SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto
WHO-Koululaistutkimus Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study Lomakekyselynä koululuokissa joka neljäs vuosi toteutettu tutkimus Kohderyhmä 11-, 13- ja 15-vuotiaat koululaiset Tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti koululaisten koettua terveyttä, hyvinvointia ja terveystottumuksia nuorten arkisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Tutkimus aloitettiin 30 vuotta sitten Yhteistyökumppanina Maailman terveysjärjestö (WHO) 1500 oppilasta/ ikäryhmä/ maa = yhteensä vastaajia noin 200 000 Mukana nyt yli 40 maata Euroopasta ja Pohjois- Amerikasta Kristiina Ojala
HBSC tutkimuksen laajentuminen: osallistujamaat aineistonkeruuvuosittain 1983/84 1985/86 1989/90 1993/94 1997/98 2001/02 2005/06 2009/10 1. England 2. Finland 3. Norway 4. Austria 5. Denmark *) *) Carried out the survey after schedule = national data 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Denmark 5. Belgium 6. Hungary 7. Israel 8. Scotland 9. Spain 10. Sweden 11. Switzerland 12. Wales 13. Netherlands 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Scotland 7. Spain 8. Sweden 9. Switzerland 10. Wales 11.Denmark 12. Netherlands 13. Canada 14. Latvia 15. N. Ireland 16. Poland 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Spain 9. Sweden 10. Switzerland 11. Wales 12. Denmark 13. Canada 14. Latvia 15. N..Ireland 16. Poland 17. Belgium (Fl) 18. Czech Republic 19. Estonia 20. France 21. Germany 22. Greenland 23. Lithuania 24. Russia 25. Slovakia 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Sweden 9. Switzerland 10. Wales 11. Denmark 12. Canada 13. Latvia 14. N. Ireland 15. Poland 16. Belgium (Fl) 17. Czech Republic 18. Estonia 19. France 20. Germany 21. Greenland 22. Lithuania 23. Russia 24. Slovakia 25. England 26. Greece 27. Portugal 28. Ireland 29. USA Health Behaviour in School-aged Children: WHO collaborative cross-national study www.hbsc.org 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Spain 9. Sweden 10. Switzerland 11. Wales 12. Denmark 13. Canada 14. Latvia 15. Poland 16. Belgium (Fl) 17. Czech Republic 18. Estonia 19. France 20. Germany 21. Greenland 22. Lithuania 23. Russia 24. England 25. Greece 26. Portugal 27. Ireland 28. USA 29. tfyr Macedonia 30. Netherlands 31. Italy 32. Croatia 33. Malta 34. Slovenia 35. Ukraine 1. Finland 2. Norway 3. Austria 4. Belgium (Fr) 5. Hungary 6. Israel 7. Scotland 8. Spain 9. Sweden 10. Switzerland 11. Wales 12. Denmark 13. Canada 14. Latvia 15. Poland 16. Belgium (Fl) 17. Czech Republic 18. Estonia 19. France 20. Germany 21. Greenland 22. Lithuania 23. Russia 24. England 25. Greece 26. Portugal 27. Ireland 28. USA 29. tfyr Macedonia 30. Netherlands 31. Italy 32. Croatia 33. Malta 34. Slovenia 35. Ukraine 36. Luxembourg 37. Turkey 38. Slovakia 39. Romania 40. Iceland 41. Bulgaria 1 Finland 2 Norway 3 Austria 4 Belgium (French) 5 Hungary 6 Israel 7 Scotland 8 Spain 9 Sweden 10 Switzerland 11 Wales 12 Denmark 13 Canada 14 Latvia 15 Poland 16 Belgium (Flemish) 17 Czech Republic 18 Estonia 19 France 20 Germany 21 Greenland 22 Lithuania 23 Russia 24 Slovak Republic 25 England 26 Greece 27 Portugal 28 Rep. of Ireland 29 USA 30 tfyr Macedonia 31 Netherlands 32 Italy 33 Croatia 34 Malta 35 Slovenia 36 Ukraine 37 Bulgaria 38 Iceland 39 Luxembourg 40 Romania 41 Turkey 42 Albania 43 Armenia
WHO-Koululaistutkimuksen & HBSC study:n tavoiteet tuottaa korkeatasoista ja kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa kouluikäisten lasten ja nuorten terveyden kokemuksista ja terveyskäyttäytymisestä luoda ja kehittää tutkimusalueen teoreettista, käsitteellistä ja metodologista perustaa sekä vahvistaa asiantuntijaverkostoa tarkastella koulun, perheen ja muiden sosiaalisten kontekstien merkitystä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksiin sekä terveystottumuksiin tukea ja suunnata kouluikäisten lasten ja nuorten terveyden edistämistä
