9kpedu Keski-Pohjnmn m mttiopisto Opetussu unn itelm 2015 Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinto, Sähkö- j utomtiotekniikn osmisl Sähkösentj sekä utomtiosentj ldittu: 25.06.2015 Mrko Päiveröinen hyväksytty: 26.6.2015 S 96 rehtori s
Sisällys r SÄHKö- n AUToMAATToTEKNilKAN perustutk NTo lb0 osp...3 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet...... 3 1.2 Elinikäisenoppimisenvintitojenkuvus 1.3 1.4 2.2 2.1 Opiskelijn terveydentil koskevt vtimukset Perustutkinnon rkenne... 1.5 Tutkinnonmuodostuminen... 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 105 osp 2.1.1 Sähkö- j utomtiotekniikn perusosminen, 45 osp,.. 2.1.2 Sähkö- j utomtiosennukset, 30 osp... 2.1.3 Sähkö- j energitekniikk, 30 osp... 2.1.4 (Kppletvr-utomtio, 30osp) 5 Prosessiutomtio,30osp... Vlinniset tutkinnon ost, 30 osp... 2.2 2 Sähköverkostosennukset (1-20 kv), 30 osp... 2.2 3 Yritystoiminnn suunnittelu, 15 osp 2.2 8 Työpikkohjjksi vlmentutuminen, 5 osp.. 2.2.9 Yrityksessä toimiminen, 1 5 osp... 2.2.11 Pikllisiin mmttititovtimuksiin perustuvt tutkinnon ost... ) Pneumtiikn perusosminen, 15osp,... b) Prosessiutomtion j kppletvr-utomtion ohjukset, 15 osp.. c) Kiinteistö - j teletekniikk 15 osp, d) Sähkön tuotnto, siirto j pienverkkosennukset 15 osp 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT...5...7... 8... 11,,.,,', t2...12 '.,..,,L2.,,..', L7...24...36..36..42..42..45..48..50... 53...53...63 '...,'.,70...76...78 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...79 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKLöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. 80 6 TYöSSÄOPPIMINEN... 7 KANSAINVÄUSWS... 80.. 81 I ARVIOINTI JA ARVIOI NNISTA T EDOTTAMINEN... 81
1 SÄHKö- n AUToMAATIoTEKNIKAN eerustutkinto 180 osp 1.1 Ammttiln kuvus, rvoperust j perustutkinnon tvoitteet Ammttiln kuvus Useimmt rkielämässä j työpikoill käytettävät litteet j järjestelmät perustuvt joko kokonn ti osittin sähkö- j utomtiotekniikkn j sen erílisiin sovelluksiin. Alll trvitn sähkön tuottmisen, jkelun, siirron, sähköistyksen, sähkösennusten korjuksen j huollon sekä utomtion j kunnosspidon erilisi mmttilisi. Aln työtehtävät ovt hyvin monipuolisi, vtivi j jtkuvsti kehittyviä. Sähkö- j utomtioln mmttilinen sent j huolt kiinteistöjen j litosten sähkö- j utomtiojärjestelmiä ti jkeluverkkoj. Asiksplvelu kuuluu olennisen osn sähkö- j utomtiosentjn toimenkuvn. Sähkö- j utomtiolll j siihen liittyvällä teknologill on keskeinen merkitys yhteiskunnn, ympäristön j ihmiskunnn kehitykseen. Tähän ljn vikuttvuuteen perustuu ln erityinen eettinen, ekologinen, yhteiskunnllinen j globli vstuu. Aln toimint ohjvi rvoj j peritteit ovt järjestelmien toimintvrmuus, luotettvuus, turvllisuus j tehokkuus, plveluiden j tuotteiden korke ltu, kestävä kehitys j elinkrijttelu, sikskeskeisyys, yrittäjähenkisyys, kokonistloudellinen jttelutp sekä vstuu henkílöstön hyvinvoinnist. Lisäksi menestyksellinen liiketoimint sekä yhteistyö kotimisill j knsinvälisillä mrkkinoill perustuu ihmisrvon j ihmisoikeuksien kunnioittmiseen, ts-rvoon, suvitsevisuuteen, rehellisyyteen j terveen kilpilun peritteiden noudttmiseen. Ammttiln rvoperust Sähkö- j utomtioln työskentely vtii vstuuntunto j huolellisuutt. Aln mmttilisen on sisäistettävä sähköturvllisuus j ltujttelu, niin että sennukset j litteet toimivt turvllisesti j luotettvsti. Kosk energin käytössä on in kyseessä ympäristön j ihmisen tulevisuus, on sähkö- j utomtiojärjestelmiä sekä -litteit kokovn, sentvn j huoltvn työntekijän osttv vlit ympäristöä säästäviä rtkisuj työssään. Uudistuv j monipuolinen teknologi edellyttää sähkö- j utomtioln lj-liset j hyvät perustiedot. Nämä tiedot j tidot muodostvt pohjn jtkuvn oppimiseen j kehityksen seurmiseen.
Perustutkin non tvoitteet Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinnon suorittneell on monipuolinen mmttitito j hänellä on vlmiudet sen jtkuvn kehittämiseen. Hän on luotettv, ltutietoinen, om-loitteinen sekä siksplvelu- j yhteistyöhenkinen sekä toimii työelämän pelisääntöjen mukn. Hän os sovelt oppimin titoj j tietoj vihteleviss työelämän tilnteiss. Hän pystyy näkemään työnsä osn suurempi tehtäväkokonisuuksi j pystyy ottmn huomioon lähilojen mmttilisten tehtävät omss työssään. Sähkö- j utomtioln mmttilinen tekee työnsä ln ltuvtimusten mukisesti sekä käsittelee litteit j mterilej huolellisesti sekä tloudellisesti. Hän os suunnitell työnsä piirustuksien j työohjeiden vull, os tehdä työhönsä liittyviä mterili- j työkustnnuslskelmi sekä hän os esitellä j rvioid om työtään. Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinto tuott opiskelijlle trvittvn perusosmisen sähkö- j utomtioln sennus-, huolto- j kunnosspitotehtäviin. Aln mmttiliselle on välttämätöntä työturvllisuus-, sähkötyöturvllisuus- j sähköturvllisuusmääräysten mukisten työtpojen sisäistäminen sekä sähkötekniikn, utomtiotekniikn j tietotekniikn perusosminen. Myös käytettävien mterilien j komponenttien sekä työklujen tuntemust j käsittelytito trvitn kikiss sähkö- j utomtioln tehtävissä. Sähkö- j utomtioln peruskoulutus nt opiskelijlle hyvät vlmiudet itsensä j mmttititons edelleen keh ittäm iseen sekä tietoyhteisku n nss to i m imiseen. Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinnon suorittnut os toimi sähkö- j utomtioln mmttilisen ympäristötietoisesti, mterili- j energitehokkuutt tukien. Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinnon suorittnut utomtiosentj os tehdä teollisuuden sähkökoneiden j -litteiden sekä utomtiojärjestelmien sennukseen, käyttöön, kunnosspitoon j huoltoon liittyviä sähkö- j utomtioln osmist vtivi tehtäviä sähkösennusstndrdien j - säädösten mukn. Keskeisintä osmist ovt erilisten säätö-, kppletvr- j vlvomojärjestelmien tuntemus, robotiikk sekä niiden sennus- j kunnosspitotöihin liittyvien tehtävien hllint. Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinnon suorittnut sähkösentj os tehdä suin-, liike-, toimisto-, teollisuus- j julkisten kiinteistöjen sähkösennuksiin, käyttöön, huoltoon j kunnosspitoon liittyviä tehtäviä sähkösennusln stndrdien j säädösten mukn. Keskeisintä osmist ovt sähköiseen tlotekniikkn liittyvät sähkö- j kiinteistöutomtiosennukset ti sähköverkoston sentmiseen, käyttöön, huoltoon j kunnosspitoon liittyvät tehtävät sähköverkostoln stndrdien j säädösten mukn.
