B:n ao-säästö on 60.000 euroa yhteinen säästö = 100.000 B maksaa tasinkoa A:lle 10.000 euroa
1. Puolison omasta omaisuudesta annettava vastike Reaalisesti: A saa 60.000 + 10.000 tasinkoa B:ltä = 70.000 B saa 60.000 10.000 tasinko = 50.000 Vrt. Jos vo-omaisuutta ei olisi käytetty ao-omaisuuden parantamiseen A B Ao-om 60.000 60.000 Velka 10.000 10.000 Vo-om 20.000 Yht 70.000 50.000 = sama tulos, mikä saatiin vastikkeen (ennallistamisen) avulla
2. Ao-om:n yhteenlasketusta säästöstä annettava vastike Jos puoliso on tehnyt velkaa vo-omaisuuden hankkimiseksi velan vähentäminen ao-omaisuudesta aiheuttaa vahinkoa toiselle puolisolle kärsimään joutuva puoliso oikeutettu saamaan vastiketta yhteenlasketusta säästöstä Jos puoliso on hoitanut huolimattomasti taloudellisia asioistaan vastaava oikeus - Huolellisuuden vaatimus ei ole ankara - Vastikkeen saaminen edellyttää ao-omaisuuden säästön olennaista vähenemistä Siltä osin kuin ao-omaisuuden yhteenlaskettu säästö ei riitä, vastike otetaan vastikevelvollisen vo-omaisuudesta - Oikeus vaatia vastiketta ei vanhene
ESIMERKKI A on lahjoittanut veljelleen C:lle 20.000 euroa. A:n ao-säästö on 30.000 ja B:n 40.000. Ao-omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 70.000. Osituksessa tästä säästöstä annetaan B:lle vastikkeena 20.000 euroa. Ositettava säästö on siten 50.000 kummankin avio-osan suuruus on 25.000 B:lle kuuluu lisäksi vastike 20.000 B:n osuus = 45.000
AVIO-OSAN TOTEAMINEN Kun päältäpäin erottamiset on tehty, velat katettu, yhteisestä velasta annettu vakuus ja vastikkeet annettu jäljelle jäävä yhteenlaskettu säästö jaetaan kahtia = avioosa Näin saatua laskennallista avio-osaa verrataan puolison ao-omaisuuden reaaliseen säästöön tasingon määrä
TASINGON MAKSAMINEN Osituksen reaalinen vaihe: osoitetaan konkreettisesti tasinkoomaisuus, joka siirtyy vähemmän ao-omaisuutta omistavalle puolisolle Eloonjääneen puolison tasinkoprivilegi Puolison tasinkoprivilegi toisen puolison jouduttua konkurssiin Tasinkoa maksava osapuoli voi halutessaan maksaa tasingon rahana Tasingon maksajalla yleensä oikeus päättää, mitä luovuttaa - toimitusosituksessa ratkaisuvalta PJ:lla: etusija tasingon maksajalle, jos tämän kanta ei kohtuuton - Ilman osapuolten suostumusta ei voida määrätä, että tasinko maksettaisiin omaisuudella, jonka arvo ylittää tasingon määrän (lunastus) - Jos tasinkoa ei muutoin ole mahdollista maksaa, PJ voi pyytää TI:ltä myyntiluvan
TASINGON MAKSAMINEN 1. Lesken tasinkoprvilegi Ensin kuolleen puolison ao-om = 50.000, lesken aoom = 150.000 lesken maksettava laskennallisesti tasinkoa 50.000. Leski voi kuitenkin vedota tasinkoetuoikeuteensa ja kieltäytyä maksamasta tasinkoa. 2. Puolison tasinkoprivilegi toisen puolison jouduttua konkurssiin Jos konkurssi alkaa ositusperusteen synnyttyä (ei vo) puoliso voi poistaa ao:n ilmoittamalla siitä 1 vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.
