Omaishoidon tulkinnoista Miniseminaari paikallisyhdistysten toimijoille 23.10.2013 Liiton koulutustila Yrjö Mattila
Tulkintoja tullut lisää, oikeusasiamiehen lausunnot tärkeitä Vuoden 2013 lähetessä loppuaan on omaishoitoa koskevia tulkintoja saatu paljon lisää Ennakkopäätöksiä omaishoitolaista on hankala saada, koska jatkovalitus hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen on suljettu Ennakkopäätöksiä saatu kuitenkin myös Euroopan Neuvoston sosiaaliasiain komitealta (päätökset 70 ja 71/2011 liiton kanteluihin Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan 23 artiklan rikkomisesta) Myös eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnot omaishoidosta tehtyihin kanteluihin täsmentävät lakien tulkintaa.
Euroopan Neuvoston TSS -sopimus TSS -sopimus muodostaa Euroopan neuvoston ihmisoikeusulottuvuuden sosiaalisen puolen (toinen on Euroopan ihmisoikeussopimus) Sopimuksen tavoitteena on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa asettamalla sopimusvaltiolle vähimmäisvaatimuksia, joihin on sitouduttava Sopimus sisältää paitsi sosiaalisia ja työelämään liittyviä periaatteita ja oikeuksia myös yksityiskohtaisia määräyksiä oikeuksien toteuttamisesta
Euroopan Neuvoston TSS sopimus II TSS sopimuksen ensimmäisessä osassa asetetaan tavoitteet, joiden tehokasta toteutumista peruskirjaan liittyvät valtiot sitoutuvat edistämään Sopimuksen toinen osa sisältää yksityiskohtaiset määräykset, joihin sopimusosapuolet sitoutuvat Uudistettu sopimus tuli voimaan 1.7.1999, Suomi ratifioi v. 2002 Sopimus vahvistaa syrjinnän kieltoa, naisten ja miesten välisen tasa-arvon sääntelyä sekä vammaisten, lasten ja vanhusten oikeuksia sekä parantaa työntekijöiden irtisanomissuojaa Uudistetussa peruskirjassa painotetaan myös oikeutta asumiseen sekä köyhyyden ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen vastaista taistelua
Euroopan Neuvoston TSS sopimus III TSS sopimus on "menu" sopimus, eli sopimus voidaan ratifioida myös osittain, ei kaikkea Suomi on ratifioinut vanhusten oikeuksien ja perusturvan kannalta keskeiset artiklat. Suomi joutuu määräajoin raportoimaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealle sopimuksen noudattamisesta Sosiaalisten oikeuksien komitea koostuu 15 riippumattomasta asiantuntijasta Komitea se arvioi jäsenmaan raportin pohjalta, vastaako Suomen lainsäädäntö sopimuksen tasoa. Euroopan Neuvoston ministerikomitea voi antaa suosituksia jäsenmaan lainsäädännön muuttamiseksi komitean esityksestä, jos noudattamisessa on puutteita.
Sosiaalisen peruskirjan art. 23 koskee vanhusten oikeuksia Varmistaakseen, että ikääntyneiden henkilöiden oikeutta sosiaaliseen suojeluun voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään, joko suoraan tai yhteistyössä julkisten tai yksityisten järjestöjen kanssa, asianmukaisia toimia, joiden tarkoituksena on erityisesti: tehdä ikääntyville henkilöille mahdolliseksi pysyä yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä mahdollisimman pitkään riittävien voimavarojen avulla, jotka mahdollistavat sen, että he voivat viettää tyydyttävää elämää ja osallistua aktiivisesti julkiseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään: antamalla ikääntyville henkilöille tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan käyttää niitä, antaa ikääntyville henkilöille mahdollisuus valita vapaasti elämäntapansa ja viettää itsenäistä elämää tutussa ympäristössään niin kauan kuin he itse haluavat ja ovat siihen kykeneviä: huolehtimalla heidän tarpeitaan ja sekä terveydentilaansa vastaavien asuntojen tai riittävien asumisen tukipalvelujen saatavuudesta, tarjoamalla heidän tilansa vaatimia terveydenhuolto- ja muita julkisia palveluja, taata laitoksissa asuville ikääntyville henkilöille asianmukainen tuki, kunnioittaen heidän yksityisyyttään, ja mahdollisuus osallistua elinolosuhteitaan laitoksessa koskevaan päätöksentekoon.