Lisäksi mmtillisen peruskoulutuksen tvoitteen on nt opiskelijlle vlmiuksi yrittäjyyteen. Koulutuksen tvoitteen on myös tuke opiskelijoiden kehitystä hyviksi j tspinoisiksi ihmisiksij yhteiskunnn jäseniksi sekä nt opiskelijoille jtko-opintovlmiuksien, mmtillisen kehittymisen, hrrstusten sekä persoonllisuuden monipuolisen kehittämisen knnlt trpeellisi tietoj j titoj. (1630/1998, 5 $ (muutos 78712014 )). Elinikäisen oppimisen vintidot sisältyvät mmtillisten tutkinnon osien mmttititovtimuksiin j yhteisten tutkinnon osien osmistvoitteisiin sekä niiden rviointikriteereihin. Avintitojen tvoitteen on tuke sellisen osmisen kehittymistä, jot trvitn jtkuvss oppimisess, työelämän tilnteiss selviytymisessä j tulevisuuden uusiss hsteiss. 1.2 Elinikäisen oppimisen vintitojen kuvus Oppiminen j ongelmnrtkisu Opiskelij ti tutkinnon suorittj suunnittelee toimintns sekä kehittää itseään j työtään. Hän rvioi om osmistn. Hän rtkisee työssään ongelmi sekä tekee vlintoj j päätöksiä. Hän toimii työssään joustvsti, innovtiivisesti j uutt luovsti. Hän hnkkii tieto, jäsentää, rvioij sovelt sitä. Vuorovi kutus j yhteistyö Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii tilnteen vtimll tvll erilisiss vuorovikutustilnteiss sekä ilmisee erilisi näkökntoj selkeästi, rkentvsti j luottmust herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilisten ihmisten knss j työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilisi ihmisiä tsvertisesti. Hän noudtt yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä j toiminttpoj. Hän hyödyntää smns plutett toiminnssn. Ammttietiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii työssään mmtin rvoperustn mukisesti. Hän sitoutuu työhönsä j toimii vstuullisesti noudtten tehtyjä sopimuksi j mmttiins kuuluv etiikk. Terveys, turvllisuus j toim intkyky Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii turvllisesti j vstuullisesti työ- j vpikn sekä liikenteessä j ylläpitää terveellisiä elintpoj sekä toimint- j työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti j hyödyntää llln trvittvn terveysliikunnn sekä ehkäisee työhön j työympäristöön liittyviä vroj j terveyshittoj.
Aloitekyky j yrittäjyys Opiskelij ti tutkinnon suorittj edistää toiminnlln tvoitteiden svuttmist. Hän toimii loitteellisesti j sikslähtöisesti työntekijänä jlti yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintns j työskentelee tvoitteiden svuttmiseksi. Hän toimii tloudellisesti j tuloksellisesti j joht itseään. Hän mitoitt omn työnsä tvoitteiden mukn. Kestävä kehitys Opiskelij ti tutkinnon suorittj toimii mmttins kestävän kehityksen ekologisten, tloudellisten, sosilisten sekä kulttuuristen peritteiden mukisesti. Hän noudtt ln työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä j sopimuksi. Estetiikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj ott toíminnssn huomioon omn lns esteettiset tekijät. Hän edistää tt ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä j muut esteettisyyttä. Viestintä j mediosminen Opiskelij ti tutkinnon suorittj viestii monimuotoisesti j vuorovikutteisesti tilnteeseen sopivll tvll hyödyntäen kielititon. Hän hvinnoi, tulkitsee sekä rvioi kriittisesti erilisi medituotteit, käyttää medi j viestintäteknologi sekä tuott medi-ineistoj. Mtemtii kk j luonnontieteet Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää peruslskutoimituksi työssä vdittvien j rkipäivän lskutehtävien rtkisemisess. Hän käyttää esim. kvoj, kuvji, kuvioit j tilstoj mmttitehtävien j -ongelmien rtkisemisess j hän sovelt fysiikn j kemin linlisuuksiin perustuvi menetelmiä j toiminttpoj työssään. Teknolog i j tietotekniikk Opiskelij ti tutkinnon suorittj hyödyntää mmtiss käytettäviä teknologioit monipuolisesti. Hän ott työssään huomioon tekniikn hyödyt, rjoitukset j rískit. Hän käyttää tietotekniikk monipuolisesti mmtissn j knslisen.
Aktiivinen knslisuus j eri kulttuurit Opiskelij ti tutkinnon suorittj käyttää hyödykseen tieto yhteiskunnn perusrkenteist j toimintvoist sekä osllistuu rkentvll tvll yhteisön toimintn j päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiens j velvollisuuksiens mukisesti sekä työssä että rkielämässä. Hän pyrkii ktiivisell toiminnll vikuttmn epäkohtien poistmiseen. Hän noudtt ts-rvo- j yhdenvertisuuslkej. Hän toimii sillisesti j työelämän vtimusten mukisesti eri kulttuuritustn omvien ihmisten knss kotimss j knsinvälisissä toiminnoiss. 1.3 Opiskelijn terveydentil koskevt vtimukset Mikäli opiskelun ikn ilmenee sellisi terveydellisiä opiskelun esteitä, joit ei void poist, selvitetään mhdollisuus hkeutu muuhun koulutukseen, jonk opiskelijksi ottmisen edellytykset hän täyttää.
