Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä



Samankaltaiset tiedostot
EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.

Tulevaisuuden tutkimustarpeet millaista tietoa ja työkaluja alueiden suunnittelussa tarvitaan?

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Käytännön kokemuksia erityishakkuista Vaihtoehtoiset metsänkäsittelymenetelmät virkistysmetsissä

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita

KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Monitavoitearviointi Ylä-Lapin metsien kestävästä käytöstä

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Ekosysteemilähestymistapa?

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Metsähallituksen lakiuudistuksen seminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

PALOMA-SEMINAARI Kuusamo. Yrjö Perkkiö kertoo kokemuksia Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelmasta ja yhteistyöryhmästä

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla. POROT-seminaari Juhani Karjalainen

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Metsähallitus jatkuvassa muutoksessa. Lapin 55. Metsätalouspäivät Jussi Kumpula

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Sosiaalinen, ekologinen ja taloudellinen kestävyys aineettomien ekosysteemipalveluiden tuotteistamisessa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Metsähallituksen lakiuudistuksen avausseminaari Metsähallituksen näkemys Jyrki Kangas

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

METSO-ohjelma :

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Materiaalitehokkuus ja kestävän kehityksen strategia

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus SJ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Kokkonen

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Metsien monikäyttösuunnitelman laadinta ja METSO-kartoitus. SJ KH suunn. 1

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Uudet metsänhoidon suositukset

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Metsien monikäytön arvottaminen

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Transkriptio:

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman

ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut case Metsähallitus 3. Muita ajatusmallin herättämiä kysymyksiä 4. Päätelmät 2

EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut osaksi suostrategiaa Ekosysteemipalveluiden käsite on väline viisaaseen päätöksentekoon Ekosysteemipalvelu kertoo ihmisen ja luonnon suhteesta Ekosysteemipalvelut Elämän edellytys 3

Mistä on kyse? - käsitteitä Ekosysteemipalvelut ~ ekosysteemien tuottamat hyödyt ihmiselle jäsentää ekosysteemin toimintoja ihmisen näkökulmasta kokonaisuuden tarkastelua tukeva ajatusmalli lähtöisin YK:n Millenium Ecosystem Assesment, 2001-2005 paljon kiinnostusta asiaan sisältö ja soveltaminen hakevat muotojaan Ekosysteemilähestymistapa ~ ekosysteemipalveluiden tuotannon hallinta Viitekehys ekosysteemien kokonaisvaltaiseen hoitoon, joka edistää niiden kestävää käyttöä ja suojelua; turvaa ekosysteemipalvelut kehitetty biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen (CBD) puitteissa vuosina 1995-2004

METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUITA Tuotantopalvelut Raakapuu, metsäenergia Marjat, sienet, ja muut keräilytuotteet, riista Puhdas vesi Säätelypalvelut Ilmastomuutoksen torjunta, hiilen sidonta Hengitettävä ilma Tulvien, myrskytuhojen, eroosion ehkäisy Maaperän tuottokyvyn ylläpito Melun torjunta Pölytyspalvelut, eliölajien kantojen säätely Kulttuuripalvelut Maisema Ulkoilu ja virkistys Metsien merkitys taiteessa, kulttuuriperintö Tukipalvelut Fotosynteesi, ravinteiden, hiilen ja veden kierto 5

KESTÄVÄ METSÄTALOUS VERSUS EKOSYSTEEMILÄHESTYMISTAPA Euroopan metsäministerikonferenssin (MCPFE) ja ympäristöministeriöiden monimuotoisuutta koskevan strategiaprosessin (PEBLDS) yhteinen päätelmä (2006): Kestävä metsätalous on yhdenmukaista ekosysteemilähestymistavan kanssa Lisähuomioita Kestävä metsätalous keskittyy yhteen luontotyyppiin, metsään Ekosysteemilähestymistapa tarkastelee laajempia kokonaisuuksia