YHTEISEN OMAISUUDEN JAKAMINEN Osapuolen vaatimuksesta yhteisomistussuhde purettava Kummallakin oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta - jaolliset esineet ok. - Jaottomat (esim. asunto-osake) hankalia Jolleivät osapuolet sovi jakotavasta / omaisuus jää yhteiseksi TI:lta myyntilupa
EROTTELU Erotteluperusteet samat kuin ositusperusteet Puolisoiden kaikki omaisuus vo:ta Sopimus-/toimituserottelu
OSITUKSEN SOVITTELU Jos normaalien ositussääntöjen soveltaminen johtaa kohtuuttomuuteen tai siihen, että toinen osapuoli saa perusteetonta etua sovittelu Harkintakriteerit: - lyhytaikainen avioliitto (alle 5 vuotta) - puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi - muut seikat (vastikkeeton saanto) - syyllisyys avioeroon ei relevantti, ei myöskään tuleva varallisuuskehitys * kokonaisharkinta ratkaisee
SOVITTELUKEINOT 1. Tasinko-oikeuden rajoittaminen (esim. lyhytaikainen avioliitto) 2. Ao-omaisuuden käsitteleminen vo-omaisuutena a) omaisuus saatu tosiasiallisen yhteiselämän lakattua ennen eroa b) ennen avioliittoa saatu omaisuus c) perintönä, lahjana tai testamenttina saatu omaisuus 3. Vo-omaisuuden käsitteleminen ao-omaisuutena (esim. pitkäaikainen avioliitto)
OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA Puolisoiden A ja B välinen 10 vuotta kestänyt avioliitto kariutui. 1.6.2012 A ja B tekivät yhdessä avioerohakemuksen. Käräjäoikeus tuomitsi puolisot avioeroon 2.1.2013. Puolison B vaatimuksesta omaisuuden ositusta toimittamaan on määrätty pesänjakajaksi asianajaja X. Puolisoilla ei ole avioehtoa. Yhteinen omaisuus: - omakotitalo (arvo 1.6.2012 =n. 500.000 euroa, nyt n. 600.000 euroa) A:n omaisuus: - Vene (200.000) saatu perintönä vanhemmilta 2.2.2005 - työllä ansaittua rahaa 100.000, - ei velkoja
OSITUS AVIOEROTAPAUKSESSA B:n omaisuus: ½ em. omakotitalosta, velkoja 80.000 (kaksi takaussitoumusta, jotka tulevat lähiviikkoina maksettaviksi, sillä päävelallinen yrittäjä Y on asetettu konkurssiin jo alkukesästä. Toisen B antoi helmikuussa 2010 ja toisen joulukuussa 2012). A kysyy: 1. Pitääkö A:n antaa B:lle omaisuutta ja jos pitää niin kuinka paljon 2. Onko odotettavissa, että X sovittelisi ositusta jommankumman hyväksi
OSITUKSEN RIITAUTTAMINEN 1. Osituksen mitättömyys - puoliso jäänyt todisteellisesti kutsumatta ositukseen eikä hän ole sinä läsnä - pj ei järjestä varsinaista osituskokousta - toinen puolisoista oikeustoimikyvytön - Osituskirja väärennetty 2. Osituksen moite: aineellinen tai muodollinen virhe aiheuttaa osituksen pätemättömyyden (pätemättömyys korjauskelpoista ja relatiivista) - valta kanteen nostamiseen ositustahoilla / heidän oikeudenomistajilla (perillisellä itsenäinen oikeus) - muotovirheeseen vedottava 6 kk osituksen toimittamisesta - materiaalisella perusteella toimitusositusta moitittava 6 kk osituksesta lukien ja sopimusositusta kohtuullisessa ajassa osituksen loppuun saattamisesta
REKISTERIMÄTTÖMÄT PARISUHTEET Avoliittolaki 1.4.2011 Avioliittolain säännökset osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista eivät koske avoliittoa miltään osin Laki ei tuo radikaalia muutosta aiempaan oikeustilaan Avopuolisot voivat sopia siitä, että ns. avoliittolain säännöksiä ei sovelleta heihin - Poik. oikeus vaatia omaisuuden erottelua ja pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelua varten. Laki soveltuu avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa väh. 5 v / joilla on yhteisiä lapsia. irtainten esineiden osalta yhteisomistusolettama Laki mahdollistaa hyvityksen: - avopuoliso on työllään / varallisuuspanoksellaan auttanut toista kartuttamaan / säilyttämään tämän omaisuutta.