1.4 Perustutkinnon rkenne SAHKO JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon muodostuminen mmtillisess peruskoulutuksess, I 80 osp 2 Ammtilliset tutkinnon ost, 135 osp 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 105 osp Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinto, sähkösentj pkolliset tutkinnon ost ovt 2.1.1, 2.1.2 j 2.1.3. Sähkö- j utomtiotekniikn perustutkinto, utomtiosentj pkolliset tutkinnon ost ovt 2.1.1, 2.1.2 i 2.1.4 ti 2.1.5 2.1.1 Sähkö- j utomtiotekniikn perusosminen, 45 osp (S42.1.1.p )' 2.1.2 Sähkö- j utomtiosennukset, 30 osp (SÄ2. 1.2. p) 2.1.3 Sähkö- j energitekniikk, 30 osp (SÄs2.1.3.p) 2.1.4 Kppletvr-utomtio, 30 osp (SÄ2.1.4.p) 2.1.5 Prosessiutomtio, 30 osp (SÄ2.1.5.p) 2.2 Vlinniset tutkinnon ost, 30 osp Opiskelijn on vlittv 30 osmispistettä tutkinnon osist 2.2.1-2.2.12 ti kohdn 2.1 suorittmttomist tutkinnon osist 2.1.3-2.1.5. Tutkinnon ost 2.2.5 j 2.2.6 vstvt 30 osmispistettä mmtillisess peruskoulutuk- SESSA Tutkinnon os 2.2.7 vst 15 ti 30 osmispistettä sen mukn, mitä on määritelty luvun2 kohdss 2.2.7. 2.2.1 Känteistöjen utomtio- j tietojärjestelmät, 30 osp 2.2.2 Sähköverkostosennukset (1-20 kv), 30 osp (SÄZ.Z.Z.v 2.2.3 Y ritystoim i n n n su u n n itte I u, 1 5 os p (V 42. 15. 1 00. v) 2.2.4Tutkinnon os mmtillisest perustutkinnost, 15 osp ti 30 osp (SÄ2.15.101.v) 2.2.5 T utkin non os m mttitutki n nost ( SÄ2. 1 5. 1 O2.v) 2.2.6 T utkinnon os erikoísm mttitutkinnost (SÄ2. 1 5. 1 03. v) 2.2.7 T utkinnon os mmttikorkekouluopinnoist (SÄ2. 1 5. 1 04. v) 2.2.8 Työpikkohjjksi vlmentutuminen, 5 osp (V A2.15. 1 05.v) 1 Suluiss on KPEDUn Primuksess käyttämå koodi. KPEDUn trjomt tutkinnon ost on merkitty hrmll
2.2.9 Y rityksessä toim iminen, I 5 osp (V A2.15. 1 06.v) 2.2.10 Huippuosjn toimiminen, 15 osp (SÄ2.15.107.v) 2.2.11 Pikllisesti trjottv tutkinnon os, 1 5 osp (SÄ2.15.1 08.v) 2.2.12 Tutkinnon ost vpsti vlittvist tutkinnon osist 5-15 osp (SÄ2.15.109.v) 3 Yhteiset tutkinnon ost mmtillisess peruskoulutuksess, 35 osp 3.1 Viestintä- j vuorovikutusosminen, ll osp (Y3.1) 3.1.1 Aidinkieli (Y3.1.1 p) 3.1.2 Toinen kotiminen kieli, ruotsi (Y3.1.2.p) 3.1.3 Viert kielet (Y3.1.3.p) Pkolliset I osp 5 1 2 Vlinniset 3 osp 0-3 0-3 0-3 3.2 Mtemttis-luonnontieteellinen osminen, 9 osp (Y3.2) 6 osp 3 osp 3.2. 1 Mtemtiikk (Y3.2. 1.p) 3.2.2 Fysäkk j kemi (Y3.2.2.p) 3.2.3 Tieto- j viestintätekniikk sekä sen hyödyntäminen (Y3.2.3. p) 3 2 1 0-3 0-3 0-3 3.3 Yhteiskunnss j työelämässä trvittv osminen, 8 osp (Y3.3) 5 osp 3 osp 3.3. 1 Yhteiskunttidot (Y3.3. 1.p) 3.3.2 Työelämätidot (Y3. 3.2. p) 3.3.3 Yrittäjyys j yritystoimint (Y3.3.3.p) 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunt j terveystieto (Y3. 3.. p) 3.4 Sosilinen j kulttuurinen osminen, 7 osp 3.4.1 Kulttuurien tuntemus (Y3.4.1.v) 3.4.2 T ide j kulttuuri (Y3..2.v) 3.4.3 Etíikk (Y3.4. 3.v) 3.4.4 Psykologi (Y3.4.4.v) 1 1 1 2 0-3 0-3 0-3 0-3 7 osp 0-3 0-3 0-3 0-3
3.4.5 Ympäristöosminen (Y3.4.5.v) 3.4.6 Os-lueit kohdist 3.1.1-3.3.4 ff3..6.v) 0-3 0-3 19 osp l6 osp Kohtien 3.1.1-3.4.6 vlinnisist os-lueist voidn lti pienempiä kuin 3 osp:n ljuisi os-lueit, esim. 1-2 osp:n ljuisi os-lueit. Nämä vlinniset os-lueet lditn tutkinnon perusteiss olevien 3 osp:n os-lueiden osmistvoitteiden, rvioinnin kohteiden j rviointikriteerien pohjlt. Lisäksi kohtien 3.1.1-3.4.6 os-lueist voidn lti uusi tutkinnon perusteiss olevi 3 osp:ttä ljempi 4 osp:n ljuisi vlinnisi os-lueit. Näihin os-lueisiin lditn osmistvoitteet, rvioinnin kohteet j rviointikriteerit Opetushllituksen määräyksen liitteen mukisesti.
1.5 Tutkinnon muodostuminen S äh kose ntj n mod u u I ikvio värlenoorus H)DUUr2oi5-z 16 15 1ss:iht('B, 14s ihkö þ 13s ihkö l5 15 osp yht 15 yht 15 2 Amrnüllinen 4 2 Ammt[inen 2- Ammtilllnen 2. Ammüllinen TOP 1\2 h okk T@ I Automtíosentj n moduulikvio VARIEHDOTUS ti)duur2ols2oi6 I ssi ihköa l4afrn ji 13Afrn 15 yht'15 2. vllnninen osp 2. AmmtilÍnen vlinnínen 3,5 osp luokk kerrt TOP fv luokk kenl TOP 1\2 luokk kerr[ TOF 1\2 h-nkk kerrl TG *
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 Pkolliset tutkinnon ost, 105 osp 2.1.1 Sähkö- j utomtiotekniikn perusosminen, 45 osp, ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tässä tutkinnon osss voidn tunnist j tunnust osmist. ikisempi työskentely ln työtehtävissä. ikisemmt ln opinnot Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppimisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tämä tutkinnon os ei sisällä työssäoppimist. Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä sähkö- j elektroniikk-sennustöitä oppilitosympäristössä. Töiden perustn olevn teoreettisen tiedon hllint osoitetn myös näytössä. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvstitutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk mmtillisess peruskoulutuksess niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Osminen voidn osoitt mmttititokilpiluiss. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij j opettjt. Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn.
ARVIOINNIN KES- KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt yhdessä toimikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn mmttiosm isen näytön rvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Ei edellytä iempí suorituksi. Oppimis- j työtehtävien seurnnll opettjn seurntlistn mukn. Menetelmät: Oppimisympäristö: Sähköosston teori- j työluokss. Teori/oppikirjt sekä työs li opintoj. Ensi pukurssi j tu lityö ku rssi sekä sä h kötyötu rv I I isuusst nd rd i (sfs6002). Am mtt t tovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Tutkinnon perusteet/ko. oppimisympäristössä opetettvt/opittvt sit Oppimisen seurntkohteet/ rvioinnin kohteit Tietotekniikn peruskäçtö j tietojen hllint sekä tietokoneen käyttöönoton hllint o os tehdä työpikkhkemuksen j lti hrjoitustöihin ti litteiden j järjestelmien käytön opstukseen trvittvi kirjllisi selvityksiä kuvineen j tulukoineen. os hyödyntää vlmisohjelmi työsuorituksiens rportointiin, sähkötrvikelistojen ltimiseen j sähköpiirustusten täydentämiseen ti muuttmiseen. os käyttää tietokonett viestintävälineenä j pun tiedon hnkinnss.. os ott huomioon tietoturvn liittyvät sit käyttäessään tietoverkkoi. Sähkötekniikk Elektroniikk Säh kösen n u stekn i i kk Tietotekniikk Työprosessin hllint pukeutuminen j toimintohjeet työikojen noudttminen hrjoituskytkentöjen tekeminen Työmenetelmien, välineiden j Hyväksytty/ täydennettävä
