Pysyväisohje ZZ/2009 SIVUTOIMI JA KILPAILEVA TOIMINTA SEKÄ HENKILÖSTÖN JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ESTEELLISYYSKYSYMYKSET 1 Yleistä sivutoimista Viranhaltijoiden sivutoimista ja kilpailevasta toiminnasta säädetään kunnallisesta viranhal tijasta annetussa laissa (304/2003: VHL 18 ). Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, josta viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Sivutoimi voi olla myös luottamustoimi julkisessa tai yksityisessä yhteisössä tai osakkuus yhtiössä, jossa viranhaltijalla on yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa määräävä asema. Pelkkää osakkeiden omistamista osakeyhtiössä sinänsä ei katsota si vutoimeksi. Sen sijaan omistajan aktiivinen toiminta yrityksessä katsotaan sivutoimeksi. Sivutoimisen tehtävän ei välttämättä tarvitse olla palkallinen. Sivutoimella ei tarkoiteta sel laisia satunnaisia tai pidempäänkin jatkuvia vähäisiä tehtäviä, joilla ei objektiivisesti arvioi den voida katsoa olevan merkitystä viranhoidossa. Työntekijöiden oikeudesta pitää toista tehtävää on säännökset työsopimuslaissa. Työnte kijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ot taen työn luonteen ja työntekijän aseman ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona (TSL 3:3.1 ). Viranhaltija ja työntekijä eivät saa palvelussuhteensa kestäessä ryhtyä kilpailevan toimin nan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita edellä mainitut säädökset huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä (VHL 18.4 ja TSL 3:3.2 ). 2 Sivutoimi-ilmoituksen tekeminen ja sivutoimiluvan hakeminen Jotta estetään esteellisyystilanteiden ja työnantajan toimintaa vahingoittavien tilanteiden syntyminen, HUS-kuntayhtymän viranhaltijoiden on ilman erillistä pyyntöä annettava pal velussuhteensa ulkopuolisista sivutoimistaan ilmoitus. Sama velvollisuus on työsopimuk sen nojalla myös työsuhteisella henkilökunnalla. Sivutoimi-ilmoitus on tehtävä esimerkiksi lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön yksityisvastaanotosta sekä toimimi sesta yksityisen lääkäriaseman, sairaalan tai työvoimaa vuokraavan yrityksen palveluk sessa tai HUS:n kanssa tarjouskilpailuissa kilpailevan terveydenhuollon yrityksen palve luksessa. Mikäli sivutoimen hoitaminen edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtä vien hoitamiseen, on sivutoimeen aina haettava sivutoimilupa, josta asianomainen toimi valtainen päätöksentekijä päättää viranhaltijapäätösten päätössarjassa. Oikeuskäytännön mukaan työnantaja voi edellyttää sivutoimiluvan hakemista myös aina silloin, kun rajanveto viranhaltijan säännöllisen työajan ja ulkopuolisen työajan suhteen on työn luonteen vuoksi vaikeaa eikä työnantaja voi käytännössä valvoa työajan käyttöä.
2 Sivutoimi-ilmoitusta tehtäessä ja sivutoimilupaa haettaessa sovelletaan hallintosääntöä ja liikelaitosten johtosääntöjä sekä viranhaltijoiden niiden perusteella tekemiä päätöksiä. Sivutoimi-ilmoitus tulee tehdä ja sivutoimilupaa hakea ennen sivutoimen aloittamista, käy tännössä jo ennen sivutoimeen liittyviä valmistelevia toimenpiteitä. Sivutoimi-ilmoituksesta ja sivutoimilupahakemuksesta tulee selkeästi käydä ilmi ulkopuolisen yhtiön, säätiön, yh distyksen, ammatinharjoittamisen tms. toimiala ja yksilöidysti tehtävä sivutoimessa sekä siihen käytetty aika vii kossa. Työnantajalla on oikeus ja sivutoimiluvan hakijalla ja ilmoituksen tekijällä velvolli suus selvittää sivutoimeen liittyvät tarpeelliset tiedot. Myös sivutoimessa tapahtuvista muutoksista tulee työnantajalle ilmoittaa etukäteen. 