REKISTERIMÄTTÖMÄT PARISUHTEET Parisuhde, johon ei sovelleta avoliittolakia Avoliitto (yhdessä asuminen) Samaa sukupuolta olevien rekisteröimätön parisuhde - muukalaisperiaate: avopuolisoihin sovelletaan samoja sääntöjä kuin toisilleen vieraisiin ihmisiin (vrt. esim TakSL:n läheissääntely) - avopuolisot eivät toisiinsa nähden elatusvelvollisia - yhteiselämän lakatessa avopuolisoiden omistus- ja velkasuhteet ratkaistaan yleisten siviilioikeudellisten normien mukaan omistaja saa oman omaisuutensa suojakeinot: 1) perusteettoman edun palautus, 2) velkomus, 3) omistusoikeuden vahvistaminen tai kumoaminen, 4) hallinnan palautus, 5) vahingonkorvaus, 6) sopimuksen pätemättömyys tai sen kohtuullistaminen
PERINTÖOIKEUS - Lakimääräinen perimys Parenteeliperiaate (3) 1. Parenteeli = RP:t - avio-, avioliiton ulkopuolella syntyneet-, kihla-, ottolapsi, kun ko. suhde on perustettu 1.1.1980 jälkeen 2. Vanhemmat, sisarukset - Jollei Rp:ä vanhemmat - vanhempi kuollut osuus sisaruksille - sisarus kuollut osuus heidän jälkeläisilleen 3. Isovanhemmat, sedät ja tädit - jos ei 1 tai 2 parenteeliin kuuluvia - isovanhempi kuollut sedät ja tädit (serkut eivät peri) Valtion jäämistösaanto
PERINTÖOIKEUS - Lakimääräinen perimys Perimysjärjestys / RP:n perillisryhmä: Perittävä = P A (1/3) B (1/3) - kuollut C (1/3) Ba (1/6) Bb kuollut (1/6) Bb1 (1/18) Bb2 (1/18) Bb3 (1/18)
LESKEN ASEMA PERILLISENÄ Jos perittävältä ei jää rp:ä puoliso perii - ensiksi kuolleen puolison perillisten (toissijaisten perillisten) oikeus perintöön lykätään lesken kuolemaan - toissijaiset perilliset ovat ensin kuolleen puolison perillisiä, mutta lesken kuolinpesän osakkaita - toissijaisten perillisten piiri määräytyy lesken kuollessa - leski voi inter vivos määrätä perimästään omaisuudesta, mutta ei voi määrätä mortis causa
ESIMERKKI Avioliitossa A:n kanssa ollut P kuoli vuonna 2000 ilman rp:ä. Hänen lähimmät sukulaiset olivat tuolloin veli B ja serkku C. Veli B kuoli vuonna 2005 (häneltä ei jäänyt rintaperillisiä) ja leski A vuonna 2007. A:n lähimmät sukulaiset olivat tuolloin hänen siskonsa D ja E. - P:n toissijaisten perillisten piiri määräytyy vasta lesken kuollessa. Tuolloin veli B oli jo kuollut. Serkut eivät peri P:n omaisuus menee lesken suvulle, joten D ja E perivät myös P:n omaisuuden
TOINEN PARENTEELI Selkä- ja sivuperilliset - jos P ei ollut kuollessaan naimisissa eikä häneltä jäänyt rp:tä P:n vanhemmat perivät hänet (kumpikin saa puolet) - jos isä tai äiti kuollut veljet ja sisaret saavat tämän osuuden - P:n veli- ja sisarpuolet saavat yhdessä täyssisarusten kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. - jollei täyssisaruksia ole, saavat puolisisarukset koko perinnön - kuolleen sisar tai velipuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä
1. ESIMERKKI P kuoli 1.1.2013. Hänen äitinsä A oli kuollut edellisenä vuonna, mutta hänen isänsä B on elossa. Elossa ovat myös hänen veljensä C ja D, mutta sisko E on kuollut. Siskolla E on kaksi lasta E1 ja E 2, jotka ovat molemmat elossa. P ei ollut kuollessaan avioliitossa. P:n nettojäämistö on 120.000 euroa. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti?
