Tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen toimintakertomus vuodelta 2013 Tekijä: Taija Pöntinen (toim.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014
Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-125-8 ISSN 1799-4756 (Verkkojulkaisu) Kannen kuvat: Erkki Jokikokko ja Taija Pöntinen RKTL 2014
Kuvailulehti Tekijät Taija Pöntinen (toim.) Nimeke Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön toimintakertomus vuodelta 2013 Vuosi Sivumäärä ISBN ISSN 2014 168 978-952-303-125-8 ISSN 1799-4756 (PDF) Yksikkö/tutkimusohjelma Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut Hyväksynyt Yksikönjohtaja Riitta Rahkonen Tiivistelmä Työraportti sisältää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut -yksikön hankkeiden vuoden 2013 toimintakertomukset tutkimusalueittain. Tässä esitettyjä yksityiskohtaisemmat tiedot tutkimustuloksista löytyvät varsinaisista tutkimusraporteista ja julkaisuista. Kunkin tutkimusalueen päällikkö vastaa asianomaisen tutkimusalueen toimintakertomuksen sisällöstä. Asiasanat luonnonvarat, elinympäristö, monimuotoisuus, Itämeri, rakennetut joet, poro, rapu, riistavat, seurannat, yhteiskunta, tilastot Julkaisun verkko-osoite http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/tupatoke2013.pdf Yhteydenotot Etunimi Sukunimi, etunimi.sukunimi@rktl.fi Muita tietoja
Sisällys Kuvailulehti 3 1. Luonnonvarojen seuranta ja arviointi 9 1.1. Luonnonvarojen seurannan ja arvioinnin asiantuntijatehtävät ja esillistehtävät 501 110 11 1.2. Lifedata 501 070 12 1.3. Iänmääritysmetodiikka 505 030 13 1.4. EU-tiedonkeruu / Biologinen ja EU-tiedonkeruu / koordinointi 505 117 ja 505 127 14 1.5. Silakka, kilohaili, turska ja kampela 505 210 15 1.6. Itämeren lohi ja meritaimen 505 320 16 1.7. Tenojoen ja Näätämöjoen lohikantojen tilan arvioiminen 505 350 17 1.8. Kuha, hauki, ahven- ja siikakantojen tilan arvioiminen 505 400 18 1.9. Sisävesikalakantojen seuranta 505 410 19 1.10. Oulankajoen vesitön taimen 505 430 20 1.11. Tenojoen kalastusoikeudellisen lohenkalastuksen tilastollinen seuranta 1980-2010 Suomen puolella 505 510 21 1.12. Ekosysteemitieto - ECOKNOWS 505 727 23 1.13. Hirviseuranta 507 100 24 1.14. Metsäpeuran runsaus ja liikkuvuus 25 1.15. Suurpetokantojen seuranta ja petovahingot 507 120 26 1.16. Merihylkeiden kannanrunsauden seuranta 507 130 27 1.17. Metsäriistan runsaus 507 160 28 1.18. Kulttuuriympäristön riistaseurannat 507 170 29 1.19. Suurpetojen liikkuvuus ja levittäytyminen, susipuhelin 507 200 ja 507210 30 1.20. Keski-Suomen taimen 520 210 31 1.21. Lokan ja Porttipahdan kalakannat 520 220 ja 520 228 32 1.22. Koekalastusrekisteri 520 330 33 1.23. Ankeriasseuranta 524 300 34 1.24. Raputalouden kehittymisen seuranta 525 120 35 2. Luonnonvaratalouden kannattavuus ja kilpailukyky 37 2.1. Unelma - uusi viljelylaji nelmasta 502128 39 2.2. Arapaiman viljely San Martinissa, Perussa, 502 130, loppuraportti 40 2.3. Vesiviljelyn kehittäminen Vietnamissa valintajalostuksen keinoin (Capacity building for the development of selektive breeding programs in Vietnam - special focus on global climate change and environmenttal sustainability) 502159 ja 502169 41 2.4. Ammattikalastus merellä 503 117 42 2.5. Ammattikalastus sisävesillä 503 120 43
