a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille.

Samankaltaiset tiedostot
METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

A BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Energiapuu ja metsänhoito

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Energiapuun mittaus ja kosteus

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsänhoidon perusteet

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

Metsävisa Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Nimi. Koulu. 50 p. Kunta. 16 p

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Kangasmaiden lannoitus

Digikasvio. By: Linda H

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Suomen metsien inventointi

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

1. Saaren luontopolku

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

40VUOTISJUHLARETKEILY

Energiapuun korjuu ja kasvatus

2 Peliopas. Sisällys

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsävisa Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Hakkuut kuvioittain vuosina

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken cm cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Transkriptio:

Metsävisa 30 v Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä / 67 p a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille. b) Merkitse ruutuihin kasviin sopiva kuvaus kirjaimella (A I). A. Suomalaisista luonnonmarjoista eniten C-vitamiinia. Piikit hankaloittavat keräämistä. B. Piirakka-, keitto- ja pöperömarja pursuaa terveellisiä antioksidantteja, jotka hidastavat solujen vanhenemista. C. Kukinto muodostuu suojuslehdistä ja pikkuruisista kukista. Punaisia mauttomia marjoja ei kerätä syötäväksi. D. Makea ja hyväntuoksuinen limonadistakin tuttu marja. E. Marjoissa on luontaisesti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa. Herkullinen verilettujen, mustamakkaran ja poronkäristyksen lisuke. F. Suuren osan sadosta syövät Lapin linnut, mutta maistuvat marjat retkeilijöillekin. Lehdet loistavat ruskan väreissä. G. Raakana punainen ja kypsänä kullankeltainen, arvokas ja arvostettu marja. H. Rahkasammalen päällä suikerteleva, ikivihreä kasvi. Marjat kannattaa poimia ensipakkasten jälkeen tai keväällä. I. Myrkyllinen sinimarjainen kasvi. c) Merkitse ympyröihin kullekin kasville yksi tyypillinen kasvupaikka numerolla (1-7). 1. Suo 2. Meren ranta 3. Hakkuuaukea 4. Kuiva kangas 5. Tuore kangas 6. Lehto 7. Tunturikangas d) Nimeä marjansyöjät viivoille. a) c) d) a) b) b) c) d) / 22 p

Metsät tuovat hyvinvointia joka puolelle Suomea. Metsä kuuluu kaikille -julisteeseen on koottu metsän monia merkityksiä. Etsi tämän sivun tehtäviin vihjeitä julisteesta. Vastaa viivoille ja laita rasti ruutuun. a) Julisteen kartta on satelliittikuvatulkintaan perustuva metsäkartta: Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 50 % 75 % 95 % b) Kartalla on sinisinä pisteinä Suomen metsäteollisuuden suurimpia tuotantolaitoksia. Mikä on vaikuttanut eniten tuotantolaitosten sijoittumiseen Suomessa? Maaperän kantavuus Vesistöjen läheisyys Kaupunkien läheisyys Työvoiman saanti c) Mitä kuka tahansa saa tehdä metsässä jokamiehenoikeudella? Vastaa tietojesi ja julisteen vihjeiden perusteella. d) Suomen kansalliskukka, -puu ja -kasvi ovat metsälajeja. Kansalliskukka on ja kansallispuu on. Seuraavat kysymykset e o liittyvät kuviin ja paikkakuntiin, jotka on merkitty punaisilla lipuilla julisteeseen. e) Luonnonkuvaussafarilla Kuusamossa voi päästä valokuvaamaan Suomen kansalliseläintä. f) Kansallismaisemat, kuten Kilin Kalin Kolin kansallismaisema Lieksassa, ovat innoittaneet taiteilijoita kautta aikojen. g) Kansallissäveltäjämme sävelsi sarjan pianokappaleita suomalaisista puulajeista. Lahdessa on hänen mukaansa nimetty puinen konserttitalo, jonka akustiikka on maailman huippua. h) Vieremällä valmistetaan Einari Vidgrénin ideoiden pohjalta kehitettyjä paperikoneita hakkuukoneita moottorisahoja. Niitä viedään kaikkialle maailmaan. i) Älypakkaukset ovat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuutta. Ovatko seuraavat väitteet totta vai tarua? Imatralla on kehitetty - DVD-levyn kartonkikotelo, joka torjuu piratismia älytarran avulla. Tämä on totta tarua - lääkepakkauksia, jotka ilmoittavat äänimerkillä, kun lääkettä tulisi ottaa. Tämä on totta tarua j) Maailman suurin voimala Pietarsaaressa tuottaa polttoaineilla sähköä. Sen teho on noin puolet Loviisan ydinvoimalan yhden laitosyksikön tehosta. k) Kotkassa valmistetaan terveysvaikutteista koivusokeria eli, jonka käyttö ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja korvatulehduksia. Aineen talteenotto selluliemestä on kehitetty Suomessa. l) Äänekoskella jalostetaan kuusesta ja koivusta karboksimetyyliselluloosaa (CMC). Sitä käytetään sakeuttamisaineena monissa tavallisissa tuotteissa, kuten pesupulverissa, hammastahnassa ja. m) Nano mullistaa maailmaa. Maailman laajinta puunjalostuksen nanotutkimusta tehdään Espoossa. Puusta saadaan nanoselluloosaa, mistä tehdylle paperille voidaan liittää mitä mielikuvituksellisempia ominaisuuksia. Nanometri on millimetrin sadasosa millimetrin tuhannesosa millimetrin miljoonasosa. n) Suomen paviljonki Palju Kirnu Pytty Leili valittiin viime vuonna Shanghain maailmannäyttelyn parhaaksi osastoksi omassa luokassaan. Rakennuksen ulkopinta on Lahdessa valmistettua uudenlaista komposiittia, joka yhdistää kierrätyspuuta ja -muovia. o) Metsävisan 2011 loppukilpailijat pääsevät tutustumaan Tiedekeskus Pilkkeeseen Rovaniemellä. Sana pilke tarkoittaa kimaltavaa kidettä silmäniskua unihiekkaa pilkottua puuta. / 19 p