Sähkötekniikn perusosminen. tuntee sähköiset perussuureetj niiden ñtsikliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lki j Kirchhoffin lit.. os virtojen j jännitteiden mittukset vstusten srj-, rinnnj sekkytkennöistä. os perussuureisiin liittyvät lskutehtävätj os rkent lskutehtävien mukiset kytkennät j os käsitellä suureit fysiikkn liittyvinä ilmiöinä.. os perusmittuksi tehdessään käyttää oikein yleismittri, pihtivirtmittri j sopivijännitteenkoetint. os käyttää virrn j jännitteen mittmiseen oskilloskooppi ts- j vihtosähköpiireistä o os mittmll todet erilisten komponenttien kuten vstuksen, keln, kondensttorin, diodin j sähköprin vikutuksen ts- j vihtosähköpiirin toimintn. os esittää mgnetismin osuuden sähkölitteiden, kuten generttorin, moottorin, releen j muuntjn, toimintn. os lti peruskytkentöihin liittyviä virtpiirikvioit käyttäen stndrdien mukist esitystp.. os määrittää jännitteen, virrn j vihesiirtokulmn mittustuloksiin perustuen 1- j 3-viheisten piirien ottmn sähkötehon Elektroniikn perusosminen tuntee elektroniikn nlogisten j digitlisten peruskomponenttien ominisuudet sekä niistä muodostuvt peruskytkennät. Osttvi nlogisi peruskytkentöjä ovt puoli- j kokoltotssuuntus, jänniteregulttori j trnsistorin käyttö kytkimenä. Digitlisiin peruskomponentteihin liittyen tulee ost porttipiirien j kiikkujen käyttö.. os peruskytkentöjen meknisen rkentmisen j os liittää j irrott juottmll kom ponenttej piirilevyyn j johtimi liittimiin otten huomioon ESD -suojuksen (electro sttic díschrge).. os mitt nlogisiin j digitlisiin peruskytkentöihin liittyvien signlej normleill mittlitteill sekä os rvioid smin mittustuloksi.. os selvittää vlmiiden piirikvioiden vull kytkentöjen toimint. Käsityöklujen käyttö, sähköln puu-, metlli- j muovityöt koneiden käyttö. työpjn litteiden käyttö. käsityöklujenkäyttö r yleismittrin käyttö. muidenmittlitteiden käyttö Työn perustn olevn tiedon hllint o tietotekniiknsoveltminen. komponenttituntemus. kytkentäkviot. sähköisetperussuureet j niiden väliset lit j riippuvuussuhteet Elinikäisen oppimisen vintidot. käyttäytyminen. ongelmtilnteistselviytyminen. työ-j toimintkyvyn ylläpitäminen. vstuullinentyöyhteisössä toimiminen Sähkötekniikk perusmittukset tssähkö hrjoitustyöt tssähkö teorikoe tssähkö työkoe oskilloskoopin käyttö vihtosähkö hrjoitustyöt vihtosähkö teorikoe vihtosähkö työkoe Elektroniikk. läpildottvienkomponenttien juotokset. pssiivisetkomponentit. mitt- j testilitteet ktiivisetkomponentit. piirilevyn teko. 4W vhvistin. 4W mittukset j dokumentointi. digitlipiirit. digitlikello. etätehtävät Sähkösenn ustekn i i kk. sähkötyöklujenkäyttö. kpeleidentunnistminen. kiinnitystrvikkeet
. os vlit työkluns käyttötrkoituksen mukn j käyttää niitä oikein.. os huolt käyttämänsä käsityöklut j pitää ne käyttökunnoss.. os käyttää työkluj vhingoittmtt niitä, käsiteltävää kohdett, itseään ti muit.. os vlit trkoituksenmukiset trvikkeet j työklut kiinnittäessään litteit erilisille pinnoille.. os vlmist puust, metlleist ti muoveist yksinkertisi suojj kiinnitystrvikkeit.. os vlit j käyttää työssään trkoituksenmukisi rk-ineit, työstää niitä j noudtt niiden käsittelyohjeit.. os liittää teräskppleit toisiins hitsmll ti ruuviliitoksill käyttäen oikein kone- j levyruuvej sekä krniittejä.. os liittää puukppleit toisiins nul- j ruuviliitoksill ti liimmll.. os vlit kiinnitystvn kiinnitettävän klusteen j kiinnityskohteen ominisuuksien mukn siten, että kiinnityksestä tulee luotettv.. os tulkit koneenpiirustuksi, kuten vlmistus- j kokoonpnopiirustukset I os piirtää käsin j tietokoneell jotin suunnitteluohjelmisto hyödyntäen yksinkertisest kppleest trpeelliset kuvnnot mitoituksineen j mittkvoineen.. os mitt j mitoitt sekä vlit sopivimmn mittustyöklun kulloinkin trvitsemns kohteeseen Työturvllisuuden, sähkö- j sähkötyöturvllisuuden hllint. suoritt hyväksytysti Suomen Pelstusln keskusjärjestön perusteiden vtimusten mukisen tulityökurssin.. suoritt hyväksytysti Työturvllisuus keskuksen perusteiden vtimusten mukisen työturvllisuuskurssin. o suoritt hyväksytysti sähköln mmttihenkilöille trkoitetun Säh kötyötu rvllisuusst ndrdi SFS 6002 vtimusten mukisen ensipukoulutuksen. o suoritt hyväksytystisfs 6002 sähkötyöturv llisu usstndrdin määrittämän yleisen sähkötyöturvllisuutt koskevn koulutuksen. opiskelij tuntee sähköturvllisuuteen liittyvien säädösten (Sähköturvllisuuslki, sähköturvllisuussetus, ministeriöiden päätökset j setukset), sähköturvllisuusvrrnomrsen o koneenpiirustusten piirtäminen j tulkitseminen sähköpiirustusten pi irtäminen j tulkitseminen mittustyöklujen käyttö tulityökurssi työturvllisuuskurssi ensipukoulutus SF56002 vtimukset YSE98 henkilökortti sähköturvllisuus säädökset etätehtävät r perusvlistuskytkennät. käyttöönottotrkstusj dokumentointi. mterilien vlint. eriliset mterilit j kiinnitykset niihin. kestävä kehitys j kierrätys metll ityöhrjoitukset hrjoitustyö tehtävät j etätehtävät Tietotekniikk lnternet, tietoturv, sähköposti, tiedonhku. tiedostojen hllint. tekstin käsittely o tulukkolskent. esitysgrfiikk o kuvn käsittely. oppiminen j työskentely verkoss