2.6. Vesiviljelytilasto 503 137 44 2.7. Kalan ulkomaankauppa ja käyttö 503 140 45 2.8. Kalajalosteiden tuotanto 503 157 46 2.9. Vapaa-ajan kalastus ja ravustus 503 167 46 2.10. Kalan tuottajahinnat ja maihintuonti 503 177 47 2.11. Metsästystilasto 503 180 48 2.12. Taloudellinen tiedonkeruu 503 207 49 2.13. Hirven liha-arvio 510 100 50 2.14. Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelma 510 128, loppuraportti 50 2.15. Vesiviljelyn monipuolistaminen 510 220 52 2.16. Tuotantobiologiset tutkimukset 510 250 53 2.17. Kalan tuotelaadun parantaminen 510 260 54 2.18. Kalamassojen sivutuotevirrat - FISH-IN-USE 510 300, Loppuraportti 55 2.19. Rehuaineden kehittäminen teollisuudelle 501 319 56 2.20. Aquabest -Kestävä vesiviljelytuotanto 510 327 57 2.21. Kalatalouden tutkimusrahoituksen ohjaus COFASP 510 337 57 2.22. Ammattiravustuksen parhaat tekniikat 525 418, Loppuraportti 58 2.23. Rapujen kuluttajatutkimus - ravun kysynnän kasvun esteet ja uudet mahdolliset markkinat 525 440, 525 448, Loppuraportti 60 2.24. Rapuvesien ja ravustuksen sosioekonomia / Kuinka hallita rapuistutuksia - kysytään istuttajilta 525 450, Loppuraportti 62 2.25. Porohoidon tuottavuus ja ekonomia 542 100 65 2.26. Petoeläinten vaikutukset poronhoidon tuottavuuteen ja kannattavuuteen PETTU 542 150 66 3. Luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen 68 3.1. Luonnonvarojen käytön yhteensovittamisen asiantuntijatehtävät 501 310 71 3.2. Luonnonvarat ja yhteiskunta -tutkimusohjelman erillistehtävät 501 320 72 3.3. Hirvieläinten liikkeet 540 200 73 3.4. Aikaistetun metsästyksen vaikutus Ylä-Lapin hirvikantaan 540 210 ja 412 770, Loppuraportti 74 3.5. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kansallisen toimintaohjelman ja sen ympäristövaikutusten sekä vesiviljelystrategian ympäristövaikutusten ennakkoarviointi (EMRK-arviointi) 511 249 76 3.6. Kalastuslain muutosten arviointi 511 260 76 3.7. Kalastuksen ja kalanviljelyn vuorovaikutukset (Coexist) 511 207 ja 302 362, Loppuraportti 77 3.8. Voisiko Tenojoen kalastuskautta pidentää? Meritaimenen biologia ja taimenkantojen hyödyntämismahdollisuudet (Tenojoen meritaimen) 505 530, Loppuraportti 79 3.9. Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (Kesala) 520 230 ja 520 239 81
3.10. Barentsinmeren yhteiset lohivarat, Trilateral cooperation on our common resource; the Atlantic salmon in the Barents region (Kolarctic Salmon) 505 548 ja 505 540 82 3.11. Porolaidunnus ja elinkeino osana arktista elinympäristöä ja maankäyttöä 542 140 ja 423 080, Loppuraportti 83 3.12. Täplärapukantojen säätely ja taloudellisesti kestävä hyödyntäminen 525 350 85 3.13. Kalanpyydyksissä ruokailevien norppien satelliittiseuranta Perämerellä (NorppaGPS) 540 308 86 3.14. Instituutioiden yhteensopivuus suomalaisessa suurpetopolitiikassa (FITPA) 511 290 ja 511 230 87 3.15. Merimetson ravinto ja kalakantavaikutukset 521 168 ja 521 248 88 3.16. Itämeren hylkeiden ja ihmisen vuorovaikutus (ECOSEAL) 540 318 ja 540 310, Loppuraportti 89 3.17. Kalastuksen kestävyys ja eläinpolitiikka 511 160 91 3.18. Saimaannorpan suojelun ja kalastuksen yhteensovittaminen: Tiedonkeruu ja kalastus norppa-alueilla 511 170 ja 302 337, Loppuraportti 92 3.19. Saimaannorppa-LIFE, Safeguarding the Saimaa ringed seal 501 357 94 3.20. Suomi kalastaa 2009 511 100 95 3.21. Mistä tulevat Saimaannorppa-alueen kalastajat? 