LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö 275828 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 17.10.2019 1578/01.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA: 1) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKE VAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA VUONNA 2020 2) VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA AN NETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 3) MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ELÄINTEN HYVINVOINTI KORVAUKSESTA ANNETUN MAA-JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN 16 :N MUUTTAMISESTA Maa-ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoanne liitteenä olevista luonnoksista. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 29.11.2019 ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi tai kirjeitse osoitteeseen maa-ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf -tallennusmuodossa. Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lisätietoja asiasta antaa: neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p. 0295 16 2248, sähköposti: suvi.ruuska@mmm.fi. erityisasiantuntija Antero Nikander, p. 0295 16 2403, sähköposti antero.nikander@mmm.fi ia neuvotteleva virkamies Juha Palonen p. 0295 16 2356, sähköposti iuha.palonen@mmm.fi. Osastopäällikkö Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska LIITTEET: -luonnos valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2020 ja perustelumuistio MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallituskatu 3 A, Helsinki PL 30, 00023 Valtioneuvosto JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET MINISTRY OF AGRICULTURE AND FORESTRY Regeringsgatan 3 A, Helsingfors Hallituskatu 3 A, Helsinki PB 30, 00023 Statsrädet P O. Box 30, FI-00023 Government,Finland
2(2) -luonnos valtioneuvoston asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja perustelumuistio -luonnos maa-ja metsätalousministeriön asetukseksi eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen 16 :n muuttamisesta ja perustelumuistio Ministeriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta http://mmm.fi/lausunnolla JAKELU Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Ruokavirasto Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskukset/maaseutu- ja energia -yksiköt Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC Luonnonvarakeskus Helsingin yliopisto/eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinten hyvinvointikeskus Eläinsuojeluliitto Animalia ry SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry ProAgria Keskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens förbund rf Maaseudun Kehittäjät ry Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry Pihvikarjaliitto ry Suomen Siipikarjaliitto ry Suomen Sikayrittäjät ry Suomen Lammasyhdistys ry Suomen Vuohiyhdistys ry Allekirjoitettu lausuntopyyntö on maa- ja metsätalousministeriön arkistossa.
1 luonnos 17.10.2019 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antamisesta vuonna 2020 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään eräistä ohjelmaperusteisista vilj elij äkorvauksi sta annetun lain (1360/2014) 3 :n 4 momentin ja 7 :n 4 momentin nojalla: 1 Eläinten hyvinvointikorvausta koskeva sitoumus Aktiiviviljelijä voi vuonna 2020 antaa eräistä ohjelmaperusteisista vilj elij äkorvauksista annetun lain (1360/2014) 7 :ssä tarkoitetun eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen. 2 Eläinten hyvinvointikorvausta koskevaan sitoumukseen valittavat toimenpiteet Aktiiviviljelijä voi eläinten hyvinvointikorvausta koskevan sitoumuksen antaessaan valita eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 4 :ssä tarkoitettuja eläinlajikohtaisia toimenpiteitä. Eläinlajikohtaisia toimenpiteitä on valittava vähintään yksi. 3 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Helsingissä x päivänä joulukuuta 2019 Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska
1 LUONNOS 17.10.2019 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 17.10.2019 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUSTA KOSKEVAN SITOUMUKSEN ANTAMISESTA VUONNA 2020 1 Taustaa Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12.12.2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sisältyy tukijärjestelmänä muun muassa eläinten hyvinvointikorvaus. Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin ja 7 :n 4 momentin nojalla voidaan korvauksen vuosittaisesta myöntämisestä ja sitoumuksista säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ohjelmakaudella 2014 2020 annetaan vuosittain valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvausta koskevien uusien sitoumusten antamisesta. Valtioneuvoston asetuksen antamisen yhteydessä otetaan huomioon eläinten hyvinvointikorvaukseen vuosittain käytettävissä oleva valtion talousarvion määräraha. 2. Asetuksen sisältö Asetuksen 1 :ssä säädettäisiin eläinten hyvinvointikorvausta koskevista sitoumuksista. Vuonna 2020 aktiiviviljelijä voisi antaa uuden eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain 7 :ssä tarkoitetun sitoumuksen. Eläinten hyvinvointikorvausta koskeva sitoumus voidaan antaa naudoista, sioista, lampaista, vuohista sekä siipikarjasta. Asetuksen 2 :ssä säädettäisiin eläinten hyvinvointikorvausta koskevaan sitoumukseen valittavista toimenpiteistä. Aktiiviviljelijä voisi sitoumuksen antaessaan valita eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 4 :ssä tarkoitettuja eläinlajikohtaisia toimenpiteitä. Vuonna 2020 kaikki edellä mainitut eläinlajikohtaiset toimenpiteet olisivat valittavina. Eläinlajikohtaisia toimenpiteitä olisi valittava vähintään yksi. Asetuksen 3 :n mukaan asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan x.x.2020.
