Melan rooli maatalousyrittäjien työterveyshuollossa ja muuta ajankohtaista Melasta Märta Strömberg-Nygård 2012
2 Maatalousyrittäjien työterveyshuollon historia Maatalousyrittäjät voineet liittyä vapaaehtoisesti työterveyshuoltoon vuodesta 1979 lähtien, jolloin työterveyshuoltolaki tuli voimaan. V. 1999 aloitti Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) toimintansa. Mytkyn tehtävät: maatalousyrittäjien työterveyshuollon valtakunnallinen kehittäminen ja toiminnan seuranta palveluntuottajien koulutus ja opastus työterveyspalveluiden markkinointi maatalousyrittäjille V. 1999 Melalle MATA-vakuutusmaksualennuksen myöntäminen työterveyshuoltoon liittyneille. Sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 MATA-maksuihin.
Työterveyshuollon historia jatkuu 1.1.2005 työterveyshuollon tilakäyntirekisterin perustaminen Melaan. Vuodesta 2007 lukien Melalle tuli määräaikainen, kolmen vuoden ajalle, mahdollisuus toteuttaa tilakäynti maatalouden asiantuntijan suorittamana, jos työterveyshuoltoyksikkö antaa asiassa toimeksiannon. Käytäntö muuttui pysyväksi vuodesta 2010. Vuonna 2009 Kelan korvauskäytäntö muuttui; kaikki saavat samat korvaukset riippumatta siitä, onko julkisen vai yksityisen palveluntuottajan asiakas
Melan lainmukaiset tehtävät Melan työterveyshuoltoon liittyvistä tehtävistä säädetään Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 17 :ssä
Melan tehtävät Mela on saanut tehtäväkseen huolehtia seuraavista maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon liittyvistä tehtävistä ylläpitää työterveyshuollon tilakäyntirekisteriä tilakäyntien toteutumisen tehostamista ja seurantaa varten lähettää muistutuskirjeitä työterveyshuolloille ja maatalousyrittäjille suunnitteilla olevasta tilakäynnistä seurata tilakäyntien toteutumista koordinoida maatalouden asiantuntijan osallistumista tilakäynnille Näillä kaikilla tavoitteilla pyritään siihen, että tilakäynnit olisivat suunnitelmallisia ja ne toteutuisivat ajallaan.
Mela ja tilakäyntirekisteri Melan tehtävänä on rekisterin avulla julkaista tilastoja, joita voidaan hyödyntää kehitettäessä maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa. Mela saa aina työterveyshuollolta seuraavat tiedot maatalousyrittäjän nimi ja henkilötunnus tuotantosuunta liittymispäivä työterveyshuoltoon tieto suunnitellun tilakäynnin ajankohdasta tieto tilakäynnin toteutumisesta ja tilakäynnille osallistujista
Mela ja tilakäyntirekisteri Melan tehtävänä on rekisterin tietojen perusteella laatia selvityksiä työolojen terveysvaaroista ja toimenpiteistä, joilla terveysvaaroja voidaan ennaltaehkäistä Tavoitteena on tehostaa maatalousyrittäjien työterveyttä ja työsuojelua koskevan informaation perille saattamista sekä seurata tilakäynnillä havaittujen korjaustoimenpiteiden toteumista Maatalousyrittäjän suostumuksella Melalle annettavat tiedot: tilakäynnillä havaitut keskeiset työolojen terveysvaarat tieto toimenpide-ehdotusten toteutumisesta Arvion tekee työterveyshuollon ammattihenkilö tai maatalouden asiantuntija Kirjallinen suostumus jokaiselta tilakäynniltä ja kaikilta yrittäjiltä, joita tilakäynti koskee
Ketkä voivat kuulua maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon? Pakollisesti tai vapaaehtoisesti MYEL-vakuutetut Työterveyshuolto on vapaaehtoinen Maatalousyrittäjä saa samat korvaukset palvelun tuottajasta riippumatta, yksityisellä maksaa itse, julkisella omavastuuosuuden