511 270, Loppuraportti 95 3.22. Suomalainen metsästäjä, metsästys ja riistanhoito 511 130, Loppuraportti 97 3.23. Vapaa-ajankalastaja ryhmäkuvassa 511 110 98 3.24. Vapaa-ajankalatalous Suomessa 511 250, Loppuraportti 99 3.25. Mestästyskulttuuri ja maaseudun kestävä kehitys (METKU) 502 340 100 4. Elinympäristöt ja monimuotoisuus 102 4.1. Elinympäristöt ja monimuotoisuus, asiantuntija- ja erillistehtävät 501 41, 501420 ja 501 429 107 4.2. Talvivaara - kalakannat 501 080 108 4.3. Inarijärven ja sivuvesistöjen velvoitetarkkailu ja merkintäohjelma 505 440 109 4.4. Hylkeiden kannanrakenteen ja saaliin rakenteen seuranta 507 140 110 4.5. Porolaidunten tilan seuranta 508 180 111 4.6. Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen ja käyttöön saaminen (POROT-paikkatietohanke) 507 190 ja 507 198 112 4.7. Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisäminen (HAVINA) 520 120 113 4.8. Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka MuHa) 520 ja 520 208 114 4.9. Kalayhteisörakenteen soveltuminen vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun ja seurantaan 520 310 115 4.10. Pintavesien kalastoseuranta 520 320 ja 520 329 116 4.11. Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siika-Pyhäjokialueella 524 348 117 4.12. LTER - Long Term Ecological Research - Suomen pitkäaikaisen ympäristötutkimuksen verkosto FinLTSER 520 410 118 4.13. Pielisen kalastoselvitykset 520 509, Loppuraportti 119
4.14. Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen (Menestyvä istukas EKTR) 523 118, Loppuraportti 120 4.15. Järvilohi-istukkaiden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät 523 130 ja 523 139 122 4.16. Pohjanlahden siikaistutusten tuloksellisuus 523 180 123 4.17. Vesiviljelyn biodiversiteettiohjaus 524 310 124 4.18. Mustajoen taimenen talteenotto / RIFCI 524 328 125 4.19. Kalojen geneettinen tutkimus 524 330 ja 524 339 126 4.20. Kalojen uhanalaisuusarviointi 524 350 127 4.21. Merkintä 524 900 ja 524 909 128 4.22. Metsäpeuran elinympäristöt ja vasakuolleisuus 524 220 129 4.23. Metsäpeura / ENPI 524 228 130 4.24. Taantuvat vesilintupopulaatiot 540 400 131 4.25. Metsähanhen metsästyskestävyys 540 410 132 4.26. Maatalousympäristön riista ja ekologia 540 500 133 4.27. Maatalousympäristön lintuindikaattori 540 510, Loppuraportti 135 4.28. Merilintujen syyslaskenta 2012 Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla 540 520, Loppuraportti 136 4.29. ITÄMERI-TUTKIMUSOHJELMA: asiantuntija- ja erillistehtävät 521 010 ja 521 020 137 4.30. Rannikon särkikalojen määrien arviointi 521 150, Loppuraportti 138 4.31. ECA - Akvaattiset ravintoverkot 521 160 140 4.32. VELMU - Rannikon kalojen lisääntymisalueet 521 200 140 4.33. Avointen rantojen (siian, muikun ja harjuksen) poikasalueet ja viimeaikainen siian rekryyttikadon todentaminen 521 210 (aiemmat osahankkkeet 202 027 Norrrsik, 282 131 Intersik, 521 210 Vaasasik, 292 027 