Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa?

Samankaltaiset tiedostot
Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Akustiikka ja toiminta

August. Tämä tuote on luotu. Ääntä vaimentava sohva

ERITTÄIN JOUSTAVAA MUKAVUUTTA AKUSTOINTIIN

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

Softrend. Oikea sohva.

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Luonnonkuidut akustisissa tuotteissa, Kalevi Kulonpää YesEco Oy

- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time.

Äänen eteneminen ja heijastuminen

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

LUT CS20A0650 Meluntorjunta 1. Tsunamin synty LUT CS20A0650 Meluntorjunta

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Akustiikan haasteet toimistoissa. Arto Rauta / Ecophon / Tampere

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Jukka Keränen, Petra Larm, Riikka Helenius, Jarkko Hakala, Valtteri Hongisto

Gyptone alakatot 4.1 Johdanto akustiikkaan

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

Akustiikkaa seinälevyillä

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Ilmanvaihdon äänitekniikan opas

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

16 Ääni ja kuuleminen

Suunnitteluopas. Äänenvaimennus leijuvat akustiikkakentät vai täysin peittävä alakatto

Kaikkia rakennuksia koskevat määräykset. RakMK C1 rakentamisen ohjaajana. Ääniolosuhteet ovat kokonaisuus. Koulurakennusten akustiset ratkaisut

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

1. Ääntävaimentavat leijuvat sisäkattoelementit

Joose Takala, Jussi Rauhala, Jesse Lietzén ja Mikko Kylliäinen. Tiivistelmä

Soundlight Comfort Ceiling Levollista tunnelmaa

Selainpohjainen suunnitteluohjelma avotoimistojen akustiikkasuunnittelua varten. v

HUONEAKUSTIIKKA. Ohjeita standardin SFS 5907 mukaisen huoneakustiikan toteutukseen. Korvaa Ecophon hinnaston 12/

TUULIKIERTUE HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT

Terveydenhuollon tilojen akustiikka

ELOKUVATEATTEREIDEN MELUTASOT 2018 PROJEKTIYHTEENVETO

a s k e l ä ä n i e r i s t e

PARAFON DECIBEL. Muuntuvan toimiston ihanteellinen ääniympäristö

SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.

Palkkivälipohjan äänitekniikka

Opetustiloista. Ääniympäristöpalvelut, TTL Turku. Valtteri Hongisto

Building Case. Haaga-Helia Porvoo Campus

TYÖPISTEKOHTAINEN PEITTOÄÄNI AVOTOIMISTOSSA. Jani Kankare, Kalle Lehtonen, Vesa Viljanen, Tero Virjonen

Ääneneristys lasin avulla

KANGASALAN KULTTUURIKESKUS, KANGAS-ALASALIN AKUSTINEN

Tuulivoimaloiden (infra)ääni

Arto Rauta. Konseptikehittäjä - Toimistot

PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, Kuopion 1 JOHDANTO

Uutta: Gyptone BIG-sarjaan ainutlaatuinen Sixto-kuvio ja uudet suuremmat tarkastusluukut. Harmoninen akustinen alakatto ilman näkyviä saumoja

Petri Hänninen YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN STUDION AKUSTINEN ARVIOINTI

AVOTOIMISTOAKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS. Jukka Keränen, Petra Virjonen, Valtteri Hongisto

Ecophon Master Rigid. paras ratkaisu luokkahuoneeseen

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

LEIJUVAT SISÄKATTOKENTÄT - akustista designia

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke Kirjastopäivät, Jyväskylä

RAKENTAMISEN TEKNIIKAT AKUSTIIKKA AKUSTIIKKA

Gyproc Akustinen Seinä

AKUSTISEN ABSORPTIOSUHTEEN MÄÄRITYS LABORATORIOSSA

Akustiikasta. Käsityksemme huoneista liittyy paljon huoneen akustiikkaan.

Jälkikaiunta-aikojen mittauksia Alavuden kaupungin julkisissa tiloissa

Knauf Soundboard 06/2009. näkymätön. Knauf Soundboard. Kipsilevy, johon on yhdistetty kaiutin

Fellert Akustiikkajärjestelmä

KAIKKI AKUSTIIKKARATKAISUT SAMASTA PAIKASTA

Avotoimistoakustiikan mittaus ja mallinnus

TUULIVOIMALAMELU. TUULIVOIMA VASTA TAI MYÖTÄTUULESSA Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re

Viemäreiden äänitekniikka asuinrakennuksissa

TOIMISTOJEN UUDET AKUSTIIKKAMÄÄRÄYKSET

1. Perusteita Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

Toimiston ääniolosuhteiden hallinta

Ääniratkaisut suunnittelusta toteutukseen. Esitys

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.

AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ

ö ø Ilmaääneneristävyys [db] 60 6 mm Taajuus [Hz]

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

Kuulohavainnon perusteet

Terveydenhuollon tilojen akustiikan suunnittelu

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN

KANSALLISOOPPERAN ORKESTERIHARJOITUSSALIN HUONEAKUSTIIKAN ONGELMAT. Mikko Kylliäinen 1, Heikki Helimäki 2

Kristiinankaupungin ja Isojoen tuulivoima-alueiden matalataajuinen melu

OPETUSTILOJEN AKUSTIIKKA. PARAFON-akustiikkatuotteet kouluihin ja päiväkoteihin

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel

LUOVA JA ÄÄNTÄ VAIMENTAVA

havainnollistaa Dopplerin ilmiötä ja interferenssin aiheuttamaa huojuntailmiötä

Aaltoliike ajan suhteen:

Siirtoilmalaite BYSE/BYSO

Heijastuminen ionosfääristä

Umpikoriautot. Yleistä tietoa umpikorikuorma-autoista

Nelikulmainen tuloilmahajotin

Transkriptio:

Mitä tulisi huomioida ääntä vaimentavia kalusteita valittaessa? Kun seinät katoavat ja toimistotila avautuu, syntyy sellaisten työpisteiden tarve, joita voi kutsua tilaksi tilassa. Siirrettävillä väliseinillä ja kalusteilla jaettavat tilat tarjoavat ääniä vaimentamalla mahdollisuuksia keskustella kahden kesken tai miettiä rauhassa. Ääniympäristöllä on elämässämme suuri rooli. Se vaikuttaa työnteon tehokkuuteen ja viime kädessä myös terveyteen.

Äänen havaitseminen Helirõhk Helirõhu tase Julkisissa tiloissa ja avotoimistoissa tuottaa usein ongelmia tilan liiallinen jälkikaiku, eli äänillä on liian pitkä jälkikaiunta-aika. Jotta elinympäristö olisi miellyttävämpää, tulisi vaimentaa erilaisia ääniä, kuten tuulettimen melua, ihmisten askelia, keskusteluja kasvotusten tai puhelimitse. Reaktiivlennuki õhkutõusmine Rokkansambel µpa 1 1 14 1 12 11 db Ilutulestik Ihmisen äänenhavaitseminen riippuu useista tekijöistä, kuten äänen korkeudesta ja taajuudesta, mutta myös äänen tyypistä onko se jatkuva vai katkonainen, melua vai musiikkia. Korva on erittäin herkkä ja kuulee myös suhteellisen pientä värähtelyä. Ihminen kuulee ääniä, joiden voimakkuus on enintään 12 db (kipukynnys) ja taajuus 2 2 Hz. Kuuloalueen alapuolella olevia taajuuksia kutsutaan infraääneksi ja kuuloalueen yläpuolella olevia ultraääneksi. Puheen erottamisen kannalta tärkein taajuusalue on Hz. Ihmiset havaitsevat ääntä eri tavoin. Toiselle tuskin havaittavissa oleva ääni voi olla toiselle häiritsevää. Myös sama henkilö havaitsee samaa ääntä tilannekohtaisesti erilaisena. Äänen vahvistumista 1 db:n verran pidetään kaksinkertaisena äänenvoimakkuutena, ja 1 2 db on vähin ihmiskorvan havaitsema muutos. Keskmine liiklus Vestlus Magamistuba 1 1 1 1 1 2 1 9 8 7 6 5 4 2 1 Mürarikas töökoht Kontor Mets Äänen absorptio Suljetussa tilassa ääniaallot eivät voi edetä vapaasti, vaan ne törmäävät seiniin, kattoon ja lattiaan. Osa äänestä absorboituu kyseisiin pintoihin ja heijastuu takaisin. Heijastumisen hallinta ja halutun jälkikaiuntaajan saavuttaminen on tilan akustisen suunnittelun päätehtäviä. Äänen absorptiona käsitämme tilanteen, jossa suora ääni etenee materiaalin pintaan eikä heijastu siitä takaisin. Tämä onkin akustisten kalusteiden suunnittelun periaate: kalusteen tulee absorboida ääni, joka muuten heijastuisi takaisin ja aiheuttaisi epämiellyttävän meluympäristön. Ääntä hyvin absorboiva materiaali on huokoinen ja läpäisee ilmaa Softrendin tuotteissa käytetyistä materiaaleista sellaiset ominaisuudet ovat esimerkiksi tekohuovalla ja erilaisilla vaahtomuoveilla. Lisäksi äänenvaimennuksen parantamiseen Augustin ja Sigmundin verhoilumateriaaleina käytetään huopakankaita. August-tuotesarjan malleissa äänen absorption lasketut arvot ovat materiaalin absorptiokertoimesta riippuen,2 5,1 m² Sabin.* Sironta Absorptio Heijastuminen Kulkeutuminen