2 3. Taloudelliset vaikutukset Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.10.43 (Eläinten hyvinvointikorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2020 valtion talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 29/2019) mukaan kyseisen momentin määräraha on 62,767 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Momentin 30.10.43 määrärahasta vähennetään vuoden 2019 neljättä lisätalousarviota koskevan valtionvarainministeriön ehdotuksen mukaan 20,0 miljoonaa euroa ja samalla peruutetaan vuodelta 2018 siirtyvää määrärahaa 45,0 miljoonaa euroa. Nämä määrärahat siirretään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 26.3.2019 hyväksytyn muutoksen mukaisesti momentille 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit). Momentilla 30.10.43 arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 22 miljoonaa euroa vuodelta 2019 siirtyvää määrärahaa. Momentilla olisi siten tämänhetkisen arvion mukainen siirtyvä määräraha huomioon ottaen yhteensä käytettävissä noin 85 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 eläinten hyvinvointikorvaukseen arvioidaan tarvittavan noin 62 miljoonaa euroa. Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen ehdotetun muutoksen, jolla emäkö iden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevaa toimenpidettä muutettaisiin ja korvaustasoa nostettaisiin, arvioidaan lisäävän määrärahatarvetta vuodesta 2019 noin 1,6 miljoonaa euroa. Siirtyvä määräraha käytetään vuodelta 2019 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen. Vuodelta 2019 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toinen maksuerä, joka on noin 50 prosenttia vuodelta 2019 maksettavan korvauksen kokonaismäärästä, maksetaan kesäkuussa 2020. Vuodelta 2020 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäinen maksuerä, joka on noin 50 prosenttia vuodelta 2020 maksettavan korvauksen kokonaismäärästä, maksetaan marraskuussa 2020. Loppuosa eli noin 50 prosenttia vuodelta 2020 maksettavista korvauksista maksetaan vuonna 2021. Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:itä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:ltä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:ltä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:itä. Suomen Siipikarjaliitto ry:itä, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:itä, Pihvikarjaliitto ry:itä, Suomen Sikayrittäjät ry:ltä, Suomen Lammasyhdistys ry:ltä ja Suomen Vuohiyhdistys ry:itä. Lausunnon antoivat 5. Laintarkastus
Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastuksessa.
