OMAISHOIDONTUKI - ohjeistus

Transkriptio

1 RÄÄKKYLÄN KUNTA Sosiaaliosasto Perusturvalautakunta OMAISHOIDONTUKI - ohjeistus myöntämisedellytykset, kriteerit ja hoitopalkkiot Hyväksytty perusturvalautakunnassa

2 SISÄLTÖ 1 OMAISHOIDONTUKI OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET TOIMINTAKYVYN JA VOIMAVAROJEN ARVIOIMINEN OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN OMAISHOIDONSOPIMUS HOITOPALKKIO HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA OMAISHOITAJAN VAPAA OMAISHOIDON PÄÄTTYMINEN TAI KESKEYTYMINEN

3 1 OMAISHOIDONTUKI Omaishoidon tuki perustuu omaishoitolakiin (Laki omaishoidon tuesta 937/2005 ja 318/2011) ja on määrä-rahasidonnainen sosiaalipalvelu, jonka myöntäminen perustuu kunnan harkintaan ja päätökseen. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotiolossa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Rääkkylässä omaishoidontukea myönnetään omaishoitajalain ja tämän ohjeistuksen mukaan. Omaishoidontukeen ei ole subjektiivista oikeutta. Omaishoidon tuen palkkio on korvaus tehdystä hoitotyöstä. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli omaishoidettavan avun tarve on vain kodinhoidossa, ruuanlaitossa, siivouksessa tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Lasten- ja nuorten omaishoidosta myönnettävät tuet voidaan myöntää siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Omaishoitajan tulee olla terveytensä ja toimintakykynsä puolesta sopiva hoitajaksi ja hänen on kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta tarpeellisten palvelujen avulla. Hoitajan sopivuuteen tai soveltumattomuuteen omaishoitajaksi voivat vaikuttaa esim. liiallinen päihteiden käyttö tai muut sosiaaliset ja terveydelliset syyt sekä työkyvyttömyys. Omaishoitajan tuen myöntämisen lähtökohtana on, että hoidettavan omainen tai läheinen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi ja että hoidettava hyväksyy hänet hoitajakseen. Hoito-olosuhteiden tulee olla omaishoidolle sopivat. Lisäksi omaishoidon tuen myöntämisen tulee olla hoidettavan edun mukaista. Tämä omaishoidontuki ohjeistus on laadittu Rääkkylän kunnan asukkaille, omaishoidon tuen asiakkaille, omaishoitajille ja heidän läheisilleen. Ohjeistuksessa kerrotaan keskeiset asiat omaishoidontuesta. Lisätietoja saat sosiaalitoimesta sosiaaliohjaajalta p

4 2 OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET Omaishoidontukea voidaan myöntää, jos omaishoidon tuesta annetun lain 3 mukaan kaikki omaishoidontuen yleiset myöntämisedellytykset täyttyvät. Lain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1. Henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi hoitoa tai muuta huolenpitoa, jotta hän voisi selviytyä omassa kodissaan. 2. Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla ja on valmis solmimaan kunnan kanssa sopimuksen omaishoidon tuesta. 3. Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. 4. Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää. 5. Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. 6. Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Hoidettavan ei tarvitse oleskella jatkuvasti vakituisessa asunnossaan saadakseen omaishoidon tukea. Pääsääntöisesti hoidettava ja hoitaja asuvat samassa taloudessa. Niin sanottu vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Hoito ja muu huolenpito voidaan erityisistä syistä järjestää myös hoitajan kotona. Omaishoidon tukea ei voida myöntää, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikössä kuten laitoksissa tai tehostetussa palveluasumisessa. Hoitopaikan tulee terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan olla hoitoon sopiva. Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu, on omaishoidon tukea haettava uudesta kotikunnasta. Lapsen hoitoa koskeva omaishoidontuki kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville henkilöille. Lasten ja nuorten omaishoidontukea arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne, lapsen ikä, sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen kunto. Lapsen hoidon ja avun tarvetta verrataan saman ikäisen lapsen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarpeisiin. Hoidon vaativuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota myös kelan maksamaan korotettuun hoitotukeen (L570/2007).

