PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro 26.11.2008 LSU 2007 Y 756 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Hanna ja Leo Haavisto Neverbackankylätie 99 68380 Yli Ullava ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan toimintaa Ullavan kunnan Neverbackan kylässä tilalla Välitalo RN:o 17:78. Hakijalla on nykyisin parsinavetta, jossa pidetään 47 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Toimintaa laajennettaisiin rakentamalla makuuparsipihatto, jossa pidettäisiin enintään 80 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 53 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhassa parsinavetassa pidettäisiin 58 lihanautaa ja 22 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uusi pihatto tulisi sijoittumaan nykyisen parsinavetan viereen. Lisäksi samalle kiinteistölle rakennettaisiin 2 300 m 3 :n kokoinen lietesäiliö. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 29.11.2007. Hakemusta on täydennetty 10.12.2007. Hakemus koski tuolloin 100 lypsylehmän, 68 hiehon/lihanaudan ja 35 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan sijoittamista uuteen pihattoon vanhan parsinavetan jäädessä tyhjilleen. Hakemusta on muutettu 26.3.2008 koskemaan nyt tämän päätöksen mukaisia eläinmääriä siten, että uuden pihaton eläinmäärää on vähennetty ja vanha parsinavetta olisi edelleen käytössä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojien ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmää käsittävä toiminta. AIKAISEMMAT LUVAT Nykyisellä toiminnalla ei ole aikaisemmin myönnettyjä lupia. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 65101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 65101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Toiminta sijaitsee noin 500 metriä Toholammintieltä (valtatie 63) Neverbackankylätiellä kaakkoon hakijan osoitteessa Neverbackan kylässä. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja asutusaluetta. Nykyisen eläinsuojan, parsinavetan, ympäristö on pääosin peltovaltaista aluetta. Uusi pihatto tulee sijoittumaan nykyisen eläinsuojan viereen, sen lounaispuolelle. Uusi lietesäiliö sijoitetaan parsinavetan taakse, sen luoteispuolelle, olemassa olevien lietesäiliöiden viereen. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella sijaitsee hakijoiden asuinkiinteistön lisäksi viisi (5) muuta asuinkiinteistöä. Lähimmät kaksi asuinrakennusta sijaitsevat noin 100 ja 110 metrin etäisyydellä uudesta pihatosta itään. Seuraavaksi lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 140 metrin etäisyydellä pihatosta koilliseen ja seuraavaksi lähin noin 145 metrin etäisyydellä kaakkoon ja seuraava asuinkiinteistö noin 225 metriä pohjoiseen. Itä ja kaakkoissuunnilla sijaitsevien asuinkiinteistöjen ja pihaton välinen alue on avointa peltoa. Asuinrakennukset sijaitsevat hieman korkeammalla tulevaan pihattoon nähden. Koillisessa sijaitsevan asuinkiinteistön ja uuden pihaton välissä sijaitsee hakijan asuinkiinteistö ja nykyinen parsinavetta. Nykyisestä parsinavetasta on koillisessa sijaitsevaan asuinrakennukseen etäisyyttä noin 55 metriä väliin jäädessä hakijoiden asuinkiinteistö. Kaakossa sijaitseviin asuinkiinteistöihin on parsinavetasta etäisyyttä noin 55 ja 65 metriä. Parsinavetan ja näiden asuinkiinteistöjen väliin sijoittuu lämpökeskus. Lähin pohjavesialue on itäsuunnalla sijaitseva Rahkosenharjun (1088501) I luokan pohjavesialue. Uusi pihatto tulee sijoittumaan noin 170 metrin etäisyydelle pohjavesialueesta. Nykyinen parsinavetta sijaitsee noin 130 metrin etäisyydellä siitä. Lähimmät kaivot sijaitsevat nykyisestä parsinavetasta noin 200 ja 450 metrin etäisyydellä koillis ja kaakkoissuunnalla. Uudesta pihatosta tulee kaivoihin etäisyyttä noin 220 ja 450 metriä. Toiminta alueelta virtaavan pohjaveden virtaussuunta on poispäin kaivoista ja vedenottamoista. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Pihatto on tyypiltään makuuparsipihatto, jossa pidettäisiin enintään 80 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 53 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihattoon sijoitetaan yksi lypsyrobotti. Eläinsuojan pituus tulee olemaan noin 68 metriä ja leveys noin 28 metriä. Pihaton hyötyala tulee olemaan noin 1 835 m 2. Eläintilojen lisäksi eläinsuojaan sijoitetaan rehuvarasto ja toimisto. Parsinavetassa pidettäisiin 58 lihanautaa ja 22 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan noin 900 000 litraa maitoa vuodessa. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua pyöröpaaleissa noin 2 000 tonnia vuodessa. Lannan ja jätevesien varastointi Molempien eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Vanhan parsinavetan välittömässä yhteydessä sijaitsevat alta päin täytettävät 300 m³:n ja 600 m³:n kokoiset katetut lietesäiliöt. Pienempi säiliö on katettu betonikannella ja isompi peltikatteella. Hakijalla on lisäksi kattamaton 1 000 m³:n kokoinen etälietesäiliö osoitteessa Kaarantie 124. Hakija on esittänyt, että uuden pihaton yhteyteen rakennetaan noin 2 500 m³:n kokoinen katettu lietesäiliö. Lietesäiliön kate tulisi olemaan joko pelti tai kupolikate. Hakija on sittemmin kuulutuksen jälkeen muuttanut hakemustaan (10.12.2007) ja esittänyt rakentavansa 2 300 m³:n kokoisen lietesäiliön. Pihaton lanta poistetaan raapalla, joten lietekuiluja ei ole. Yhteensä lietelannan varastointitilaa tulee olemaan 4 200 m³.