2. ESIMERKKI P kuoli 1.1.2013. Hänellä ei ole rp:ä eikä hän ollut kuollessaan avioliitossa. Hänen molemmat vanhempansa A ja B ovat kuolleet. P:llä on yksi täyssisar C ja velipuoli D isän A aiemmasta avioliitosta. P:ltä jää 100.000 euron netto-omaisuus. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti?
KOLMAS PARENTEELI Jos perittävältä ei jäänyt 1 ja 2 parenteeliin kuuluvia perillisiä eikä aviopuolisoa jäämistö siirtyy isovanhempien parenteeliin Kuolleen isovanhemman osuus menee hänen jälkeläisilleen sedät tädit ja enot Kolmannessa parenteelissa ei ole rajatonta sijaantulo-oikeutta serkut eivät peri
ESIMERKKI P kuoli 1.1.2013. Hänellä ei ole rp:ä eikä hän ollut kuollessaan avioliitossa. Hänen molemmat vanhempansa A ja B ovat kuolleet. P:n molemmat isoäidit C ja D ovat elossa, samoin isän isä E mutta äidin isä F on kuollut. Äidillä on kaksi veljeä G ja H, joista H on kuollut. H:lta on olossa kaksi lasta H1 ja H 2. P:ltä jää 400.000 euron netto-omaisuus. P ei ole tehnyt testamenttia. Miten P:n jäämistö jaetaan arvomääräisesti hänen perillistensä kesken?
PERIMYKSEN ESTEET 1. Perittävän surmaaminen 2. Testamentin hävittäminen tai salaaminen 3. Perinnöttömäksi tekeminen - perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää tai eräitä tämän läheisiä - perillinen viettää jatkuvasti epäsiveellistä ja kunniatonta elämää * Perinnöttömäksi tekemisen on tapahduttava testamentissa, jossa on mainittava perinnöttömäksi tekemisen peruste perinnön saa se, joka olisi saanut sen, jos perillinen olisi kuollut ennen perittävää
PERUNKIRJOITUS Yleistä: - tehtävä jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen kuoltua - toimitettava 3 kk kuolemasta - käsittää osakas- ja omaisuusluettelon - perukirjan osakasluettelo voidaan vahvistuttaa maistraatissa julkinen luotettavuus = kolmannen henkilön kuolinpesän kanssa tekemä oikeustoimi on pätevä, vaikka joku olisi jäänyt osakasluetteloon merkitsemättä * edellytetään lisäksi, ettei kolmas tiennyt eikä hänen pitänytkään tietää merkitsemättä jääneestä osakkaasta
PERUNKIRJOITUS Ensisijainen toimitusvelvollinen se osakas, jonka hallussa pesä on Toissijaisesti oikeuden määräämä pesänselvittäjä / perittävän määräämä testamentin toimeenpanija / valtiokonttorin asettama erityinen valtuutettu Toimitusvelvollisen on valittava 2 uskottua miestä, jotka pitävät perunkirjoituksen Uskotut miehet kutsuvat toimitukseen osakkaat / osakkaiden edunvalvojat / toissijaiset osakkaat Ilmoittaja ilmoittaa pesän omaisuuden ja uskotut miehet arvioivat sen Perukirja toimitetaan verotoimistolle 1 kk toimituksen päättymisestä
KUOLINPESÄN YHTEISHALLINTO 1. Lakiin perustuva osakasten yhteishallinto - osakaskeskeisyys - kuolinpesän hallinto ja selvittäminen jakoa varten - yhteishallintoperiaate Jos yhteishallintoa ei saada toimimaan pesänselvittäjän hallinto 2. Lakiin perustuva lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana 3. Sopimukseen perustuva yhteishallinto
KUOLINPESÄN OSAKKAAT 1. Perilliset 2. Yleistestamentinsaaja 3. Leski kolmella perusteella - perii puolisonsa - yleistestamentinsaajana - ao:n nojalla osituksen lainvoimaistumiseen asti 4. Ex puoliso, jos ositusta ei ole ehditty toimittaa 5. Toissijaiset perilliset - Riidanalaisuussääntö
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA OSAKASHALLINNON LÄHTÖKOHTA Yhteishallintoperiaate: - Osakkaiden tulee yhteisesti hallita pesän omaisuutta ja yhdessä edustaa pesää ulkopuolisia kohtaan. a) oikeus osallistua yhteishallintoon on ainoastaan pesän osakkailla. b)yhteishallintoperiaate ilmaisee myös pääsäännön, jonka mukaan oikeus osallistua yhteishallintoon on kaikilla pesän osakkailla yhdessä. - Osakkailla veto-oikeus