EKOSYSTEEMIPALVELUT JA LÄHESTYMISTAPA CASE METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS Käytännön toiminta hyvin ekosysteemilähestymistavan mukaista suunnittelujärjestelmä, luonnonvarasuunnittelu ympäristöopas panostus yleisiin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin Ekosysteemilähestymistapa peräänkuuluttaa mm. kokonaisvaltaista ja monitavoitteista luonnonvarojen ja alueidenkäytön vuorovaikutteista suunnittelua Vrt. luonnonvarasuunnittelu

SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄT PERUSTANA Pohjana ajantasainen tieto luonnonvaroista Paikkatietojärjestelmässä n. 1,5 miljoonan metsä- ym. kuvion tiedot Toimenpidesuunnittelu työkohteille Hoidon ja käytön suunnittelu erityiskohteille Ekologinen tarkastelu osa-alueille Luonnonvarasuunnittelu suuralueille 8

YLHÄÄLTÄ ALAS RAKENNETTU KOKONAISUUS Luonnonvarasuunnittelu (LVS) Eri intressien yhteensovittaminen maankäyttöpäätökset, strategiset toimintalinjaukset Alue-ekologinen suunnittelu Ekologisesti arvokkaat elinympäristöt, kytkeytyneisyys, metsien rakenteellinen kehittäminen, maisema, virkistyskäyttö Ympäristöopas Lähestymistapoja, ohjeita ja käytäntöjä, joilla turvataan Ympäristönsuojelun korkea taso Metsien ekosysteemipalvelut 9

LUONNONVARASUUNNITTELUN (LVS) YLEISPERIAATTEET Monitavoitteisuus Vaihtoehdot arvioidaan holistisesti kestävyyden kaikkien ulottuvuuksien kannalta. Vuorovaikutteisuus Suunnitelma tehdään yhteistyössä paikallisten sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Skenaariot Vaihtoehtotarkastelut mahdollistavat vaihtosuhteiden tarkastelun. Päätöstukimenetelmät Vaihtoehtojen arvottamisessa ja valinnassa käytetään päätöstukimenetelmiä, esim. erilaiset äänestysmenetelmät 10

EKOSYSTEEMIPALVELUT / LVS,YMPÄRISTÖOPAS Tuotantopalvelut Puu Marjat, sienet, ja muut keräilytuotteet, riista Puhdas vesi Säätelypalvelut Ilmastomuutoksen torjunta, hiilen sidonta Hengitettävä ilma Tulvien, myrskytuhojen, eroosion ehkäisy Maaperän tuottokyvyn ylläpito Melun torjunta Pölytyspalvelut, eliölajien kantojen säätely Kulttuuripalvelut Maisema Ulkoilu ja virkistys Metsien merkitys taiteessa, kulttuuriperintö Tukipalvelut Fotosynteesi, ravinteiden kierto lvs,yo yo yo lvs, yo yo yo yo yo Lvs,yo lvs, yo yo yo 11

UUSI YMPÄRISTÖOPAS 2011 Ekosysteemipalveluiden turvaaminen keskeisenä punaisena lankana Ote sisällysluettelosta 3. Monimuotoisuuden turvaaminen 4. Ekosysteemipalvelujen turvaaminen Puu metsänkasvatus ja energiapuun korjuu Riistaeläimet Kalat ja ravut Marjat, sienet.. Vesi Maaperä Kulttuuripalvelut Säätelypalvelut 5. Porotalous ja saamelaiskulttuuri 12

LAKI METSÄHALLITUKSESTA: YLEISET YHTEISKUNNALLISET VELVOITTEET (YYV) Luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana Metsähallituksen on riittävästi otettava huomioon Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen Luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden edistämisen vaatimukset Lisäksi Turvattava saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset Täytettävä poronhoitolaissa säädetyt velvoitteet 13

METSÄHALLITUKSEN METSÄTALOUDEN YYV-PANOS 2010, HA Yhteensä 624 000 ha (18 % metsätalouden metsämaasta) metsätalouskäytön ulkopuolella tai rajoitetun käytön piirissä N. 40 % kokonaan talouskäytön ulkopuolella pääosin monimuotoisuuskohteita N. 60 % rajoitetun käytön piirissä valtaosin virkistyskohteita Vähentää käyttöpuusuunnitetta 1,65 miljoonaa m 3 14