Järjestöt voivat kannella sosiaalisten oikeuksien komitealle Sosiaalisten oikeuksien komitea käsittelee peruskirjan nojalla tehtyjä järjestökanteluita Suomen kaikilla valtakunnallisilla kansalaisjärjestöillä on oikeus tehdä kantelu komitealle, jos he katsovat, että Suomi ei noudata TSS sopimuksen ratifioituja artikloita Kaksi järjestöä on tehnyt kanteluja: Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry (artiklan 23 perusteella) ja Suomen Sosiaalioikeudellinen Seura ry perusturvaa koskevan artiklan 12 perusteella, koska seuran mielestä Suomen vähimmäisturva on liian alhainen eikä enää riitä perustarpeisiin. Omaishoitajaliiton kantelut on ratkaistu (70/2011 ja 71/2011) Sosiaalioikeudellisen seuran kantelun käsittely on kesken (88/2012)
Liiton valitus nro 70/2011 Liiton valituksessa katsottiin, että Suomessa rikotaan ikääntyneiden oikeutta sosiaaliturvaan (artikla 23), koska: Omaishoitajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa riippuen siitä missä kunnassa asuvat Suomessa. Syynä on riittämätön rahoituksen varaaminen omaishoidon tukeen monessa kunnissa tai omaishoitosopimusten irtisanominen kuntien säästötavoitteiden toteuttamiseksi Määrärahat ovat loppuneet kesken kalenterivuoden, joskus jopa varhaisessa vaiheessa tai omaishoitoa ei kunnassa myönnetä muutenkaan Monissa kunnissa ei tarjota vaihtoehtoisiakaan palveluja, jos omaishoidon tukihakemus hylätään määrärahan loppumisen vuoksi tai jos kunnassa ei ylipäätään suosita omaishoitoa. Taustalla mm. Vantaan, Espoon. Kokemäen jne. omaishoidon sopimusten irtisanomiset säästöjen saavuttamiseksi v. 2009 ja eduskunnan oikeusasiamiehen kanteluumme antama hylkäävä lausunto
Liiton kantelu oikeusasiamiehelle v.2009 Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry, 30.9.2009 Eduskunnan oikeusasiamiehelle Kantelu kuntien omaishoitosopimusten massairtisanomisista Useat kunnat ovat kuluvana vuonna säästösyihin vedoten leikanneet omaishoidon tuesta. Näin on tapahtunut mm. Vantaalla, Espoossa, Porvoossa, Tuusulassa, Mäntsälässä ja Kokemäellä. Näissä kunnissa sosiaali- ja terveyslautakunnat ovat päätöksillään massairtisanoneet nykyiset toistaiseksi voimassa olevat omaishoidon sopimuksensa. Omaishoitajat ja heidän hoidettavansa ovat kokeneet, että uudet sopimukset on solmittu muodollisesti vapaaehtoisesti, mutta käytännössä painostuksen alla huonoimmin ehdoin. Tuen saamisen kriteerejä on myös säästösyihin vedoten entisestään kiristetty. Tämän seurauksena tukea tarvitsevia on joukoittain syrjäytetty perusteetta kokonaan sopimusten ulkopuolelle. Omaistaan hoitavien ahdinkoa on lisännyt se, ettei omaishoitajille ole tarjottu evätyn omaishoidon tuen tilalle minkäänlaisia korvaavia palvelumuotoja. Mielestämme kunnat ovat massairtisanomisillaan, hallintomenettelyllään ja hoitovelvoitteensa laiminlyönnillä syyllistyneet laittomuuksiin. Asiaan tulisi pikaisesti puuttua, jotta hädänalaisten omaishoitajien ja heidän hoidettavansa hyväksikäyttö loppuisi. Pyydämme eduskunnan oikeusasiamiehen tutkivan kyseisten kuntien omaishoidon menettelytavat. Tilannekuvamme perustuu omaishoitajilta ja heidän paikallisyhdistysten edustajilta saamiimme palautteisiin, kuntien sosiaaliasiamiesten arvioon tilanteesta, keskusteluumme kuntien omaishoidon asioista päättävien kanssa sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien asiaa koskettaviin asiakirjoihin. Olemme esittäneet oikaisupyyntöjä kuntien poliittisille päättäjille ja vaatineet päätösten kumoamista. Emme ole kannelleet asiasta muille viranomaisille. Yksittäiset omaishoitajat ovat tehneet kanteluita lääninhallituksiin.
Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus Alibudjetointi Arvioitaessa sitä, onko kunta täyttänyt yleensä järjestämisvastuunsa ja mitoittanut talousarvionsa kunnassa esiintyvän tarpeen huomioonottavalla tavalla, olennaista on se, millä tavoin palvelujen tarve kunnassa voidaan arvioida ja mitoittaa talousarvion perustaksi. Sen selvityksen perusteella, mitä kantelukirjoituksessa on esitetty ja mitä lausunnoista ja selvityksistä ilmenee, ei minulla tämän perusteella ole aihetta epäillä, että kantelukirjoituksessa tarkoitetut kunnat olisivat rikkoneet yleisen järjestämisvelvollisuutensa varatessaan omaishoidon tukeen määrärahoja. Korostan tässä yhteydessä kuitenkin sitä, että vaikka kunnalla on oikeus päättää omaishoidon tuen myöntämisperusteista omaishoitolain mukaisella tavalla, on myöntämisperusteiden kohdeltava yhdenvertaisella tavalla kaikkia tuen hakijoita. Kunnan päättämät tuen myöntämisperusteet eivät myöskään saa olla omaishoidon tuesta annetun lain vastaisia. Korostan myös sitä, että arvioitaessa kunnassa esiintyvää palvelun tai taloudellisen tuen tarvetta, tulee kunnan määrärahoja varatessaan seurata aktiivisesti palvelun tai tuen tarpeessa tapahtuvia muutoksia. Kunta voi sinänsä suunnata määrärahojaan, kantelukirjoituksessa ja selvityksissä kuvatulla tavalla, antamillaan palvelua tai tukitointa koskevilla soveltamisohjeilla. Määrärahojen riittävyyttä ei kuitenkaan voi turvata tai varmistaa lainvastaisilla tai kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua rajoittavilla tai sitä loukkaavilla ohjeilla. Edellä mainituilla perusteilla kantelukirjoitus ei anna aihetta puoleltani enempään.
Oikeusasiamiehen vastaus II EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIES 30.12.2011 Dnro 3685/4/09 Loppuosa: Kunnan lakkauttaessa omaishoidon tukea koskevan päätöksensä, tulee kunnan varmistua siitä, että tällaisen vanhusväestöön kuuluvan sosiaalihuollon asiakkaan ja tarvittaessa myös asiakkaan hoitajana toimineen henkilön palvelujen tarve arvioidaan ja hänelle järjestetään hakemukseen perustuen hänen tarpeitaan ja olosuhteitaan huomioivalla tavalla sosiaalipalveluja tai tukitoimia. Korostan tässä yhteydessä sitä, että omaishoidon tuki koostuu omaishoitolain 2 ja 7 :n mukaisesti hoidettavalle järjestetyistä palveluista. Tällä tarkoitetaan omaishoitajan antaman hoivan ja huolenpidon lisäksi erityisesti hoidettavalle järjestettäviä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Omaishoidon tukeen sisältyy myös edellä mainittujen säännösten mukaisesti omaishoitajalle järjestetyt omaishoitotyötä tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausunnosta ilmenee, että omaishoidettavien hoitoisuus ja yksilölliset tarpeet sekä Kokemäen kaupungin taloustilanne huomioon ottaen 1.6.2009 tuen ulkopuolelle jääneille hakijoille tarjotut korvaavat palvelut eivät ole olleet riittävä vaihtoehto. Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausunnosta ja siihen liitetystä Kokemäen kaupungin perusturvaosaston selvityksistä ei kuitenkaan ilmene, millä tavoin ja missä laajuudessa perusturvaosaston järjestämät tai tarjoamat korvaavat palvelut olivat Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausunnossaan tarkoittamin tavoin riittämättömiä. Tästä syystä en voi arvioida Kokemäen kaupungin perusturvaosaston menettelyn lainmukaisuutta tai moitittavuutta enempää. Tämän vuoksi lähetän tästä päätöksestäni jäljennöksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolle. Totean, että aluehallintovirastolle kuuluu seurata tarvittavassa laajuudessa, miten palvelut omaishoidon tuen lakkauttamisen jälkeen järjestetään.
