Tervaskannot 90+ Pauliina Halonen Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC)
MIKSI TERVASKANNOT?
Pitkäikäisyys yleistyy
90 vuotiaiden määrä tulevaisuudessa
Pitkäikäisyyden yleistymisen Pitkä eläkeikä Monta sukupolvea seurauksia Pitkät avioliitot ja sisarussuhteet Tarvitaan myös tutkittua tietoa jatkuvasti kasvavan ikäryhmän terveydestä ja toimintakyvystä
Tervaskannot 90+ Alkanut vuonna 1995 Perustajia professorit Antti Hervonen ja Marja Jylhä Keskeisimmät teemat: Vanhoista vanhimpien terveyden ja toimintakyvyn kehitys Palvelut ja epävirallinen apu Pitkäikäisten ihmisten elämäntilanne ja elämän kokeminen Pitkän iän ennustajat Vanhenemisen biologinen tausta
Aineisto Postikyselyt vain kotona asuville 90 vuotta täyttäneille tamperelaisille 1995, 1996 ja 1998 Vuosina 2001, 2003, 2007, 2010, 2014 ja 2018 postikyselyt sekä kotona että laitoksissa asuville Oma lomake kotona ja laitoksessa asuville Lisäksi elämänkertahaastatteluja, verikokeita, terveyshaastatteluja, toimintakykytutkimuksia sekä hyödynnetty kansallisia rekistereitä
Tervaskannot 2001-2018
ASUMINEN JA AVUN SAANTI
Asumisjärjestelyt Noin kaksi kolmesta asuu tavallisessa asunnossa Miehet hieman useammin kuin naiset Muiden kanssa Lastenlasten kanssa Lapsen kanssa Kenen kanssa asutte? Puolison kanssa Yksin 0 20 40 60 80 100 Mies Nainen
Kuka auttaa teitä eniten jokapäiväisessä elämässä?
SAIRAUDET JA TOIMINTAKYKY
Sairaudet 60 Naiset 2001-2018 50 40 30 20 10 0 2001 2003 2007 2010 2014 2018
Sairaudet 70 Miehet 2001-2018 60 50 40 30 20 10 0 2001 2003 2007 2010 2014 Column1
Monisairastavuus Halonen, P. ym. 2017
Toimintakyky 2001-2014 % Pukeminen, vuoteeseen meno ja sieltä nouseminen, sisällä liikkuminen % 100 Edellisten lisäksi 400m kävely ja portaiden kulkeminen 100 90 80 80 70 60 70,8 73,4 75,3 74,9 74,6 60 50 40 40 30 42,1 42,0 42,0 39,9 43,9 20 20 10 0 2001 2003 2007 2010 2014 0 2001 2003 2007 2010 2014
Apua tarvitsevien osuus suurempi naisilla kuin miehillä Huono toimintakyky merkittävä hoidon tarpeen määrittäjä Dementia ja monisairastavuus vahvasti yhteydessä avun tarpeeseen
PITKÄAIKAISHOITO
Pitkäaikaishoidon tarve Hoidon tarve tulee kasvamaan Koska vanhoja ihmisiä on tulevaisuudessa enemmän Elämän loppuvaihe on usein toimintakyvyn kannalta rajoittunutta aikaa Raihnaisuuden vaihe yleensä pidempi, kun kuolema tapahtuu hyvin korkealla iällä
Naiset päätyvät miehiä todennäköisemmin pitkäaikaishoitoon Dementia on merkittävä hoitoon päätymistä ennustava pitkäaikaissairaus Mitä useampaa sairautta naiset sairastavat, sitä todennäköisemmin he päätyvät pitkäaikaishoitoon
TYYPILLINEN JA HYVÄ VANHUUS?
Tyypillinen vanhuus? Vaihtelu suurta niin toimintakyvyn kuin muidenkin elämän osa-alueiden suhteen Sosiaaliset suhteet Sukupuoli Sairastavuus Avun tarve
Hyvä vanhuus? Elämän jatkuvuus Itsenäisyys (fyysinen ja taloudellinen, päätöksenteko ja autonomia) Kotona asuminen Riittävä terveys ja toimintakyky, kivuttomuus Sosiaaliset suhteet Hyvä kuolema Nosraty ym. 2015
Kirjallisuutta & yhteystiedot Halonen, P., Enroth, L., Jylhä, M. & Tiainen, K. 2017. Pitkäaikaissairaudet ja monisairastavuus hyvin vanhoilla sekä niiden yhteys toimintakykyyn ja itse arvioituun terveyteen Tervaskannot 90+ -tutkimus. Gerontologia. 31(4), 265-277. Helminen, S., Sarkeala, T., Enroth, L., Hervonen, A. & Jylhä, M. 2012. Vanhoista vanhimpien terveys ja elämäntilanne tuloksia vuoden 2010 Tervaskannot 90+ -tutkimuksesta. Gerontologia. 26(3), 162-171. Nosraty, L. Jylhä, M., Raittila, T. & Lumme-Sandt, K. 2015. Perceptions by the oldest old of successful aging, Vitality 90+ Study. Journal of Aging Studies. 32, 50-58. Tiainen, K., Raitanen, J., Vaara, E., Hervonen, A. & Jylhä, M. 2015. Longitudinal changes in mobility among nonagenarians: the Vitality 90+ Study. BMC Geriatrics. 15(124). DOI 10.1186/s12877-015-0116-y Pauliina.Halonen@uta.fi www.gerec.fi www.facebook.com/gerecfi tervaskannot@uta.fi