5 3 TOIMINTAKYVYN JA VOIMAVAROJEN ARVIOIMINEN Hoidettavan toimintakyky ja voimavarat arvioidaan monipuolisesti ennen omaishoidontuen myöntämistä. Keskeinen arvioinnin menetelmä on kotikäynnillä tehtävät hoidettavan ja hoitajan haastattelu, havainnointi sekä toimintakyvyn arviointi. Aikuisen yli 65-vuotiaan hoidettavan toimintakyvyn arvioinnissa käytetään suuntaa antavina mittareina RaVa- toimintakykymittaria sekä MMSE- muistitestiä, jolla mitataan kognitiivista toimintakykyä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita toimintakykyä arvioivia mittareita ja/tai lääkärin lausuntoa. Yhdenmukainen omaishoidon tuen tarpeen arviointi mittareiden avulla mahdollistaa tukea tarvitsevien yhdenvertaisen kohtelun. Lasten ja nuorten tuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan lapsen ja nuoren ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä hoitotoimenpiteiden tarvetta. Lapsen hoitotyön sitovuutta arvioitaessa verrataan tilannetta saman ikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Päätöksen teon tukena käytetään lääkärin-lausuntoja ja muita hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Kehitysvammaisten aikuisten ja mielenterveyskuntoutujien kohdalla sovelletaan kokonaisarvioita heidän päivittäisen hoidon ja huolenpidon sekä ohjauksen ja valvonnan tarpeesta ja sitovuudesta. Omaishoidon tukea päätettäessä arvioidaan: 1. Hoidettavan toimintakyky kattavasti niin, että arviointi sisältää fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin. Myös hoidettavan voimavarat selvitetään palvelua myönnettäessä. 2. Hoitajan terveys, voimavarat (esim. sosiaalinen verkosto), elämäntilanne ja kyky hoitaa läheistään. Tarvittaessa pyydetään hoitajalta esimerkiksi lääkärintodistus tai selvitys työllisyystilanteesta. 3. Hoidon ja huolenpidon sitovuus. 4. Hoitoympäristö, mahdollisten apuvälineiden sekä kodinmuutostöiden tarve

6 4 OMAISHOIDONTUEN HAKEMINEN Omaishoidon tukea haetaan Rääkkylän kunnan sosiaalitoimesta kirjallisesti tai suullisesti. Hakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin C-lausunto tai muu vastaava selvitys hoidettavan terveydentilasta. Sosiaalitoimi ottaa hakemuksen saatuaan yhteyttä asiakkaaseen. Hoidettavan luokse tehdään aina kotikäynti. Kotikäynnin tekee sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä, yleensä yhdessä kotihoidon työntekijän kanssa. Kotikäynnillä arvioidaan hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Kotikäynnillä laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma sekä palvelukokonaisuus yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Kotikäynnillä kartoitetaan asunnon ja omaishoidon olosuhteet, mahdollinen apuvälineiden tarve sekä muu palvelun tarve. Omaishoidontuesta tehdään aina viranhaltija päätös. Myönteinen päätös tehdään jos omaishoidontuen saamisen kriteerit täyttyvät. Omaishoidontuki myönnetään pääsääntöisesti arviointia seuraavan kuukauden alusta. Omaishoidon tuen myöntämisestä tehty kirjallinen päätös toimitetaan hoidettavalle. Omaishoidon tukeen voi sisältyä myös omaishoitajalle annettavia muita sosiaalipalveluja, joiden myöntämisestä annetaan päätös omaishoitajalle. Jos omaishoidon tuesta tehtävä päätös on kokonaan tai osittain kielteinen, hylkäämisen perusteet ilmoitetaan päätöksessä (Hallintolaki 45). Kielteisestä päätöksestä on asianomaisella oikeus esittää oikaisuvaatimus kirjallisena Rääkkylän kunnan perusturvalautakunnalle. 5 OMAISHOIDONSOPIMUS Omaishoidon tuesta tehdään omaishoitajan ja kunnan välinen kirjallinen omaishoitosopimus, jos päätös omaishoidontuen saamisesta on myönteinen. Sopimuksen liitteeksi tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, mutta kunta ottaa tapaturmalain mukaisen vakuutuksen omaishoitajalle. Tapaturman sattuessa korvauksen maksaminen perustuu omaishoitajan vuosityöansioon eli hoidosta saatavaan hoitopalkkioon. Omaishoitosopimus on toimeksiantosopimus, jolloin maksettavassa tuessa ei ole kysymys palkasta vaan palkkiosta. Hoitajalla ei ole työsopimussuhteeseen kuuluvia mm. loma, -päiväraha-, työaika etuuksia. Omaishoitosopimusta ei tehdä, jos sopimuksen tekeminen on vastoin hoidettavan tahtoa.

