Fortum Environmental Construction Oy:n Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen vesipäästön mallintaminen

L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 6 3 6 9 2 2-4 FORTUM OYJ Fortum Environmental Construction Oy:n Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen vesipäästön mallintaminen Kai Rasmus, Joose Mykkänen & Antti Lindfors 5.6.2018

[1] 06 2018-06-05 Lopullinen versio KR AL MK Rev. Pvm Kuvaus Laatinut Tarkistanut Hyväksynyt Luode Consulting Oy Raportin otsikko Fortum Environmental Construction Oy:n Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen vesipäästön mallintaminen Tilaaja : Fortum Oyj Tilaajan edustaja Toteuttaja : : Minna Ruokolainen Luode Consulting Oy Dokumentti: Pori_mallitulokset_Luode_05062018.docx Toteuttajan edustaja : Joose Mykkänen Rev. 06 Raportin otsikko Yyterin laiturivaihtoehtojen selvitys - mallitulokset Versio Laatija Pvm Kuvaus Tarkistettu Hyväksytty 01 Kai Rasmus 27.4.2018 Alustava luonnos 02 Joose Mykkänen 9.5.2018 Täydennetty luonnos kommenteille 03 Joose Mykkänen 14.5.2018 Kommentit korjattu 04 Joose Mykkänen 24.5.2018 Täydennetty luonnos kommenteille 05 Joose Mykkänen 31.5.2018 Kommentit korjattu 06 Joose Mykkänen 5.6.2018 Lopullinen versio Antti Lindfors Mikko Kiirikki

[2] Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 2.1 Mallikuvaus... 3 2.1.1 Yleistä... 3 2.1.2 Laskentahila ja syvyysmalli... 3 2.1.3 Mallinnettavat jaksot... 4 2.1.4 Mallin pakotteet, reunaehdot ja lähtöarvot... 4 2.1.5 Mallin kalibrointi... 6 2.2 Mallinnettavat jäteveden purkuvaihtoehdot... 6 3 Tulokset... 8 3.1 Jokivesien virtaama ja leviäminen puhdistetun jäteveden purkualueille... 8 3.2 Puhdistetun jäteveden purkamisen vaikutus merialueen suolapitoisuuteen... 10 3.2.1 Suolapitoisuuden vaihtelu nykytilassa... 10 3.2.2 Suolapitoisuuden muutos puhdistetun jäteveden eri purkuvaihtoehdoilla... 10 3.3 Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien vaikutukset merialueella eri purkuvaihtoehdoilla... 22 3.3.1 Puhdistetun jäteveden mukana leviävien aineiden pitoisuudet merivedessä... 22 3.3.2 Puhdistetun jäteveden leviämisalue eri purkuvaihtoehdoilla... 23 3.4 Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen ja Venatorin puhdistettujen jätevesien yhteisvaikutukset 28 3.5 Jätevesien purkamisen lopettamisen jälkeen nähtävä jätevesipitoisuuden laimeneminen merivedessä... 33 4 Yhteenveto ja johtopäätökset... 36 Liite 1. Kuvaajat puhdistetun jäteveden sisältämien aineiden maksimipitoisuudesta merialueella mallinnetuilla talvi- ja kesäjaksoilla... 37

[3] 1 Johdanto Fortum Environmental Construction Oy on hakenut ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta (ESAVI) Mäntyluotoon sijoitettavalle jätteenkäsittelylaitokselle. Uuden luvan hakemista varten laitoksen käsiteltyjen jätevesien vaikutuksia tarkastellaan aikaisempaa tarkemmin perustuen tässä raportissa esitettyihin vesistömallinnuksen tuloksiin. Mallinnus tehtiin kahdelle vaihtoehtoiselle purkupisteelle, jotka ovat satama-allas ja Karhuluodon edusta. Molemmissa purkupisteissä tarkasteltiin tilannetta talviolosuhteissa sekä kesäolosuhteissa huomioiden merialueen kerrostuneisuuden. Mallin tulosten perusteella vertaillaan eri purkuvaihtoehtoja ja arvioidaan niihin purettujen käsiteltyjen jätevesien vaikutusalueen laajuutta ja vaikutuksen voimakkuutta vastaanottavassa vesistössä. Työn tavoitteena on löytää mallituloksien vertailulla merialuetta vähiten kuormittava vaihtoehto puhdistettujen jätevesien purkupisteen sijainnille. 2 Menetelmät 2.1 Mallikuvaus 2.1.1 Yleistä Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitokselta mereen purettavien jätevesien mallinnuksessa käytettiin Delft3D mallinnuspakettia, joka on luonnonolosuhteisiin rannikko-, estuaari- ja jokiympäristöihin kehitetty ohjelmisto veden fysikaalisten ominaisuuksien laskemiseen. Ohjelmisto laskee mallin reunaehtojen ja fysikaalisten pakotteiden mukaan vesialueen virtausnopeudet, pinnankorkeuden, aallonkorkeuden, lämpötilan, suolaisuuden, sekä erilaisten aineiden advektion. Tarkemmat yksityiskohdat käytetystä mallista löytyy oheisen linkin kautta: https://www.deltares.nl/en/software/delft3d-4-suite/ 2.1.2 Laskentahila ja syvyysmalli Kuva 1. Mallin laskentahila (oikea) ja suurennus jäteveden purkuaukkojen suunnitelluista alueista, jossa hilakokoa on tihennetty. Mallinnuksessa käytettiin suorakulmaista laskentahilaa (kuva 1), jossa oli yhteensä 191 x 147 laskentaruutua. Mallinnettava alue kattoi mallinnuksen varsinaisen kohdealueen lisäksi riittävän laajan