sekä sähkötyöturvllisuusstndrdin SFS 6002 vtimukset tuntee ln keskeiset tietolähteet j os etsiä niistä työhön liittyviä vtimuksi nnettujen kohdetietojen vull os käyttää henkilökortti YSE 98 mukisesti os käyttää sinmukist työvtetust, jost ei iheudu työssä vr Sähkösennusmterilien tunteminen j käyttö. os tehdä ryhmäjohtotson sähkösennustöitä, kuten perusvlistuskytkennät j os tehdä jän nitteettömänä tehtävät käyttöönottotrkstukset tekemi insä sennuksiin sekä dokumentoid ne. Tehdessään sennuksi op klusteit, kpeleit, kiinnitystrvikkeit j liittimiä os trvikkeíden vlintoj tehdessään toimi ympäristötietoisesti, mterili- j energitehokksti os trvikelistoj tehdessään hyödyntää tietolähteitä kuten SSTL:n sähkötrvikenumeroit j nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessn ln mmttihenkilön knss os sähköln sennustöissä kiinnittää erilisi komponenttej rkennusln mterileihin (kuten puu, tiili, betoni j rkennuslevvt) tuntee sähkölll käytettävät johtotiet j os sent niihin kpelit j sähköklusteet. os vlit sopivt sähkösennusmterilit erilisiin tiloihin litteiss olevien merkintöjen perusteell otten huomioon tiln sähkölitteille settmt vtimukset esim. sähkölitteiden kotelointiluokt os tehdä trvittvt mittukset j istinvriset trkstukset esim. koteloinnin j kpeleiden kiinnitysten oslt sähkölitteiden korjusten yhteydessä os tulkit j piirtää sähköln piirustuksi kuten sennuspiirustuksi j keskuskuvien pääkvioit os tulkit sähkölll trvittvi rkennusln piirustuksi. os selvittää, mistä sennustyössä t rvittvt trvikkeet voidn hnkki
2.1.2 Sähkö- j utomtiosennukset, 30 osp ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist:. ikisempityöskentelyln työtehtävissä o ikisemmist ln opinnoist Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppímisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn opiskelun rviointi Työssäoppim isen toteutu ksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisesti tutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty vlm iiksi. Oppim isen tvoitteeuseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitusti lnteess. Opiskelij ohjv työpikkoh jj käy opiskel ijn knss keskustelu työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työpikkohjjlt. Arviointipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppimisen rviointipäätöksen Wilmn 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä soveltuvn sähkö- ti utomtiosennuksen. Näyttö sovitn työpikkkohtisesti. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvstitutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen. Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpiks-
ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT Toteutus käytännössä s/työkohteess ti mmtillisess peruskoulutuksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Osminen voidn osoitt mmttititokilpiluiss Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpikkohjj (näyttö työpikll) j opettj(t). Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt (näyttö työpikll) pääsääntöisesti yhdessä toim ikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosmisen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelu n yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi. Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä. Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinnin perustelut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioinnin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Sähkö- j utomtiotekniikn perusosminen pitää oll suoritettun. Oppimisympäristö: Pääosin sähköosston teori- j työluokss, soveltvin osin siks työkohteiss j työssäoppim ispikoiss. Menetelmät: Teori/oppikirjt sekä työsli opintoj Am mttititovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seu rntkohteeu Säh kösen n ustekn set työt Sähkö- j utomtiosennusten työsuunnitelmien käyttö j soveltminen Opiskelij Kiinteistösähkösennu k- set 1 j sähköturvllisuus Ohjustekniikk j pneumtiikk Sähkömoottorisennu k- set j -litekorjukset Työprosessin hllint Hyväksytty/ täyden nettävä Ki inteistösähkösen nukset I j sähköturvllisuus I
. os käyttää sennus-, käyttö- j huolto-ohjeit j ymmärtää niiden tärkeyden j merkityksen sennustyön, sennusten j litteiden käytön j elinkren knnlt.. kerää dokumentit tlteen j luovutt ne sikklle työn vlmistuess. o os selvittää sennuskohteen dokumenteist tilluokt, litteiden kotelointiluokt j sennuspikt. os huomioid meknisen j sähköisen suojuksen vtimukset sennuksi tehdessään. os määritellä työssä trvittvt telineet j nostolitteet työturvllisuuslin vtimusten mukn, sekä vrt j käyttää sennustyössä trvittvt työ- j suojeluvälineet. * Putkitus-, johdotus- j klustustyöt Opiskelij. os vlit yleisimmät sennusjohtimet j - kpelit, sekä tietää niiden rkenteet, sllitut vetolujuudet, tivutussäteet sekä sennuslämpötilt.. os sent sähkö- j utomtiopiirustuksiss määritellyt kpelireitit. os sent j kiinnittää kpelit suunnitelmien mukisesti kpelireiteille.. os ott huomioon sennustöitä tehdessään tloudellisuuden j siksplvelun sekä toimi kust n nustehokksti.. os sent mdoitusj potentilitsusjohdotukset kytkentöineen niitä koskevien suunnitelmien mukisesti.. os toteutt kpeloinnit häiriösuojusvtimusten mukisesti. os sent j kytkeä sähkösuunnitelmn mu-.omn työn suunnittelu j suunnitelm ien tekeminen Os ohjemterilin perusteell vlit oiket trvikkeet, työklut, oiken työmenetelmän j edetä työssä johdonmukisesti..tuloksellinen j tloudellinen toimint (yrittäjyys) Os toimi ohjeiden mukn, rvioid om toimintns j tehdä vlintoj kehittääkseen toimintns. Työmenetelmien, välineiden j mterilin hllint.työmenetelm ien hllint Työskentelee ohjeen mukisin työmenetelmin j os sopeutt työmenetelmän muuttuviin olosuhteisiin..työvälíneiden j mterilin hllint Os vlit ohjeen j dokumenttien perusteell oiket mterilit j työvälineet, käyttää niitä oikein, sekä ott huomioon tekemisessä tloudellisuuden j energitehokkuuden. Työn perustn olevn tiedon hllint.piirustusten tulkitseminen Os tulkit piirustuksi piirrosmerkkien perusteell oikein j ymmärtää piirustuksen yhteyden todellisuuteen..työssä trvittvn tiedon hllint j soveltminen Os etsiä tieto eri tietolähteistä, sovelt sitä työhönsä niin, että kriittis- S äh kö se n n u ste kn i set työt Sähkösennusten työsuunnitelmien käyttö j soveltminen 2. Sähkdsen n u ste kn i set työt Putkitus-, johdotus- j klustustyöt Jkokeskussennukset 3. Teol I i su ude n kokoon p notyöt Komponentti- j kpelisennukset 4. Sähköturvllisuusvtim uksiin j ltujärjestelmiin liittyvien julkisujen käyttö j soveltminen Asennusten vrmentminen j käyttöönottotrkst m i ne n Ohjustekniikk j pneu mtiikk I 2 O os käyttää j kytkeä rj- j lähestym iskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään os käyttää ohjelmoitv logiikk j sen ohjelmointiympäristöä utomtiosennusten työsuunnitelmien käyttö j soveltminen Hydruliikk- j pneumtiikk-sennukset Säh kömoottor sen n u kset j -litekorju kset l.