7 Omaishoidonsopimuksessa ilmenee hoitopalkkion määrä, maksutapa, sopimuksen kesto, vapaapäivien määrä, sekä tieto hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Mikäli sopimus on tehty määräajaksi, se lakkaa automaattisesti ilman irtisanomista määräajan päätyttyä. Omaishoitosopimusta tehtäessä selvitetään, onko hoitajalla lain mukaan oikeus vapaapäiviin (ks. 8) ja tieto merkitään sopimukseen, vaikka hoitaja ilmoittaisi sopimuksentekotilanteessa, ettei halua käyttää oikeuttaan vapaisiin. Sopimukseen on myös merkittävä, jos hoitajalla ei ole säännöksen mukaista oikeutta omaishoidon vapaaseen. Omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä maksetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella hoitopalkkiota. Hoitopalkkion (ks. 6) määrä ja maksutapa merkitään omaishoitosopimukseen. Jos sopimus on tehty hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen ajaksi, ei hoitaja voi samanaikaisesti käydä töissä. Myös muissa hoitotilanteissa sopimuksesta tulee selvästi käydä ilmi aiheuttaako hoidon sitovuus ja vaativuus sen, että omaishoitaja ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. 6 HOITOPALKKIO Omaishoidon tuen palkkioluokkia määritettäessä huomioidaan hoidettavan toimintakyky, tarvittavan hoidon määrä, sitovuus ja vaativuus. Hoidon sitovuus voidaan luokitella esimerkiksi ajoittaisesti, toistuvasti, lähes jatkuvasti ja ympärivuorokautisesti sitovaksi hoidoksi. Hoitopalkkioiden määriä tarkistetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella. Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Hoitajan esittämä erityinen syy voi olla esimerkiksi hoitopalkkion vaikutus haettuun sosiaaliturvaetuuteen. Omaishoidon tuesta annetun lain 5 :n mukaan omaishoidon tuen hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä. Jos hoidettava on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä intervallihoidossa vähintään kaksi viikkoa kuukauden aikana, omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon tarpeen voidaan katsoa olevan vähäistä, jolloin omaishoitajalle maksettava omaishoidon tuki puolitetaan. Jos hoidettava on hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan säännöllisessä intervallihoidossa vähintään

