LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. Perinnöksi Löytäneen taloista toinen ostettiin vuonna 1790 ja toinen vuonna 1792. Välillä Löytäneen tila on ollut talonpoikaistalona ja välillä säätyläisomistuksessa. 1 Löytäneen kylätie kulki jo 1800-luvun alussa kylän peltoja pohjoisessa reunustavan mäen reunamilla. Vanha kylätontti sijaitsee niin ikään tällä alueella. Isojaossa v. 1814 Löytäneen yksinäistalo jaettiin kahteen taloon; kartalla näkyy Ylistalon ja Alistalon tontit sekä Ylistalon talouspiha. Talon tonttien ympärillä oli useita kasvimaita. Koko kylämäellä oli paljon rakennuksia. Raja Ylistalon ja Alistalon talojen välillä kylämäessä kulki kaakosta luoteeseen yhtyen kylätiehen luoteessa. Yläpuoli kylämäestä kuului Ylistalolle (Öfvergård) ja alapuoli Alistalolle (Nedergård). Kylämäellä oli lisäksi oletettavasti kolme mäkitupaa. Kuva Ladvontieltä kaakosta Löytäneen kylätontille, kylätontin edessä kylän rintapeltoja ja metsän reunassa keskellä näkyy pieni nurkkaus nykyisestä punaiseksi maalatusta Löytäne II - tilan asuinrakennuksesta.(kuva J. Salmi 2010) Kylän rintapeltoalue aukeaa kylätontin eteläpuoleisella alavalla maalla ja pieni peltoalue on ollut myös nykyisen Maskuntien itäreunalla olevan 1970-luvun omakotitaloalueen kohdalla. Lisäksi kylän pohjoisosassa on pieni peltokaistale nykyisen Maskuntien itäreunan ja kunnanrajan välissä. Muuten kylätontin pohjoispuolinen alue on pelkästään kallioita ja metsää, hieman myös suoaluetta. Vanhoja niittyalueita on ollut lähinnä nykyisen Maskuntien länsipuolella (nykyisin peltoja). Entisiä haka-alueita oli nykyisen Maskuntien itäreunalla sekä kylämäen luoteispuolella että etelässä Haanvuoren alueella. Ladvontie on rakennettu myöhemmin kulkemaan Löytäneen peltoalueiden halki. Löytäne ja Ladvo olivat yhdysviljelyksessä (ilmeisesti 1890-luvun lopulta alkaen) pitkälle 1900- luvun puolelle.
2 LÖYTÄNE II 529 419-6-4 Ylistalon talotontti sijaitsi kylätien eteläpuolella, nykyisten navetan perustusten takana idässä. Talon omisti Michael Mattsson Öfvergård. Ylistalon talouspihan tontti oli keskemmällä kylämäkeä talojen välisessä rajassa kiinni. Nykyisen navetan perustusten paikkeilla osin on ollut jo tuolloin jokin pitkä rakennus samansuuntaisena. Useita pieniä rakennuksia on lisäksi kylämäessä Ylistalon alueella, tien eteläpuolella 2-3 rakennusta ja pohjoispuolella 4-5 rakennusta. Niitä ei enää myöhemmissä kartoissa tavata. Nykyisen päärakennuksen kohdalla ei vielä tuolloin ole ollut rakennusta. Tilan navettarakennus on sijainnut tien vieressä. Se näkyy vielä vuoden 1945 kartassa, mutta ei enää 1990-luvun peruskartassa, harkkokiviperustus ja ajosilta itäreunalla ovat kuitenkin yhä jäljellä. Tien vieressä on ollut pieni rakennus (ehkä aitta), joka näkyi 1945 kartassa, mutta samalla paikalla ei nykyään enää ole rakennusta. Vuonna 1926 tilasta lohkottiin ensimmäinen vuokra-alue erilleen; Nikkilä (torppa). Alistalon talontontti oli alempana keskellä kylämäkeä. Talon omisti 1814 Michael Andersson Nedergård. Alistalon puolella oli isojakoaikaan vielä 1990-l puolivälin paikkeilla näkynyt kellari talon tontista itään, kylämäen reunalla (luonnonkiviholvattu kellari 1800-luvun alusta). Nykyään sitäkään ei enää näy. Samalla Alistalon puoleisella alueella näkyy isojakokartassa vielä 3-4 pientä rakennusta. Myöhemmin niistä mitään ei enää näy kartoissa. Kylämäellä tien vieressä oli vuoden 1945 kartassa pieni rakennus, joka on mahdollisesti ollut aitta. Nykyään samalla paikalla on Kesäheinän tontin ulkorakennus. Saman vuoden kartassa näkyy Löytäneentien alkupäässä ollut isohko rakennus pellon reunalla, ehkä lato. Paikalla on yhä rakennus, mutta pienempi ja se kuuluu Ponderosan tontille. Vuonna 1923 Alistalosta lohkottiin erilleen ensimmäinen vuokra-alue, Mäkilä Kustaa Lindqvistille. Löytäneen talot ovat olleet vuodesta 1898 lähtien yhdysviljelyksessä Ladvon kanssa (yhdistetty Ladvoon tuolloin), jolloin omistajaksi tuli K. J. Mäkelä. Hänen vaimonsa suvulla oli ollut tilat omistuksessaan jo 70 vuotta. (Suomen maatilat III, 1932) Lohkomisasiakirjojen mukaan vuonna 1923 molemmat talot omisti Johan ja Aleksandra Mäkelä, vuodesta 1944 alkaen tilat olivat siirtyneet perilliselle Pekka Juhani Mäkelälle (s. 1909). Vuoteen 1994 mennessä Löytäne oli taas erotettu Ladvon tiloista. Löytäneen kylätontti etelästä v. 1994 (Kuva S. Kupila 1994, TMK)
3 Rakennus 1 lännestä ja idästä kylätieltä (kuvat J. Salmi 2010) 1 Asuinrakennus Ylistalon entinen asuinrakennus on inventointitietojen mukaan rakennettu 1820. Vuoden 1814 kartan mukaan aivan samalla paikalla ei vielä näy rakennusta. Ylistalon tonttikin on entisen navetan perustusten itäpuolella. Rakennuksessa on lyhytnurkkainen hirsirunko (hakanurkat) ja kuusiruutuiset ikkunat, jotka on uudistettu 2000-luvulla. Perustus on tehty luonnonkivestä ja laastista. Katto on satulanmallinen ja katteena tiili 1994, 2010 profiloitu pelti. Vuorauksena on nyt pysty peiterimalaudoitus. Rakennus on maalattu punaiseksi valkoisin listoin. Vuonna 1994 rakennuksessa on vielä savupiippu näkyvissä, mutta 2010 mennessä on hormi ilmeisesti purettu pois. Rakennuksen uudistustyö on ilmeisesti vielä hieman kesken. Rakennuksen ulko-oven eteen on tehty avokuisti 2000-luvulla. Rakennus on pohjakaavaltaan eteiskamarillinen tupa, johon on lisätty toiseen päätyyn kamari, mikä viittaa torppa-asumukseen. Lyhytnurkkainen hirsirunko tuli muotiin vasta 1840-luvun paikkeilla tekniikan kehityksen myötä, joten tämäkään rakennus on tuskin vanhempi. Kooltaan rakennus on talonpoikaistaloksi myös pienehkö. Vuoden 1814 kartassa näkyvä rakennus lähellä tätä nykyistä rakennusta lienee ollut talousrakennus, sillä kun talojen tontit piirrettiin isojakokarttaan, olivat niiden ulkopuolelle piirretyt rakennukset yleensä talousrakennuksia. Rakennus lienee tehty 1800-luvun puolivälin paikkeilla tai sen jälkeen ja se on todennäköisesti ollut pienasumus alkujaan. Rakennus on kuulunut Ylistalon tilan puolelle kylämäessä. Suomen maatalouden järjestöväkeä kirjassa (1965) kerrotaan tontilla olleen 1850-rakennetun asuinrakennuksen lisäksi 2-huoneisen torpparakennuksen. Tämä viimemainittu tarkoittanee ilmeisesti juuri jäljellä olevaa rakennusta? Vuoden 1963 Suuressa maatilakirjassa (osa I) mainitaan hirsinen päärakennus v. 1850 ja siinä kaksi huonetta. Vuoden 1965 teoksessa mainitaan tontilla olleen lisäksi (1960-luvun alussa) vielä v.1904 Nousiaisista siirretty hirsisen karjarakennus, vilja-aitta 1850-luvulta, puimala vuodelta 1870 ja puuvaja. 