Metodifestivaalit 2017 Kerronta ja asemointi Matti Hyvärinen: Asemoinnin analyysin tasot Mari Hatavara (Tampereen yliopisto): Kertovien äänten analyysi asemointitutkimuksen välineenä Hanna Rautajoki (Tampereen yliopisto): Äänen käyttö asemoinnin välineenä Hyvärinen, M., Hatavara, M. & Rautajoki, H. (2019). Kerronta, asemointi ja haastattelun analyysi. Sosiologia 56:1, 6 25.
Asemoinnin analyysi on menetelmä tutkia kertomuksia ja kerrontaa toimintana erityisesti vuorovaikutustilanteissa. Avaa empiirisesti perustellun näkökulman identiteettien ja roolien tutkimiseen. Voidaan soveltaa myös haastattelujen analyysiin. sisällön analyysi Ei juuri sovellu: kirjoitetut kertomukset Potentiaalia: fiktion tutkimus (Anna Burns: Milkman; Viet Thanh Nguyen: The Symphatizer); character & characterization
Matti Hyvärinen Eläkeläinen, sosiologia, tutkimusjohtaja Asemoinnin analyysin tasot Michel Foucault: subjektiasemat olivat diskurssin tarjoamia valmiita paikkoja, jollaisen yksilö voi valita itselleen (self, identity) Rakenne (diskurssi) tulee aina ensin ja asettaa subjektille mahdollisen olemisen rajat
Rom Harré (Brownen Davis, Luke van Langehove) Subjektiasema -> asemointi; Siirrytään (pelkästä) rakenteesta ihmisten vuorovaikutteiseen, tilanteiseen toimintaan (Subjekti)asemointi oli nyt käsite, joka korvasi aikaisemman liian jäykän roolin käsitteen Asemointi tapahtuu tarinalinjan puitteissa Harré ei ole erityisen selkeä kirjoittaja ja hän sekoittaa eletyn elämän ja siitä kertovan kertomuksen toisiinsa -> esimerkiksi keskustelulla voi olla oma tarinalinja -> hankala empiirisen analyysoin kannalta
Michael Bamberg Kerronnallinen asemointi (Bamberg 1997) Bambergin ajatuksena on korvata/uudelleenkuvata kerronnallisen identiteetin käsite; Identiteetin tutkimuksen yhteys empiiriseen analyysiin epäselvä; KI oletetaan olevan yhtenäinen ja kokonaisvaltainen; Päätelty usein yhdestä kertomuksesta, vaikka kenenkään identiteetti ei tyhjene yhteen kertomukseen; KI:n tutkimus usein irrallaan paikallisesta vuorovaikutuskontekstista (Deppermann 2013)
Rakenne & toiminta Ihmiset eivät pelkästään asemoi itseään vuorovaikutuksessa; he asemoivat myös toisia ja tulevat itse asemoiduiksi -> Asemoiminen ja asemoituminen eivät ole mitään vapaata, postmodernia leikkiä Ajallinen kehys: Bamberg ottaa mallinsa osaksi narratologiasta tutun erottelun storytime/discourse time eli kerrotun ajan ja kerronnan ajan välillä -> asemoiminen tapahtuu olennaisesti vuorovaikutuksessa
Analyysin tasot 1. Asemointi tarinan (mennyt) tasolla 2. Asemointi vuorovaikutuksen/ kerronnan tasolla 3. Asemointi normatiivisten diskurssien & ideologioiden tasolla: Kuka mina olen? Kaikilla näillä tasoilla analyysi käyttää jäsenkategoriaanalyysin ideoita ja menetelmiä; tasolla 2 keskustelunanalyysin & diskurssianalyysin välineitä Kertoessaan & vuorovaikutuksessa ihmiset sijoittelevat itseään ja toisiaan sosiaalisiin kategorioihin Haastattelut paikkana, jossa kaikki tasot voivat aktivoitua
91-vuotias Aila Tervaskannot 90+ projekti Ote 1. Hävinnyt työväki ja, sitten kato kato kun kapina oli ollu ja työväestö oli hävinnyt sen, niin Niin. (taso 1) Niin sitä kurjuutta oli sitten kuule, joka sorttia (tasot 1-2) En mä viitti ihan kaikkia puhua (taso 2) mutta, kyllä mää paljon tiedän. Häviäjien puolelle; kurjuuteen, episteeminen auktoriteetti; disnarration
Vuorovaikutus & tytär Ote 2: Kahvit kuitenkin K: Noin. Tytär: Kuinka pitkään toi haastattelu (--)? [osallinen] K: Tää ihan riippuu että, lyhyin on ollu tunnin ja pisin on ollu kaks ja puol tuntia. T: Jaa. Mä nyt laitoin sen kahvin päälle kuitenkin. [em] K: [naurahtaen] No niin, joo. T: Sammutat sitten nauhurin välillä [kontrolli] > sivullisen asemasta emännäksi; tilanteen kontrolli ei haastattelijalla
Minä ja diskurssit Ote 3: Naimisiin meno K: Minä vuonna te ootte naimisiin menny? Aila: Vuonna 42. K: Joo. Aila: Juu ja se oli helluntaipäivä. Mä oon sillon menny naimisiin ja, jota minä olen sitten monta kertaa, olen katunu mutta, tässä mää nyt kumminkin olen, ja tämmösenä olen vielä. Ja ankaraa työtä kuule tehny koko koko ikäni. Omalla työllä selviämisen identiteetti
Kirjallisuutta Davies, Bronwyn & Rom Harré. 1990. "Positioning: The Discursive Production of Selves." Journal for the Theory of Social Behaviour 20 (1):43-63. Bamberg, Michael. 1997. "Positioning between structure and performance." Journal of Narrative and Life History 7:1 4, 335 42. Bamberg, Michael. 2004a. "Positioning with Davie Hogan. Stories, tellings, and identities." Narrative Analysis. Studying the development of individuals in society, toim. Colette Daiute & Cynthia Lightfoot. Thousand Oaks: Sage, 135 57. Deppermann, Arnulf. 2013b. "Positioning in narrative interaction." Narrative Inquiry 23:1, 1 15. & koko erikoisnumero Deppermann, A. (2015). Positioning. The Handbook of Narrative Analysis, eds. Anna De Fina & Alexandra Georgakopoulou. Wiley, 369-387.