WHO-Koululaistutkimuksessa: Lasten ja nuorten terveyden kokemukset Itsearvioitu terveys Elämänlaatu ja tyytyväisyys elämään Koetut oireet Painon kokeminen, kehonkuva ja laihduttaminen Nukkumisvaikeudet ja vireisyys Hoitoa vaatineet tapaturmat Terveyskäyttäytyminen Ruokatottumukset; ruokafrekvenssit ja aamiainen Suun terveys; hampaiden hoito Liikuntatottumukset : fyysinen aktiivisuus ja inaktiivisuus Nukkumistottumukset Seksuaaliterveys ja käyttäytyminen Riskikäyttäytyminen Päihteiden käyttö Väkivalta Kiusaaminen ja edellisiin liittyvät sosiaaliset kontekstit: Perhe- ja ystävyyssuhteet; sosiaalinen tuki Koulukokemukset ja -ympäristö Sosioekonominen asema, perheen taloudellinen toimeentulo/varallisuus
WHO-Koululaistutkimus: Suomen aineisto Kansallisesti edustavat aineistot vuosilta 1984, 1986, 1990, 1994, 1998, 2002, 2006, 2010 5.-, 7.- ja 9. luokkalaiset Vuoden 2010 Suomen lopullisessa aineistossa 6607 vastaajaa
Suomalaisnuorten taustamuuttujia pojat ja tytöt 11-15-v. Asuinpaikka 1994 1998 2002 2006 2010 kaupunki 60 (61) 61 (61) 63 (61) 60 (61) 63 (63) maaseutu 40 (39) 39 (39) 37 (39) 40 (39) 37 (37) Koettu koulumenestys oikein hyvä 7 (8) 8 (9) 15 (14) 16 (17) 15 (22) hyvä 38 (39) 44 (48) 43 (46) 45 (47) 43 (46) keskitasoa tai sen alle 54 (53) 48 (43) 42 (40) 39 (36) 42 (32) Kodin ilmapiiri nuoren kokemana erittäin tai melko hyvä 87 (84) 89 (85) 91 (86) 90 (88) 92 (87) ei hyvä eikä huono 11 (12) 9 (11) 8 (11) 8 (9) 7 (10) melko tai erittäin huono 2 (4) 2 (4) 1 (3) 2 (3) 1 (3) Perheen taloudellinen tilanne erittäin tai melko hyvä 41 (38) 57 (51) 70 (67) 76 (72) 80 (73) keskitasoa 51 (53) 37 (42) 26 (28) 21 (25) 17 (22) ei kovin tai ollenkaan hyvä 8 (9) 6 (7) 4 (5) 3 (3) 3 (5) Koulutusorientaatio 9. luokalla lukio 56 (74) 56 (73) 52 (71) 48 (66) 56 (67) ammatillinen tai oppisopimus 44 (26) 44 (27) 48 (29) 52 (34) 44 (33)
Köyhyysmittari, Suomi 2010 Jotkut nuoret menevät kouluun tai nukkumaan nälkäisinä, koska heidän kotonaan ei ole tarpeeksi ruokaa. Kuinka usein näin tapahtuu sinulle? 100 11-v. 13-v. 15-v. 11-v. 13-v. 15-v. POJAT TYTÖT 80 60 Ei koskaan 40 20 Joskus Aina tai usein 0 1,1 1,1 2,4 1,5 1,7 3 %
Vähintään joskus nälkäisenä kouluun tai nukkumaan Pojat ja tytöt, Suomi 2002, 2006, 2010 40 30 20 10 19 18 26 24 24 19 5lk 7lk 9lk 40 30 20 10 22 22 23 20 20 13 0 2002 2006 2010 0 2002 2006 2010
Health Behaviour in School-aged Children (HBSC): WHO Collaborative Cross-national Study Currie C. et al. (eds.) Social determinants of health and well being among young people. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2012 (Health Policy for Children and Adolescents, No. 6) Lisätietoja ja julkaisuja: http://www.euro.who.int http://www.hbsc.org/publications/ https://www.jyu.fi/sport/laitokset/tutkimusy ksikot/tetk/julkaisut
HBSC Family Affluence scale Perheen varallisuusindeksi Mittaa nuorten sosioekonomista asemaa Muodostuu neljästä kysymyksestä Perheen autot Nuoren oma huone Perheen kanssa vietetyt lomamatkat Perheen tietokoneet Summamuuttujan avulla nuoret ryhmiteltiin kolmeen luokkaan
Fas-jakaumat (%) pojilla ja tytöillä Suomessa 2002, 2006 ja 2010 FAS perheen varallisuusindeksi 2002 2006 2010 korkea 36 32 43 41 54 51 keskitasoa 47 49 44 47 40 41 matala 17 19 13 12 6 8
FAS- jakauma maittain 11, 13 ja 15-v. Suomessa: 7 % matala 40 % keskitaso 52% korkea
Esimerkkejä sosiaalisten determinanttien yhteyksistä nuorten terveyteen ja hyvinvointiin
Nuorten itse arvioima terveys: kohtalainen tai huono, 15-vuotiaat
Itsearvioitu terveys kohtalainen tai huono Suomi ja HBSC maat keskimäärin 25 23 20 17 15 10 10 10 10 13 12 14 12 13 15 14 Pojat Tytöt HBSC pojat 5 HBSC tytöt 0 11-v. 13-v. 15-v. WHO-Koululaistutkimus