1963 kirjassa mainitaan hirsinen karjarakennus, sauna ja vilja-aitta. Nämä rakennukset ovat kaikki hävinneet tai puretut pois, ainoastaan joitakin kivijalkoja on jäljellä. Alistalon vanhaa luonnonkiviholvattua kellariakaan ei enää näy kartoissa. Löytäneen asuinrakennus (1) pihalta ja tieltä (Kuva S. Kupila 1994, TMK)
4 Nikkilän asuinrakennus nro 1 Löytäneentieltä kohti itää (kuva J. Salmi 2010) ja mustavalkoinen kuva samasta rakennuksesta kohti länttä (kuva S. Kupila 1994, TMK) NIKKILÄ 529 419-2-1 Vuonna 1926 Nikkilän tila (ilm. entinen torppa) lohkottiin erilleen Ylistalosta Emil ja Anna Aaltoselle. Vuoden 1814 isojakokartassa paikalla ei vielä ole asutusta. Vuoden 1945 kartassa näkyy vain kaksi rakennusta, jotka sijaitsivat nykyisten rakennusten itäpuolella, pohjoiseen menevän polun länsireunassa. Vanhemmassa peruskartassa (1980-l?) näkyvät kaikki 5 rakennusta, joten nykyisin jäljellä olevat rakennukset eivät voi olla tilan aiempia rakennuksia uuteen sijaintiin siirrettyinä. Nykyiset Nikkilän 3 rakennusta on siis ehkä tehty vuoden 1945 jälkeen? Vuoden 1994 rakennusinventoinnin aikaan tontilla olivat enää nämä 3 rakennusta: jo tuolloin käyttämätön asuinrakennus nro 1 inventoitiin, arveltiin rakennetun 1800-l lopussa. Haastattelutietoja ei ole. Näitä rakennuksia on 2000-luvulla jatkettu ja osin uusittu. Tila sijaitsee Löytäneentien perällä ja sen ympärille on rakennettu lisää. Osa uusista rakennuksista sijaitsee Kettukallion tontilla (lohkottu 1994 Löytäneestä). MUU RAKENNUSKANTA Löytäneentien varressa on uudempaa, 1970-luvulla rakennettua omakotitaloasutusta. Nikkilän viereisellä (eteläpuolisella) Kettukallion tontilla on 1990-luvun rakennuskantaa.
5 LADVO eli LATVO Ladvon yksinäistalo mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna1512. Vuoden 1699 ruotujakorullan mukaan Ladvo oli ratsutila nro 13, jonka augmentteina eli aputiloina olivat Nousiaisten Pankilan Alakylä, Maskun Pakkainen ja Kaarinan Ravattula sekä Pöytyän Kylläinen. Ladvon omistajina ovat olleet toisinaan talonpojat ja toisinaan säätyläiset. Vuonna 1898 Kaarlo Juho Mäkelästä tuli Ladvon isäntä naituaan talon tyttären Aleksandra Kylénin. Edellinen omistaja oli J. F. Kylén. Vuonna 1898 Ladvoon liitettiin myös Löytäneen talo (talot olivat yhdysviljelyksessä). Tila oli ollut jo 70 vuotta Aleksandra Kylénin suvulla (siis noin 1830 1860 alkaen?). 1990-luvulla Löytäne ei enää kuulunut Ladvoon. Ladvon tilukset mitattiin vuonna 1897 ja niistä laadittiin kartta vuonna 1898. Ensimmäisen kerran tilasta lohkottiin vuokra-alue v.1923 (merkitty 1926, Nummilan torppa) ja seuraava 1927 (merkitty 1929, Hakalan torppa). Ladvon kylän itäosa liitettiin jossakin vaiheessa Raisioon ja näin mm. Nummilan tila jäi Raision puolelle. Ladvon kylässä ei ole tänä päivänä enää muita asuttuja tiloja kuin Ladvo, vanha kantatila. Härkäsuo (lohkottu 1955) kylän pohjoisrajalla ja Kotila (lohkottu 1945) kantatalon eteläpuolella asutettiin lohkomisensa