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA Pesän kanssa oikeustoimia tekevän sivullisen asemasta Puuttuva valtuutus: - Jos kolmas henkilö (tertius) ymmärsi pesänhoitajan toimivan ilman valtuutusta, oikeustoimi on katsottava tehdyksi sillä ehdolla, että se hyväksytään jälkeenpäin. kolmas henkilö on sidottu sopimukseen sen ajan, mikä menee siihen, että hyväksyminen saadaan hankituksi. - Jos tertius oletti valtuutuksen olevan olemassa. hänen ei tarvitse odottaa sopimuksen hyväksymistä= voi sanoa sopimuksen irti, kun saa tietää, että valtuutus puuttuu
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA - Pesän puolesta tehty oikeustoimi on tehoton, jos pesänhoitaja ylittää kelpoisuutensa. - Pesän puolesta tehty oikeustoimi on tehoton myös silloin, kun pesänhoitaja on ylittänyt toimivaltansa, jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä. - Sanotuissa tapauksissa aktualisoituvat kysymykset: 1. Kuka voi vedota tehottomuuteen 2. Onko tehottomuus lopullista ja 3. Miten tehottomuus vaikuttaa.
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA 1. Kun tehottomuusseuraamuksella suojataan pesänhoitajan osakaskumppaneita, he voivat vedota tehottomuusperusteeseen. - Pesänhoitaja ei voi vedota siihen, että hän on ylittänyt kelpoisuutensa tai toimivaltansa. - Pesänhoitajan sopimuskumppani on sidottu oikeustoimeen sillä tavoin kuin edellisessä diassa on esitetty. 2. Pätemättömyys on myös korjauskelpoista; muut osakkaat voivat jälkeenpäin hyväksyä pesänhoitajan tekemän oikeustoimen. 3. Pätemättömyysperusteella suojataan yksityistä etua. pätemättömyyden aikaan saaminen edellyttää osakkaiden aktiivisuutta. Viranomainen ei siihen omaaloitteisesti puutu.
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA Holhoustoimilain lupasäännöstö ja yhteishallintotoimet - Maistraatin lupa vaaditaan kaikkiin oikeustoimiin, jotka edunvalvoja tekee päämiehensä puolesta kuolinpesässä yhteishallintotoimena, jos kyseinen oikeustoimi edellyttäisi lupaa myös silloin, kun edunvalvoja tekee vastaavan oikeustoimen vain päämiehensä puolesta (pakottava normi).
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA Jos edunvalvoja (EV) tekee päämiehen osakaskumppanien kanssa luvanvaraisia oikeustoimia pesän puolesta ilman holhousviranomaisen lupaa pätemättömyys Pätemättömyys ei aina ole lopullista a) Vajaavaltainen henkilö voi täysivaltaiseksi tultuaan itse hyväksyä ilman lupaa solmitun sopimuksen. b) Maistraatti voi sen jälkeenpäin hyväksyä Kun sopimuksen pätemättömyys johtuu siitä, että sen tekemiseen ei ole ollut holhousviranomaisen lupaa pätemättömyyteen voivat vedota päämies ja hänen EV.
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA Sopimuskumppani ei voi vedota pätemättömyyteen eikä hakea sopimuksen tekemiseen maistraatin lupaa. - Näin edunvalvojalla on tosiasiassa mahdollisuus vetäytyä sopimuksesta siihen saakka, kunnes lupa on myönnetty. EV:n mahdollinen vahingonkorvausvastuu.
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA Muut osakkaat voivat tietyin edellytyksin vetäytyä sopimuksesta. A. Osapuolet ovat voineet sopia, minkä ajan kuluessa on haettava maistraatilta lupa. päämiehen sopimuskumppanit ovat tällöin sidottuja sopimukseen siihen saakka, kun sovittu aika on mennyt umpeen. B. Jos sopimuskumppanin sidonnaisuusajasta ei ole sovittu. Muut osakkaat ovat sidottuja sopimukseen sen ajan, minkä holhousviranomaisen luvan hakeminen kohtuudella kestää.