Rekisteröiminen tilakäyntirekisteriin Palveluntuottajan tehtävä on rekisteröidä kaikki uudet maatalousyrittäjien tekemät työterveyshuoltosopimukset Melan tilakäyntirekisteriin, jotta asiakas saa alennuksen työajan tapaturmavakuutusmaksuun Liittyminen 1.10 mennessä edellisenä vuonna Jos vähän maatalousyrittäjiä asiakkaina (yleensä alle 20), voi ilmoittaa asiakkaan tiedot Melaan sähköpostitse Jos asiakkaita enemmän suositellaan, että palveluntuottaja tekee maksuttoman tietoliikennesopimuksen Melan kanssa. Silloin saa tarvittavan määrän käyttäjätunnuksia tilakäyntirekisteriin, ja voi itse syöttää tiedot
Toimeksiannot tilakäynnistä Maatalousyrittäjien eläkelain 17 :n mukaan "Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta maatalouden asiantuntijan suorittamana työpaikkakäyntinä, jos kyseinen työterveyshuollon palvelujen tuottaja antaa asiassa toimeksiannon. Toimeksianto annetaan tilakäyntirekisterin kautta
Maakunta Työoloselvitykset Työterveyshuoltoon kuuluvat MYELvakuutetut Liittymis % Ahvenanmaa 13 99 665 15 % Etelä-Karjala 125 878 2165 41 % Etelä-Pohjanmaa 686 3634 8069 45 % Etelä-Savo 210 1676 3962 42 % Kainuu 83 598 1338 45 % Kanta-Häme 129 807 2816 29 % Keski-Pohjanmaa 97 1185 2129 56 % Keski-Suomi 241 1818 3849 47 % Kymenlaakso 184 964 2527 38 % Lappi 182 1385 2716 51 % Pirkanmaa 276 1943 5293 37 % Pohjanmaa 191 1347 4881 28 % Pohjois-Karjala 227 1643 3462 47 % Pohjois-Pohjanmaa 363 2818 6984 40 % Pohjois-Savo 392 2924 5892 50 % Päijät-Häme 124 1031 2479 42 % Satakunta 207 1241 4363 28 % Uusimaa 250 1418 4915 29 % Varsinais-Suomi 393 2462 7475 33 % 4373 29871 75980 39 % 30.5.2012 Märta Strömberg-Nygård/MSt
liittymisprosentti 60 % 50 % Työterveyshuoltoon kuuluvat maatalousyrittäjät Miehet 38% Naiset 43% Kaikki 39% 40 % 30 % 20 % Miehet Naiset 10 % 0 % alle 30 v. 30-39 v. 40-49 v. 50-59 v. 60-68 v. 30.5.2012 Märta Strömberg-Nygård/MSt
Maatalousyrittäjien työterveyshuollon työoloselvitykset Palvelun tarjoaja 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Julkinen 3443 3529 5691 5572 4657 3543 4198 Yksityinen 100 74 148 168 167 98 175 Kaikki 3543 3603 5839 5740 4824 3641 4373 30.5.2012 Märta Strömberg-Nygård/MSt
Lomituspalvelut maatalousyrittäjille, turkistuottajille ja poronhoitajille Vuosilomaa ja sijaisapua sekä tuettua maksullista lomitusta kotieläintuotantoa harjoittaville maatalousyrittäjille Sijaisapua myös kasvinviljelijöille Vuosilomaa ja maksullista lisävapaata turkistuottajille, jotka ovat YEL-vakuutettuja 3-vuotinen sijaisapukokeilu MYEL-vakuutetuille poronhoitajille 2010-2012 47 lomituksen paikallisyksikköä huolehtii palvelujen järjestämisestä kunnissa. Paikallisyksiköiden yhteystiedot löytyvät www.mela.fi/lomitus. Työterveyshuolto voi tehdä yhteistyötä lomituksen paikallisyksikön kanssa, esim. yhteiset tilakäynnit
Sijaisapua kuntoutukseen ja TYKY-toimintaan Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 7 a :n mukaan maatalousyrittäjällä on oikeus saada sijaisapua kuntoutukseen enintään siksi ajaksi, jonka lääkärin määräykseen tai lakiin perustuva kuntoutus kestää osallistuakseen työterveyshuollon suunnittelemaan työkykyä ylläpitävään toimintaan enintään siksi ajaksi, jonka suunnitelman mukainen toiminta kestää Jonkinlainen todistus asiasta lomahallintoon. Ei "suosituksia" eikä myöskään esim. "omaehtoista toimintaa". Miten tämä on käytännössä toiminut?