3 Esteellisyys Esteellisyydestä säädetään mm. hallintolain (434/2003) 27 30 :ssä. Säännöksiä sovelletaan mm. valtion, kuntien ja kuntayhtymien (esim. HUS-kuntayhtymän) palveluksessa olevaan henkilöstöön. Esteellisyyssäännösten soveltaminen ei riipu palvelussuhteen luon teesta, vaan esteellisyyssäännökset koskevat sekä virkasuhteisia että työsuhteisia. Esteellisyyssäännöksiä sovelletaan sekä toistaiseksi jatkuvassa palvelussuhteessa oleviin että määräaikaisessa palvelussuhteessa oleviin. Valtuutetun esteellisyydestä on säädetty erikseen, eikä sitä käsitellä tässä yhteydessä. Silloinkin, kun hallintolaissa säädetään virkamiehen esteelli syydestä ja kun tässä pysyväisohjeessa mainitaan viranhaltijan esteellisyydestä, tarkoitetaan myös monijäsenisen toimielimen jäsenen ja muun asian käsittelyyn osallistuvan henkilön esteellisyyttä sekä tar kastuksen suorittavan tarkastajan esteellisyyttä. Esteellinen viranhaltija, työntekijä, luottamushenkilö tai tarkastaja ei saa millään tavoin osallistua asian valmisteluun, esittelyyn, päätöksentekoon tai muihin asian käsittelyyn liit tyviin toimiin, jotka vaikuttavat asian ratkaisuun. Tällaisia ovat esimerkiksi lausuntojen pyytäminen, asianosaisten kuuleminen sekä muiden selvitysten hankkiminen. Tavanomai nen toimistotyö ja siihen rinnastettavat toimet eivät sen sijaan ole esteellisyyden kannalta merkityksellisiä. Viranhaltija ei myöskään saa olla läsnä asiaa käsiteltäessä ja hänelle ei sivullisena saa ilmaista asiaan liittyviä salassa pidettäviä tietoja. Edellä mainitut seikat on otettava huomioon erityisesti HUS:n laatiessa tarjouksia tai tarjouspyyntöjä tarjouskilpailui hin. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Viranhaltijan esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä. Viranhaltijan on itse ratkaistava kysymys esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Hallintolain 28 :n mukaan virkamies on esteellinen: 1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
3 4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallin toneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai lai toksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai lai toksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Kunnissa ja kuntayhtymissä on hallintolain 28 :ää sovellettaessa otettava huomioon kuntalain 52 :n 3 ja 4 momentti: Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan luottamushenkilöön, viranhaltijaan tai työntekijään, vaikka tämä olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitetussa asemassa kunnallisessa liikelaitoksessa, kuntayhtymässä, kuntakonserniin kuuluvassa yhteisössä tai säätiössä. Henkilö on kui tenkin esteellinen, jos kunnan ja liikelaitoksen, kuntayhtymän, yhteisön tai säätiön edut ovat ristiriidassa keskenään taikka asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. Kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä mm. kuntalain 52 :ssä säädetään kunnasta. Läheisellä tarkoitetaan hallintolain 28.1 :ssä: 1) viranhaltijan puolisoa ja viranhaltijan lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovan hempaa ja viranhaltijalle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa; 2) viranhaltijan vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, viranhaltijan sisarusten lapsia ja viranhaltijan entistä puolisoa; sekä 3) viranhaltijan puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa sa moin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä viranhaltijan puolison sisarusten lapsia. Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.