luonnos 17.10.2019 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (121/2015) 6, 8, 17 ja 33, sellaisina kuin ne ovat 6 asetuksessa 1099/2017, 8 asetuksissa 44/2016 ja 1099/2017, 17 asetuksessa 1099/2017 ja 33 asetuksessa 1371/2018, seuraavasti: 6 Rajoitukset toimenpiteitä valittaessa Viljelijä ei voi valita 4 :n 1 momentin 7 tai 8 kohdassa, 2 momentin 2, 3, 4 tai 5 kohdassa eikä 3 momentin 4 tai 5 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä sellaisen eläinlajin osalta, josta hän on antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta. Viljelijä voi samanaikaisesti valita 4 :n 1 momentin 2-4 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain yhden. Jos maatilalla on vain emolehmiä, viljelijä ei voi valita 4 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä. Viljelijä voi valita 4 :n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Viljelijä ei voi valita 4 :n 1 momentin 5-8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä toteutettavaksi läpi vuoden ulkona kasvatettavilla naudoilla. Jos maatilalla on vain läpi vuoden ulkona kasvatettavia nautoja, 4 :n 1 momentin 5 8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei voi valita. Viljelijä voi valita 4 :n 1 momentin 7 ja 8 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Viljelijä voi valita 4 :n 2 momentin 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Edellä 4 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen voi valita vain viljelijä, jolla on porsastuotantosikala tai yhdistelmäsikala. Viljelijä voi valita 4 :n 3 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä vain toisen. Viljelijä, jolla on virikehäkkikanala, ei voi valita 4 :n 4 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä. Jos maatilalla on vain munivia kanoja, 4 :n 4 momentin 5 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamiseen ei voi valita orsia. 8 Hyvinvointikorvauksen maksamisen edellytyksenä olevan eläinmäärän laskeminen Hyvinvointikorvauksen maksamisen edellytyksenä olevaa eläinyksikkömäärää laskettaessa maatilan keskimääräinen eläinmäärä kalenterivuoden aikana otetaan huomioon eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 5 :ssä säädetyllä tavalla.
2 Sikojen ja siipikarjan osalta viljelijän on ilmoitettava teurastamoon viedyt siipikarjan teuraserät ja sitoumuskauden kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinmäärä. Lisäksi viljelijän on ilmoitettava korvausta hakiessaan arvio sitoumuskauden keskimääräisestä eläinyksikkömäärästä. Jos 4 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä toteutetaan vain osan maatilan emakoiden ja ensikoiden osalta, eläinmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain sellaiset toimenpiteen toteuttamiseen käytettävät porsituskarsinat, joissa emakot ja ensikot voivat porsia vapaasti. Eläinmäärä lasketaan siten, että yksi edellä mainittu porsituskarsina vastaa kahta eläinyksikköä. Edellä 4 :n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen osalta otetaan porsaiden eläinryhmässä huomioon puolet sikojen eläinmäärästä. Edellä 4 :n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa toimenpiteessä eläinmäärä lasketaan toimenpiteen ehdot täyttävien teuraserien keskiarvona. Jos saapumiserä teurastetaan useammassa osassa, osat yhdistetään vastaamaan alkuperäistä erää. Sitoumuskauden eläinmäärää laskettaessa otetaan huomioon vain ne sitoumuskauden loppuun mennessä tulleiden saapumiserien eläimet, jotka on teurastettu sitoumusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä ja jotka viljelijä on ilmoittanut viimeistään Ruokaviraston määräämänä ajankohtana. Jos osa tai kaikki sitoumuskauden aikana tulleen saapumiserän eläimistä teurastetaan myöhemmin kuin sitoumusvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä, saapumiserän eläimet otetaan huomioon seuraavan sitoumusvuoden eläinmäärää laskettaessa. 