[4] alueen avomerta, jotta merialueen virtaukset saadaan simuloitua vaihtuvissa tuuli- ja meriveden pinnankorkeuden olosuhteissa. Laskentahilan tarkkuutta tihennettiin suunniteltujen jäteveden purkuaukkojen alueella. Hilakoko oli tiheimmillään purkuaukoilla noin 3,5 m kasvaen avomerta kohden. Suurimmillaan hilakoko oli noin 1000 m mallin Selkämereen liittävällä avoimella reunalla. Syvyysmalli (kuva 2) tehtiin yhdistämällä liikenneviraston avoin syvyysaineisto sekä sataman syvyysaineisto. Syvyyssuunnassa laskentahila on jaettu kymmeneen kerrokseen joiden paksuus on 10 % solun syvyydestä. Kun koko mallialue jaetaan kymmeneen tasapaksuun kerrokseen, vaihtelee kerroksen paksuus noin 0.1 metrin ja 4,5 metrin välillä. Tämä ns. sigma-kerrosmalli tuottaa yhtenäiset pinta- ja pohjakerrokset parantaen virtausmallin tarkkuutta. Kuva 2. Malliskenaarioissa käytetty syvyysmalli koko mallialueella (vasen) sekä tarkennettuna esitettynä jätevesien suunniteltujen purkuaukkojen alueella (oikea). 2.1.3 Mallinnettavat jaksot Mallinnettaviksi jaksoiksi valittiin vastaanottavan meriveden eri kerrostuneisuusolosuhteita kuvaavat jaksot. Voimakkaan lämpötilakerrostuneisuuden jaksoksi valittiin elokuu 2016 ja heikon kerrostuneisuuden jaksoksi talvikuukausi helmikuu 2016. Lämpötilakerrostuneisuuden lisäksi merialueen kerrostuneisuuteen vaikuttaa myös Kokemäenjoen jokivedet, jotka leviävät pääasiassa pintakerroksessa sekoittuen hiljalleen meriveteen. 2.1.4 Mallin pakotteet, reunaehdot ja lähtöarvot Virtausmallissa oli kolme laskentahilan Selkämereen liittävää reunaa (kuva 1) ja vedenvaihtoa laskentahilan sekä Selkämeren välillä pakotettiin meriveden pinnankorkeuden ja tuulen ajamien virtausten mukaan. Mallin pohjoista ja läntistä reunaa ohjattiin vedenkorkeusaineistolla, joka laskettiin Rauman ja Kaskisten mareografidatasta. Meriveden pinnankorkeuden vaihtelua mallinnetuilla jaksoilla havainnollistetaan kuvassa 3. Mallin eteläreunalle asetettiin virtausreunaehto, joka on myös laskettu Rauman ja Kaskisten mareografidatan mukaan. Virtaussuunta määräytyi merenpinnan kaltevuuden mukaan, etelänsuuntainen virtaus vallitsi kallistuksen ollessa etelään päin ja vastaavasti pohjoisen suuntainen virtaus vallitsi kallistuksen ollessa pohjoiseen päin. Selkämeren yleiset virtausolosuhteet huomioidaan mallissa siten meriveden pinnankorkeuden muutoksien ja tuulen ajamien virtausten mukaan. Mallin selkämereen liittävien reunojen lisäksi merialueen vedenvaihtoon keskeisesti vaikuttava tekijä on Kokemäenjoen virtaama (kuva 4), joka asetettiin malliin virtaamareunaehtona.

[5] Pintakerroksen virtauksiin avovesikaudella voimakkaasti vaikuttava tuulen nopeus- ja suunta-aineisto ladattiin Tahkoluodon sääaseman aineistoista (kuva 5). Pintakerroksen virtauksia pakotettiin mallinnetulla elokuun jaksolla. Talviolosuhteita kuvaavan helmikuun jaksolla merialue oletettiin jääpeitteiseksi, joten tuuli jätettiin pois pakotteista. Lämpötilamallia varten Tahkoluodon havaintoasemalta ladattiin tuuliaineiston lisäksi myös ilman lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja pilvisyys. Kuva 3. Meriveden pinnankorkeuden vaihtelu mallinnetulla talvijaksolla (vasen) ja kesäjaksolla (oikea). Havainnot on ladattu Ilmatieteen laitoksen Mäntyluodon mareografin aineistoista. Kuva 4. Kokemäenjoen virtaama (Harjavalta, SYKE). Kuva 5. Mallinnetun kesäjakson tuulihavainnot ladattuna ilmatieteen laitoksen Tahkoluodon havaintoaseman aineistoista.

[6] Merialueen kerrostuneisuusrakenteeseen vaikuttavat suolapitoisuuden ja lämpötilan lähtöarvot ladattiin ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta mallinnetuille talvi- ja kesäjaksoille. Vastaavasti myös vedenvaihtoon mallin ja Selkämeren välisellä reunalla vaikuttavat suolapitoisuuden ja lämpötilan aikasarjat ladattiin Hertta-tietokannasta. Kokemäenjoen vesi oletettiin makeaksi vedeksi ja jokiveden lämpötilaaikasarja ladattiin Hertta-tietokannasta. 2.1.5 Mallin kalibrointi Mallinnetun merialueen virtausolosuhteista ei ole saatavilla virtausmittausaineistoja, joten mallin kalibrointi tehtiin vedenlaatuhavaintojen ja satelliittikuvien mukaan. Vertaamalla merialueen havaintopisteiden kohdalla mitattuja ja mallinnettuja suolapitoisuuksia, tarkistettiin mallin toistavan mittauksissa havaitut estuaarialueen virtausolosuhteet, jokiveden leviämisen, meriveden sisäänvirtauksen sekä yleisen kerrostuneisuusrakenteen tyydyttävällä tarkkuudella. Lisäksi mallinnetun jokivesien leviämisalueen havaittiin vastaavan hyvin alueen satelliittikuvissa näkyvää jokivesien leviämisaluetta (kuvat 8 ja 9), mikä osoittaa mallin toistavan alueen yleiset virtausolosuhteet hyvällä tarkkuudella. 2.2 Mallinnettavat jäteveden purkuvaihtoehdot Mallinnetut skenaariot: Kontrollitilanne Nykytila, sisältää Venatorin mereen purettavat jätevedet (vakiovirtaama 200 l/s, suolapitoisuus 9 (laskettuna sulfaattipitoisuuden 4830 mg/l ja kloridipitoisuuden 149 mg/l mukaan), lämpötila talvijaksolla 5 o C ja kesäjaksolla 15 o C) VE1 SATAMAN PURKUPISTE, purkuaukko syvyydellä 6 m (kuva 6) Kontrollitilanne + Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien purku vakiovirtaamalla 5 l/s, jäteveden suolapitoisuus on laskettu kloridipitoisuuden mukaan (taulukko 1), jäteveden lämpötila talvijaksolla 10 o C ja kesäjaksolla 20 o C VE2 KARHULUODON PURKUPISTE, purkuaukko syvyydellä 5 m (kuva 6) Kontrollitilanne + Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien purku vakiovirtaamalla 5 l/s, jäteveden suolapitoisuus on laskettu kloridipitoisuuden mukaan (taulukko 1), jäteveden lämpötila talvijaksolla 10 o C ja kesäjaksolla 20 o C