3 Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 100,47 hehtaaria peltoa, josta omaa on 86,43 hehtaaria ja vuokrapeltoa 14,04 hehtaaria. Lanta levitetään hajalevityslaitteistolla viikoilla 18 21 (40%), 26 30 (40%) ja 38 42 (20%). Laajennuksen jälkeen ummessa olevia lehmiä ja hiehoja laidunnetaan noin kolme kuukautta vuodesta seitsemän hehtaarin laidunalalla. Pohjavesialueella sijaitsee 4,27 hehtaaria peltoa. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 250 m 3. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan pesuvedet (noin 200 m 3 /vuodessa) johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevedet (noin 50 m 3 /vuodessa) johdetaan Neverbackan jätevesiyhtymän panospuhdistamoon, joka sijaitsee noin 100 metriä pihatosta pohjoiseen hakijoiden kiinteistöllä. Puhdistamolla on oma ympäristölupa. Jätteet, polttonesteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat pääasiassa kuolleet eläimet, rehujäte ja metalliromu. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee 2 700 ja 1 000 litran polttoainesäiliöt. Tilan korjaamohallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litran verran. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan pihatto on suunniteltu rakennettavaksi riittävän etäälle lähimmistä asuinrakennuksista sekä pohjavesialueesta ottaen huomioon eläinsuojan eläinmäärä ja pohjavesialueen ominaisuudet. Uusi lietesäiliö on suunniteltu sijoitettavaksi nykyisen parsinavetan taakse, lähimpiin naapureihin nähden suotuisasti. Lietesäiliö katetaan kiinteällä katteella joko pelti tai kupolikatteella. Myös muut kiinteistön lietesäiliöt on kiinteästi katettuja. Kiinteistöllä sijaitsevat lietesäiliöt täytetään altapäin. Pihaton pohjarakenteet ja lietesäiliö rakennetaan vesitiiviiksi. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. Pohjavesialueille ei levitetä lantaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään vuonna 2007. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 3.4. 2.5.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Ullavan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Ullavantie 14, Ullava. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Ullavan kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ullavan kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta. Hakemuksesta on pyydetty lausunto myös Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 21.2.2008. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti tietojärjestelmään.