jälkeen, miltä ajalta niiden rakennuksetkin olivat peräisin. Nyt näiden kummankin tilan rakennukset ovat hävinneet. Isosuon kaatopaikka-alue ja jätteenkäsittelylaitos sijaitsevat kylän pohjoisosassa Raision ja Maskun kuntien rajalla. Ladvo 529 416-1-16 Ladvon kantatilan talouskeskus sijaitsee vanhalla tontillaan. Kartta tiluksista on vuodelta 1898: siinä näkyvät päärakennus v.1874 (1), kammio v.1880 (2), navetta v.1879 (3) ja riihi 1800-l lopulta (6); kaikki samoilla paikoilla kuin nykyäänkin. 7-9 muuta rakennusta on pihapiiristä kadonnut ja joitakin vielä kauempaa peltoalueilta. Asuinrakennuksen ja kammion rakennusvuodet on merkitty rakennusten päätyihin kurkihirren alle (ulkopuolelle). Muita rakennuksia edustaa konehuone 1900-l alusta (5). Siinä on konesuoja 1980 90-luvuilta päädyssä kiinni. Rakennus 5 on samalla paikalla kuin vuoden 1898 kartassa oleva jokin talousrakennus. Muuta uudempaa rakennuskantaa ovat uusi navetta v.1969 (8) ja kuivuri v.1967 (7). Lisäksi pihan keskellä on Vahdon kirkon mallinen puucee 1900-l alusta (4). 2000-luvulla pihaan on tullut pieni vaja. Tilan rakennukset ovat enimmäkseen 1800-luvun lopulta. Päärakennus oli varustettu vesijohdolla jo ennen 1930-luvun alkua. Tilaan on kuulunut ainakin 1930-luvun alussa vielä vesijohdolla varustettu talli, joka oli rakennettu 1890. (Suomen maatilat III, 1932) Vanhempien rakennusten käyttötarkoitus on ajan mittaan hieman muuttunut.
6 Rakennus 1 tieltä (Kuva J. Salmi 2010) 1 asuinrakennus Rakennus on rakennettu v.1874. Siinä on lyhytnurkkainen hirsirunko, perustus on tehty luonnonkivestä ja laastista. Rakennuksen alla on kivestä holvattu kellari. Rakennus on 1½ -kerroksinen; 1- kerroksista rakennusta on korotettu (luultavasti 1900-luvun alussa) ullakkokerroksella. Vuorauksena on alaosassa pystyä peiterimalaudoitusta ja yläosassa pystylaudoitusta. Kerrosten välissä on koristeellinen hammastettu kerroslista, jonka hammas päättyy aina alaosan vuorauksen peiteriman päähän. Ikkunat ovat kuusiruutuiset ja niiden vuorilaudat ovat hieman profiloidut. Yläkerrassa on talon päädyissä ullakoiden kohdalla pieniruutuiset neliskulmaiset ikkunat. Näiden ikkunoiden alareunan tasolla on kummassakin päädyssä vielä yksinkertainen vaakalista. Laudoituksen alareunan alla perustuksen päällä on vielä jalkalista. Katto on satulanmallinen ja päällystetty aaltopellillä, joka on maalattu punaiseksi. Rakennuksen muu väritys on kauttaaltaan valkoinen, perustuksen harmaata kiviväriä lukuun ottamatta. Pohjakaavaltaan rakennus on leveärunkoinen (n 10 m levyinen ja noin 20 m pituinen). Tupa ja sali sijaitsevat kulmittain vastakkaisissa päädyissä. Tupa on pihan puoleisessa kulmassa kammiota vastapäätä. Sen vieressä puutarhan kulmassa on kamari, samoin on salin vieressä pihanpuolella kamari. Lisäksi näiden kahden päädyn välissä keskellä rakennusta on puutarhasivulla kamari. Sen edessä talon sisällä on kylpyhuone ja wc ja niiden edessä pihan puolella eteinen, jonka edessä on vielä kuisti. Tämä nykyinen kuisti on rakennettu vuonna 1966. Aiemmin kuisteja oli kaksi, mutta peruskorjauksen yhteydessä on tehty vain yksi uusi kuisti. Uunit on poistettu rakennuksesta, mutta yksi pellitetty piippu kuitenkin kohoaa rakennuksen keskiosasta. Talon alla oleva kellari sijaitsee puutarhasivulla tuvan viereisen kamarin alla. Rakennus 1 itäkaakosta (Kuva S. Kupila 1994, TMK)