KUOLINPESÄ OIKEUSTOIMIKUMPPANINA Kun sopimus tehdään ilman maistraatin lupaa, pätemättömyys on ns. itsestään vaikuttava - Jos pätemättömyyden aikaansaaminen edellyttäisi vajaavaltaisen esittämää väitettä tms. toimenpidettä, oikeustoimikelvottomuus menettäisi tehoaan pätemättömyysperusteena
VIRALLISSELVITYS A. Pesänselvittäjän (=PS) hallinto B. Konkurssipesän hallinto - TI (=tuomioistuin) määrää PS:n / asettaa kuolinpesän (kp) konkurssiin ja määrää pesänhoitajan - osakkaat menettävät asiavaltuuden - osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen pesän veloista - kun omaisuus luovutetaan konkurssiin PS määräys raukeaa - kp-. voidaan asettaa konkurssiin vain, jos konkurssi on pesän laajuuden, omaisuuden rahaksi muuton tai muun erityisen syyn vuoksi tarkoituksenmukainen menettely pesän omaisuuden käyttämiseksi pesän ja vainajan velkojen maksuun (KL 2:5).
PS hakemuksen voivat tehdä 1. osakas 2. testamentin toimeenpanija 3. legaatinsaaja 4. henkilö, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitusmääräyksen toteuttamiseksi 5. perintöosuuden luovutuksensaaja 6. sellainen avustukseen oikeutettu, joka ei ole kuolinpesän osakas 7. pesän tai vainajan velkoja taikka pesän tai vainajan velasta vastuussa oleva (takaaja yms.) - ei, jos osakkaat tarjoavat turvaavan vakuuden / velkojalla on sellainen 8. ulosottomies, jos osakkaan kuolinpesän osuus on ulosmitattu *Forum hereditatis
PESÄNSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄT 1. Jäämistöomaisuuden haltuunotto 2. Jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät riitä pesän ja vainajan velkojen maksuun pesänselvittäjän on pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta. - Jollei sopimusta tehdä, PS:llä on (pesänselvitysvelkojen maksamisen jälkeen) oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa ja perintökaaressa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen.
PESÄNSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄT 3. Kantaa ja vastaa pesää koskevissa asioissa 4. Disponoida pesään kuuluvasta omaisuudesta (tarpeen pesän selvittämiseksi 5. Saattaa jäämistö jakokuntoon (velkojen maksaminen, velkojien kanssa sopiminen, saamisten periminen, sitoumusten irtisanominen, legaatin täytäntöönpano jne.) 6. Tilityksen antaminen (lopputilityksen antamisen jälkeen pesänselvittäjän hallintoa vastaan voidaan nostaa moitekanne) 7. Luovuttaa hallussaan oleva omaisuus osakkaille - Tehtävät päättyvät lainvoimaiseen jakoon
TESTAMENTIN TOIMEENPANIJA KP:n hallinnosta perittävä voi määrätä vain testamentilla Yleensä hallintomääräys annetaan määräämällä testamentin toimeenpanija Valtuus alkaa, kun testamentti tulee lainvoimaiseksi Valtuuksien laajuus riippuu testamentista Jollei testamentista saada ohjeita sovelletaan PS:ää koskevia määräyksiä. Poikkeuksena: - toimeenpanijamääräys ei supista lesken oikeutta osallistua pesänselvitykseen päätökset tehdään yhdessä, kunnes ositus on lainvoimainen - toimeenpanijalla ei ole oikeutta luovuttaa pesää konkurssiin
LESKEN SUOJA Jakamattomuussuoja = lesken enimmäissuoja - rp:n / test. saajan jakovaade kumoaa enimmäissuojan Asumissuoja = lesken vähimmäissuoja: - leski saa jakovaateesta huolimatta pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, ellei hänen omaisuuteensa kuulu tällaista asuntoa - tavanmukainen koti-irtaimisto kuuluu vähimmäissuojan piiriin