[7] Kuva 6. Suunnitellut puhdistetun jäteveden purkupisteet VE1 (satama) ja VE2 (Karhuluoto) sekä tämän vieressä sijaitseva Venatorin purkupiste. Karttakuvassa esitetään myös vedenlaadun tarkkailupisteet POME058, POME210, POME220 ja POME265 sekä pisteet Eteläselkä, Reposaari ja Yyteri, joiden kohdalta tarkastellaan myös mallinnettuja vedenlaadun aikasarjoja. Taulukko 1. Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen puhdistetun jäteveden ominaisuudet. Vuosikuormitus vastaa 155 000 m 3 /a jätevesimäärää. Parametri Enimmäispitoisuus Kuormitus [mg/l] [kg/a] As 0,01 2 Sb 0,05 8 Hg 0,001 0,2 Cd 0,01 2 Cr 0,01 2 Cu 0,05 8 Pb 0,05 8 Mo 0,40 60 Ni 0,05 8 Zn 0,10 8 Tot. P 0,25 40 Tot. N 50 8 000 Sulfaatti 2 500 390 000 Kloridi 80 000 12 000 000 Fluoridi 100 20 000 Bromidi 1 300 200 000 Kiintoaines 50 8 000

[8] 3 Tulokset 3.1 Jokivesien virtaama ja leviäminen puhdistetun jäteveden purkualueille Mallitulokset osoittavat pääosan Kokemäenjoen virtaamasta purkautuvan pengertien silta-aukosta Eteläselälle ja edelleen sataman aallonmurtajien välistä avomerelle päin. Estuaarivyöhykkeelle tyypilliseen tapaan virtaussuunta silta-aukossa kuitenkin vaihtelee salmessa vallitsevana olevan jokivesivirtaaman sekä hetkellisesti avomeren suunnasta meriveden pinnankorkeuden nousun sekä voimakkaiden tuulitilanteiden yhteydessä sisään työntyvän merivesivirtaaman välillä (kuva 7). Mallinnetulla talvijaksolla keskimääräinen Kokemäenjoen virtaama oli 664 m 3 /s ja pengertien silta-aukon keskimääräinen virtaama 500 m 3 /s suuntautuen ulosvirtauksena Eteläselän suuntaan. Talvijakson jokivirtaamasta purkautui siten 75 % siltaaukosta Eteläselän suuntaan. Kesäjaksolla puolestaan 71 % jokivirtaamasta purkautui silta-aukosta Eteläselän suuntaan Kokemäenjoen keskimääräisen virtaaman ollessa 489 m 3 /s ja silta-aukon keskimääräisen virtaaman ollessa 350 m 3 /s Eteläselän suuntaan. Kuva 7. Kokemäenjoen virtaama sekä virtaama pääasiassa jokivesien täyttämältä Kolpanlahdelta Eteläselälle pengertien silta-aukosta. Negatiivinen virtaama osoittaa ulosvirtausta Eteläselän suuntaan ja positiivinen virtaama sisäänvirtausta Kolpanlahden suuntaan.

[9] Kuva 8. Oikeavärikuva Mäntyluodon alueelta 27.8.2016 (Alkuperäinen kuva: USGS/NASA Landsat Program, prosessointi: SYKE) Kuva 9. Mallinnettu tulos pintasuolaisuudelle 27.8.2016 klo 10:00.

[10] Kuvassa 8 on esitettynä oikeavärisateliittikuva mallinnusalueelta jossa näkyy Kokemäenjoelta tuleva sameuskuorma ja kuinka kuvanottohetkellä merivesi pääsee osittain leviämään satama-altaaseen päin. Kuvassa 9 on esitetty vastaava ajanhetki mallituloksista pintasuolaisuudelle. Koska mallinnuksessa jokiveden suolaisuus on asetettu nollaksi, on suolaisuus hyvä merkkiaine jokiveden leviämiselle. Mallituloksessa (kuva 9) näkyy miten satamassa on osittain sama suolaisuus kuin ulkomerellä, joka osoittaa että merivesi on päässyt satama-altaaseen. Malli näyttäisi kuvaavan todellisuutta tässä tilanteessa kohtalaisen hyvin. 3.2 Puhdistetun jäteveden purkamisen vaikutus merialueen suolapitoisuuteen 3.2.1 Suolapitoisuuden vaihtelu nykytilassa Mallitulokset merialueen suolapitoisuudesta vahvistavat salmivirtaamien tuloksissa havaitun estuaarivyöhykkeelle tyypillisen jokivesien ulosvirtauksen ja suolaisen meriveden sisäänvirtauksen vuorottelun sekä kerrostuneisuusrakenteen vaihtelut. Sataman aallonmurtajien rajaaman Eteläselän vedenlaadun tarkkailupisteellä POME058 (kuva 6) nähdään jokiveden dominointi koko 4 m vesisyvyydellä talvijaksolla (kuva 10). Suolaisen meriveden sisäänvirtaus erottuu kuitenkin hetkellisinä pulsseina pohjanläheisissä kerroksissa ja lahdella esiintyy ajoittain hetkellistä kerrostuneisuutta. Kesäjaksolla jokivirtaama oli talvitilannetta heikompi ja meriveden sisäänvirtaustilanteita esiintyi siksi useammin ja voimakkaampina (kuva 11). Ajoittain voimakkaimpien sisäänvirtaustilanteiden yhteydessä merivesivaikutus ulottui myös pintakerrokseen jokivesien dominoiman kerrostuneisuuden murtuessa. Eteläselän kerrostuneisuus on lahden pohjoispuolella sijaitsevaa POME058 tarkkailupistettä voimakkaampana havaittavissa lahden keskiosissa sijaitsevalla pisteellä (kuva 6), jossa merivesivaikutus on voimakkaampaa suuremman syvyyden ja sijainnin johdosta (kuva 12). Eteläselän ja sataman aallonmurtajien ulkopuolella sijaitsevien tarkkailupisteiden POME210, POME220 ja POME265 (kuva 6) suolapitoisuudessa näkyy talvikaudella merivedellä laimentuneen jokiveden kerrostuminen pintakerrokseen ja suolaisen meriveden pohjakerrokseen (kuvat 13, 15 ja 17). Pohjakerroksen suolapitoisuus on suurimmillaan Karhuluodon purkupisteen VE2 lähellä (POME210), johtuen alueelle purettavista Venatorin jätevesistä joiden vaikutuksesta suolapitoisuus nousee yli merialueen yleisen taustapitoisuuden. Kesäkaudella lähellä Karhuluodon purkuaukkoa (VE2) sijaitsevalla POME210 tarkkailupisteellä suolapitoisuus vaihtelee jatkuvasti koko vesimassan edustaessa ajoittain meriveteen laimentunutta jokivettä, suolaista merivettä tai näiden kahden vesimassan kerrostunutta rakennetta (kuva 14). Kauempana purkualueen VE2 eteläpuoleisella Natura-alueella sijaitsevalla POME220 tarkkailupisteellä sekä purkualueen VE2 luoteispuolella sijaitsevalla POME265 tarkkailupisteellä jokivesien vaikutus on kesäkaudella vähäisempää, merivesi dominoi koko vesisyvyydellä ja merivedellä laimentuneita jokivesiä havaitaan ajoittain kerrostuneena pintakerrokseen ja hetkittäin myös koko vesikerrokseen sekoittuneena (kuvat 16 ja 18). 3.2.2 Suolapitoisuuden muutos puhdistetun jäteveden eri purkuvaihtoehdoilla VE1 sataman purkupiste Talvitilanteessa, jossa Eteläselkä on pääasiassa jokiveden täyttämä ja merivesi työntyy vain hetkellisinä pulsseina sisään pohjanläheisessä kerroksessa, ei havaita sataman pisteeseen (kuva 6) purettavien puhdistettujen jätevesien nostavan suolapitoisuutta tarkkailupisteellä POME058 (kuva 10). Myös Eteläselän ulkopuolella sijaitsevilla POME210 ja POME220 tarkkailupisteillä ei havaita suolapitoisuuden nousevan talvijaksolla (kuvat 13 ja 15). Kesäjaksolla jokivirtaama on talvijaksoa pienempi, meriveden sisäänvirtaus voimakkaampaa ja lisäksi tuuli voimistaa virtauksia sekoittaen vesimassaa. Eteläselän POME058 tarkkailupisteellä havaitaan silloin hyvin heikkoa hetkellistä suolapitoisuuden nousua jääden kuitenkin suurimmillaankin 0,001 %:iin verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 0-5 PSU (kuva 11). Eteläselän ulkopuolella nähdään hyvin heikkoja vaikutuksia suolapitoisuudessa jokivesien levitessä alueelle kuljettaen mukanaan VE1 purkupisteen puhdistettuja ja merivedellä laimentuneita jätevesiä, mutta vaikutuksen suuruus jää kuitenkin olemattomaksi (kuvat 14, 16 ja 18).