7 Rakennus 2 tieltä (Kuva J. Salmi 2010) Rakennus 2 pihan puolelta (Kuva S. Kupila 1994 TMK) 2 Kammio Kaksikerroksisessa rakennuksessa on aiemmin ollut ruokakammiot, kärryvaja ja mankelihuone. Ainakin 1990-luvulla rakennusta on käytetty autotallina ja varastona. Rakennuksessa on lyhytnurkkainen hirsirunko ja se on vuoraamaton, punamullalla maalattu valkoisin listoin. Katto on satulanmallinen ja katettu aaltopellillä. Perustuksessa on osin luonnonkiveä ja laastia, osin pelkkiä luonnonkiviä (pääty). Rakennuksen pihatien puoleisessa päädyssä on vellikello, joka on asetettu paikalleen v. 1901/1910. Vellikellon katos on metallinen. Rakennuksessa on kolme osaa, kussakin osassa on toisessa kerroksessa pieniruutuiset pikkuikkunat pitkillä sivuilla sekä edessä että takana. Pihan puoleisella sivulla on päätyosissa alakerrassa yksi ovi ja keskimmäisessä osassa pariovet. Navetan puoleisessa päädyssä on lisäksi ulkopuoliset puuportaat 2. kerrokseen. Sillä kohdalla onkin pikkuikkunan tilalla ovi. Rakennus 3 idästä (Kuva S. Kupila 1994, TMK) 3 Entinen navetta Vanha navetta on rakennettu luonnonkivestä ja laastista perustusta myöten vuonna 1879. Myöhemmin navetan pohjoispuolelle on tehty lisäsiipi ja etupuolelle sauna. Rakennus on kaksikerroksinen, katto on satulanmallinen ja katteena aaltopelti. Päätykolmiot ja muut puuosat on vuorattu pystylaudalla ja maalattu punaisiksi, listat valkoisiksi. 1990-luvulla rakennusta käytettiin kalustovajana.
8 Rakennus 4 pihalta (Kuva S. Kupila 1994, TMK) 4 Ulkohuone Entinen 1900-luvun alussa rakennettu ulkohuone on ainakin jo 1990-luvulla otettu leikkimökkikäyttöön. Rakennuksesta on tehty Vahdon kirkon pienoismalli ja se on siis ristinmuotoinen. Ulkohuoneeseen on kaksi sisäänkäyntiä ja käymäläosat sijaitsivat ristin sakaroissa. Rakennus on yksikerroksinen, rankorunkoinen ja perustuksena ovat nurkkakivet. Katto on myös ristinmallinen satulakatto ja katteena on pelti. Vuorauksena on vaakaa ponttilautaa ja ulkoväritys on valkoinen. Rakennuksessa on keskeltä ylöspäin suippoon kärkeen kaartuvat ovet ja oviaukot ja pieniruutuiset pikkuikkunat. Ylempänä ovat pienet pyöreät ikkunat. Rakennukset 7, 5 ja 6 Ladvontieltä kohti länttä. (Kuva J. Salmi) 5 Konehuone + konesuoja Pienempi rakennusosa 5-rakennuksessa on entinen konehuone 1900-luvun alusta. Myöhemmin 1900-luvun loppupuolella sen päätyyn on lisätty konesuoja.1990-luvulla pienempi rakennus on ollut varasto- ja makasiini käytössä. Rakennukset on rakennettu samoille paikoille kuin vuoden 1898 kartassa oleva rakennus. Ne ovat yksikerroksisia. Katot ovat satulanmallisia ja katteena on pienemmässä osassa ollut aiemmin tiiltä, nykyisin kummassakin on aaltopeltiä. Perustuksena pienemmässä rakennuksessa on lohkokiveä. Pienemmän rakennusosan runko on tiiltä ja se on rapattu luonnonvalkoiseksi/harmaaksi. Konesuoja on myös rankorunkoinen ja sen vuorauksena on pystylomalautaa tai sitä jäljittelevää peltiä. Väriltään se on ruskea.