METSÄHALLITUKSEN YYV-PANOS 2010, Luonnon monimuotoisuus 31,7 milj. Virkistyskäyttö 12,6 milj. Porotalous 1,9 milj. Saamelaiskulttuuri 1,9 milj. Työllisyys 4,4 milj. YHTEENSÄ 52,5 milj. Metsähallituksen liikevaihto 367 milj., tulos 113 milj. Metsätalouden henkilöstö 990 + urakoitsijat noin 1 000 htv 15

YYV-PANOSTUSTEN HYÖDYT Hyötyjen mittaamista kehitetään haastavaa Talousmetsien virkistyskäyttöarvo, kyselytutkimukset? Hyödyt monimuotoisuudelle, markkinaosuus -ajattelu Panostus MH/talousmetsien monimuotoisuuteen erittäin suuri ottaen huomioon, että metsät sijaitsevat pääosin Pohjois-Suomessa ja karuilla vedenjakajaseuduilla suojelualueet on valtaosin perustettu valtion maille metsien monimuotoisuuden isoihin kipupisteisiin ei löydy MH/talousmetsistä lisäapuja lehdot, perinneympäristöt 16

EKOSYSTEEMIPALVELUT MUITA MALLIN HERÄTTÄMIÄ AJATUKSIA Ekosysteemipalvelut ovat yhteistuotantoa Talousmetsät ja suojelualueet täydentävät toisiaan roolit & rajanveto? Synergialla hyvään kokonaishyötyyn Ekosysteemipalvelujen tuotteistamisen mahdollisuudet jokamiehen oikeudet turvaa tasavertaisuutta tuotteistaminen on keino tuoda maanomistajalle taloudellista hyötyä palvelun tuottamisesta kannustaa maanomistajaa palvelun tuottamiseen Yhteistoiminnan haasteet Mahdollisuudet tehostaa toimintaa laajan alueen näkökulman kautta 17

EUSTAFORIN (EUROOPAN METSÄHALLITUKSET) TUOTTEISTAMISESIMERKKEJÄ SveaSkog: Hiilensidonnan tehostaminen metsänhoidon keinoin; kokeilualue Pohjois-Ruotsissa Metsähallitus: Pysyvän leirialueen rakentaminen partiolaisten suurleirejä ym. varten Evon retkeilyalueelle Norja: Vähälle metsätalouskäytölle jääneen metsätien kunnostaminen virkistyskäyttöä varten Bergenin lähellä Skotlanti: Laaja metsittämishanke, jonka rahoittajana mm. BP 18

LUONTOTYYPPIEN UHANALAISUUDEN ARVIOINTI (LUTU) / EKOSYSTEEMIPALVELUT MH/metsätalous on kritisoinut arviointimenetelmää Arvioinnissa käytetyt kriteerit ovat etenkin kangasmetsien osalta hyvin kapea-alaiset ja ongelmakeskeiset lahopuun määrän painoarvo luontotyypin laadun arvioinnissa on 40 % ja vertailukohtana luonnontilainen metsä Esim. nuoret metsät luokitellaan lahopuukriteerin osalta uhanalaisiksi, jos lahopuuta < 40 m3 ja äärimmäisen uhanalaisiksi, jos < 10 m3 Kangasmetsistä noin puolet luokiteltiin uhanalaisiksi luontotyypeiksi Ekosysteemipalvelut viitekehikko voisi tarjota pohjan arviointimenetelmän kehittämiseen nykyistä tasapainoisemmaksi kokonaisuudeksi 19

EKOSYSTEEMIPALVELUT METSÄTALOUDEN KANNALTA - PÄÄTELMIÄ Myönteistä on ajatusmallin ihmislähtöisyys Kestävään metsätalouteen EP on jo suurelta osin sisäänrakennettuna On parempi osallistua metsätalouden ympäristöasioita koskevaan argumentointiin myös EP käsittein kuin jättää areena vain toisten tahojen käyttöön Ekosysteemipalvelujen tuotteistamisen mahdollisuudet Metsätalouden suurena vahvuutena on uusiutuva luonnonvara ja sen kestävä käyttö 20

Kiitos! 21