Haasteet työterveyshuollossa Alhainen liittymisaste 39 %. Palveluja ei koeta toimiviksi, kuitenkin suuria eroja palvelujen laadussa ja saatavuudessa. Palvelujen sisältö ei vastaa kehittyvän maatalouden ja eri tuotantosuuntien käytännön tarpeita. Esim. tilakäyntien nykyistä palvelumallia ei aina pidetä kovin toimivana. Kunnat ulkoistavat palvelujaan yksityiset palveluntuottajat yhä enemmän mukana hoitamassa maatalousyrittäjien työterveyshuoltoa, koska kunnat ostavat palveluja ostopalvelusopimuksilla yksityisiltä
Haasteet työterveyshuollossa jatkuu ongelmia maatalousyrittäjiltä saadun palautteen mukaan mm. panostetaan enemmän sairaanhoitoon ei ole halukkuutta ottamaan maatalouden asiantuntijaa mukaan tilakäynneille korkeat maksut laskutus Toimeksiantoja neuvojatilakäynnneistä tehdään vähän rästitilakäyntejä huhtikuussa 2012 n. 2 560 (muistakaa toimeksiannot!) Kunnat tiedottavat joskus huonosti maatalousyrittäjille työterveyshuollossa tapahtuneista muutoksista, voi pahimmillaan johtaa siihen, ettei yrittäjällä ole voimassa olevaa sopimusta työterveyshuollosta Maatalousyrittäjien aktiivisuus Työterveyshoitajien suuri vaihtuvuus ja eläköityminen lähivuosina - palveluntuottajien maatalouden asiantuntemus vähenee koko ajan
18 Hallitusohjelman kirjaukset Lomituksen ja työterveyshuollon kehittämistarpeet on tunnistettu ja kirjattu jo hallitusohjelmaan. Kehitetään maatalousyrittäjien työterveyshuoltopalvelujen saatavuutta, kattavuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi todetaan yleisesti, että työeläkelaitosten työhyvinvointitoiminnan sääntelyn ja siihen liittyvien rahoitusmallien kehittämistarpeet selvitetään. Lomitusjärjestelmien toteutusta ja hallintoa kehitetään. Lomituksessa huomioidaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate erityisesti nuorten perheiden ja työsidonnaisen maatalouden työssä jaksamisen osalta. Jatketaan maatalouslomitustyöryhmän esitysten toteuttamista taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Laaditaan selvitys poronhoitajien sijaisapukokeilusta ja arvioidaan kokeilun vakinaistamisedellytykset.