4 Henkilö on esteellinen esimerkiksi silloin, jos hän tai hänen puolisonsa on hallituksen jäse nenä tai toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa osakeyhtiössä tai säätiössä, joka on asianosainen tai jolle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Samoin henkilö on esteellinen silloin, jos hän tai hänen läheisensä on palvelussuhteessa tai toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Pääsääntöisesti palkan, palkkion taikka rahamääräisen etuuden vastaanottaminen sellai selta taholta, joka hyötyy tai voi hyötyä käsillä olevan asian ratkaisusta, tekee henkilön aina esteelliseksi osallistumaan asian ratkaisuun taikka valmisteluun. Niinpä esimerkiksi terveydenhuoltoalan yrityksen konsulttina toimiminen tekee henkilön esteelliseksi käsitte lemään sellaisia hankinta- taikka sopimusasioita, missä kyseinen yritys tai sen kilpailija on osallisena. VHL 17 :n mukaan viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sel laista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain 40 luvussa. Mainituissa rikoslain lahjomarikoksia koskevissa säännöksissä todetaan mm., että viran haltija syyllistyy lahjuksen ottamiseen, jos hän ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimin taansa palvelussuhteessa. Arvioitaessa sitä, mikä on omiaan vaikuttamaan henkilön toi mintaan palvelussuhteessa, ei rikostunnusmerkistön täyttymisen lähtökohtana ole annetun edun merkitys edun vastaanottajan taloudelle vaan se, miten edun vastaanottaminen vai kuttaa julkiseen luottamukseen viranhaltijan toiminnan puolueettomuutta kohtaan. Osakkeiden omistus osakeyhtiössä ei sinänsä muodosta viranhaltijan esteellisyysperus tetta. Esteellisyys saattaa syntyä hallintolain yleislausekkeeseen perustuvan jääviyden pe rusteella eli luottamus puolueettomuuteen voi muusta erityisestä syystä vaarantua. Mer kittävä osakkeiden omistusosuus saattaa muodostaa esteellisyysperusteen. Pienessä yh tiössä esteellisyys saattaa syntyä osakkeiden omistamisen perusteella helpommin kuin isossa yhtiössä. 4 Salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökielto sivutoimessa Vaikka viranhaltija ei osallistuisi merkittävällä tavalla kilpailevan palvelun tuottamiseen, saattaa hänen toimintansa vahingoittaa työnantajaa, jos tietoja kuntayhtymän liiketoimin nasta siirtyy kilpailijalle. Julkisuuslain 23 :n mukaan viranomaisen palveluksessa oleva taikka luottamushenkilö ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyö dyksi tai toisen vahingoksi. Tällaisia tietoja ovat tieto paitsi salassa pidettävän asiakirjan sisällöstä myös sellaiset tallentamattomat tiedot, joista on laissa säädetty vaitiolovelvolli suus. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24.1 :n 17. kohdassa määrätään salassa pidettäväksi asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältä vät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin.
5 Salassa pidettäviä tietoja ovat siis esimerkiksi tiedot sairaanhoitopiiriin tarjouskilpailuissa myymien tuotteiden hinnoittelusta ja hinnoittelun perusteista. Salassa pidettäviä tietoja ovat pääsääntöisesti tiedot myös sellaisista liiketoiminnassa hyödynnettävistä erityistek nologioista taikka palvelujen taikka tuotteiden tuotantoprosesseista ja laatujärjestelmistä, joilla on merkitystä tarjouskilpailussa, jolleivät kyseiset tiedot jo muutoin ole yleisesti alan kokeneiden ammattihenkilöiden tiedossa. Sairaanhoitopiirin viranhaltijat tai toimihenkilöt, jotka osallistuvat sairaanhoitopiirin palve lutuotteiden hinnoitteluun tai hinnoittelun perustana olevaan tuotantokustannusten arvioin tiin taikka tuntevat sairaanhoitopiirissä käytettäviä tarjouskilpailujen kannalta merkitykselli siä erikoistekniikoita tai tuotantoprosesseja, eivät voi toimia sellaisen yrityksen palveluk sessa tai asiantuntijoina, joka julkisista hankinnoista annetun lain mukaisessa tarjouskil pailussa sairaanhoitopiirin kilpailijana tarjoaa vastaavia terveydenhuoltoalan tuotteita tai palveluja. Salassa pidettävien tietojen hyväksikäyttökiellon rikkominen on RL 40 luvun 5 :n mukaan rangaistavaa virkasalaisuuden rikkomisena. Sairaanhoitopiiri voi kuitenkin myöntää luvan salassa pidettävien tietojen käyttöön taikka tehdä sopimuksen toisen alalla toimivan yhteisön tai yrityksen kanssa mainittujen tietojen hyödyntämisestä ko. yhteisön tai yrityksen toiminnassa. 