17 Emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet Emakoiden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevaa toimenpidettä on toteutettava maatilan kaikkien niiden vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten emakoiden ja ensikoiden osalta, jotka porsivat vapaana. Toimenpiteen vähimmäistasona on noudatettava eläinsuojeluasetuksen 1 :n 4 momenttia ja sikojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 1, 2, 4 ja 5 momenttia, 4 :n 3 ja 4 momenttia, 5 :n 1 momenttia, 9 :ää, 16 :n 2 momenttia sekä 19 :n 3 momenttia. 33 Hyvinvointikorvauksen määrä Hyvinvointikorvausta voidaan maksaa vuosittain korvauskelpoisista eläimistä eläinyksikköä kohden: euroa - nautojen ruokinta ja hoito 11 - vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen pinta-alavaatimuksilla 439 - vasikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 292 - emolehmätilojen vasikoiden pito-olo suhteiden parantaminen 234 - vähintään kuuden kuukauden ikäisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 43 - vähintään 12 kuukauden ikäisten urospuolisten nautojen pito-olosuhteiden parantaminen 126
- nautojen laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella 49 - nautojen pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 24 - lypsylehmien j a emolehmien sairas-, hoito- j a poikimakarsinat 18 - nautojen sairas-, hoito- ja poikimakarsinat 15 - sikoj a ruokinta j a hoito 7 -joutilaiden emakoiden ja ensikoiden ulkoilu 33 - emakoiden j a ensikoiden pito-olosuhteiden parantaminen 3 8 - emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet 349-436 - vieroitettujen porsaiden, nuorten siitossikojen ja lihasikojen karsinoiden kuivittaminen 59 - karjuporsaiden kivunlievitys ennen ja jälkeen kirurgisen kastraation 27 - sikoj en virikkeet 13 - sikoj en sairas- j a hoitokarsinat 19 - lampaiden j a vuohien ruokinta 10 - lampaiden ja vuohien pito-olosuhteiden parantaminen 55 - lampaiden hoito 51 - vuohien hoito 33 - lampaiden ja vuohien laidunnus laidunkaudella ja jaloittelu laidunkauden ulkopuolella 33 - lampaiden ja vuohien pitkäaikaisempi laidunnus laidunkaudella 8 - siipikarjan ruokinta ja hoito 8 - broilerien j a kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen 10 - munintakanalan ilmanlaadun parantaminen 5 - siipikarjan virikkeet 7 - munivien kanojen tasot, rampit ja orret 11 - kalkkunoiden tasot, rampit ja orret 14 - broilereiden tasot, rampit ja orret 34 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Helsingissä x päivänä joulukuuta 2019 Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska
1 luonnos 17.10.2019 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 17.10.2019 Suvi Ruuska Liite 1 VALTIONEUVOSTON ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Taustaa Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 33 artiklassa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12.12.2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on tehty muutoksia vuodelle 2020 eläinten hyvinvointikorvauksen osalta. Euroopan komissio hyväksyi muutosehdotukset 26.3.2019 (Euroopan komission täytäntöönpanopäätös C(2019)2434). Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 3 :n 4 momentin, 4 :n 5 momentin, 7 :n 4 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 5 momentin, 13 :n 5 momentin ja 18 :n 2 momentin nojalla on annettu valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta (121/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin eläinten hyvinvointikorvauksen eläinlaj ikohtaisista toimenpiteistä, toimenpiteiden valinnasta ja niistä luopumisesta, eläinmäärän laskemisesta, hyvinvointikorvauksen myöntämisestä, hyvinvointikorvauksen määrästä ja maksamisesta sekä korvausta koskevien seurantatietojen antamisesta. Hyvinvointikorvauksen toimenpiteitä on mahdollista valita nauta-, sika-, lammas-, vuohi-ja siipikarjatiloilla. 2. Perustelut Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Muutoksella otettaisiin huomioon Euroopan komission Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 hyväksymät vuotta 2020 koskevat muutokset. 6 Asetuksen 6 :n 2 momentin sanamuotoa selvennettäisiin siten, että viljelijä ei voi valita 4 :n 1 momentin 5-8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä toteutettavaksi läpi vuoden ulkona kasvatettavilla naudoilla. Säännöksen nykyisen sanamuodon mukaan 4 :n 1 momentin 5-8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä ei voi valita, jos maatilalla on vain läpi vuoden ulkona kasvatettavia nautoja. Sanamuotoa selvennettäisiin, koska käytännössä on esiintynyt epäselvyyttä