[11] VE2 Karhuluodon purkupiste Jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien purkualueella VE2 on pohjakerroksen suolapitoisuus sekä talvi- että kesäkaudella noin 2 merialueen yleisen taustapitoisuuden yläpuolella johtuen alueelle purettavien Venatorin jätevesien vaikutuksesta (kuvat 13 ja 14). Karhuluodon purkupisteeseen VE2 länsipuolella sijaitsevalla POME210 pisteellä (kuva 6) ei havaita jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien vaikutuksia suolapitoisuuteen (kuvat 13 ja 14). Sen sijaan kauempana eteläpuolella sijaitsevan POME220 tarkkailupisteellä nähdään kesäkaudella heikkoa suolapitoisuuden nousua pohjakerroksessa (kuva 16). Kuitenkin suurinkin pohjakerroksessa havaittu suolapitoisuuden lisäys (VE2) jää vain 0,001 %:iin verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-5 PSU. Muilla tarkkailupisteillä, purkualueen VE2 luoteispuolella sijaitsevalla POME265 pisteellä ja Eteläselällä sijaitsevalla POME058 pisteellä vaikutukset ovat olemattomia sekä talvi- että kesäjaksoilla (kuvat 10, 11, 17 ja 18). Kuva 10. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME058 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa talvijaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME058 tarkkailupisteessä talvijaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 0-5 PSU.

[12] Kuva 11. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME058 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa kesäjaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME058 tarkkailupisteessä kesäjaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 0-5 PSU. Kuva 12. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu Eteläselän keskiosissa sijaitsevan pisteen eri vesikerroksissa kesäjaksolla.

[13] Kuva 13. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME210 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa talvijaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME210 tarkkailupisteessä talvijaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-7 PSU.

[14] Kuva 14. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME210 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa kesäjaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME210 tarkkailupisteessä kesäjaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-7 PSU.

[15] Kuva 15. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME220 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa talvijaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME220 tarkkailupisteessä talvijaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-5 PSU.

[16] Kuva 16. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME220 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa kesäjaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME220 tarkkailupisteessä kesäjaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-5 PSU.

[17] Kuva 17. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME265 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa talvijaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME265 tarkkailupisteessä talvijaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden ei havaita nousevan POME265 tarkkailupisteellä kummallakaan purkuvaihtoehdolla.

[18] Kuva 18. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu POME265 tarkkailupisteen eri vesikerroksissa kesäjaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu POME265 tarkkailupisteessä kesäjaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-6 PSU.

[19] Kuva 19. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu Reposaaren edustalla eri vesikerroksissa talvijaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu Reposaaren edustalla talvijaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). ). Suolapitoisuuden ei havaita nousevan Reposaaren edustalla kummallakaan purkuvaihtoehdolla

[20] Kuva 20. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu Reposaaren edustalla eri vesikerroksissa kesäjaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu Reposaaren edustalla kesäjaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). ). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-5 PSU.

[21] Kuva 21. Suolapitoisuuden (PSU= ) mallinnettu vaihtelu Yyterin edustalla eri vesikerroksissa talvijaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu Yyterin edustalla talvijaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). ). Suolapitoisuuden ei havaita nousevan Yyterin edustalla kummallakaan purkuvaihtoehdolla.