3a) Metsä on ekosysteemi. Mitä tarkoitetaan termillä ekosysteemi? b) Metsäekosysteemien ihmisille tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä nimitetään ekosysteemipalveluiksi. Luokittele alla olevan listan asiat (1-12) eri ekosysteemipalveluihin. Merkitse numerot ruutuihin. Tärkeimmät, koko elämää ylläpitävät palvelut on koottu valmiiksi kuvaan. 1 Luontoharrastukset 2 Marjat ja sienet 3 Eroosion estäminen 4 Lääkeaineet 5 Luonto tiedon lähteenä 6 Paikallisilmasto 7 Paperi 8 Mielen hyvinvointi 9 Ilman puhdistuminen 10 Puutavara 11 Luonto luovuuden lähteenä 12 Kemikaalit kuten ksylitoli ja tärpätti Metsä tuottaa 12 Metsän ekosysteemipalvelut Metsä ylläpitää Yhteyttäminen Hiilen kierto Maaperän muodostus Ravinteiden kierto Monimuotoisuus Metsä kulttuurin lähteenä 5 8 Metsä säätelee 3 / 7 p 4 Puut ottavat juurillaan maaperästä ravinteita, jotka sitoutuvat puun kasvaessa runkoon, kuoreen, oksiin ja neulasiin. Keskeisiä ravinteita ovat typpi, fosfori, kalium, kalsium ja magnesium. a) Nimeä pääravinteet. P = N = K = b) Ravinteita poistuu, kun metsä hakataan. Nykyisin hakkuiden yhteydessä saatetaan korjata oksia, latvuksia ja kantoja energiakäyttöön. Energiapuun korjuun vaikutusta maan ravinnetalouteen tutkitaan. Selvitä diagrammista, pitävätkö alla olevat väitteet paikkansa. Rastita oikea vaihtoehto. Puolukkatyypin männikössä 1) runkopuu sisältää pääravinteita yhteensä alle 5 g/kg oikein väärin 2) neulasissa on pääravinteita yhteensä lähes 20 g/kg oikein väärin Pitoisuus g/kg Ravinnepitoisuudet puolukkatyypin männikössä Lähde: Helmisaari 1995 14 12 10 8 6 4 2 0 N P K Runkopuu Rungon Elävät Neulaset kuori oksat / 5 p