5 Sivutoimen pitämisoikeus ja sivutoimen kieltäminen Mikäli sivutoimen pitäminen edellyttää sivutoimilupaa, ei viranhaltija saa aloittaa toimintaa ennen kyseisen luvan myöntämistä. Sivutoimiluvan myöntäminen perustuu paitsi sen arvi ointiin, onko sivutoimen pitämiselle lain mukaiset edellytykset, myös tarkoituksenmukai suusharkintaan. Sivutoimilupaa ei siis tarvitse myöntää, jos työnantaja ei pidä sen myöntämistä omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisena. Sekä sivutoimiluvan myöntämistä että ilmoituksenva raisen sivutoimen pitämisen kieltämistä harkittaessa on otettava huomioon, mitä VHL 18.3 :ssä on säädetty. Lähtökohtana on se, että keskimääräinen säännöllinen työaika ei saa sivutoimen vuoksi jäädä vajaaksi. Jos keskimääräinen säännöllinen työaika jäisi vajaaksi, on varsinaista palkkaa vastaavasti alennettava. Harkitessaan sivutoimiluvan myöntämistä on luvan myöntäjän otettava huomioon edellä todetut sivutoimen pitämisoikeuteen ja sivutoimen kieltämiseen liittyvät yleiset perusteet sekä viran- ja toimenhaltijoiden tasapuolinen kohtelu. Sivutoimen pitämisoikeutta harkitta essa on erityisesti otettava huomioon se, ettei yleinen luottamus viranhaltijan tasapuoli suuteen virkatehtävissä vaarannu sivutoimen vuoksi. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen sellaisten yritysten toimintaan, joiden kanssa HUS-kuntayhtymällä on sopi mukseen perustuvia etuja valvottavanaan, voi aiheuttaa esteellisyysongelmia tai vaarantaa luottamuksen tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa. Harkittaessa sivutoimen pitämisoike utta on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi. Sellaisen sivutoimen pitäminen, joka aiheuttaa viranhaltijan tai työntekijän jatkuvan esteelli syyden tai vaarantaa luottamuksen tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa taikka haittaa muuten virkatehtävien tai työtehtävien asiallista suorittamista, ei siten ole mahdollista. Jos si vutoimi kilpailevana
6 toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa, on sen pitäminen VHL 18 :n perusteella kokonaan kiellettyä. Varsinkin johtavassa asemassa olevien viranhaltijoiden sivutoimet ja esteellisyyskysymykset on arvioitava erityisen tarkasti. Sivutoimilupa tulee pääsääntöisesti antaa määräaikaisena ja enintään 5 vuodeksi kerral laan. Se voidaan antaa myös muutoin rajoitettuna. Lupa voidaan milloin tahansa peruut taa, kun siihen on esim. muuttuneiden olosuhteiden vuoksi syytä. Luvan peruuttamispää tös tehdään hallintopäätöksenä kuten luvan myöntäminenkin. Viranhaltijalle on annettava tilaisuus tulla kuulluksi ennen luvan peruuttamista. Asianomainen toimivaltainen päätöksentekijä voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää sivutoimi-ilmoituksessa aiemmin kuvatun tai muutoin tietoon tulleen sivu toimen pitämisen VHL 18 :n mukaisilla perusteilla. Sivutoimi voidaan kieltää, jos sivutoimen hoitaminen vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutoin haittaa tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivu toimi on kiellettävä, jos toiminta kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa tai jos viranhaltija tulee sivutoimen vuoksi esteelliseksi tehtävässään. Asianomainen toimivaltainen päätöksentekijä voi kieltää sivutoimen pitämisen tai rajoittaa siihen käytettävää aikaa myös, jos sen hoitamiseen yhdessä viran tai tehtävän kanssa liittyy niin suurta ajankäyt töä, että viranhaltijan työkyky sivutoimen hoitamisen johdosta vaarantuu tai hän ei sivutoimesta johtuen pysty hoitamaan tehtäviään. Tähän asiaan on sivutoimilu vasta päättävän kiinnitettävä erityisesti huomiota silloin, kun sivutoimen ja päätoimen hoi tamiseen yhdessä käytetty aika näyttäisi ylittävän työaikalainsäädännön enimmäisrajat. Kilpailevana