Södersik), Loppuraportti 141 4.34. MARISPLAN - Ilmastonmuutos ja kala 521 230 145 4.35. TOPCONS - Kalojen lisääntymisaluekartoitukset itäisen Suomenlahden aluesuunnittelussa 521 248 146 4.36. Esiselvitys puutteellisesti tunnettujen kalalajien esiintymisestä 521 250 147 4.37. Itämeren lohen M74-oireryhmä 521 300, loppuraportti 148 4.38. Kalakantojen rakenne Itämeren vertailualueilla 521 400 151 4.39. MARMONI - Itämeren tilan indikaattorit (Life+) 521 438 151 4.40. Meristrategiadirektiivin (MDS) edellyttämät seurannat ja indikaattorit - rannnikon kalalajit sekä merilinnut 152 4.41. GESREG - Itämeren hyvä tila 521 448, Loppuraportti 153 4.42. RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA: asiantuntija- ja erillistehtävät, 522 010 ja 522 020 155 4.43. Rakennettujen jokien vaelluskalat ( Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet: menetelmäkirjon arviointi ja kehittäminen ) 522 100, Loppuraportti 156 4.44. Kemi-Ounasjoen lohi (Askel Ounasjoelle III) 522 128 158
4.45. Kalatiet & verkostoituminen 522 138 159 4.46. Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttäminen ja kalatiet 522 150 160 4.47. Suomenlahden taimen ja kalatiet 522 200 ja 522 209 161 4.48. Karjalan lohijoet LieToLoHi 522 218 161 4.49. Toimivatko kalatiet? 522 300, Loppuraportti 163 4.50. Jokien kunnostusten vasteet kalakannoissa, pohjaeläimistössä ja jokien ekologisissa toiminnoissa 522 400 165 4.51. Taimen ja raakku Kainuussa Kainuun helmenkalastajat 522 418 166 4.52. ENPI-Karelia Oulangan taimen (Saving our treasure sustainable trout fisheries for the transborder Oulanka River system) 522 428 167 4.53. Järvilohen luonnonkierron palauttaminen 522 430 168
1. Luonnonvarojen seuranta ja arviointi Tutkimusalueen päällikkö Ari Leskelä Tutkimusalueen toiminta-ajatus ja keskeinen sisältö Luonnonvarojen seuranta ja arviointi on tutkimuslaitoksen pysyvä tehtävä, johon sisältyy kala- ja riistavara-arvioiden laadinta ja tieteellinen neuvonanto näiden luonnonvarojen hyödyntämiseen ja suojeluun liittyvissä kysymyksissä. Tutkimusalue vastaa myös tietovarantojen, tiedon hallinnan ja tiedon jakelun kehittämisestä. Tutkimusalueen viestinnällisesti tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja uutiset Suurpetoihin liittyvä keskustelu jatkui koko vuoden ajan vilkkaana. Suurpetokantojen arvioinnissa käytettiin talvella 2013 apuna erillislaskentoja, jotka paransivat kanta-arvion laatua ja lisäsivät sitä kohtaan tunnettua luottamusta. Kanta-arvioissa hyödynnettiin populaatioiden kehitysennusteita (skenaarioita). Susien pantaseuranta-aineisto tuotiin yleisön saataville internet-palveluna, joka kohosi laitoksen suosituimmaksi internet-sivustoksi. Länsi-Suomeen, missä suden levittäytyminen pitkään sudettomana pysyneille alueille on herättänyt voimakkaita tunteita, palkattiin tutkimusapulainen pitämään yhteyttä eri sidosryhmiin ja tekemään suurpetoihin liittyvää maastotyötä. Pienriistan kolmiolaskenta toteutettiin aikaisempia vuosia tiukemmassa aikataulussa, jolloin ajantasainen laskennasta saatu tieto oli käytettävissä syksyn metsästysajoista päätettäessä. Pienriistaseurantojen tiedonkeruun ja tuloksista tiedottamisen tehostamiseksi aloitettiin