5Taidetta luonnossa ja luonnosta. Yhdistä kuvaukset kuviin. Kirjoita ruutuun oikea numero (1 8). 1. Kuusen käpy 5. Oravanmarjan lehtisuonia suurennuslasin läpi nähtynä 2. Kuusen taimi 6. Aarikan Lumihiutale-riipus 3. Metsäkorte 7. Marimekon Bottna-kuosi 4. Vaahteran taimi 8. Arabian Runo-astiasarja / 4 p Piirrokset teoksesta Elävä luonto, Arvi Ulvinen, WSOY, 1946. Valokuvat Aarikka, Arabia ja Marimekko. 6 b) Vieressä on kuva tänä talvena kaadetun männyn poikkileikkauksesta. a) Metsävisa on nyt järjestetty 30 kertaa. Ensimmäiset kilpailijat laittoivat loppukilpailussa vuonna 1982 nauhan männyn taimeen metrin korkeudelle. Kyseinen mänty on kasvanut 30 cm vuodessa. Jos nauha on vielä jäljellä, millä korkeudella se on nyt? Nauha on metrin korkeudella. 1. Piirrä pallo ( ) sen vuosirenkaan kohdalle, joka syntyi, kun Metsävisa järjestettiin ensimmäisen kerran. 2. Piirrä rasti (X) sen vuosirenkaan kohdalle, joka muodostui sinun syntymävuotenasi. c) Vaasalainen koululainen istutti 30 vuotta sitten kesätöinään kuusentaimia tuoreelle kankaalle. Mitä metsänhoitotöitä on voitu tehdä hänen istuttamassaan kuusikossa vuoteen 2011 mennessä? Mainitse vähintään kolme asiaa. / 6 p 7Aamulla varhain kun aurinko nousi Mitä sitten tapahtui tai saattoi tapahtua? Millaisessa sängyssä heräsit? Mitä teit heti heräämisen jälkeen? Mitä koulumatkalla näkyi? Kerro tai keksi pieni tarina, miten olet ollut tänä aamuna tekemisissä metsän tai metsän tuotteiden kanssa heräämisen ja pulpetin ääreen istahtamisen välisenä aikana. Kerro tarinasi myös Facebookissa (www.facebook.com/metsapuhuu). Samalla voit kertoa, millainen tämä Metsävisa-kilpailu oli. Mikä oli helppoa, mikä oli vaikeaa, mikä yllätti? / 4 p

Metsä kuuluu kaikille Metsä-Suomi Metsät Pellot Vesistöt Rakennettu maa Muut puuttomat alueet Metsäteollisuuden tuotantolaitokset Piirrokset/Teckningar: Pentti Otsamo Våra skogar Skogsfinland Skogar Åkrar Vattendrag Bebyggd mark Andra trädlösa områden Skogsindustrins produktionsanläggningar Kartta Maanmittauslaitos lupa no 6/MYY/11. Metsäntutkimuslaitos/Valtakunnan metsien inventointi, Metsäteollisuus ry Karta Lantmäteriverket, tillstånd nr. 6/MYY/11. Skogsforskningsinstitutet/Riksskogstaxeringen, Skogsindustrin rf