toimintana on aina pidettävä osallistumista sellaisen yrityksen taikka yhteisön toimintaan, joka toistuvasti tarjoaa tuotteita tai palveluja samoissa julkisista hankinnoista annetun lain mukaisissa tarjouskilpailuissa kuin sairaanhoitopiiri. Osallistuminen tällaiseen kilpailevaan toimintaan voidaan kieltää, jos se ilmeisesti vahingoittaa HUS-kuntayhtymää. Myös muilla VHL 18 :ssä mainituilla perusteilla tapahtuva sivutoimen pitämisen kieltämi nen on päätöksessä erikseen perusteltava. Jos sairaanhoitopiiri jollain toimialueella har joittaa palvelumyyntiä liikelaitosmuodossa, on sen yhtenä nimenomaisena tarkoituksena kilpailla muiden yritysten ja yhteisöjen kanssa ja näin lisääntyneen myynnin kautta alentaa sairaalan omia kustannuksia. Niinpä osallistuminen toisen tarjouskilpailuihin osallistuvan yhteisön tai yrityksen palvelutuotantoon on liikelaitoksen viranhaltijalle tai työntekijälle VHL 18 :ssä tai TSL 3:3.1 :ssä tarkoitettua kiellettyä kilpailevaa toimintaa eikä siihen saa antaa lupaa, mikäli kyseisestä toiminnasta aiheutuu ilmeistä vahinkoa HUS-kuntayhtymälle. HUS-kuntayhtymän toimintaa ilmeisesti vahingoittavaa kiellettyä kilpailevaa toi mintaa on myös esimerkiksi se, että viranhaltija osallistuu joko ammatinharjoittajana tai toisen organisaation toimeksiannosta työsuhteessa tai sopimussuhteessa sellaiseen toi sen sairaanhoitopiirin järjestämään tarjouskilpailuun, johon myös HUS-kuntayhtymä osal listuu. Sairaanhoitopiiriä ilmeisesti vahingoittavaan kilpailevaan toimintaan osallistuminen on kiellettyä kaikille sairaanhoitopiriin viranhaltijoille ja työntekijöille. Se ei edellytä, että hen kilö olisi tulosvastuullisessa asemassa taikka että hän osallistuisi päätöksentekoon tai sen valmisteluun sairaanhoitopiirissä.
7 Viranhaltijan sivutoimen pitämisen kieltämisestä on tehtävä kirjallinen ja perusteltu viran haltijapäätös. Mikäli päätöstä perustellaan sillä, että se kilpailevana toimintana vahingoit taa työnantajaa, on päätöksessä esitettävä riittävät taloudelliset ja/tai toiminnalliset perus teet sivutoimen kieltämiselle. Myös muilla VHL 18 :ssä mainituilla perusteilla tapahtuva sivutoimen kieltäminen on päätöksessä erikseen perusteltava. Viranhaltijan sivutoimen kieltämisestä tehtyyn päätökseen voidaan hakea oikaisuvaatimuksella muutosta. Päätöstä on kuitenkin noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Työnantaja voi kieltää myös työsuhteisen työntekijänsä kilpailevan sivutoimen. Haittaa voi syntyä suoraan kilpailevasta toiminnasta työnantajan taloudellisina menetyksinä, palvelu tuotannon vääristyminä tai kilpailuna asiakkaista. Esimerkiksi kilpailevan urakkatarjouksen tekeminen on oikeuskäytännössä katsottu työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vas taiseksi kilpailuteoksi. 6 Sivutoimiluettelo ja sen ylläpito Tämän pysyväisohjeen liitteenä on lomake sivutoimen ilmoittamiseksi ja sivutoimiluvan hakemiseksi. HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja, sairaanhoitoalueiden johtajat, HYKS-tulosyksikön johtaja, liikelaitosten toimitusjohtajat ja HUS-Tilakeskuksen johtaja valvovat henkilöstön sivutoimia sekä pitävät niistä ajan tasaista luetteloa. Sivutoimiluettelon ajantasaisuus on tarkistettava vuosittain. 7 Pysyväisohjeen voimaantulo Tämä pysyväisohje tulee voimaan 1.1.2010 alkaen. Tällä pysyväisohjeella kumotaan yleiskirje 5/2004, Sivutoimi ja kilpaileva toiminta sekä viranhaltijoiden ja työsuhteisten työntekijöiden esteellisyyskysymykset. 8 Lisätietoja Lisätietoja antavat hallintojohtaja Ilkka Kauppinen, puh. 09-471 71204, ilkka.kauppinen@hus.fi ja hallintolakimies Jaana Vento, puh. 09-471 71205, jaana.vento@hus.fi. Lisätietoja löytyy myös asiaan liittyvistä seuraavista säädöksistä: Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18. Kuntalaki (365/1995) 52. Hallintolaki (434/2003). Työsopimuslaki (55/2001) 3 luvun 1 ja 3. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Lait löytyvät internetistä osoitteesta www.finlex.fi. Kari Nenonen toimitusjohtaja Ilkka Kauppinen hallintojohtaja