kiset vlistuksen ohjus- j pistorsiklusteet sekä sennuksiin liittyvät jko-, hroitus- j vlisinpistorsit. tietää yleisimmät energisyötön ohjuksiin j vlvontoihin käytettävät kpelit sekä väyläkpelit j tietää kyseisten kpelien rkenteet sekä os sent niitä. os suojt kpelit huomioiden sennusympäristöstä iheutuvt vtimukset os tehdä kpelien kuorint-, päättämis- j kytkentätyöt sekä kpelien merkintätyöt. os käyttää sennuksiss käytettäviä työ- j erikoistyökluj oikein j turvllisesti J ko kesk ussen n u ksef Opiskelij o os sent sähkökeskukset erityyppisille sennuslustoille j sennustiloihin, tehdä johdotukset keskuksiin kotelointiluokk heikentämättä j meknisen suojuksen vtimukset täyttäen j kytkeä keskukseen liittyvät johtimet, johdot j kpelit.. os tehdä trvittvi lisäyksiä j muutoksi klustukseen ohjeiden mukisesti sekä keskussennuksiin liittyvät merkinnät. Teollisuuden kokoonpnotvöt ten vlintojen kutt svutt työssä kulloinkin trvittvn ltutvoitteen. Elinikäisen oppimisen vintidot.terveyden, turvllisuuden j toimintkyvyn huomioon ottminen Asennoituu myönteisesti ohjeisiin j turvlliseen toimintn, välttää riskejä, noudtt ohjeit, käyttää oikein suojimi j työvälineitä sekä os pitää välineistöä kunnoss j tekee ilmoitukset puutteist..oppiminen j ongelmnrtkisu Oppii näkemään oppimísess ongelmtilnteet niin, että os etsiä niihin oiken menetelmän selviytymiseen niistä..vuorovikutus j yhteistvö Ott huomioon työyhteisön ohjeistuksen, kykenee yhteistyöhön ympäristönsä eri sidosryhmien knss j neuvottelee innovtiivisesti toiminnn kehittämisestä..ammttietiikk Käyttäytyy sillisesi, noudtt työikoj j neuvottelee mhdol lisíst poikkem ist työyhteisön ohjeistuksen pu itteiss. 2 3 4 5 6 os lti pää- j ohjusvirtkvion, sekä sent j käyttöönott 1-nopeus j 2- nopeusmoottorilähdöt os lti pää- j ohjusvirtkvion, sekä sent j käyttöönott suunnnvihto- j Y/Dmoottorilähdöt os lti pää- j ohjusvirtkvion, sekä sent j käyttöönott, pehmo- j tjuusmuuttjkäyttöiset moottoritähdöt moottorikäyttöjen trvitsemn ylikuormitus- j oikosulku-suojuksen peritteet tuntee oikosulkumoottorin toimintperitteen, rkenteen, kytkennät j huollon * komponetti- j kpelisennukset sähkölitteiden korjuksen peritteet Opiskelij / tutkinnon suorittj o tuntee eri tyyppisten kokoonpnoteollisuuksien komponentit. os vlit yleisimmät sennu met 7 käyttöö nottom ittu kset
kpelit, sekä tietää niiden rkenteet, sllitut vetolujuudet, tivutussäteet sekä sennus- j käyttölämpötilt. os sent kokoonpnopiirustusten, pää- j piirikvioiden sekä kytkentätulukoiden vull oiket klusteet, kpelireitti-, putkitus- j kpelimterilit j muut kokoonpnoon liittyvät trvikkeet. os sent j kiinnittää johtimet j kpelit kpelireitteihin suunnitelmien mukn. os ott huomioon sennustöitä tehdessään tloudellisuuden j siksplvelun sekä toimi kustnnustietoisesti. os mitoitt, kuori j sent keskus ym. kokoonpnoon liittyvät johtimet * Säh kömoottori- releohjus j logiikkohjussennukset Opiskelij. os lti pää- j ohjusvirtkvion 1-nopeus-, 2- nopeus-, suunnnvihto-, Y/D-, pehmo- j tjuusmuuttjkäyttöiseen moottorilähtöön. os sent vlmiiden kuvien vull 1-nopeus-, 2- nopeus-, suunnnvihto-, Y/D-, pehmo- j tjuusmuuttjkäyttöisen moottorin. os käyttää ohjelmoitv logiikk j sen ohjelmointiympäristöä 1 -nopeus-, 2- nopeus-, suunnnvihto-, Y/D-, pehmo- j tjuusmuuttjkäyttöistä moottori sentessn
os käyttää j kytkeä rfi- j lähestymiskytkimiä em. kytkentöjä tehdessään tuntee oikosulkumoottorin toim intperitteen, rkenteen j kytkennät tuntee moottorien meknisen sennuksen j huollon. tietää moottorikäyttöjen trvitsemn ylikuormitus- j oikosu lku-suoj uksen peritteet j os vrmist suojlitteiden sopivuuden j säätää suojlitteet oikein moottorin kilpirvon j kirjllisen pumterilin tietojen vull * Hydruliikk- j pneumtiikk-sennukset Opiskelij o tietää pineilmn tuottmisen j siirtämisen peritteet j ym päristövikutukset.. osperuskomponenttien, kuten ohjusventtiilin j sylinterin rkenteet j toimintperitteet sekä niiden sennus-, säätö- j ohjustvt.. os luke hydruliikk- j pneu mtiikkkvioit. os tehdä hydruliikk- j p neu m ti i kkjä rjestel m ien sennus-, käyntiinjo-, huoltoj korjustehtäviä.. os selvittää järjestelmän toiminttvn kvioiden vull. o os kvioist selvittää työliikerdt, säätöjen vikutukset j etsiä toiminthäiriöiden syitä viktilnteiss j tehdä t rvittvi korjustoimenpiteitä. os tehdä venttiileihin liittyviä yksinkertisi ohjuksi j säätöjä, kuten toimisuunnn muutoksen. Säh kötu rvll isu usvtim uksiin j ltujärjestelmiin liittyvien julkisujen käyttö j soveltminen
Opiskelij. os etsiä säädöksistä (lit, setukset, ministeriöiden määräykset j päätökset sekä stndrdit) l koskevi tietoj.. os tulkit j piirtää sennuspiirustuksi sekä pää- j piirikvioit. os tulkit kokoonpnopiirustuksi sekä keskusten kojeluetteloit sekä lisätä niihin työn ikn syntyneet mhdolliset muutokset. os käyttää myös voimssolevien määräysten j stndrdien (esim. SFS 6000) j sähköturvllisuustutkinto 2:een liittyviä julkisuj trvitsemns tiedon hnkkimiseen. tunteeltujärjestelmien trkoituksen j peritteen.. os toimi sähköturvllisuustoimintohjeen mukisesti kuten esim. sähköln mmtilliseen koulutukseen Henkilö- j Yritysrviointi SETI Oy:n julkisemn sähköturvllisuustoim i ntohjeen mukisesti. os trvikkeiden vlintoj tehdessään toimi ympäristötietoisesti, mterili- j energitehokksti Asennusten vrmentminen j käyttöönottotrkstm i nen Opiskelij o tietääsähkösennusten yhteydessä tehtävän omn työn vrmentmisen tärkeyden j merkityksen koko sennustyön ikn ennen sennustöiden tiljlle luovuttmist. os tehdä SFS 6000 stndrdin mukisen käyttöönottotrkstuksen. os täyttää kohdett vrten lditut käyttöönottotrkstuspöytäkirit i lisä-
tä sennuspiirustuksiin trkstuksien ti työn tekemisen ikn ilmenneet muutokset. os nt vlmistuneen sähkösennustyön käytön opstuksen Säh kökäyttöisten pienkoneiden korjminen Opiskelij. os huolt j korjt yleisimpiä sähkötyökluj j sähkökäyttöisiä kulutuskojeit, kuten pistorsiliitännäiset käsityöklut, sähkölämmittimet, kiukt j liedet. os hyödyntää litekorjuksen vuksi ldittuj oppit j muut mterili 2.1.3 Sähkö- j energitekniikk, 30 osp ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT 1. Kuvus osmisen tunnustmisen toteuttmisest Toteutus käytännössä Tämän perusteell opiskelij voi hke osmisen tunnustmist o ikisempi työskentely ln työtehtävissä o ikisemmist ln opinnoist Tutkinnon osn rvioinnist vstv opettj tekee osmisen tunnistmisen j tunnustmisen. Hän hstttelee opiskelij olemss olevn osmisen selvittämiseksi. Trvittess opiskelijlle nnetn mhdollisuus näyttää vdittv osminen. Opettj tekee osmisen tunnustmispäätöksen j kirj rviointipäätöksen Wilmn. 2. Oppimisen rviointi Oppímisen rvioinnin suunnitelmt (seurntkohteet) on ldittu erillisinä. Tässä tutkinnon osss ei ole os-lueit. Opettj kirj oppimisen seurntkohteiden rviointipäätöksen tutkinnonosittin / os-lueittin Wilmn ennen opiskelijn osmisen rviointi. 3. Työssäoppimisen /työpikll tphtuvn Työssäoppim isen toteutu ksen seurntkohteet määritetään opiskelijkohtisestitutkinnon osn oppimisen seurntkohteist (HOPS). mikäli niitä ei
ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT opiskelun rviointi Toteutus käytännössä ole määritetty vlm iiksi Oppim isen tvoitteevseurntkohteet käydään yhdessä läpi työpikkohjjn, opiskelijn j opettjn knss työssäoppimisest sovittess sekä trkemmin vielä työpikll opiskelijn työssäoppimisen sopimuksen llekirjoitustilnteess. Opiskel ij ohjv työpi kkoh jj käy o pis kel ij n knss kesku stel u työssäoppimisen ikn oppimisen seurntkohteiden mukisest oppimisest. Työssäoppim ist ohjv opettj vrm ist opiskel ijn oppim isen työpikkohjjlt. Arvioíntipäätös on opettjn j työpikkohjjn yhdessä tekemä. Opettj merkitsee oppim isen rviointipäätöksen Wilmn. 4. Ammttiosmisen näyttö Ammttiosmisen näytön kuvus j toteutus Tutkinnon osn mmttiosmisen osminen osoitetn Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvus näytöstä Opiskelij osoitt osmisens mmttiosmisen näytössä tekemällä soveltuvn sähkösennu ksen. Näyttö sovitn työpikkkohtisesti. Työtä tehdään siinä ljuudess, että osoitettv osminen vst kttvstitutkinnon perusteiss määrättyjä mmttititovtimuksi, rvioinnin kohteit j kriteereitä. Ammttiosmisen näytön toteutus voi oll HOPS:n mukn yksilöllinen Ammttiosmisen näyttöä voidn jtk toisess työpikss/työkohteess ti m mtill isess peruskoulutu ksess koulutuksen järjestäjän osoittmss muuss pikss niin, että osmisen osoittmisen kttvuus vrmistuu. Ammttiosmisen näyttö osoitetn yhdessä näytössä. Osminen voidn osoitt mmttititokilpiluiss Arviointikeskustelu Arvosnsnst päättäminen j dokumentointi 5. Muu osmisen rviointi Tämän tutkinnon osn mmttiosmisen näyttö rvioidn rviointikeskusteluss, johon osllistuvt opiskelij, työpíkkohjj (näyttö työpikll) j opettj(t). Opiskelij tekee itservioinnin osmisestn kriteereiden perustell. Opettj kirj rviointiin osllistuvien ospuolten rvioinnit Wilmn. Ammttiosmisen näytön rvosnn päättävät opettjt j työelämän edustjt (näyttö työpikll) pääsääntöisesti yhdessä toim ikunnn päätöksen mukisesti. Opettj kirj mmttiosm isen näytön rvioinnin perustelut rviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osn ei ole suunniteltu muut osmisen rviointi 6. Tutkinnon osn rvosnst päättäminen Tutkinnon osn rvosn muodostuu mmttiosmisen näytöstä
ARVIOINNIN KES. KEISET ASIAT Toteutus käytännössä Ammttiosmisen näytön rvosn on tutkinnon osn osmisen rvosn. Ammttiosmisen näytön rvioinut opettj kirj tutkinnon osn rviointipäätöksen Wilmn khden viikon kuluess rvioinnin suorittmisest. Arvioinn in perustelut kirjtn m mttiosm isen näytön rvioin ni n yhteydessä. Oppimisen etenemisen seurnt Sähkö- j utomtiotekniikn perusosminen (1 I 1), sekä Sähkö j utomtiosennusten (121) pitää oll suoritettuin. Oppimisympäristö: Pääosin sähköosston teori- j työluokss, soveltvin osin sikstyökohteiss j työssäoppim ispikoiss. Menetelmät: Teori/oppikirjt sekä työsli opintoj Am mttititovtim u kset Opiskeltv sisältö/ Oppimisen seurntkohteeu Sähkön tuotnto j siirto Opiskelij: o tieiää, kuink sähkön tuotnnon on toteutettu Suomess j mitä eri voimlitostyyppejä siinä kä etään o tietäävltkunnllisen sähkönj kelun p eritteenj eri siirto- j jkelujännitteet o tietää sähkön siirto-j j keluverkois s käytettävät pääkomponentit. os selvittää sähkön siirron voimlitokselt kuluttjlle. Sähköpiirustusten, sähköselityksen, sennus- je käyttöohjeiden hllint j käyttö Opiskelij: tuntee eri rkennusten sähkösennuksiss käytettävät yleisimmät sähköpiirrosmerkit. os luke sähköpiirus- Sähkön tuotnto-j s rto j pienverkostosennukset (<l kv) Ki i nte i stö n säh köse n - nukset 2 Sähköurkointi Työprosessin hllint Omn työn suunnittelu j suunnitelmien tekeminen Os ohjemterilin perusteell vlit oiket trvikkeet, työklut, oiken työmenetelmän j edetä työssä johdonmukisesti. Tuloksellinen j tloudellinen toimint (yrittäjyys) Os toimi ohjeiden mukn, rvioid om toimintns j tehdä vlintoj kehittääkseen toimintns. Hyvä ksytty/ täydennettävä Sähkön tuotnto- j siirto j pie nverkostosen n u kset (<r kv) Arviointi I o sähkön tuotnto j siirto Arviointiz o Pienjänniteverkostosennustyöt (<1kV) Ki inteistönsähkösen nu kset 2 Arviointi I o Sähköpiirustusten,sähkötyöselityksen, sennus- j käyttöohjeiden hllint j käyttö Vlistustekniiknosminen j vlistussennukset Litesennukset Jkokeskussennukset j mittrointi Kiinteistöjensähkösennustyöt
tuksi siten, että þseisen työn tekeminen mhdollistuu itsenäisesti ti pienellä opstuksell os luke j sovelt sähköselostust os luke j ärj estelmäkohtisi ohjeit j toimi niiden mukn os tulkit sempiirroksi, järjestelmäkvioit, liteluetteloit j sähköselostuksi sekä tehdä niihin työn ikn syntyneet mhdolliset muutokset os lti pienimuotoisest kohteest työsuunnitelmn, jonk perusteell työ voidn toteutt os tehdä sähköpiirustuksiin muutosmerkinnät oikeill piirrosmerkeillä os luke sennusohj eit j niiden perusteell sent sekä lg tkeä eri j ärj estelmien sähkölitteit verkkoon os nt kä ön opstuksen sikklle kä - töohjeit pun käyttäen. Työmenetelmien, välineiden j mterilin hllint Työmenetelmien hllint Työskentelee ohjeen mukisin työmenetelmin j os sopeutt työmenetelmän muuttuviin olosuhteisiin. Työvälineiden j mterilin hllint Os vlit ohjeen j dokumenttien perusteell oiket mterilit j työvälineet, käyttää niitä oikein, sekä ott huomioon tekemisessä tloudellisuuden j energitehokku uden. Arviointi 2 Sähkölämmityssennukset Sähköurkointi Arviointi I e Työmtoiminnot j yleiset sopimusehdot Arviointi 2 o Vinetsintä j kunnosspito o Järjestelmien koestus- j testustyöt, työn luovutus j käytön opstus Vlistustekniikn osm - nen vl stussennukset Opiskelij:. tunteevlistustekniikn perusteist vlistusvoimkkuuden tuntee yleisimmät vlonlähteet, niiden värilämpötilt, värisävyt j liitäntälitteet o tuntee eriliset vlisinrkenteet j os vlit kuhunkin rkenteeseen sopivn vlonlähteen tiedost energin säästön merkityksen vlistuksen suunnitteluss j sennuksiss. os sent eriliset pint- j uppovlisimet vlisinvlmi stj n ohieiden vull oikein Työn perustn olevn tiedon hllint Piirustusten tulkitseminen Os tulkit piirustuksi piirrosmerkkien perusteell oikein j ymmärtää piirustuksen yhteyden todellisu uteen. Työssä trvittvn tiedon hllint j soveltminen Os etsiä tieto eri tietolähteistä, sovelt sitä työhönsä niin, että kriittisten vlintojen kutt svutt työssä kulloinkin trvittvn ltutvoitteen.