8 viikon kuukaudessa ja kolme viikkoa kotona, alennetaan omaishoidon tuen hoitopalkkiota 25 %. Omaishoidon tuki porrastetaan Rääkkylässä kolmeen ryhmään. Luokan määräytymiseen vaikuttaa hoidon sitovuus, vaativuus, hoidettavan olosuhteet sekä asiakkaan saamat muut palvelut. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Hoitopalkkioihin lisätään indeksikorotus vuosittain. Omaishoito on hoidettavalle yleensä maksutonta, mutta kunta voi periä hoidettavalta myös maksun. Hoitopalkkio kuukaudessa (2016) Kriteerit tuen myöntämiselle ,71 Hoidettavan hoidon vaativuus edellyttää toistuvaa päivittäistä hoitajan sitoutumista hoidettavan hoitoon ja hoidettavan päivittäinen avuntarve on runsasta. Hoidettava tarvitsee toistuvaa hoivaa, huolenpitoa, valvontaa ja ohjausta henkilökohtaisissa toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wcasioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi asua yksin, mutta voi olla joitakin tunteja yksin. Ra- Va -indeksi (yli 65- v.) on pääsääntöisesti Hoidettavalla ei ole juuri käytössä muita kunnan tarjoamia palveluja ,65 Hoidettavan hoidon vaativuus edellyttää jatkuvaa päivittäistä hoitajan sitoutumista hoidettavan hoitoon ja hoidettavan päivittäinen avuntarpeen määrä on huomattavan runsasta. Hoidettava tarvitsee jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa, valvontaa useissa päivittäisissä toiminnoissaan esimerkiksi aamu- ja iltatoimissa, ruokailussa, wc-asioinneissa, peseytymisessä, lääkehoidossa. Hoidettava ei voi olla yksin. RaVa- indeksi (yli 65-v.) on pääsääntöisesti 3 3,49. Hoidettavalla ei voi olla käytössään runsaasti muita palveluja. Mikäli hoidettavalla on runsaasti muita palveluja, niin palkkioluokkaa voidaan alentaa ,91 Hoidettavan hoidon raskaus ja vaativuus on erittäin runsasta ja edellyttää lähes ympärivuorokautista hoitajan sitoutumista hoidettavan hoitoon ja valvontaan.

9 Tähän ryhmään kuuluvat ne asiakkaat, joiden hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Hoitopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että hoitajalla ei ole samalta ajalta vähäisiä suurempia työtuloja, eikä oikeutta erityishoitorahaan tai vuorotteluvapaakorvaukseen. Hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan. Hoidettavaa ei voi jättää yksin. Hoitotyö edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja hoitovastuuta. Kyseessä on lyhytaikainen hoito, jossa hoito-aika on pääsääntöisesti puoli vuotta. Mikäli hoidon tarve jatkuu raskaan siirtymävaiheen jälkeen, tehdään omaishoidon tuesta uusi päätös ja omaishoitosopimus. Hoidettavalla ei ole käytössä muita palveluja merkittävästi. Mikäli hoidettavalla on merkittävästi muita palveluja, niin palkkioluokkaa voidaan alentaa. Erityistapauksissa tukea voidaan harkinnan mukaan maksaa yli korkeimman palkkioluokan. Esimerkiksi silloin kun kotihoitojärjestelyillä vapautuu laitospaikka ja hoitopalkkio on hoitajan pääasiallinen tulo. Edellyttää aina hoitajan ansionmenetystä, kun hoitaja on estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä. Kyse on lyhytaikaisesta hoidosta ja huolenpidosta, jonka kesto määräytyy tapauskohtaisesti. Hoitopalkkio voi kuitenkin olla enintään 1045,96 /kk. Hoitopalkkio on hoitajalle veronalaista tuloa, josta suoritetaan ennakonpidätys. Hoitajan tulee toimittaa verokortti vuosittain Rääkkylän kunnan palkkasihteerille. Hoitopalkkio maksetaan hoitajan ilmoittamalle pankkitilille hoitokuukauden jälkeisen kalenterikuukauden viidentenätoista (15) pankkipäivänä. Muista omaishoidon ohella annettavista palveluista hoidettava maksaa tavanomaisen asiakasmaksun, ellei kunnan kanssa muuta sovita. 7 HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omaishoidon tuesta on aina laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Hoito- ja palvelu-