Metsävisa 30 v Metsävisa 2011 vastausmallit Nimi Nämä vastausmallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima Koulu ohjeellinen tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa Kunta mukaan. Tärkeää kuitenkin on, että koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Pisteet yhteensä enint. 67 p / 67 p a) a-kohdasta enitään 9 pistettä Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille. mustikka B 5 vadelma D 3 ruohokanukka / kanukka ½ p C 1, 2, 5, 6 tai 7 lakka/hilla/ suomuurain G 1 puolukka E 4 riekonmarja F 7 tyrni A 2 sudenmarja karpalo I 6 H 1 b) Merkitse ruutuihin kasviin sopiva kuvaus kirjaimella (A I). b-kohdasta enitään 4½ p A. Suomalaisista luonnonmarjoista eniten C-vitamiinia. Piikit hankaloittavat keräämistä. B. Piirakka-, keitto- ja pöperömarja pursuaa terveellisiä antioksidantteja, jotka hidastavat solujen vanhenemista. C. Kukinto muodostuu suojuslehdistä ja pikkuruisista kukista. Punaisia mauttomia marjoja ei kerätä syötäväksi. D. Makea ja hyväntuoksuinen limonadistakin tuttu marja. E. Marjoissa on luontaisesti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa. Herkullinen verilettujen, mustamakkaran ja poronkäristyksen lisuke. F. Suuren osan sadosta syövät Lapin linnut, mutta maistuvat marjat retkeilijöillekin. Lehdet loistavat ruskan väreissä. G. Raakana punainen ja kypsänä kullankeltainen, arvokas ja arvostettu marja. H. Rahkasammalen päällä suikerteleva, ikivihreä kasvi. Marjat kannattaa poimia ensipakkasten jälkeen tai keväällä. I. Myrkyllinen sinimarjainen kasvi. c) Merkitse ympyröihin kullekin kasville yksi tyypillinen kasvupaikka numerolla (1-7). 1. Suo 2. Meren ranta 3. Hakkuuaukea 4. Kuiva kangas 5. Tuore kangas 6. Lehto 7. Tunturikangas c-kohdasta enitään 4½ p Tyypilliseksi kasvupaikaksi voi hyväksyä muitakin kuin vastausmallien kasvupaikat, jos kasvit esiintyvät seudullanne muillakin kasvupaikoilla. d) Nimeä marjansyöjät viivoille. a) c) d) Marjalude / lude ½ p a) b) Mäyrä b) Teeri c) Kurki d) d-kohdasta enitään 4 p a-d yht. enitään 22 p/ 22 p

Metsät tuovat hyvinvointia joka puolelle Suomea. Metsä kuuluu kaikille -julisteeseen on koottu metsän monia merkityksiä. Etsi tämän sivun tehtäviin vihjeitä julisteesta. Vastaa viivoille ja laita rasti ruutuun. a) Julisteen kartta on satelliittikuvatulkintaan perustuva metsäkartta: Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 50 % X 75 % 95 % b) Kartalla on sinisinä pisteinä Suomen metsäteollisuuden suurimpia tuotantolaitoksia. Mikä on vaikuttanut eniten tuotantolaitosten sijoittumiseen Suomessa? Maaperän kantavuus X Vesistöjen läheisyys Kaupunkien läheisyys Työvoiman saanti c) Mitä kuka tahansa saa tehdä metsässä jokamiehenoikeudella? Vastaa tietojesi ja julisteen vihjeiden perusteella. Liikkua omin neuvoin jalan, hiihtäen ja polkupyörällä (), marjastaa, sienestää, poimia kukkia ja yrttejä (), leiriytyä tilapäisesti (). Avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Enint. 3 p. d) Suomen kansalliskukka, -puu ja -kasvi ovat metsälajeja. Kansalliskukka on kielo ja kansallispuu on. rauduskoivu / koivu ½ p Seuraavat kysymykset e o liittyvät kuviin ja paikkakuntiin, jotka on merkitty punaisilla lipuilla julisteeseen. e) Luonnonkuvaussafarilla Kuusamossa voi päästä valokuvaamaan Suomen kansalliseläintä. karhua f) Kansallismaisemat, kuten Kilin Kalin X Kolin kansallismaisema Lieksassa, ovat innoittaneet taiteilijoita kautta aikojen. g) Kansallissäveltäjämme (Jean) Sibelius sävelsi sarjan pianokappaleita suomalaisista puulajeista. Lahdessa on hänen mukaansa nimetty puinen konserttitalo, jonka akustiikka on maailman huippua. h) Vieremällä valmistetaan Einari Vidgrénin ideoiden pohjalta kehitettyjä paperikoneita X hakkuukoneita moottorisahoja. Niitä viedään kaikkialle maailmaan. i) Älypakkaukset ovat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuutta. Ovatko seuraavat väitteet totta vai tarua? Imatralla on kehitetty - DVD-levyn kartonkikotelo, joka torjuu piratismia älytarran avulla. Tämä on X totta tarua - lääkepakkauksia, jotka ilmoittavat äänimerkillä, kun lääkettä tulisi ottaa. Tämä on X totta tarua j) Maailman suurin voimala bio ½ p Pietarsaaressa tuottaa polttoaineilla bio ½ p sähköä. Sen teho on noin puolet Loviisan ydinvoimalan yhden laitosyksikön tehosta. k) Kotkassa valmistetaan terveysvaikutteista koivusokeria eli, ksylitolia jonka käyttö ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja korvatulehduksia. Aineen talteenotto selluliemestä on kehitetty Suomessa. l) Äänekoskella jalostetaan kuusesta ja koivusta karboksimetyyliselluloosaa (CMC). Sitä käytetään sakeuttamisaineena monissa tavallisissa tuotteissa, kuten pesupulverissa, hammastahnassa ja. jäätelössä m) Nano mullistaa maailmaa. Maailman laajinta puunjalostuksen nanotutkimusta tehdään Espoossa. Puusta saadaan nanoselluloosaa, mistä tehdylle paperille voidaan liittää mitä mielikuvituksellisempia ominaisuuksia. Nanometri on millimetrin sadasosa millimetrin tuhannesosa X millimetrin miljoonasosa. n) Suomen paviljonki Palju X Kirnu Pytty Leili valittiin viime vuonna Shanghain maailmannäyttelyn parhaaksi 1 osastoksi p omassa luokassaan. Rakennuksen ulkopinta on Lahdessa valmistettua uudenlaista komposiittia, joka yhdistää kierrätyspuuta ja -muovia. a-o yht. o) Metsävisan 2011 loppukilpailijat pääsevät tutustumaan Tiedekeskus Pilkkeeseen Rovaniemellä. enitään Sana pilke tarkoittaa kimaltavaa kidettä silmäniskua unihiekkaa X pilkottua puuta. 19 p/ 19 p