PERILLISASEMAA KOSKEVAT OIKEUSTOIMET A. Perittävän eläessä tehtävät oikeustoimet: Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön. 1. Positiivinen perintösopimus = perittävän tekemä sopimus jäämistönsä jakamisesta mitätön 2. Kuolemanvaraislahja mitätön 3. Negatiivinen perintösopimus = perinnöstä luopuminen perittävän eläessä pätevä, kun tehty kirjallisesti (rp:llä oikeus lakiosaan) 4. Sopimus elossa olevan jäämistön jaosta = perillisten keskenään tekemä mitätön 5. Vastaisen perintö- tai esineosuuden luovutus mitätön
PERILLISASEMAA KOSKEVAT OIKEUSTOIMET B. Perittävän kuoltua tehtävät: 1. Jälkiluopuminen. - oikeus luopua perinnöstä, jollei siihen ole ryhdytty - allekirjoitettu luopumisilmoitus 2. Esineosuuden luovutus = perillinen luovuttaa tietyn jäämistöön kuuluvan esineen / osan sellaisesta ostajan asema heikko 3. Perintöosuuden luovutus = perillinen vastikkeetta tai vastikkeellisesti luopuu perintöosuudestaan luovuttajalla ja luovutuksensaajalla rinnakkaislegitimaatio - tehtävä kirjallisesti
Perintö ja vainajan velka Kuolema ei lakkauta ihmisen varallisuusoikeuksia ja velvoitteita. - Esimerkiksi velkasuhteissa tapahtuu vain henkilönvaihdos, kun vainajan sijaan tulevat hänen oikeudenomistajansa. Julkinen haaste pesän velkojen selvityskeinona
Perintö ja vainajan velka Jäämistöoikeudellisen velkavastuun eri muodot: Velkavastuu voi kohdistua: 1. Jäämistöomaisuuteen tai sen arvoon, 2. Osakkaiden henkilökohtainen velkavastuu Lisäksi on erotettava toisistaan: a) Perittävän eli vainajan velat. - Liittyvät vainajan omaan toimintaan jollakin tavalla. b) Pesän velat. - Perittävän kuoleman jälkeen syntyneet velat.
Perintö ja vainajan velka Velkavastuu-uudistus 1.11.2004: 1. Osakkaiden henkilökohtaista velkavastuuta supistettiin voimakkaasti. 2. Velkojien mahdollisuus saada jäämistö pesänselvittäjän (PS) hallintoon parantui. 3. PS:n toimivaltuuksia lisättiin 4. Lakiin otettiin säännökset ulosottoperusteen vanhentumisen vaikutuksesta kuolinpesässä.
Perintö ja vainajan velka Osakkaan henkilökohtainen velkavastuu vainajan veloista Henkilökohtainen velkavastuu syntyy nykyisin ainoastaan perunkirjoitusta koskevien laiminlyöntien johdosta. Vastuuperusteita on kaksi. Perunkirjoituksen toimituttamisen laiminlyönti. Olennaisesti väärien tietojen antaminen perunkirjoituksessa.
Perintö ja vainajan velka Henkilökohtaisesta velkavastuusta vapautuminen: - Vaikka osakkaalle olisi syntynyt henkilökohtainen velkavastuu, hänellä on nykyisin hyvät mahdollisuudet välttyä täydeltä vastuulta. Jos hän voi osoittaa: a) Ettei ole tuottamuksellaan aiheuttanut vahinkoa suoritusta vaativalle velkojalle (vastuuvapaus). - Pesän varallisuustilanteessa ei ole tapahtunut velkojan kannalta haitallisia seuraamuksia. Perittävän varoja ei ole hukkaantunut laiminlyönnin vuoksi tms. - Velkojan kärsimä vahinko on jonkun muun syytä / se on syntynyt ilman osakkaan tuottamusta
Perintö ja vainajan velka b) Että hänen toimistaan velkojille aiheutunut vahinko on jäänyt velan määrää pienemmäksi (vahingon määrään rajoittuva vastuu). vastuu rajoittuu vain vahingon korvaamiseen, vaikka velan kokonaismäärä olisi suurempi - ratkaisevaa on, miten suuren maksun velkoja olisi saanut velkoja olisi saanut ilman perunkirjoitusrikkeisiin syyllistyneen osakkaan toimia ja laiminlyöntejä. Käytännössä tämä toimii tehokkaana vastuuleikkurina.