[22] Kuva 22. Suolapitoisuuden (PSU= )mallinnettu vaihtelu Yyterin edustalla eri vesikerroksissa kesäjaksolla (yläkuva). Puhdistetun jäteveden aiheuttama suolapitoisuuden nousu Yyterin edustalla kesäjaksolla purkuvaihtoehdolla VE1 (keskikuva) ja VE2 (alakuva). ). Suolapitoisuuden lisäys on merkityksetöntä verrattuna alueen suolapitoisuuden vaihteluun välillä 3-5 PSU. 3.3 Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien vaikutukset merialueella eri purkuvaihtoehdoilla 3.3.1 Puhdistetun jäteveden mukana leviävien aineiden pitoisuudet merivedessä Mallinnuksella selvitettiin mereen purettavan puhdistetun jäteveden sisältämien aineiden leviämisalueen laajuutta ja vaikutuksen voimakkuutta. Tarkasteltaviksi aineiksi valittiin ravinteet (N ja P), sulfaatti, kloridi, fluoridi, bromidi, elohopea, kadmium, lyijy, nikkeli ja sinkki. Aineiden pitoisuudet jätevedessä on esitetty taulukossa 1. Mallinnuksen tuloksien mukaan esitettiin kaikille valituille aineille leviämiskuvaajat (Liite 1), joista nähdään kaikkien aineiden pitoisuuksien jäävän vähintään kertaluokkaa alle kyseisten aineiden

[23] rannikkovesien ympäristölaatunormien raja-arvojen sekä alle yleisten meriveden taustapitoisuuksien. Tarkempi vertailu kunkin aineen osalta on esitetty raportissa Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen purkupaikkavaihtoehtojen tarkastelu, Fortum Environmental Construction Oy (Rambol Finland Oy 2018). Pitoisuudet jäävät mataliksi sekä pohja- että pintakerroksessa mallinnetuilla talvi- ja kesäjaksoilla riippumatta valittavasta purkupisteestä (VE1 tai VE2). Jätevesien mukana merialueelle leviävien aineiden vaikutuksien voidaan siten todeta olevan merkityksettömiä. 3.3.2 Puhdistetun jäteveden leviämisalue eri purkuvaihtoehdoilla Vaikka puhdistetun jäteveden mukana leviävien aineiden pitoisuudet jäivät mallituloksissa hyvin mataliksi, esitetään kuitenkin kuvaajat jäteveden maksimileviämisalueista (kuvat 23-26). Näin havainnollistetaan aluetta, jonne jätevesiä voi erilaisissa virtausolosuhteissa enimmillään päätyä. Jäteveden maksimileviämisalueen kuvaajat antavat konservatiivisen arvion merialueesta, jossa jätevesiä voidaan hyvin pieninä pitoisuuksina havaita mallinnetuilla talvi- ja kesäjaksoilla. Kyseessä on mallinnetuilla jaksoilla eri alueilla havaittu suurin hetkellinen jätevesipitoisuus, eikä pitoisuus siten aina ole kuvaajissa esitetyllä tasolla. Jäteveden leviäminen on luonteeltaan hetkellistä purkuaukon suulta merialueen vaihtuvien virtausolosuhteiden mukana eri suuntiin tapahtuvaa kulkeutumista jäteveden hiljalleen sekoittuessa merija jokiveteen. VE1 sataman purkupiste Puhdistettujen jätevesien selvä vaikutusalue rajautuu sataman edustalle Eteläselän eteläosiin, joskin sielläkin jätevesipitoisuudet ovat matalia (kuvat 23 ja 24). Talvijaksolla jokivesivirtaaman ollessa voimakasta, kulkeutuu hyvin matalia jätevesipitoisuuksia pintakerroksessa jokivesien mukana sataman aallonmurtajien välistä ulos pääasiassa lounaan suuntaan. Kesäjaksolla jokivirtaamien ollessa matalampia, pääsee eteläselälle ajoittain työntyvä merivesi sekä tuulen ajamat virtaukset kuljettamaan pieniä pitoisuuksia jätevesiä myös pengertien silta-aukosta Kolpanlahden puolelle. Vastaava ilmiö havaittiin myös silta-aukon virtaamia sekä merialueen suolapitoisuuksia tarkasteltaessa. Kesäjaksolla leviämisalue, joskin hyvin pieninä pitoisuuksina, on yleisesti hieman talvijaksoa suurempi voimakkaamman meriveden sisäänvirtauksen ja tuulen ajamien virtauksien kuljettaessa jätevesiä laajemmalle alueelle. VE2 Karhuluodon purkupiste Karhuluodon purkuvaihtoehdon selvä vaikutusalue rajautuu pohjakerrokseen purkuaukon välittömään läheisyyteen, vaikka sielläkin vain matalina jätevesipitoisuuksina (kuvat 25 ja 26). Talvijaksolla näkyy selvästi suolapitoisuuden aikasarjoissakin havaittu purkualueen kerrostuneisuusrakenne, jossa pintakerrokseen kerrostuneet jokivedet pidättävät jäteveden pääasiassa pohjakerroksessa ja pintakerroksessa jätevesiä ei havaita ollenkaan (kuva 25). Pohjakerrokseen kerrostuneet jäteveden kulkeutuvat lounaan suuntaa sekoittuen hiljalleen pohjakerroksen meriveteen. Kesätilanteessa sekoittuminen on tuulen ajamien virtausten johdosta suurempaa ja vaikutusalueen laajuus siten talvitilannetta suurempi painottuen kuitenkin talvitilanteen tavoin lounaan suuntaan (kuva 26). Kesätilanteen voimakkaammasta sekoituksesta johtuen pieniä määriä jätevettä sekoittuu myös pintakerrokseen kulkeutuen hyvin matalina jätevesipitoisuuksina virtausten mukana rannikon suunnassa sekä koilliseen että luoteeseen. Mallinnetuissa talvi- ja kesätilanteissa jätevesien ei nähdä leviävän purkualueen mantereen suuntaan koillis- ja pohjoispuolelle, jonne puretaan Venatorin jätevedet 40 kertaisella virtaamalla jätteenkäsittelylaitoksen virtaamaan nähden. Venatorin jätevesien havaittiin nostavan yleisesti alueen pohjakerroksen suolapitoisuutta, ja tämä kerrostuneisuusrakenne ja alueen virtausolosuhteet ohjaavat jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettuja jätevesiä kulkeutumaan pääasiassa lounaan suuntaan.

[24] Kuva 23. Jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1 koko talvijakson aikana. Kuvissa esitetään mallinnetulla talvijaksolla eri alueilla havaittu hetkellinen maksimipitoisuus jätevedelle.

[25] Kuva 24. Jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1 koko kesäjakson aikana. Kuvissa esitetään mallinnetulla kesäjaksolla eri alueilla havaittu hetkellinen maksimipitoisuus jätevedelle.

[26] Kuva 25. Jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2 koko talvijakson aikana. Kuvissa esitetään mallinnetulla talvijaksolla eri alueilla havaittu hetkellinen maksimipitoisuus jätevedelle.