Desibellillä ilmaistaan akustiikassa äänenpainetasoa (tunnus L) db:n vertailuarvon suhteen. Sellaiseksi nollatasoksi on valittu 2 mikropaskalin (μpa) äänenpaine, joka vastaa kuulokynnystä eli ihmisen kuuloalueen alarajaa. Äänenpaine eli akustinen paine on aaltona ilmassa leviävä ilmakehän paineen muutos. Ilmassa kulkeutuessaan ääni muodostaa korkean ja matalan ilmanpaineen alueita. Äänen levitessä ilmassa muuttuu vähäisessä määrin myös sen paine. Ilmassa leviävän äänen aiheuttamaa pientä ilmanpaineen muutosta kutsutaan äänenpaineeksi. Äänenpaineen yksikkö on pascal (Pa). Ihmiskorva reagoi äänenpaineeseen, minkä vuoksi kuulemmekin ääniä. Kuulokynnys on minimaalinen äänenvoimakkuus tai -paine, jota ihminen havaitsee äänenä. 1 Hz:n taajuudella normaali kuulokynnys on 1 12 W/m² (2 1 5 Pa). Kun kuulontutkimuksen tulokset esitetään suhteellisessa äänenpaineen mittakaavassa (yleensä logaritmisessa mittakaavassa desibeleinä), tämä äänenpaineen arvo on otettu perus- eli vertailutasoksi ( db). Materiaalin äänenvaimennuskykyä ilmaistaan absorptiokertoimella, joka on yksikötön suure ja voi vaihdella nollasta ( täysin heijastava) yhteen (1 täysin vaimentava). Kalusteen äänenvaimennuskykyä luonnehtii ekvivalenttinen vaimennusalue absorptiokertoimen ja materiaalin pinta-alan tulo (m² Sabin), ja tätä suuretta käytetään tilan jälkikaiunta-ajan laskelmissa.

Suosituksia miellyttävän työympäristön luomiseen Toimistotilat Hyvän ääniympäristön saavuttamiseksi toimistotiloissa suositamme, että sisustat ne siten, että 25 4 Hz:n taajuuksilla jälkikaiunta-aika on noin,6 sekuntia. Tulee ottaa huomioon työntekijöiden määrä, toimistolaitteiden tuottama melu sekä kasvotusten ja puhelimitse käytävien keskustelujen tarve. Ääntä vaimentavaa pintaa tulisi lisätä toimistolaitteiden lähiympäristöön ja seiniin. Mitä enemmän tilassa on ihmisiä, sitä enemmän äänenvaimennuspintaa tulee käyttää. Sopivat tuotteet: Sigmund, August, August Wall, Frankie Kokoustilat Kokoustilaratkaisuja kehiteltäessä kannattaa ottaa huomioon tilan koko. Pienehkössä kokoustilassa jälkikaiunta-aika 25 4 Hz:n taajuuksilla voisi olla,6 sekuntia, isohkossa mieluiten,8 sekuntia. Tilan kaikissa osissa puheen tulisi olla selvästi ymmärrettävissä, joten isohkoissa tiloissa hyvää akustista ympäristöä auttavat saavuttamaan myös osittain ääntä heijastavat pinnat. Sopivat tuotteet: August Wall tai Sigmund -äänenvaimennuspaneelit Avotoimistot Suositamme, että saavutat avotoimistoa sisustaessasi 25 4 Hz:n taajuuksilla,5 sekunnin jälkikaiuntaajan. Työpisteiden välillä tulisi käyttää ääntää vaimentavaa seinäkettä ja välttää heijastavia pintoja. Sopivat tuotteet: Sigmund, August, August Wall, Frankie Muut julkiset tilat Samaa periaatetta kuin avotoimistoissa tulisi noudattaa myös ravintoloissa, sairaaloissa, museoissa, hotellien auloissa, ostoskeskuksissa ja monissa muissa julkisissa tiloissa. Sellaisissa paikoissa kulkee paljon väkeä ja esiintyy erilaisia äänenlähteitä, jotka toimivat eri taajuuksilla, joten yleensä syntyy paljon jälkikaikua. Ääntä vaimentavat kalusteet ja paneelit tulisi sijoittaa mahdollisimman lähelle äänenlähdettä ja myös sinne, missä primaarinen äänenenergia heijastuu työpöytien ja kulkuväylien viereen. Lähellä työpistettä sijaitsevat pehmeät pinnat absorboivat valtaosan äänestä, ja tilan ääniympäristöstä tulee paljon miellyttävämpää.

Puheen erottamisen kannalta tärkein taajuusalue on Hz. Hz 2 Hz 16 Hz 125 Hz 5 Hz Hz

Laskennalliset äänenvaimennusarvot sab 2,5 2, 1,5,8 2-S/ H1 6 125 25 5 1 2 4 8 sab 4,1 2 1 2-S/ H2 6 125 25 5 1 2 4 8 5 4,,8 2,5 1, 6 125 25 5 1 2 4 8 2-S/ H SOUND VISION VIBRATION

sab 2, 1,5,8 6 125 25 5 1 2 4 8 2,5-S/ H1 4,7 2 1 6 125 25 5 1 2 4 8 2,5-S/ H2 6 5,1 4,5 1,5 6 125 25 5 1 2 4 8 2,5-S/ H Yhteistyössä Akukonin asiantuntijoiden kanssa valmistuneen August-tuotesarjan laskennalliset äänenvaimennusarvot

softrend.fi facebook.com/softrendsuomi