Kantelu 71/2011: Palvelutalossa asumisen maksut Laitoshoidossa kaikki palvelut sisältyvät maksuun, mutta palvelutalossa asujan on maksettava omilla rahoillaan asumisesta, palveluista, terveydenhoidosta, lääkkeistä jne. Hinnat jopa EUR 4000/kk, kun keskimääräinen eläke noin EUR 1500/kk Usein tulot eivät ei riitä eikä asiakasmaksulaissa ole säännöksiä palvelutalon asiakasmaksuista Kunta päättää maksuista, voi alentaa niitä tai antaa toimeentulotukea, jos asukkaan tulot ovat liian pienet kustannuksiin verrattuna
Liiton kantelu 71/2011 Tilanne Suomessa ei ole sopusoinnussa Euroopan Sosiaalisen peruskirjan 23 artiklan kanssa, koska: Tehostetun palveluasumisen maksujen puute laissa estää vanhusten mahdollisuuden saada sellaisia asumispalveluja, joita heidän terveydentilansa ja kuntonsa edellyttää.
Kantelun 71/2011 perusteluja Laitoshoidon ja palveluasumisen paikkoja ei kunnissa ole riittävästi kattamaan tarvetta. Sääntelyn puute ja erilainen hinnoittelujärjestelmä kunnissa luovat epävarmuutta ja ovat esteenä ikääntyneiden henkilöiden terveytensä ja kuntonsa mukaisille tarpeellisille palveluille artiklan 23 mukaan Jako laitoshoidon ja palveluasumisen välillä vaikuttaa myös intervallihoidossa, jota monet omaishoidettavat tarvitsevat. Kustannukset sosiaalihuollon yksikössä paljon suuremmat kuin terveydenhuollssa
Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaari Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaari vieraili Suomessa ja tutustui Suomen vanhusten huoltoon (kesäkuu 2012) Johtopäätöksinä ja suosituksina komissaari totesi, että samalla kuin kunnioitetaan kunnallista itsehallintoa on valtion varmistettava, että ainakin minimimäärä hoivaa ja hoivaan pääsyä on saatavissa kaikissa kunnissa. Tämän vuoksi on välttämätöntä järjestää riippumatonta valvontaa ja asiakkaille helposti toteutettava valitusmekanismi
Komitean kannanottoja Komitea totesi, että Suomen perustuslaki asettaa julkisille viranomaisille velvollisuuden taata jokaiselle tarpeellisen hoivan ja riittävät sosiaali ja terveyspalvelut. Kunnat toteuttavat sosiaali- ja terveyspalveluita koskevaa lainsäädäntöä osana kunnallista itsehallintoa. Sosiaalihuoltolain 17 määrittelee ne palvelut, joita kunnat ovat velvollisia tuottamaan ja tämä sisältää sekä laitoshoidon että asumispalvelut.
Komitean kannanottoja II Kunnilla on tästä huolimatta harkinta- ja valintaoikeus niistä tavoista ja keinoista ja siitä palvelurakenteesta, joilla sosiaalipalveluja annetaan vastaamaan asukkaiden tarpeita. Valtionosuutta koskevan lain mukaan (7333/1992), kunnat saavat valtion tukea järjestääkseen nämä palvelut, mutta ne ovat oikeutettuja päättämään valtion tuen jaosta sosiaaliturvaan ja kuinka palvelut toteutetaan.