[27] Kuva 26. Jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2 koko kesäjakson aikana. Kuvissa esitetään mallinnetulla kesäjaksolla eri alueilla havaittu hetkellinen maksimipitoisuus jätevedelle.

[28] 3.4 Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen ja Venatorin puhdistettujen jätevesien yhteisvaikutukset Eri toimijoiden samalle merialueelle purkamien puhdistettujen jätevesien yhteisvaikutuksien arvioimiseksi tarkasteltiin jätevesipitoisuuksien aikasarjoja malliin asetetuilla tarkkailupisteillä (kuva 6). Mallinnuksessa oli mukana Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen lisäksi Venaattorin puhdistetut jätevedet, jotka puretaan Karhuluodon purkupisteen (VE2) läheisyyteen (kuva 6) 40 kertaa suuremmalla virtaamalla jätteenkäsittelylaitoksen virtaamaan verrattuna. Yleisesti voidaan mallituloksista todeta jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesipitoisuuksien olevan kaikilla tarkkailupisteillä hyvin matalia, eikä pitoisuuksia voida erottaa alueella dominoivan Venatorin jätevesien skaalassa (kuvat 27-32). Näin ollen voidaan todeta, että jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien purkaminen vertailussa oleville purkualueelle VE1 ja VE2 ei nosta merialueen jätevesipitoisuuksia nykytilaan nähden. Kuva 27. Mallinnetun talvi- (yläkuvat) ja kesäjakson (alakuvat) jätevesipitoisuudet tarkkailupisteillä POME058 esitettynä pisteestä VE1 puretuille jätevesille (punainen), pisteestä VE2 puretuille jätevesille (sininen) sekä Venatorin jätevesille (musta). Kuvat vasemmalla esittävät jätevesipitoisuuden pintakerroksessa ja kuvat oikealla jätevesipitoisuudet pohjakerroksessa. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien vaikutus suhteessa alueelle nykytilassa purettavien Venatorin jätevesiin on merkityksetön molemmilla purkuvaihtoehdoilla.

[29] Kuva 28. Mallinnetun talvi- (yläkuvat) ja kesäjakson (alakuvat) jätevesipitoisuudet tarkkailupisteillä POME210 esitettynä pisteestä VE1 puretuille jätevesille (punainen), pisteestä VE2 puretuille jätevesille (sininen) sekä Venatorin jätevesille (musta, arvot ylittävät kuvien skaalan). Kuvat vasemmalla esittävät jätevesipitoisuuden pintakerroksessa ja kuvat oikealla jätevesipitoisuudet pohjakerroksessa. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien vaikutus suhteessa alueelle nykytilassa purettavien Venatorin jätevesiin on merkityksetön molemmilla purkuvaihtoehdoilla.

[30] Kuva 29. Mallinnetun talvi- (yläkuvat) ja kesäjakson (alakuvat) jätevesipitoisuudet tarkkailupisteillä POME220 esitettynä pisteestä VE1 puretuille jätevesille (punainen), pisteestä VE2 puretuille jätevesille (sininen) sekä Venatorin jätevesille (musta). Kuvat vasemmalla esittävät jätevesipitoisuuden pintakerroksessa ja kuvat oikealla jätevesipitoisuudet pohjakerroksessa. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien vaikutus suhteessa alueelle nykytilassa purettavien Venatorin jätevesiin on merkityksetön molemmilla purkuvaihtoehdoilla.

[31] Kuva 30. Mallinnetun talvi- (yläkuvat) ja kesäjakson (alakuvat) jätevesipitoisuudet tarkkailupisteillä POME265 esitettynä pisteestä VE1 puretuille jätevesille (punainen), pisteestä VE2 puretuille jätevesille (sininen) sekä Venatorin jätevesille (musta). Kuvat vasemmalla esittävät jätevesipitoisuuden pintakerroksessa ja kuvat oikealla jätevesipitoisuudet pohjakerroksessa. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien vaikutus suhteessa alueelle nykytilassa purettavien Venatorin jätevesiin on merkityksetön molemmilla purkuvaihtoehdoilla.

[32] Kuva 31. Mallinnetun talvi- (yläkuvat) ja kesäjakson (alakuvat) jätevesipitoisuudet Reposaaren edustalla esitettynä pisteestä VE1 puretuille jätevesille (punainen), pisteestä VE2 puretuille jätevesille (sininen) sekä Venatorin jätevesille (musta). Kuvat vasemmalla esittävät jätevesipitoisuuden pintakerroksessa ja kuvat oikealla jätevesipitoisuudet pohjakerroksessa. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien vaikutus suhteessa alueelle nykytilassa purettavien Venatorin jätevesiin on merkityksetön molemmilla purkuvaihtoehdoilla.

[33] Kuva 32. Mallinnetun talvi- (yläkuvat) ja kesäjakson (alakuvat) jätevesipitoisuudet Yyterin edustalla esitettynä pisteestä VE1 puretuille jätevesille (punainen), pisteestä VE2 puretuille jätevesille (sininen) sekä Venatorin jätevesille (musta). Kuvat vasemmalla esittävät jätevesipitoisuuden pintakerroksessa ja kuvat oikealla jätevesipitoisuudet pohjakerroksessa. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien vaikutus suhteessa alueelle nykytilassa purettavien Venatorin jätevesiin on merkityksetön molemmilla purkuvaihtoehdoilla. 3.5 Jätevesien purkamisen lopettamisen jälkeen nähtävä jätevesipitoisuuden laimeneminen merivedessä Mallinnuksella selvitettiin Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitokselta purettavien puhdistettujen jätevesien vaikutusalueen laajuuden ja voimakkuuden arvioinnin lisäksi jätevesivaikutuksen kestoa, kun jätevesien purkaminen lopetetaan. Mallinnus toteutettiin ottamalla mallinnetun kesäjakson lopputilanne, jossa jätevettä on purettu kuukauden ajan purkualueelle VE1 ja VE2, lähtötilanteeksi uudelle kesäjakson mallinnukselle ilman jäteveden purkua. Jätevesivaikutuksen kestoa arvioitiin seuraamalla jätevesipitoisuuksien laskua malliin asetetuilla tarkkailupisteillä (kuva 6) merialueelle jo puretun jäteveden hiljalleen sekoittuessa meri- ja jokiveteen. VE1 sataman purkupiste VE1 purkualueen lähistöllä Eteläselällä sijaitsevan tarkkailupisteellä POME058 yleisestikin hyvin matalat jätevesipitoisuudet laskevat viikon kuluessa jätevesien purkamisen lopettamisen jälkeen lähelle nollaa ja viimeisetkin heikot pitoisuudet häviävät kahden viikon kuluessa (kuva 33). Vastaavasti myös Eteläselän ja aallonmurtajien ulkopuolelle kulkeutuneet heikot pitoisuudet häviävät viikon aikana ja viimeiset ei mitattavissa olevat pitoisuudet häviävät kahdessa viikossa (kuvat 33 ja 34).