2 siitä, onko viljelijän, joka on valinnut edellä mainittuja toimenpiteitä ja jolla on sekä läpi vuoden ulkona kasvatettavia nautoja että muita nautoja, noudatettava toimenpiteitä maatilan kaikkien nautojen osalta. Läpi vuoden ulkona kasvatettavien nautojen osalta ei olisi mahdollista valita 4 :n 1 momentin 5-8 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, eikä läpi vuoden ulkona kasvatettavien nautojen osalta myöskään maksettaisi edellä mainituista toimenpiteistä. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 8 Asetuksen 8 :ää muutettaisiin siten, että sen 3 momenttiin lisättäisiin säännös eläinmäärän laskemisesta siinä tapauksessa, että emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet - toimenpidettä toteutetaan vain osan maatilan emakoiden ja ensikoiden osalta. Eläinmäärä laskettaisiin tällöin sellaisten porsituskarsinoiden määrän perusteella, joissa emakot ja ensikot voivat porsia vapaasti ja joita käytetään toimenpiteen toteuttamiseen. Eläinmäärä laskettaisiin siten, että yksi edellä mainittu porsituskarsina vastaisi kahta eläinyksikköä. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 17 Asetuksen 17 :ää muutettaisiin siten, että emakoiden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevan toimenpiteen voisi valita koskemaan vain osaa tilan emakoista ja ensikoista. Toimenpidettä olisi toteutettava maatilan kaikkien niiden vähintään kahdeksan kuukauden ikäisten emakoiden ja ensikoiden osalta, jotka porsivat vapaana. Nykyisin toimenpiteen valinneen on toteutettava toimenpidettä maatilan kaikkien emakoiden ja ensikoiden osalta. Muutoksella voidaan helpottaa vapaaporsituksen aloittamista, koska toimenpidettä on mahdollista toteuttaa vain osalla maatilan emakoista ja ensikoista. Nykyisin esimerkiksi maatilan jo olemassa olevien rakenteiden vuoksi toimenpidettä on voinut olla vaikea valita, koska sitä olisi pitänyt toteuttaa tilan kaikkien emakoiden ja ensikoiden osalta. Ehdotettu muutos vastaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. 33 Asetuksen 33 :ää muutettaisiin siten, että eläinyksikköä kohden maksettavaa korvausmäärää muutettaisiin emakoiden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevan toimenpiteen osalta. Toimenpiteen korvaustasoa nostettaisiin 349 eurosta/eläinyksikkö 436 euroon/eläinyksikkö. Korvaustasoa nostettaisiin toimenpiteestä aiheutuvan suuren työmäärän vuoksi. Toimenpiteestä aiheutuu lisäkustannuksia muun muassa karsinoiden puhdistustyöstä ja porsaiden makuualueen kuivittamisesta. Ehdotettu muutos vastaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 tehtyä muutosta. Muilta osin pykälää ei muutettaisi. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan x.x.20xx. 3. Taloudelliset vaikutukset Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion talousarvion momentin 30.10.43 (Eläinten hyvinvointikorvaukset) määrärahasta. Vuoden 2020 valtion talousarviota koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 29/2019) mukaan kyseisen momentin määräraha on 62,767 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin rahoitusosuus on 42 prosenttia. Momentin 30.10.43 määrärahasta vähennetään vuoden 2019 neljättä lisätalousarviota koskevan valtionvarainministeriön ehdotuksen mukaan 20,0 miljoonaa euroa ja samalla peruutetaan vuodelta 2018 siirtyvää määrärahaa 45,0 miljoonaa euroa. Nämä määrärahat siirretään Manner-Suomen