4 Lausunnot Hakemuksen johdosta on 7.5.2008 Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveydensuojeluviranomainen jättänyt seuraavan lausunto: Paikka sijaitsee pohjavesialueen äärellä lähellä asustusta, maataloudelle tyypilliselle alueella. Lannan levittämisessä tulee huomioida pohjavesialueen läheisyys eikä levittämistä pohjavesialueella tule sallia. Lähialueen asutus tulee huomioida. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa alueen ympäristön asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Hajuhaittojen vähentämiseksi levitys tulee tapahtua mahdollisimman viileällä tyynellä säällä. Liete tulee levittää multainlaitteella tai pelto tulee muokata välittömästi levityksen jälkeen. Huomioitavaa on, että lietteen mikrobikanta on elävää. Minkä vuoksi lietteen kuljettamisessa ja lastaamisessa on noudatettava huolellisuutta. Vaunua ei saa lastata liian täyteen. Ajon jälkeen tulee tienpinnat puhdistaa sinne tippuneesta lietteestä. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksesta. Hakijan vastine Hakijaa on kuultu annetusta lausunnosta 14. 28.11.2008 välisenä aikana. Hakija ilmoitti 25.11.2008 puhelimitse, että vastineen antoon ei ole tarvetta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Hanna ja Leo Haavistolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Ullavan kunnan Neverbackan kylään tilalle Välitalo RN:o 17:78. Ympäristölupa myönnetään hakemuksesta poiketen enintään 80 lypsylehmän, 35 hiehon ja 53 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti (leima 26.3.2008). Nykyinen parsinavetta tulee jäädä tyhjilleen. Vastaus yksilöityyn lausuntoon Ympäristökeskus on päätöksessään ottanut huomioon terveydensuojeluviranomaisen antaman lausunnon. Lietelannan levittäminen pohjavesialueelle on kielletty ja lannan levittämisestä on muutoinkin annettu tarpeelliset määräykset kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi ja yleisen viihtyisyyden ylläpitämiseksi. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Pihaton pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä lietesäiliöt tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Myös olemassa olevien lietesäiliöiden rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiveysvaatimukset. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 2 910 m³. Uusi lietesäi

5 liö tulee olla rakennettu ennen kuin toiminta pihatossa voidaan aloittaa. Kaikki lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. 2. Jätevedet ja säilörehun puristeneste Eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojaan sijoitetun wctilan jätevedet tulee johtaa Neverbackan jätevesiyhtymän panospuhdistamoon ja käsittelyn tulee vastata valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän etäällä valtaojista ja niiden varastointia pohjavesialueella tulee välttää. Mikäli pyöröpaaleja varastoidaan pihaton yhteydessä sen piha alueella, tulee varastointialusta sorastaa tai perustaa muutoin riittävän kovapohjaiseksi. Pyöröpaalit tulisi avata sisätiloissa, jolloin niissä mahdollisesti oleva puristeneste voidaan johtaa esimerkiksi lietekuiluun. 3. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietelantaa ja eläinsuojien sekä maitohuoneen pesuvesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos siitä esitetään valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä voimassa oleva luovutussopimus. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 68 hehtaaria. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lietesäiliöiden täyttö ja tyhjennysalueet ja kulku sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille (4,27 hehtaaria) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa. Lannan pintalevitystä nurmille asuin ja vapaa ajanrakennusten läheisyydessä tulee välttää. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto

6 tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Uusi lietesäiliö ja kiinteistöllä sijaitsevat kaksi muuta lietesäiliötä tulee täyttää altapäin. Kaikki lietesäiliöt, lukuun ottamatta etälietesäiliötä, tulee kattaa kiinteällä katteella. Etälietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella. Mahdollinen pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betonikannella. Pihaton poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. 5. Jätteet Jätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Tuotantoon kelpaamaton maito tulee johtaa lietesäiliöön, mikäli sitä ei voida eläinlääkärin luvalla juottaa eläimille. Pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja käyttää pellolla lannoitteena. 6. Eläinten ruhot ja muu eläinjäte Ruhoja tai muuta eläinjätettä ei saa haudata. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Varastointi tulee tapahtua tiiviillä alustalla ja ruho tulee peittää. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Kontin desinfiointi ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalit tulee säilyttää sisätiloissa tiiviillä alustalla. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljysäiliö tulee olla kaksivaippainen tai se tulee varustaa tiiviillä koko tilavuutta vastaavalla suoja altaalla ja katoksella. Mikäli säiliö katetaan, tulee katoksen olla tuulettuva ja palamattomasta materiaalista. Säiliö tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estävällä laitteella. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 8. Laiduntaminen Pihatosta laitumelle johtava kulkuaukko tulee varustaa kulkuaukkoa leveämmällä ja siitä vähintään 10 metriä ulottuvalla betoniluiskalla. Betoniluiskan edusta tulee tarvittaessa salaojittaa ja edusta tulee pitää kuivana. Eläinten pysyvä juottopaikka tulee varustaa tiiviillä alustalla. Niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laidunalueita tulee hoitaa niin, että niille ei muodostu nurmesta paljaita eroosioherkkiä alueita.