Itsearvioitu terveys (kohtalainen tai huono) ja perheen varallisuusindeksi
Tyytyväisyys elämään (Cantril ladder) ja perheen varallisuusindeksi KTEP011 Kristiina Ojala 2012
Oireilu ja perheen varallisuusindeksi KTEP011 Kristiina Ojala 2012
Läheiset ystävät ja perheen varallisuusindeksi
Koettu koulumenestys ja perheen varallisuusindeksi
Säännöllinen aamiainen ja perheen varallisuusindeksi
Hedelmät ja perheen varallisuusindeksi
Liikunta ja perheen varallisuusindeksi
Perheen varallisuusindeksi (FAS) oli kansainvälisesti yhteydessä Korkea FAS -> kasvaa Nuoren ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen Ystävien ja kaverikontaktien määrään Luokkatovereilta saatuun tukeen Koettuun koulumenestykseen Elämään tyytyväisyyteen Aamiaisen ja hedelmien syömiseen Hampaiden harjaamiseen -> vähenee Koettuun terveyteen: Nuoren kohtalaiseksi tai huonoksi kokemaan terveyteen Psykosomaattiseen oireiluun Viikoittaiseen tupakointiin Kiusatuksi tulemiseen Yhteys kansainvälisesti samansuuntainen ja ero korkean ja matalan FAS-ryhmän välillä pääsääntöisesti tilatollisesti merkitsevä
Perheen varallisuusindeksi (FAS-mittari) oli Suomessa yhteydessä Korkea FAS -> kasvaa Nuoren ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen Ystävien ja kaverikontaktien määrään Luokkatovereilta saatuun tukeen Koettuun koulumenestykseen Elämään tyytyväisyyteen Aamiaisen ja hedelmien syömiseen Hampaiden harjaamiseen Päivittäiseen, vähintään tunnin kestävään kohtalaiseen tai rasittavaan liikuntaan -> vähenee Nuoren kohtalaiseksi tai huonoksi kokemaan terveyteen Psykosomaattiseen oireiluun (tytöt) Ylipainoisuuteen (pojat) Viikoittaiseen tupakointiin (tytöt) Kiusatuksi tulemiseen (pojat) Toisten kiusaamiseen (pojat) Koulutyöstä rasittumiseen (pojat) Television päivittäiseen, vähintään kaksi tuntia kestävään katsomiseen (pojat)
FAS-mittarista vielä FAS-mittari on materiaalisen hyvinvoinnin ilmentäjä, mutta terveyteen ja hyvinvointiin sitä kautta yhteydessä olevat prosessit eivät sitä välttämättä puhtaasti ole Nuorten erilaiset mahdollisuudet luoda sosiaalisia verkostoja Käyttäytymisen ja tottumusten muodostuminen, terveyden ja hyvinvoinnin psykososiaaliset prosessit Stressille altistuminen ja sen hallinta, selviytymiskeinot ja terveyskäyttäytyminen Koulutuksen kautta välittyvä terveyden eriarvoisuus Parempi koettu koulumenestys ja tuki (kommunikaatio vanhempien kanssa & koettu, koulutovereilta saatu tuki) Mittari ei ongelmaton, mutta HBSC-tutkimukseen paras saatavilla oleva
Lopuksi Yksilöiden sosiaalisiin asemiin liittyy erilaisia aineellisia oloja ja terveyskulttuureja: Samantapaisessa sosiaalisessa asemassa olevat jakavat samankaltaisia terveyttä koskevia käsityksiä, arvoja, asenteita ja normeja, jotka näyttäytyvät samankaltaisina elintapoina. Leena Koivusilta teoksessa Sosiaaliepidemiologia Terveys 2015 yleistavoitteista: Eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä
Kiitos mielenkiinnostanne! Esitykseen käytettyjä lähteitä Currie C et al. 2012. Social determinants of health and well being among young people. Health Behaviour in School aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, Health Policy for Children and Adolescents, No. 6. Ojala K, Tynjälä J, Välimaa R, Villberg J & Kannas L. 2012. Overweight adolescents self-perceived weight and weight control behaviour. HBSC study in Finland 1994 2010. Journal of Obesity, 3. WHO/HBSC Forum 2006. Addressing the socioeconomic determinants of healthy eating habits and physical activity levels among adolescents. World Health Organization Europe. Kämppi K, Välimaa R, Ojala K, Tynjälä J, Haapasalo I, Villberg J, Kannas L. 2012. Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 WHO-Koululaistutkimus (HBSC-Study). Opetushallitus ja Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen seurantaraportit 2012:8. Kristiina Ojala