Melan tilakäyntirekisteriä Melassa tilakäyntirekisteriä hoitavat: Märta Strömberg-Nygård puh. 020 630 0242 tai 040 486 0909 marta.stromberg-nygard@mela.fi Tiina Pakarinen puh. 020 630 0481 tiina.pakarinen@mela.fi Sähköpostiviestit mieluiten osoitteeseen: tilakayntirekisteri@mela.fi
MYEL-kuntoutus Vain ammatillista Työkyky uhattuna sairauden tai vamman vuoksi, jos jatkaa entisessä työssä Tavoitteena poistaa työkyvyttömyyden uhka tai lykätä sen alkamista Keinot: elinkeinotuki työtä helpottaviin koneisiin tai laitteisiin, uuden yritystoiminnan aloittamiseen tai tuotantosuunnan muuttamiseen tai koulutus uuteen ammattiin Tarvitaan hakemus ja B-lääkärinlausunto sekä selvitys työoloista (TM-lomake) Mela-asiamies auttaa tarvittaessa
Kuntoremonttikursseja Voimia tilan arkeen -kuntoremonttikurssit hakeudutaan kurssilla työterveyshuollon kautta työterveyshoitajien lähetteellä on mahdollista saada Kelan kuntoutusrahaa ja sijaisapulomitusta lisätiedot sirpa-kutvonen@sok.fi ja www.holidayclub.fi Ruotsinkielinen kuntoremonttikurssi Siuntion hyvinvointikeskuksessa syksyllä 2012 lisätiedot maritta.karppinen@siuntionhyvinvointikeskus.fi Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää Raha-automaattiyhdistyksen tukemia lomia maatalousyrittäjille. Lisätiedot www.mtlh.fi
www.tukihenkilo.fi Tukihenkilöverkko n. 320 koulutuksen saanutta vapaaehtoistyöntekijää ehdoton vaitiolovelvollisuus voi olla muualta kuin omasta maakunnasta
Varhaisen välittämisen malli, uusi esite Tarkoitettu tukemaan maatalousyrittäjän työssä selviytymistä, silloin kun tilan toiminta tai työkyky ovat uhattuna Tavoitteena on, että läheiset, ystävät tai yhteistyökumppanit osaisivat havaita mahdolliset ongelmat ennen kriisin syntymistä. Varhaisen välittämisen malli antaa eväitä tähän työhön. Mallia on työstetty Kasvua Hämeessä teemaohjelmaan kuuluvan osaamisverkostohankkeen toimesta.
Varhaisen välittämisen toimintaketju Havaintojen tekeminen, kaikki ei ole yrittäjällä kunnossa, esimerkiksi ProAgrian neuvoja havaitsee muutoksen aiempaan tilanteeseen verrattuna Puheeksi ottaminen Toimenpiteistä sopiminen Seuranta
Varhainen välittäminen Rohkaistaan ottamaan puheeksi hankaliakin asioita Sovitaan yhdessä toimenpiteistä Varmistetaan avun perillemeno Toimitaan yhteistyössä yrittäjän kanssa Saatetaan tarvittaessa avun piiriin Koulutusta varhaisen välittämisen mallista järjestetään MTK:n jokaisessa tuottajaliitossa. Työterveyshoitajat voivat osallistua koulutustilaisuuksiin. Tilaisuuksista ilmoitetaan Melan nettisivuilla www.mela.fi ja Maaseudun tulevaisuudessa
Jos taivas putoaa -toimintaohje kriisitilanteessa Tarkoitettu muistilistaksi äkillisiin kriisitilanteisiin esim. vakava tapaturma, yrittäjän kuolemantapaus, eläintauti, tulipalo jne. Esite sisältää esimerkkitapauksia kriisitilanteissa toimimisesta: mitkä asiat tulee ottaa huomioon ja käydä läpi Sisältää tietoa tuotantoon ja ihmisiin liittyvistä auttajatahoista Korostetaan yrittäjän varautumista, tietojen täydentämistä
27 Muuta ajankohtaista Melasta STM asettamassa (on asettanut?) työryhmän kartoittamaan kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja tekemään asiasta kehittämisehdotuksia sekä esittämään toimenpiteitä maatalousyrittäjien työurien pidentämiseksi. Melan työhyvinvointiohjelma antaa pohjaa työryhmän työlle. Näkemyksemme mukaan toimiva työterveyshuolto ja lomitus ovat avainasemassa työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Sirpa Havu Työhyvinvointityötä Melassa tekevät Erkki Eskola Anna-Riikka Pukari Märta Strömberg-Nygård www.mela.fi
Kiitos mielenkiinnosta!