7 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä ja toimituspaikat lanta analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat uudet lannan levitykseen käytettävät peltojen vuokrasopimukset Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskusta pihaton käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2

8 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Ullavan kunnan Neverbackan kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto ja metsätalousvaltaista aluetta. Toiminnan vaikutusalueella sijaitsee viisi (5) asuinrakennusta. Eläinsuojat ja lannan levityspellot sijoittuvat Rahkosenharjun (1088501) I luokan pohjavesialueen läheisyyteen. Osa pelloista (4,27 hehtaaria) sijaitsee myös pohjavesialueella. Ympäristöministeriö on 19.6.2001 esittänyt uusien eläinsuojien ja lähimpien häiriintyvien kohteiden vähimmäisetäisyyssuositukset. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltava vähimmäisetäisyys lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Uudessa toiminnassa pihatto tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti suotuisissa olosuhteissa sijoittaa vähintään noin 240 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinkiinteistöstä. Nyt etäisyyttä on noin 100 ja noin 110 metriä kahteen lähimpään asuinkiinteistöön. Ympäristökeskus katsoo, että kyseessä on toiminnan laajennus, jota ei voida verrata uuteen eläinsuojaan, eikä tiukempia etäisyysvaatimuksia siten ole katsottu tarpeen soveltaa. Laajennushankkeissa suositeltava 100 metrin vähimmäisetäisyys täyttyy ja laajennus tapahtuu naapureista poispäin. Nykyisestä parsinavetasta on lähimpiin naapureihin etäisyyttä noin 55 ja 65 metriä. Lietesäiliöt sijaitsevat parsinavetan takana. Olemassa olevat lietesäiliöt on katettu kiinteällä katteella ja myös uusi on edellytetty katettavaksi kiinteästi. Sijoituspaikkaharkinnassa on huomioitu nykyisen parsinavetan ja pihaton yhteisvaikutus toiminnan vaikutusalueella. Ympäristökeskus on sijoituspaikkaharkinnassa katsonut, että luvan myöntämisedellytykset täyttyvät, kun parsinavetassa ei pidetä eläimiä vaan se jätetään tyhjilleen parhaan käyttökelpoisen tekniikan puuttuessa sekä parsinavetan että pihaton osalta. Lupamääräyksillä ei olisi voitu estää naapurustolle aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta, jota toimintojen yhteisvaikutus olisi aiheuttanut. Mikäli pihatto olisi sijoitettu riittävän etäälle toimintojen yhteisvaikutusten ulkopuolelle, olisi nykyisessä parsinavetassa ollut mahdollista pitää hakemuksessa esitetty eläinmäärä. Ympäristökeskus on tarkastuksessa paikan päällä yhdessä hakijan kanssa tutkinut myös muita mahdollisia sijoituspaikkoja alueella, joissa myöhempikin laajentaminen olisi ollut mahdollista. Hakijalla oli vaihtoehtoinen sopiva sijoituspaikka toisaalla. Hakija kuitenkin ilmoitti, ettei ollut halukas muuttamaan hakemustaan eikä ollut myöskään halukas sijoittamaan eläinsuojaa samalla kiinteistöllä nyt esitettyä etäämmälle. Hakijalle ilmoitettiin, että hakemuksessa (29.11.2007) esitetylle pihattoon sijoitetulle eläinmäärälle (100 lypsylehmää, 68 hiehoa/lihanautaa ja 35 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa) niillä etäisyyk