Komitean kannanottoja III Euroopan sosiaalinen peruskirja ei edellytä täysin samantasoista sosiaalihuoltoa joka puolella maata, mutta komitea pitää kohtuullista samankaltaisuutta tarpeellisena (aiempi Hollantia koskeva päätös) Kuntien on noudatettava peruskirjan artiklaa 23 ja valtio vastaa kansainvälisesti sopimuksen velvoitteista, vaikka onkin siirtänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksen kunnille. Kuntien mahdollisuus käyttää laajaa harkintavaltaa yhdistettynä selvän velvoitteen puutteeseen omaishoidon tuen tai muun vastaavan palvelun myöntämisessä on johtanut epätyydyttävään tilanteeseen joissakin kunnissa.
Komitean päätös 70/2011 Komitea katsoi että rahoituksen/määrärahojen erilaisuudesta johtuva vanhuspalvelujen erilaisuus maan eri puolella ei sinällään riko peruskirjan artiklaa 23. Kuitenkin se seikka että lainsäädäntö sallii sen, että osa vanhusväestöstä jää omaishoidon tuen tai muun vaihtoehtoisen tuen ulkopuolelle rikkoo tätä artiklaa vastaan. Johtopäätös: Komitea katsoi yksimielisesti, että peruskirjan artiklaa 23 (ikääntyneiden oikeudet) on rikottu.
Komitean päätös 71/2011 Komitea katsoi, että riittämätön maksujen sääntely palveluasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa (ympärivuorokautinen hoito) yhdistettynä siihen tosiasiaan, että näiden palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan, ei täytä niitä edellytyksiä jotka on sanottu artikla 23:ssa siltä osin kuin ne aiheuttavat epävarmuutta ikääntyneille henkilöille hoidon tarpeessa kirjavan ja monimutkaisen maksupolitiikan vuoksi ei ole olemassa mitään tehokkaita suojakeinoja sen varmistamiseksi että tehokas pääsy palveluihin on taattu jokaiselle ikääntyneelle henkilölle hänen tarvitessaan kuntonsa mukaisia palveluja
Komitean päätös 71/2011 jatkuu -- muodostavat esteen oikeudelle saada tietoa palvelujen ja apuvälineiden saantimahdollisuuksista, jotka ovat tarjolla ikääntyneille henkilöille, jotta he voivat käyttää niitä siten kuin on taattu artiklassa 23 -Komitea katsoi, että on kysymyksessä artiklan 23 rikkominen
Valtion ja kunnan vastuunjako sopimusten noudattamisessa Merkittävää Suomen kannalta: Valtio vastaa sopimuksen noudattamisesta Valtio ei vapaudu sopimuksen noudattamisesta, vaikka kunnat toteuttavatkin Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluja Valtio ei enää voi katsella sivusta silloin, kun kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutuksessa rikotaan TSS sopimuksen velvoitteita. Lisätäänkö valvontaa? (Valvira, aluehallintovirastot, omavalvonta jne.)
Eduskunnan oikeusasiamies 4.7.2013 Dnro 4799/4/12 Mikäli kunta lakkauttaa omaishoidon tukea koskevan päätöksensä ja irtisanoo sitä koskevan sopimuksen, tulee sen varmistua siitä, että sosiaalihuollon asiakkaan ja tarvittaessa myös asiakkaan hoitajan toimivan henkilön palvelujen tarve arvioidaan ja hänelle järjestetään hakemukseen perustuen sosiaalipalveluja tai tukitoimia hänen tarpeensa ja olosuhteensa huomioonottavalla tavalla Omaishoidon tuki on myönnettävä alkavaksi viimeistään hakemuksen ajankohdasta tai siitä aikaisemmasta tai myöhemmästä ajankohdasta, jolloin hakijan on katsottava täyttävän tuen saamisen edellytykset Mikäli kunta tekee myönteisen palvelua koskevan päätöksen siten, että hakija asetetaan jonoon, on kyse tosiasiassa asiakkaan näkökulmasta kielteisestä päätöksestä.