Perintö ja vainajan velka Esimerkki: -Velkoja A vaatii osakkaalta X suoritusta koko velasta, jonka määrä on 80 000 euroa. Osakas X kykenee osoittamaan, että hänen huolimattoman menettelynsä johdosta jäämistön arvo on vähentynyt 30 000 euroa, jolloin hän vastaa vain tästä määrästä. Jos vainajalla on myös toinen velkoja B, jonka saatava on 40 000 euroa, X vastaa A:lle ainoastaan 20 000 eurosta. Mikäli myös B velkoo saamisiaan, X vastuu siitä rajoittuu 10 000 euroon.
Perintö ja vainajan velka Jäämistöoikeudellinen palautusvastuu Osakkaiden palautusvastuu ositus tai perinnönjako ennen kaikkien velkojen maksamista. jaon kohteena ollut omaisuus palautetaan pesään velkojen maksamista varten. Pesä täytyy määrätä pesänselvittäjän hallintoon. Osakkaiden vastuu voi toteutua joko jaon a) täydellisenä tai b) osittaisena peruuntumisena.
Perintö ja vainajan velka Osakkaiden vastuu velkojaan ja pesään nähden on solidaarista. Omaisuuden palauttamisen tarkoituksena on saattaa velkojat siihen asemaan, jossa he olisivat olleet, jos omaisuutta ei olisi luovutettu pesästä. Palautusvelvollisuus on näin ensisijaisesti esinekohtaista. palautusvelvollisuutta on mahdollista sovitella
Perintö ja vainajan velka Jos omaisuuden arvo on alentunut merkittävästi kulumisen tai vahingoittumisen vuoksi, palautusvelvollisen on korvattava myös arvon aleneminen Jos omaisuuden palauttaminen tuottaisi palautusvelvolliselle haittaa, palauttamisen sijasta omaisuuden arvon mukainen korvaus. Jos palautusvelvollinen on saanut pesästä rahaa, palautettavalle rahamäärälle maksettava tuottokorkoa Muusta palautettavasta omaisuudesta saatu tuotto tai sen arvo on korvattava ja omaisuudesta saadusta hyödystä suoritettava kohtuullinen korvaus.
Perintö ja vainajan velka Legaatinsaajan palautusvastuu Erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella pesästä saatu omaisuus on palautettava siltä osin kuin sitä tarvitaan velan katteeksi. Legaatinsaaja on vastuussa pesää kohtaan, ei suoraan velkojaa kohtaan. Legaatin palauttamista voivat vaatia myös osakkaat. Legaatin palautusvastuu ei edellytä pesänselvittäjän määräämistä. Arvonkorotus, tuotto ja korkokysymykset määräytyvät samalla tavalla kuin osakkaiden palautusvastuussa.
Perintö ja vainajan velka Palautusvastuun sovittelu Sekä osakkaiden että legaatinsaajan palautusvastuuta voidaan painavasta syystä sovitella.
Perintö ja vainajan velka Vainajan velkojien tyydyttämisestä 1.Pesän varoihin kohdistettu ulosotto 2.Konkurssi Pesänselvitys ensisijainen menettely konkurssiin nähden. Konkurssimenettelyä voidaan käyttää, jos se on tarkoituksenmukaisempi pesänselvitysmenettelyyn nähden.
Perintö ja vainajan velka Pesänselvittäjän (PS) hallintoon luovuttaminen - Velkojan tekemän PS-hakemuksen hyväksymisen edellytykset: 1. hakijan velkoja-asema (vainajan- tai pesän velkoja taikka ulosottomies), 2. hakijan antama maksukehotus, 3. hakijalla ei ole hänen saatavansa turvaavaa vakuutta, 4. eikä pesä tarjoa hänelle saatavan turvaavaa vakuutta.
Perintö ja vainajan velka Pesänselvittäjän sopimus velkojien kanssa Jos on heti ilmeistä, ettei velkojien kanssa päästä sopimukseen, pesänselvittäjällä ei ole velvollisuutta pyrkiä sopimukseen. Pesänselvittäjällä on, kun PK 18:5:n tarkoittamat pesänselvitysvelat on maksettu, oikeus päättää muiden velkojen maksamisesta noudattaen, mitä velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetussa laissa ja perintökaaressa säädetään velkojen maksamisesta kuolinpesän konkurssissa.