pienriistan kolmiolaskentojen tietojärjestelmän uudistaminen. Hirvikannan arviointia kehitettiin edelleen. Kanta-arviomalliin tehtyjen parannusten avulla mallin toimivuutta Pohjois-Suomessa pystyttiin parantamaan. Metsäpeurakannan tilaa seurattiin lentolaskennoilla Kainuussa ja Suomenselällä sekä maastoseurannoin. Metsäpeuran vasojen henkiinjääminen oli selvästi parempi kuin edellisinä vuosina. Itämeren hyljekannat jatkavat vahvistumistaan. Norppien määrä vahvistuu Perämerellä mutta ei eteläisemmillä alueilla. Harmaahyljekanta vahvistuu erityisesti Ruotsin vesialueella. Silakka- ja kilohailikantojen arvioimiseksi tehtävä Suomenlahden, Pohjoisen Itämeren ja Pohjanlahden kaikuluotaus- ja koetroolausmatka toteutettiin ensimmäistä kertaa SYKEn merentutkimusalus Arandalla. Tutkimusta varten Aranda varusteltiin kansainvälisten tutkimusstandardien mukaisilla kaikuluotaus- ja troolauslaitteilla. Matkan onnistumisen kannalta keskeistä oli matkalla mukana olleiden kalastajien kanssa tehty troolilaitteiston kehitystyö. Uudella kalakantamallilla laaditulla kanta-arviolla Selkämeren silakkakanta arvioitiin ennätyssuureksi ja kanta-arvion tulosten mukaisesti Selkämeren silakkakiintiö nostettiin kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Merilohia nousi niin Tornion- kuin Simojokeenkin edelleen runsaasti, vaikka jokikalastuksen saaliit pienenivät huomattavasti vuoden 2012 huippusaaliista. Itämeren lohen poikastuotanto jatkaa vahvistumistaan. Itämeren lohenpoikasten eloonjäännin pitkään jatkunut heikentyminen merivaelluksen alussa on päättynyt ja kääntynyt viimevuosina hienoiseen kasvuun. Sen sijaan meritaimenkantojen tila erityisesti Pohjanlahdella on edelleen hyvin heikko. Teno- ja Näätämöjoella lohisaaliit laskivat merkittävästi ja olivat selvästi pitkän aikavälin keskisaaliita pienemmät. Myös videoseurantojen ja sukelluslaskentojen avulla laskettu kutulohien määrä laski edellisvuodesta, mutta pysyi kohtalaisen 9
korkealla tasolla. Tenojoella kalastusmatkailijat saavat hieman alle puolet pääuoman Suomen puoleisesta lohisaaliista. Laajan Tenon kalastusta selvittäneen tutkimuksen mukaan paikkakuntalaisten saaliista yli puolet saadaan edelleenkin perinteisillä verkkopyydyksillä, vaikka kalastajien ikääntyminen on vähentänyt perinteistä pato- ja verkkokalastusta. Kevään 2012 muikkuvuosiluokka oli runsas monissa järvissä. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella järjestettiin Itämeren rannikkovaltioiden yhteinen siikaworkshop. Ympäri Itämerta siikakantoihin on vaikuttanut niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä lisääntymisalueilla tapahtuvat ympäristömuutokset ja niistä seuraava poikastuotannon heikentyminen. Maa- ja metsätalousministeriön asettamien siikatyöryhmän ja lohityöryhmän työhön osallistuttiin aktiivisesti. Lohen, meritaimenen, silakan, kilohailin ja turskan kanta-arviot tuotettiin ICES:n WGBFAS- ja WGBAST -työryhmissä Itämeren rannikkovaltioiden välisenä yhteistyönä. Lisäksi osallistuttiin mm. ICES:n iänmääritystyöryhmien ja kalakantojen arviointimenetelmiä kehittävien työryhmien sekä merinisäkästyöryhmän työhön. EU-tiedonkeruun kansainvälinen koordinointi tapahtui