Eduskunnan oikeusasiamies II Kantelija oli pyytänyt kannanottoa siihen, voiko--- perusturvalautakunta maksaa omaishoidon tukea ainoastaan yhdessä luokassa siten, että kaksi alinta aikaisempaa maksuluokkaa jätetään kokonaan pois. OA: Aluehallintovirasto on lausunnossaan todennut muun muassa, että kunnalla on oikeus yleisohjeellaan määritellä tarkemmin, millä edellytyksillä ja minkä suuruisena omaishoidon tukea kunnassa järjestetään. STM:n omaishoidon oppaassa suositellaan, että kunnassa käytettäisiin useita palkkioluokkia. Velvollisuutta tähän ei lain mukaan ole. Ei aihetta huomautuksiin,
Muita omaishoidon EOA -ratkaisuja 31.8.2005 Dnro 196/4/04: Viivästys omaishoidon tukea koskevan hakemuksen käsittelyssä sekä päätöksen perusteleminen 29.12.2006 Dnro 3461/4/05: Omaishoidon tukea koskevan päätöksen perusteleminen 24.11.2010 Dnro 1863/4/09: Kunnan yleinen järjestämisvastuu ja omaishoidon tukeen varattavat määrärahat 2.3.2012 Dnro 1230/4/11: Omaishoidon tuen järjestämisen ehdoksi ei voi asettaa vammaistuen maksamista 2.3.2012 Dnro 3944/4/10: Päätöksenteon viivytyksettömyys ja jonoon asettaminen
Oikeusistuimien ratkaisuja omaishoidosta KHO 2010:10 Omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien toteuttamiseksi myönnettyjä palveluseteleitä ei voitu käyttää hoidettavan lääkärikäynteihin eikä tämän kampaamo- ja auneushoitolamaksuihin KKO 2013:3 Hoitopalkkio ei llut sellaista ulosottokaaren 4 luvun 19 :n 1 momentin i kohdassa tarkoitettua avustusta tai kustannusten korvausta, joka oli myönnetty eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen. Hoitopalkkio voitiin ottaa tulona huomioon ulosmitattaessa omaishoitajan eläketuloa. Rovaniemen HAO 14.7.2009 09/0324/1: Hoitopalkkion alentaminen
Oikeusistuimien ratkaisuja omaishoidosta II 14.12.2007 Dnro 932/4/06: Omaishoitopalkkion yhteensovittaminen vakuutuskorvauksen kanssa Oulun HAO 14.3.2008 08/0116/2: Korvaus pitämättä jääneistä vapaapäivistä Turun HAO 30.1.2009 09/0078/2: Sopimuksen irtisanominen, irtisanomisajan määräytyminen Turun HAO 24.2.2010 10/0180/2: Kuntaliitos, hallintoriita, sopimuksen irtisanominen KHO 7.5.2012/1133: Kuntaliitos, Hoitopalkkion alentaminen KHO 7.5.2012/1137: Kuntaliitos, alennus omaishoitajan hoitopalkkioon
Edunvalvonnan EOA:n ratkaisuja 26.10.2010 Dnro 3199/4/09: Kunnalla ei ollut oikeutta määrätä asiakasmaksuja takautuvasti 26.8.2011 Dnro 973/2/10: Yleinen edunvalvoja laiminlöi riittävän yhteistoiminnan päämiehensä kanssa 9.3.2012 Dnro 2337/4/11: Edunvalvontatoimisto menetteli päämiehen edun vastaisesti (samantyyppinen edunvalvojan käytöstä koskevia asioita Dnro 3434/4/11 ja Dnro 58/4/11, Dnro 3943/4/11, Dnro 1422/4/11 ja Dnro 4386/4/11 ja 2052/4/12, 18.1.2013 Dnro 4461/4/12, 8.3.2013 Dnro 2733/4/12) Runsaat kantelut virallisesta edunvalvonnasta korostavat edunvalvontavaltuutuksen tekemisen tärkeyttä.