9 Rakennus 6 itäkaakosta (Kuva S. Kupila 1994, TMK) 6 Riihi Entinen riihirakennus, joka ainakin 1990-luvulla oli jo muussa käytössä: konesuojana. Rakennus on rakennettu 1800-luvun lopulla. Se on yksikerroksinen ja perustuksena ovat nurkkakivet. Runko on pitkänurkkainen hirsi (päät koteloitu). Katto on satulanmallinen ja katteena aaltopelti. Rakennus on vuorattu pystylaudalla ja maalattu punaiseksi valkoisin listoin. Rakennuksessa on kaksi osaa, ja kahdet isot ovet tien puoleisella sivulla. Riihestä on poistettu välilattiat ja kiuas. Rakennus 8 lounaasta puutarhan reunalta. (Kuva J. Salmi 2010) Lyhenteet: TMK = Turun museokeskus Lähteet: Innamaa Kerttu, Naantalin historia III Kuvat 2010 Naantalin Löytäne ja Ladvo, kuvaaja Jaana Salmi/Turun museokeskus, Varsinais- Suomen maakuntamuseo Maarekisteriasikirjat ja kartat mikrofilmeinä, Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto, Turku. Naantalin Ladvon ja Löytäneen arvokartat 2009 10, Turun museokeskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Naantalin Ladvon ja Löytäneen maisemahistoriakartat 2009 10, Turun museokeskus, Varsinais- Suomen maakuntamuseo Rakennusinventointikortit 1994, Turun museokeskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Suomen maaseudun järjestöväkeä, 1965 Suomen maatilat III, 1932 ja Suuri maatilakirja I, 1963
LÖYTÄNEEN JA LADVON KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT 10 Kohteet ja aluekokonaisuudet on arvotettu kulttuurihistoriallisin perustein. Arvottamistyössä on käytetty rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja ympäristöllisiin arvoihin pohjautuvia kriteereitä, jotka on jaettu useisiin alaluokkiin, ja joiden pohjalta rakennetut ympäristöt on Suomessa melko vakiintuneesti luokiteltu valtakunnallisesti, maakunnallisesti / seudullisesti ja paikallisesti arvokkaiksi. Varsinais-Suomen maakuntamuseossa on näiden lisäksi käytössä myös luokat maisemallinen ja historiallinen. Ne täydentävät edellä mainittua kolmea luokkaa, jotta voidaan tuoda esille kohteita, jotka eivät ehkä yksinään yltäisi mihinkään noista kolmesta vakiintuneesta luokasta, mutta joilla kuitenkin on joko maisemallisia tai historiallisia tai molempia arvoja ja jotka osana suurempaa kokonaisuutta muodostavat arvokkaan kulttuuriympäristön. Löytäne Löytäneen kylätontilla entisen Ylistalon alueella sijaitsevan Löytäne II-tilan asuinrakennus on historiallisesti merkittävä. Vanha kylätontti on sinällään asutushistoriallisesti arvokas ilman jäljellä olevia rakennuksiakin. Löytäneen asuinrakennus ei ole talonpoikaistalo vaan luultavimmin torppa, jota on käytetty Ylistalon päärakennuksena 1900-luvun puolella. Sitä on myös uudistettu 2000-luvulla. Nikkilän rakennuksilla ei ole merkittävää rakennushistoriallista arvoa. Kylän muu rakennuskanta on uudempaa, 1970 90-luvuilta. Liite Löytäneen kulttuurihistorialliset arvot kartta. Ladvo Ladvon kantatila sijaitsee vanhalla tontillaan ja sen useimmat 1800-luvun lopulta peräisin olevat rakennukset ovat säilyneet hyvin. Ladvon talon puutarha oli jo 1800-luvun lopulla samalla paikalla. Muiden Ladvon kylän 1900-luvun lohkotilojen rakennukset ovat hävinneet. Rintapellot sijaitsevat talouskeskuksen eteläpuolella sekä idässä ja kaakossa. Osa myöhemmin raivatuista pelloista sijaitsee pohjoisessa Isosuontien alueella, jossa on kunnan rajalla entisiä soista pelloiksi raivattuja alueita. Siellä on myös nykyisin jätteenkäsittelyä ja kaatopaikka. Ladvon kantatalo rakennuksineen ja rintapeltoineen muodostaa arvokkaan talonpoikaismaiseman, joka on paikallisesti merkittävä. Liite Ladvon kulttuurihistorialliset arvot kartta.