9 sillä (90 metriä lähimpiin kahteen asuinrakennukseen) luvan saaminen ilman parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa ei olisi ollut korkeimman hallinto oikeuden käytännön mukaista, vaikka parsinavettaan ei olisi sijoitettukaan hakemuksen mukaan eläimiä. Tarkastuksen perusteella hakija muutti hakemustaan vähentämällä pihaton eläinmäärää ja siirtämällä pihattoa 10 metriä etäämmälle lähimmistä naapureista haittoja vähentävän tekniikan puuttuessa. Lisäksi naapureita lähimpään pihaton osaan sijoitettaisiin maitohuone ja sosiaalitilat. Hakija kuitenkin esitti, että parsinavettaan sijoitettaisiin 58 lihanautaa ja 22 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Hakija ei esittänyt parsinavetan toiminnalle parasta käyttökelpoista ympäristönsuojelutekniikkaa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Terveydensuojeluviranomainen edellytti lausunnossaan, että toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta taikka viihtyisyyden vähenemistä ympäristön asukkaille. Nyt kyseessä olevan pihaton sijoituspaikka on riittävän etäällä pohjavesialueesta ja asuinkiinteistöistä ja toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan viihtyisyyden vähenemistä toiminnan vaikutusalueella. Toiminnanharjoittajan on kuitenkin oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Toiminnan etäisyys, rakenteelliset vaatimukset ja toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuus huomioiden ympäristökeskus katsoo, että tämän päätöksen mukainen eläinten pito täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä ja, että eläinsuojan sijoittaminen täyttää ympäristönsuojelulain 6 :n mukaiset vaatimukset. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviitä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lupapäätöksen mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 2 710 m³ vuodessa. Lisäksi jätevesiä syntyy noin 250 m³ vuodessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan ja maitohuoneen sekä eläintilojen pesuvesien varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan samalla tarkistaa lantaloiden rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Maitohuoneen ja eläintilojen pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa (YSL 103 ). Johtamalla kyseiset pesuvedet lietesäiliöön, tulee niiden käsittelyksi hyödyntäminen pellolla lannoitteena, jolloin asetuksen minimivaatimukset katsotaan täyttyvän. Pyöröpaalit tulee varastoida riittävän etäällä valtaojista ja niiden varastointia pohjavesialueilla tulee välttää pinta ja pohjavesien pilaantumisen vaaran ehkäisemiseksi. Pyöröpaalit saattavat sisältää puristenestettä ja siksi ne tulisi avata eläinsuojan sisätiloissa, jolloin puristeneste saadaan talteen nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisesti. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lanta tulee levittää nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisesti. Lisäksi ympäristökeskus on

10 katsonut tarpeelliseksi rajoittaa lannan levitystä lupamääräyksen 4. perusteluissa ilmenevistä syistä. (määräys 3) Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Asuin ja vapaa ajanrakennusten läheisyydessä sijaitsevien nurmipeltojen lannoittamista lannan pintalevityksenä tulee välttää siitä aiheutuvan kohtuuttoman hajuhaitan ehkäisemiseksi. Lanta tulee samalla perusteella levittää sellaisten sääolosuhteiden aikana, jotka ovat naapurustoon nähden suotuisat. Myös lannan tehokkaalla multauksella ja lannan levitysajan oikealla valinnalla, lietesäiliöiden altapäin tapahtuvalla täytöllä ja niiden kiinteillä katteilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia koskevat määräykset on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttoöljyn varastointia koskevat määräykset on annettu vesistön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Varustamalla laitumelle johtava kulkuaukko tiiviillä luiskalla, perustamalla pysyvä juottopaikka tiiviiksi ja eläinten kulkureitit riittävän kovapohjaisiksi ehkäistään kyseisten alueiden maaperän liettyminen. Alueet pysyvät kuivina, lannan poisto helpottuu ja haju sekä kärpäshaitat vähenevät. (määräys 8) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, lietesäiliörakenteita ja muita jätteen varastotiloja sekä kemikaalien ja polttonesteiden varastointirakenteita ja paikkoja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 9) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Mikäli läheisellä pohjavesialueella havaitaan muutoksia, saattaa sen perusteella olla myöhemmin tarpeen selvittää maaperän laatua ja pohjaveden ominaisuuksia eläinsuojan ja pohjavesialueen välisellä alueella. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 10)

11 Toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 11) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 28.2.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee liittää ainakin hajuhaittojen vähentämistä koskeva selvitys. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002)

12 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Ullavan kunnanhallitus Ullavan tekninen lautakunta Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Ullavan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä.

13 Ryhmän päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Anne Polso Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.