[34] VE2 Karhuluodon purkupiste VE2 purkualueen lähistöllä sijaitsevalla POME210 tarkkailupisteellä heikot jätevesipitoisuudet häviävät viikon kuluessa jätevesin purkamisen loputtua ja viimeisetkin jäljet kahden viikon kuluessa (kuva 33). Kauempana purkualueen etelälounaanpuolella sijaitsevalla POME220 tarkkailupisteellä, joka on jätevesien pääasiallisella kulkeutumissuunnalla (kuva 33), pitoisuudet häviävät jo noin kolmen päivän kuluessa jätevesin purkamisen loputtua. Kuva 33. Tarkkailupisteillä POME058 (yläkuvat) POME210 (keskikuva) ja POME220 (alakuvat) mallituloksissa havaittava jätevesipitoisuuden laimeneminen kun jätevesien purkaminen purkupisteistä VE1 (punainen) ja VE2 (musta) lopetetaan 1.8.2016 klo 00:00.

[35] Kuva 34. Tarkkailupisteellä POME220 (yläkuvat) sekä Yyterin edustalla (keskikuvat) ja Reposaaren edustalla (alakuvat) mallituloksissa havaittava jätevesipitoisuuden laimeneminen kun jätevesien purkaminen purkupisteistä VE1 (punainen) ja VE2 (musta) lopetetaan 1.8.2016 klo 00:00.

[36] 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Mallitulokset osoittavat jätteenkäsittelylaitokselta purettavien puhdistettujen jätevesien sisältämien aineiden pitoisuuksien jäävän vähintään kertaluokkaa alle vastaavien aineiden rannikkovesien ympäristölaatunormien raja-arvojen sekä vastaanottavan merialueen taustapitoisuuksien. Pitoisuudet jäävät mataliksi sekä pohja- että pintakerroksessa mallinnetuilla talvi- ja kesäjaksoilla riippumatta valittavasta purkupisteestä (VE1 tai VE2). Jätevesien mukana merialueelle leviävien aineiden vaikutuksien voidaan siten todeta olevan merkityksettömiä. Sataman purkupisteeseen VE1 purettujen puhdistettujen jätevesien vaikutusalue rajautuu hyvin matalina jätevesipitoisuuksina purkualueen edustalle Eteläselän eteläosaan. Talvijaksolla heikkoja jätevesipitoisuuksia kulkeutuu pintakerroksessa jokivesien mukana sataman aallonmurtajien välistä lounaan suuntaan. Kesäjaksolla meriveden voimakkaampi sisäänvirtaus Eteläselälle sekä tuulen ajamat virtaukset kuljettavat heikkoja pitoisuuksia talvikautta laajemmalle alueelle kulkeutuen myös koilliseen Kolpanlahden puolelle. Karhuluodon purkupisteeseen VE2 purettujen puhdistettujen jätevesien vaikutusalue rajautuu matalina pitoisuuksina pohjakerrokseen purkuaukon välittömään läheisyyteen ja heikkoina pitoisuuksina purkuaukolta lounaan suuntaan. Talvikaudella jokivesien kerrostuminen pintakerrokseen pidättää jätevedet pohjakerroksessa eikä pintakerrokseen sekoitu jätevesiä. Kesätilanteessa sekoittuminen on tuulen ajamien virtausten johdosta suurempaa ja vaikutusalueen laajuus siten talvitilannetta suurempi painottuen kuitenkin talvitilanteen tavoin kulkeutumiseen pohjakerroksessa lounaan suuntaan. Tehokkaasta sekoittumisesta johtuen pintakerrokseen päätyvät pitoisuudet pysyvät kuitenkin hyvin matalina kulkeutuen virtausten mukana rantaviivan suunnassa kaakkoon ja luoteeseen. Purkualueen pohjoispuolelle purettavat Venatorin jätevedet voimistavat alueen kerrostuneisuutta ohjaten jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettuja jätevesiä kulkeutumaan pääasiassa lounaan suuntaan Jätteenkäsittelylaitokselta purettavien puhdistettujen jätevesien pitoisuuksia ei voida erottaa samassa skaalassa alueella dominoivan Venatorin jätevesien pitoisuuksien kanssa. Näin ollen voidaan todeta, että jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien purkaminen vertailussa oleville purkualueelle VE1 ja VE2 ei nosta merialueen jätevesipitoisuuksia nykytilaan nähden Jätteenkäsittelylaitokselta purettavien puhdistettujen jätevesien yleisesti hyvin matalina jätevesipitoisuuksina näkyvät vaikutukset häviävät viikon kuluessa jätevesien purkamisen loputtua ja viimeisetkin heikot pitoisuudet häviävät kahden viikon kuluessa Johtopäätöksenä mallinnuksen tuloksista voidaan todeta että Mäntyluodon jätteenkäsittelylaitoksen puhdistettujen jätevesien purkamisella ei ole mitattavissa olevia vaikutuksia merialueen suolapitoisuuteen, jätevesipitoisuuteen sekä haitallisten aineiden pitoisuuksiin kummallakaan tarkastelussa olevalla purkuvaihtoehdolla. Mallinnuksen tuloksien perusteella ei siten voida vesistövaikutuksien näkökulmasta sulkea pois kumpaakaan vaihtoehtoa purkuvaihtoehdon valinnassa, vaan päätös voidaan perustaa muihin, mm. taloudellisiin perusteisiin.