Edunvalvontavaltuutus korvaa edunvalvojan, Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan v. 2007 Edunvalvontavaltuutus on asioiden ennakointia ja voidaan tehdä siltä varalta, että valtuuttaja tulee myöhemmin: sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tms. syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan omista asioistaan Jokainen voi etukäteen järjestää asioittensa hoidon sen tilanteen varalta, että hänen toimintakykynsä heikkenee
Edunvalvontavaltuutus I Valtuutuksen tekemisellä on tiukat muotomääräykset: Valtuutus on laadittava kirjallisesti kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa (kuten testamentti) Valtuuttajan tulee nimetä valtuutuksessa henkilön, joka on suostunut tehtävään, sekä määritellä asiat, jotka valtuutus kattaa Omaishoitaja voidaan valtuuttaa edunvalvontavaltuutetuksi. Edunvalvontavaltuutuksella monien asioiden hoitaminen helpottuu merkittävästi verrattuna valtakirjamenettelyyn Epävarmoissa tapauksissa varminta on liittää valtakirjaan mukaan lääkärin lausunto siitä, että henkilö on ollut kykenevä tekemään edunvalvontavaltuutuksen
Edunvalvontavaltuutus II Valtuuttaja määrittelee asiat, joita valtuutus koskee, miten pitkälle valtuutus ulottuu ja mihin asioihin sitä käytetään. Yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa kaikkia valtuuttajan asioita, paitsi ei voi myydä tai pantata kiinteistöjä tai lahjoittaa omaisuutta, ellei valtakirjassa ole siitä erillistä määräystä Yleensä valtuutus on yksilöidympi ja valtuuttaja oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa että henkilöään koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi terveydenhoidossa Tärkeitä on liittää valtuutukseen toimintaohjeet, jossa tarkemmin, määritellään miten omaisuutta tulee hoitaa, millä tavalla valtuuttajan terveydenhuolto tulee järjestää jne. (esimerkiksi sen varalta, että valtuuttaja joutuu pysyvään laitoshoitoon)
Edunvalvontavaltuutus III Valtakirja luovutetaan valtuutetulle ja se tulee voimaan vasta, kun maistraatti on sen valtuutetun pyynnöstä vahvistanut Maistraatti tarvitsee vahvistukseen lääkärinlausunnon siitä, että valtuutuksen tekijä on tullut siihen tilaan, ettei hän kykene enää hoitamaan asioitaan. Maistraatti rekisteröi valtuutuksen ja tällöin valtuutus muuttuu viralliseksi Valtuutetun tulee tehdä maistraatille selvitys päämiehen omaisuudesta. Tämän jälkeen annettavat selvitykset, niiden sisältö ja muoto määräytyy kokonaan sen mukaan, mitä päämies on edunvalvontavaltakirjan toimiohjeissa on asiasta määrännyt
EDUNVALVONTAVALTUUTUS KANNATTAA TEHDÄ AINA! VAIKKA ASIAT OVAT KUNNOSSA TÄNÄÄN, VOI ONGELMIA OLLA HUOMENNA SIKSI ON HYVÄ TURVATA TULEVAISUUS JA TEHDÄ EDUNVALVONTAVALTAKIRJA, JOS JOTAIN SATTUISI VALTAKIRJAN TEKEMISELLÄ EI MENETÄ MITÄÄN, MUTTA VOI VOITTAA PALJON
EOA hoitotarvikejakelusta 20.12.2012 Dnro 2495/4/12: Lainvastaisia puutteita lääkinnällisenkuntoutuksen apuvälineiden luovuttamisessa 31.12.2012 Dnro 3737/4/11: Kaupunki ei hoitanut hoitotarvikejakelua lainmukaisesti 31.12.2012 Dnro 4092/4/11: Kuntayhtymän lainvastaiset käytännöt hoitotarvikejakelussa ja salassa pidettävien henkilötietojen julkaisemisessa 16.1.2013 Dnro 197/2/13: Esitys hoitotarvikejakelun yhtenäistämiseksi
EOA lääkkeiden koneellisesta jakelusta 7.3.2013 Dnro 809/4/11: Lääkkeiden koneellinen annosjakelu ei saa aiheuttaa lisäkustannuksia potilaalle Omaishoitaja ja työtapaturma: VakO 12.6.2007/948:2006: Omaishoitaja loukkaantunut lumitöissä pihalla, ei katsottu työtapaturmaksi KKO 2008:58: Omaishoitaja kaatunut hakiessaan kaupasta iltapäivälehtiä hoidettavalle, kaatunut ja loukannut polvensa. Katsottu työtapaturmaksi