10 suunnitelman avulla turvataan asiakkaan palvelun yksilöllisyys, jatkuvuus ja sovitetaan yhteen eri palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Omaishoidon tukea koskeva hoito- ja palvelusuunnitelma on yhteinen hoidettavalle ja omaishoitajalle. Omaishoitajalle laaditaan oma hoito- ja palvelusuunnitelma, jos hän tarvitsee muita kuin omaishoidon hoitotehtävää tukevia sosiaalihuollon palveluja. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta tulee käydä ilmi: 1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä tehtävät 2. hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrä ja sisältö 3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalipalvelujen määrä ja sisältö 4. hoidon järjestäminen hoitajan poissaolon aikana 5. muut hoitoon ja hoitojärjestelyihin liittyvät asiat 6. omaishoidettavien hoidon järjestelyt omaishoitajan vapaapäivien aikana Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Jos omaishoitoperheen elämäntilanne, hoidon tai palveluntarve, tai hoitajan terveys muuttuu, omaishoitajan tulee ottaa yhteyttä vastaavaan viranhaltijaan. 8 OMAISHOITAJAN VAPAA Omaishoitolain 4 :n mukaan omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin (enintään 7 vrk) sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai päivittäin. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain. Hoitaja voi myös säästää vapaa-päiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla. Kuluneen vuoden kertyneet vapaapäivät tulee pitää joulukuun loppuun mennessä. Joulukuulta kertyneet vapaat voi pitää seuraavan vuoden tammikuussa, koska ansaitut vapaapäivät käytetään takautuvasti. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Omaishoitajan vapaapäivät toteutetaan pääsääntöisesti lyhytaikaisella ympärivuorokautisella hoidolla. Ikääntyneiden ja aikuisten omaishoidon tuen vapaat toteutetaan ensisijaisesti Rääkkylän terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lasten omaishoidon tuen vapaat järjestetään yksilöllisesti. Kun omaishoitajan lakisääteinen vapaa järjestetään sijaishoitajan avulla, sijaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai muu läheinen henkilö. Sijaishoitajan tulee olla tehtävään soveltuva henkilö. Hoitojärjestelyn on turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Sijaishoitajan kanssa tehtävä toimeksiantosopimus tehdään määräajaksi, korkeintaan kalenterivuodeksi kerral-

11 laan. Toimeksiantosopimuksella tapahtuva sijaishoito tulee aina olla hoidettavan edun mukainen. Sijaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Sijaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on sama kuin omaishoitajalla. Sijaishoitajalle maksetaan 54,83 euroa/vuorokausi (2016). Sijaishoitona järjestetystä vapaasta kunta ei peri omavastuuosuutta. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavalta tuloista riippumaton, vuorokausikohtainen tasamaksu. Maksu on 11,50 euroa vuorokaudelta. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se, kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, muutos 939/2005). Maksua ei lasketa mukaan terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukattoon. Rääkkylän kunnalla on käytössä 35,00 euron arvoinen palveluseteli, jota käytetään niissä tilanteissa kun vapaapäiviä ei voida käyttää. Palveluseteleillä voidaan ostaa etukäteen sovittuja palveluja Rääkkylän kunnan tukipalvelurekisteriin hyväksytyiltä yrittäjiltä. 9 OMAISHOIDON PÄÄTTYMINEN TAI KESKEYTYMINEN Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Omaishoidon sopimus tulee irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua ja vaarantaa hoidettavan terveyden tai turvallisuuden. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden lopussa. Omaishoitajan tulee ilmoittaa omaishoidettavan hoitoon, olosuhteisiin ja terveydentilaan liittyvät muutokset sosiaalitoimeen. Omaishoidettavan kuollessa tai joutuessa pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen maksetaan omaishoidon tukea kyseisen kuukauden loppuun saakka, jolloin omaishoitosopimus päättyy ilman erillistä irtisanomista. Omaishoitajan kuollessa tai estyessä tekemästä hoitotyötä, omaishoidon tuen maksaminen päättyy välittömästi. Omaishoitajan on ilmoitettava kaikista muutoksista sosiaalitoimeen, esimerkiksi töihin

12 menemisestä. Aiheettomasti tai perusteettomasti maksetut omaishoidon tuen palkkiot peritään takaisin. LÄHTEET Hallintolaki /434 Laki omaishoidontuesta 937/2005, 318/2011. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Laki Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, 457/2004, 939/2005. Omaishoidon tuki. Opas kunnan päättäjille. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:30. Sosiaali- ja terveysministeriö: Helsinki Työsopimuslaki 55/2001.