3a) Metsä on ekosysteemi. Mitä tarkoitetaan termillä ekosysteemi? Luontonsa puolesta verraten yhtenäisen alueen eliöiden () ja elottomien () ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallinen () kokonaisuus. a-kohta enint. 3 p b) Metsäekosysteemien ihmisille tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä nimitetään ekosysteemipalveluiksi. Luokittele alla olevan listan asiat (1-12) eri ekosysteemipalveluihin. Merkitse numerot ruutuihin. Tärkeimmät, koko elämää ylläpitävät palvelut on koottu valmiiksi kuvaan. 1 Luontoharrastukset 2 Marjat ja sienet 3 Eroosion estäminen 4 Lääkeaineet 5 Luonto tiedon lähteenä 6 Paikallisilmasto 7 Paperi 8 Mielen hyvinvointi 9 Ilman puhdistuminen 10 Puutavara 11 Luonto luovuuden lähteenä 12 Kemikaalit kuten ksylitoli ja tärpätti Metsän ekosysteemipalvelut Metsä ylläpitää Yhteyttäminen Hiilen kierto Maaperän muodostus Metsä tuottaa Ravinteiden kierto Monimuotoisuus 12 2 4 7 10 Metsä kulttuurin lähteenä 5 8 1 11 Metsä säätelee 3 6 9 b-kohta: ½ p / oikein merkitty kohta, enint. 4 p a ja b yht. enitään 7 p / 7 p 4 Puut ottavat juurillaan maaperästä ravinteita, jotka sitoutuvat puun kasvaessa runkoon, kuoreen, oksiin ja neulasiin. Keskeisiä ravinteita ovat typpi, fosfori, kalium, kalsium ja magnesium. a) Nimeä pääravinteet. P = fosfori N = typpi K = kalium b) Ravinteita poistuu, kun metsä hakataan. Nykyisin hakkuiden yhteydessä saatetaan korjata oksia, latvuksia ja kantoja energiakäyttöön. Energiapuun korjuun vaikutusta maan ravinnetalouteen tutkitaan. Selvitä diagrammista, pitävätkö alla olevat väitteet paikkansa. Rastita oikea vaihtoehto. Puolukkatyypin männikössä 1) runkopuu sisältää pääravinteita yhteensä alle 5 g/kg X oikein väärin 2) neulasissa on pääravinteita yhteensä lähes 20 g/kg X oikein väärin Pitoisuus g/kg Ravinnepitoisuudet puolukkatyypin männikössä Lähde: Helmisaari 1995 14 12 10 8 6 4 2 0 N P K Runkopuu Rungon Elävät Neulaset kuori oksat a, b ja c yht. enitään 5 p / 5 p