huomioiden vlisimen sennussennon j kotelointiluokn tilluokituksen vtimusten mukn os ott huomioon vlisimien huollolle setettvt vtimukset os sent vlistuksen ohj ukseen trkoitetut komponentit kuten esim. k kimet, pinikkeet. Säh kölämmityssenn u kset Opiskelij:. tuntee eri sähkölämmitysmuotoj en toimintpentf eet j s ähkö lämmi - tys sennuksi koskevt kohdt ser russtndrdist. os tunnist sähkölämmityksen iheuttmn mhdollisen plovrn j sen perusteell os rvioid lämmittimen soveltuvuuden ko. pikkn. os sent vlmistjien sennusohj eiden mukn esim. ptterilämmityksen, lttilämmityksen, kttolämmityksen, sttolämmityksen, sulnpitolämmityksen, sähkökttiln j sähkövstuksill lämmitettävän vesivrjrt. os mitoitt sähkölämmityksen tehontrpeen pienehköön tiln j vlit siihen sopivn lämmitysrtkisun. os sent eri lämmitysmuodoille trkoitetut lämmönsäätöj ärj estelmät o ymmärtää lämpötiln pudotuksen vikutuksen energin säästössä. Elinikäisen opp m sen vint dot Terveyden, tu rvllisuuden j toimintkyvyn huomioon ottminen Asen noituu myönteisesti ohjeisiin j turvlliseen toimintn, välttää riskejä, noudtt ohjeit, käyttää oikein suojimi j työvälineitä sekä os pitää välineistöä kunnoss j tekee ilmoitukset pu utteist. Oppiminen j ongelmn rtkisu Oppii näkemään opprmrsess ongelmtilnteet niin, että os etsiä niihin oiken menetelmän selviytymiseen niistä. Vuorovikutus j yhteistyö Ott huomioon työyhteisön ohjeistu ksen, kykenee yhteistyöhön ympäristönsä eri sidosryhmien knss j neuvottelee innovtiivisesti toiminnn kehittämisestä.. Ammttietiikk Käyttäytyy sillisesi, noudtt työikoj j neuvottelee mhdollisist poikkemist työyhteisön ohjeistuksen puitteiss. Litesennukset Opiskelij: o os luke sähkölitteen rvokilvestä ti sennusoh-
jeest oler riset tiedot j päätellä sen perusteell litteen soveltuvuuden sennettvnpikkn os määritellä litteen tehon perusteell pienitehoisten litteiden ryhmäjohdot j suojlitteet os sent litteille vdittvt turvlitteet kuten esim. turvkytkimen, hätäpysäyttimen tms. os tehdä liteser ruksille tyypilliset johtotiet j sent johdot esteettisesti sopivll tvll tuntee eri kotelointiluokt j os käyttää sopivi tiivisteitä kpeleiden läpivienneissä. Jkokeskussen n u kset mittrointi Opiskelij: o tuntee j os ott huomioon sennustyössään voimssolevn j kokeskusstndrdin vtimukset j kokeskuksien rkenteest, sij oituksest j johtojen liittämisestä jkokeskuksiin o tunteeerijkokeskusrkenteet kuten kehikko-, koteloj kerurokeskukset. os tehdäjohtojenj kpeleiden läpiviennit kotelointiluokk heikentämättä. os tehdä trvittvt lisärei' itykset lisättäville komponenteille keskuksen knteen, sennuslevyihin tms. oikeit työkluj käftäen o os lisätä keskuksen sisälle tw ittv I komp onentit vl - mistj ien sennusohj eit noudtten. os tehdä keskuksien sisäisen johdotuksen siististi oikeit johtoreittejä kä täen. os kytkeäjohdotj kpelit keskukseen oikeit työvälineitä j -menetelmiä käyttäen o os sent omkotitlo-, pri- i rivitlon sähköläm-
mityksen ohjukseen trkoitetut kpelit j þrtkeä ne keskukseen os sent suornj epäsuorn mittuskytkennän keskukseen tuntee virtmuuntj ien muuntosuhteet j trkkuus - luokt os tehdä keskusten komponenttien merkinnät sennuksi vstviksi j tehdä Írv ittv t ko g' uks et p iirus - tuksiin. Työmtoiminnot j yleiset sop musehdot Opiskelij: o tietääsähköurkointiin liittyvän työ- j sähkötyöturvlli suusorgni stion työmll o tietääsähkösentjn, kärkimiehen j projektinhoitjn tehtävät sähköistysprojektiss o tietää työmll toimivt muut urkoitsijt kuten pääurkoitsijn, eri lurkoitsijt kuten esim. LVl-urkoitsijn o tuntee omn semns työpikll j os kysyä trvittess neuvo smns ohjeistuksen mukn o os sosilisess toimirurssn otten huomioon muiden urkoitsijoiden vtimukset j trpeet. os käyttäytyä sillisesti j sovittelevsti hoitessn sioit muiden urkoitsij oiden edustjien knss o tietää työmn puhtnpidon merkityksen työturvllisuudess j os toimi pääurkoitsijn vtimusten mukn o tietää yleisten sopimusehtojen YSE 98 sisällöt soveltuvin osin j os toimi niissä esitettyjen
vtimusten mukn. Vinetsintä j kunnossp to Opiskelij: o tunnist villisen sähkölitteen ti sennuksen osn j os ilmoitt siitä käytössä olevn ilmoituskäytännön muki sesti. os informoid sikst villisest sähkölitteest ti sennuksest j esittää siitä korj ustoimenpide-ehdotuksen. os hhmott vin luonteen j os sen perusteell vlit vinetsintämenetelmän. os sovelt sähkötekniikn perusteiss opittuj sioit j jtell loogisesti vinetsinnän yhteydessä. os käyttää vinetsinnässä oikeit mittlitteit j mitt niillä turvllisesti mittlitteen käyttöohjeen mukisesti o os tulkit mittustuloksi j päätellä niiden perusteell sähkölitteen ti -sennuksen kunnon. os erott sähkölitteen ti -ser ruksen osn luotettvsti sähköverkost korjust ti huolto vrten j os ilmoitt siitä sinomisille thoille tunteekunnosspitotöiden turvllisuusvtimukset. tuntee sähköisen tlotekniikn ylläpito-ohj eet j os tulkit niistä sähkölitteille setetut huoltovälit. os huolt sähkölitteen oikeit työmenetelmiä, työkluj, trvikkeit j ineit käyttäen. Järiestelmien koestus- j testustyöt, työn luovutus i käytön opstus
Opiskelij: o tietää sentmns sähkölittei ston käyttöönottoon liittyvät työt j tietää käyttöönoton merkityksen toimivn lopputuloksen iknsmiseksi. os testt erijärjestelmien toimivuuden. os selvittää sentmns sähkölitteiston käytönj os nt käytönopstuksen sikklle. Ki i nteistöjen säh kösennustyöt Opiskelij:. os sent sähkösennuksiss kä ettävät tyypilliset johtotiet kuten kpelihyll, vlisinripustuskiskot, johtoknvt, johtokourut j sähkölistt. ostoteuttjohdotukset j kpelointisennukset emc-suojuksen vtimll tvll j tietää johdotuksiss j kpeloinneiss esiintyvän emc- suojuksen merkityksen o tuntee erijohtoteille tyypilliset rtkisut emcsuojuksen toteuttmiseksi j os toteutt sennukset niiden mukisesti. tuntee yleisesti käytössä olevt eriliset putki- j johtotyypit. os ott huomioon eri mterilien vikutukset putkien j johtojen sennettvuuteen j os sent ne vlmistjn ntmien ohjeiden mukn eri sennuspikkoihin kuten pint-, uppo- j m- j vesistösennuksiin. os siistin j tloudellisen sennustvn otten