3 maaseudun kehittämisohjelmaan 26.3.2019 hyväksytyn muutoksen mukaisesti momentille 30.20.43 (Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit). Momentilla 30.10.43 arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 22 miljoonaa euroa vuodelta 2019 siirtyvää määrärahaa. Momentilla olisi siten tämänhetkisen arvion mukainen siirtyvä määräraha huomioon ottaen yhteensä käytettävissä noin 85 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 eläinten hyvinvointikorvaukseen arvioidaan tarvittavan noin 62 miljoonaa euroa. Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen ehdotetun muutoksen, jolla emakoiden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevaa toimenpidettä muutettaisiin ja korvaustasoa nostettaisiin, arvioidaan lisäävän määrärahatarvetta vuodesta 2019 noin 1,6 miljoonaa euroa. Siirtyvä määräraha käytetään vuodelta 2019 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toisen maksuerän maksamiseen. Vuodelta 2019 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen toinen maksuerä, joka on noin 50 prosenttia vuodelta 2019 maksettavan korvauksen kokonaismäärästä, maksetaan kesäkuussa 2020. Vuodelta 2020 maksettavan eläinten hyvinvointikorvauksen ensimmäinen maksuerä, joka on noin 50 prosenttia vuodelta 2020 maksettavan korvauksen kokonaismäärästä, maksetaan marraskuussa 2020. Loppuosa eli noin 50 prosenttia vuodelta 2020 maksettavista korvauksista maksetaan vuonna 2021. Eläinten hyvinvointikorvauksesta aiheutuvat kustannukset katetaan valtiontalouden kehyspäätösten, valtion talousarvion mukaisten määrärahojen ja henkilötyövuosimäärien puitteissa. 4. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:itä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä, Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:itä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:itä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:itä, Maaseudun Kehittäjät ry:itä, Suomen Siipikarjaliitto ry: Itä, Maidonj alostaj ien j a meijeri tukkukauppiaiden liitto ry: Itä, Pihvikarjaliitto ry:itä. Suomen Sikayrittäjät ry:itä, Suomen Lammasyhdistys rydtä ja Suomen Vuohiyhdistys rydtä. Lausunnon antoivat 5. Laintarkastus Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastuksessa.
1 luonnos 17.10.2019 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 16 :n muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan eläinten hyvinvointikorvauksesta annetun maa-ja metsätalousministeriön asetuksen (117/2015) 16, sellaisena kuin se on asetuksessa 38/2017, seuraavasti: 16 Emakoiden ja ensikoiden parannetut porsimisolosuhteet Emakoiden ja ensikoiden on voitava porsia vapaasti. Emakko voidaan siirtää porsitushäkkiin enintään kaksi vuorokautta ennen laskettua porsimista ja emakko voi olla häkissä korkeintaan kolme vuorokautta porsimisesta. Porsimisen jälkeen emakko tai ensikko voidaan pitää porsitushäkissä tilapäisesti enintään seitsemän vuorokautta, jos emakko on aggressiivinen, levoton tai häkissä pitämiseen on muu hyväksyttävä syy. Viljelijän on pidettävä kirjaa porsitushäkin käyttöajasta ja -syystä. Porsitushäkki on purettava tai avattava välittömästi käytön jälkeen niin, ettei se rajoita emakon liikkumista karsinassa. Porsituskarsinan pinta-alan on oltava vähintään 6 neliömetriä. Tästä tilasta porsailla on oltava vähintään 1 neliömetri sellaista tilaa, jossa karsinarakenteet suojaavat porsaita jäämästä emakon alle. Tällaisia rakenteita ovat suojakaiteet, alhaalta avoimet seinät, karsinan sisäpuolella olevat erilliset viistot seinät, joiden alareunaan jää tilaa porsaille tai muut vastaavat rakenteet. Porsailla on oltava karsinarakenteiden suojaamalla alueella hyvin kuivitettu makuualue, johon kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa makuulle. Porsituskarsinassa ensikolle ja emakolle on oltava jatkuvasti tarjolla porsimiseen asti pesäntekomateriaaliksi sopivaa irtainta ainesta. Pesäntekomateriaalin on oltava olkea, purua, paperia tai muuta vastaavaa materiaalia. Viljelijän on ilmoitettava sitoumusta antaessaan porsituskarsinoiden määrä, joissa emakot ja ensikot voivat porsia vapaasti ja jotka ovat jatkuvassa käytössä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta. Edellä mainittuja porsituskarsinoita on oltava käytössä vähintään yksi edellä mainittuna ajanjaksona. Tämä asetus tulee voimaan x päivänä x kuuta 2020. Helsingissä x päivänä x kuuta 2020 Maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska
1 luonnos 17.10.2019 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 17.10.2019 Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS ELÄINTEN HYVINVOINTIKORVAUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN 16 :N MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Ohjelmakaudella 2014-2020 Euroopan unionin maaseudun kehittämistoimenpiteet perustuvat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1305/2013, jäljempänä maaseutuasetus. Maaseudun kehittämistoimenpiteet jäsenvaltioissa perustuvat jäsenvaltion maaseutuasetuksen perusteella laatimaan ja Euroopan komission hyväksymään maaseudun kehittämisohjelmaan. Eläinten hyvinvointikorvaus on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020, joka perustuu maaseutuasetukseen. Eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään maaseutuasetuksen 33 artiklassa. Euroopan komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 12.12.2014. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 on tehty muutoksia vuodelle 2020 eläinten hyvinvointikorvauksen osalta. Euroopan komissio hyväksyi muutosehdotukset 26.3.2019 (Euroopan komission täytäntöönpanopäätös C(2019)2434). Kansallisesti eläinten hyvinvointikorvauksesta säädetään eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetussa laissa (1360/2014). Lain 7 :n 5 momentin nojalla on annettu maaja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta (117/2015). Asetuksella säädetään tarkemmin eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoista. 2. Asetuksen sisältö Eläinten hyvinvointikorvauksesta annettua maa-ja metsätalousministeriön asetusta ehdotetaan muutettavaksi. Asetukseen tehtäisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014-2020 vuodelle 2020 hyväksyttyjä muutoksia vastaavat muutokset. 16 Pykälää muutettaisiin siten, että siinä otettaisiin huomioon eläinten hyvinvointikorvauksesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (121/2015) ehdotettu muutos, jonka mukaan emakoiden ja ensikoiden parannettuja porsimisolosuhteita koskevaa toimenpidettä olisi mahdollista toteuttaa vain osan tilan emakoiden ja ensikoiden osalta. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin viljelijän velvollisuudesta ilmoittaa sitoumusta antaessaan porsituskarsinoiden määrä, joissa emakot ja ensikot voivat porsia vapaasti ja jotka viljelijä aikoo pitää jatkuvassa käytössä sitoumusvuoden aikana 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulukuuta. Käytössä olevien vapaaporsituskarsinoiden määrää olisi mahdollista vähentää sitoumusvuoden aikana. Vapaaporsituskarsinoita olisi kuitenkin oltava käytössä vähintään yksi edellä mainittuna ajanjaksona.
2 Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan x.x.2020. 3. Lausunnot Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunto valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Maaseutuvirastolta, Elintarviketurvallisuusvirastolta, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:ltä, elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksilta, Maa-ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:itä. Svenska Lantbruksproducentemas Centralförbund SLC rf:ltä, Luonnonvarakeskukselta, Helsingin yliopiston eläinlääketieteelliseltä tiedekunnalta, Eläinten hyvinvointikeskukselta, Eläinsuojeluliitto Animalia ry:itä, SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry:itä, ProAgria Keskusten Liitolta, Svenska lantbrukssällskapens förbund rf:ltä, Maaseudun Kehittäjät ry:ltä, Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto ry:itä, Pihvikarjaliitto ry:ltä, Suomen Siipikarjaliitto ry:ltä, Suomen Sikayrittäjät ry:ltä, Suomen Lammasyhdistys ry:ltä ja Suomen Vuohiyhdistys ry:itä. Lausunnon antoivat