[37] Liite 1. Kuvaajat puhdistetun jäteveden sisältämien aineiden maksimipitoisuudesta merialueella mallinnetuilla talvi- ja kesäjaksoilla Kuva 35. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän typpikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[38] Kuva 36. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän typpikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[39] Kuva 37. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän fosforikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[40] Kuva 38. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän fosforikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[41] Kuva 39. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän sulfaattikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[42] Kuva 40. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän sulfaattikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[43] Kuva 41. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän kloridikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[44] Kuva 42. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän kloridikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[45] Kuva 43. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän fluoridikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[46] Kuva 44. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän fluoridikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[47] Kuva 45. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän bromidikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[48] Kuva 46. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän bromidikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[49] Kuva 47. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän elohopeakuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[50] Kuva 48. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän elohopeakuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[51] Kuva 49. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän kadmiumkuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[52] Kuva 50. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän kadmiumkuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[53] Kuva 51. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän lyijykuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[54] Kuva 52. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän lyijykuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[55] Kuva 53. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän nikkelikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[56] Kuva 54. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän nikkelikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[57] Kuva 55. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän sinkkikuormituksen maksimileviämisalue sataman purkuvaihtoehdolla VE1.

[58] Kuva 56. Jätteenkäsittelylaitoksen jätevesien sisältämän sinkkikuormituksen maksimileviämisalue Karhuluodon purkuvaihtoehdolla VE2.

[59] Taulukko 2. Mallinnetuilla talvi- ja kesäjaksoilla tarkkailupisteillä havaitut suurimmat pitoisuudet jäteveden sisältämille aineille. Tot. P Tot. N Sulfaatti Kloridi Fluoridi Bromidi Elohopea Kadmium Lyijy Nikkeli Sinkki Talvikausi [ug/l] [mg/l] [mg/l] [mg/l] [mg/l] [mg/l] [ug/l] [ug/l] [ug/l] [ug/l] [ug/l] Päästö 250 50 2500 80000 100 1300 1 10 50 50 100 POME058 VE1 Pinta 0,001619 0,000324 0,016191 0,518103 0,000648 0,008419 0,000006 0,000065 0,000324 0,000324 0,000648 Pohja 0,002630 0,000526 0,026304 0,841713 0,001052 0,013678 0,000011 0,000105 0,000526 0,000526 0,001052 VE2 Pinta 0,000002 0,000000 0,000021 0,000677 0,000001 0,000011 0,000000 0,000000 0,000000 0,000000 0,000001 Pohja 0,000047 0,000009 0,000467 0,014944 0,000019 0,000243 0,000000 0,000002 0,000009 0,000009 0,000019 POME210 VE1 Pinta 0,001824 0,000365 0,018243 0,583773 0,000730 0,009486 0,000007 0,000073 0,000365 0,000365 0,000730 Pohja 0,000454 0,000091 0,004544 0,145407 0,000182 0,002363 0,000002 0,000018 0,000091 0,000091 0,000182 VE2 Pinta 0,000093 0,000019 0,000931 0,029802 0,000037 0,000484 0,000000 0,000004 0,000019 0,000019 0,000037 Pohja 0,000055 0,000011 0,000553 0,017681 0,000022 0,000287 0,000000 0,000002 0,000011 0,000011 0,000022 POME220 VE1 Pinta 0,001764 0,000353 0,017644 0,564623 0,000706 0,009175 0,000007 0,000071 0,000353 0,000353 0,000706 Pohja 0,000202 0,000040 0,002017 0,064535 0,000081 0,001049 0,000001 0,000008 0,000040 0,000040 0,000081 VE2 Pinta 0,000201 0,000040 0,002006 0,064182 0,000080 0,001043 0,000001 0,000008 0,000040 0,000040 0,000080 Pohja 0,002650 0,000530 0,026497 0,847902 0,001060 0,013778 0,000011 0,000106 0,000530 0,000530 0,001060 POME265 VE1 Pinta 0,000828 0,000166 0,008284 0,265083 0,000331 0,004308 0,000003 0,000033 0,000166 0,000166 0,000331 Pohja 0,000305 0,000061 0,003046 0,097475 0,000122 0,001584 0,000001 0,000012 0,000061 0,000061 0,000122 VE2 Pinta 0,000112 0,000022 0,001123 0,035934 0,000045 0,000584 0,000000 0,000004 0,000022 0,000022 0,000045 Pohja 0,000285 0,000057 0,002848 0,091124 0,000114 0,001481 0,000001 0,000011 0,000057 0,000057 0,000114 Kesäkausi POME058 VE1 Pinta 0,006244 0,001249 0,062437 1,997986 0,002497 0,032467 0,000025 0,000250 0,001249 0,001249 0,002497 Pohja 0,007028 0,001406 0,070277 2,248878 0,002811 0,036544 0,000028 0,000281 0,001406 0,001406 0,002811 VE2 Pinta 0,000215 0,000043 0,002150 0,068789 0,000086 0,001118 0,000001 0,000009 0,000043 0,000043 0,000086 Pohja 0,000236 0,000047 0,002360 0,075521 0,000094 0,001227 0,000001 0,000009 0,000047 0,000047 0,000094 POME210 VE1 Pinta 0,003957 0,000791 0,039568 1,266165 0,001583 0,020575 0,000016 0,000158 0,000791 0,000791 0,001583 Pohja 0,002094 0,000419 0,020939 0,670052 0,000838 0,010888 0,000008 0,000084 0,000419 0,000419 0,000838 VE2 Pinta 0,001190 0,000238 0,011898 0,380726 0,000476 0,006187 0,000005 0,000048 0,000238 0,000238 0,000476 Pohja 0,001700 0,000340 0,017000 0,544004 0,000680 0,008840 0,000007 0,000068 0,000340 0,000340 0,000680 POME220 VE1 Pinta 0,001765 0,000353 0,017654 0,564938 0,000706 0,009180 0,000007 0,000071 0,000353 0,000353 0,000706 Pohja 0,001435 0,000287 0,014353 0,459290 0,000574 0,007463 0,000006 0,000057 0,000287 0,000287 0,000574 VE2 Pinta 0,001515 0,000303 0,015149 0,484753 0,000606 0,007877 0,000006 0,000061 0,000303 0,000303 0,000606 Pohja 0,006037 0,001207 0,060370 1,931849 0,002415 0,031393 0,000024 0,000241 0,001207 0,001207 0,002415 POME265 VE1 Pinta 0,002560 0,000512 0,025603 0,819292 0,001024 0,013313 0,000010 0,000102 0,000512 0,000512 0,001024 Pohja 0,000793 0,000159 0,007930 0,253754 0,000317 0,004123 0,000003 0,000032 0,000159 0,000159 0,000317 VE2 Pinta 0,001364 0,000273 0,013637 0,436392 0,000545 0,007091 0,000005 0,000055 0,000273 0,000273 0,000545 Pohja 0,001378 0,000276 0,013775 0,440807 0,000551 0,007163 0,000006 0,000055 0,000276 0,000276 0,000551