5Taidetta luonnossa ja luonnosta. Yhdistä kuvaukset kuviin. Kirjoita ruutuun oikea numero (1 8). 1. Kuusen käpy 5. Oravanmarjan lehtisuonia suurennuslasin läpi nähtynä 2. Kuusen taimi 6. Aarikan Lumihiutale-riipus 3. Metsäkorte 7. Marimekon Bottna-kuosi 4. Vaahteran taimi 8. Arabian Runo-astiasarja 2 ½ p 6 ½ p 3 ½ p 8 ½ p 7 ½ p 5 ½ p 4 ½ p 1 ½ p enitään 4 p / 4 p Piirrokset teoksesta Elävä luonto, Arvi Ulvinen, WSOY, 1946. Valokuvat Aarikka, Arabia ja Marimekko. 6a) Metsävisa on nyt järjestetty 30 kertaa. Ensimmäiset kilpailijat laittoivat loppukilpailussa vuonna 1982 nauhan männyn taimeen metrin korkeudelle. Kyseinen mänty on kasvanut 30 cm vuodessa. Jos nauha on vielä jäljellä, millä korkeudella se on nyt? Nauha on 1 metrin korkeudella. b) Vieressä on kuva tänä talvena kaadetun männyn poikkileikkauksesta. Tärkeää on nähdä, että oppilas on alkanut laskemaan kuoren 1. alta, Piirrä ei ytimestä, pallo ( ) sen eli vuosirenkaan on ymmärtänyt kohdalle, miten joka puu syntyi, kasvaa. kun Se, Metsävisa ovatko merkit järjestettiin tarkalleen ensimmäisen oikeiden kerran. vuosirenkaiden X 2. kohdalla, Piirrä rasti ei ole (X) niin sen vuosirenkaan tärkeää. B-kohdasta kohdalle, joka enint. muodostui 2 pistettä. sinun syntymävuotenasi. c) Vaasalainen koululainen istutti 30 vuotta sitten kesätöinään kuusentaimia tuoreelle kankaalle. Mitä metsänhoitotöitä on voitu tehdä hänen istuttamassaan kuusikossa vuoteen 2011 mennessä? Mainitse vähintään kolme asiaa. Heinäys/heinien poisto. Täydennysistutus. Taimikonhoito (tai taimikon perkaus/harvennus/ a-c-kohdista raivaus). Ensiharvennus (tai harvennushakkuu/kasvatushakkuu/hakkuu). Pystykarsinta/oksien yht. enintään karsinta. Jos näistä on kolme mainittu, saa täydet 3 pistettä. Maanmuokkauksesta tai 6 p / 6 p uudistus/avo/päätehakkuusta annetaan miinuspiste. Jos koulun parasta visailijaa on tasapisteistä vaikea valita, tätä C-kohtaa voi käyttää erittelevänä. 7Aamulla varhain kun aurinko nousi Mitä sitten tapahtui tai saattoi tapahtua? Millaisessa sängyssä heräsit? Mitä teit heti heräämisen jälkeen? Mitä koulumatkalla näkyi? Kerro tai keksi pieni tarina, miten olet ollut tänä aamuna tekemisissä metsän tai metsän tuotteiden kanssa heräämisen ja pulpetin ääreen istahtamisen välisenä aikana. Huonekalut, keittiövälineet, paperit, koulutarvikkeet, suuhun pantavat (mm. jugurtti ja hammastahna), maisemat jne. Tätäkin tehtävää voi käyttää erittelevänä, jos koulun parasta visailijaa on vaikea valita tasapisteistä. Enintään 4 p. Oppilaat voivat kertoa tarinansa Facebookissa tai antaa Metsävisa-palautetta enitään / 4 p toisella oppitunnilla tai omalla ajallaan. 4 p Kerro tarinasi myös Facebookissa (www.facebook.com/metsapuhuu). Samalla voit kertoa, millainen tämä Metsävisa-kilpailu oli. Mikä oli helppoa, mikä oli vaikeaa, mikä yllätti?