Baltic RCM - kokouksissa ja tiedonkeruuta ohjeistavissa kansainvälisissä työryhmissä. Jäämereen laskevien vesistöjen osalta kansainvälistä yhteistyötä tehtiin Tenojokeen liittyvissä lohitutkimuksissa erityisesti norjalaisten viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. EU:n 7. puiteohjelman rahoittamaa useiden tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä tehtiin mm. ECOKNOWS- ja EKOSIL-tutkimushankeissa. HELCOMin puitteissa tehtiin Itämeritason yhteistyötä niin riista- kuin kalakantojenkin parissa. Muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita olivat mm. Baltic Fund of Nature, Swedish Museum of Natural History, NOWAC-tutkijayhteistö, Venäjän tiedeakatemia (Petrozavodsk), SCANDLYNX-tutkijayhteisö, Norwegian Institute for Nature Research, Polish Mammal Research Institute sekä useat ulkomaiset yliopistot. Kotimaista yhteistyötä tehtiin mm. Helsingin, Turun, Oulun ja Jyväskylän yliopistojen sekä Aaltoyliopiston kanssa. Riistaseurannoissa kotimaisia yhteistyökumppaneita olivat Suomen riistakeskus, riistakeskuksen aluetoimistot, riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat, kalaseurannoissa puolestaan kalastusalueet ja ELY-keskusten kalatalousyksiköt. Lisäksi kotimaisia yhteistyökumppaneita olivat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Evira, Rajavartiolaitos, Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristökeskukset, Metsäntutkimuslaitos, metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, WWF-Suomi, Paliskuntain yhdistys, Lapin liitto sekä metsästysseurat ja kalastajajärjestöt ja yksittäiset metsästäjät ja kalastajat. Tutkimusalueen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja rahoitus v. 2013 Tutkimusalueen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä suuruusjärjestyksessä henkilötyövuodet 63,2 htv kokonaiskustannukset 6 468 202 rahoituslähteet laitoksen budjettirahoitus, EU-komission rahoitus, EU:n 7. puiteohjelman rahoitus, Norjan NINA-instituutin rahoitus, MMM:n yhteistyörahoitus, rakennerahastorahoitus 10
Tutkimusalueen vuoden 2013 toiminnan tuloksellisuus a.) arvio tutkimusalueen vuoden 2013 tulostavoitteiden toteutumisesta sekä toiminnan vaikuttavuudesta Toimintasuunnitelman mukaiset tavoitteet, mukaan lukien maa- ja metsätalousministeriön antamat tulostavoitteet, toteutuivat. Tärkeimpien kala- ja riistakantojen kanta-arviot tuotettiin suunnitellusti. Kalakantojen arvioinnin tuottamia aineistoja ja tuloksia käytettiin ICES:n Itämeren kalakantoja koskevan neuvonannon laatimisessa, ja tulokset vaikuttivat Itämeren turskan, silakan, kilohailin ja lohen saaliskiintiöihin sekä kansalliseen kalastuksen säätelyyn ja ohjaukseen. Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen seuranta- ja tutkimustuloksia hyödynnettiin Tenon ja Näätämön lohenkalastuksen sääntelyssä. Riistakantojen arvioinnin tuottamia aineistoja ja tuloksia käytettiin metsästyksen säätelyssä, kuten kaatolupamääristä ja metsästysajoista päätettäessä. Kala- ja riistaseurantojen keräämiä aineistoja hyödynnetään paitsi kanta-arvioiden tekemisessä myös useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimusprojekteissa. b.) arvio vuoden 2013 budjetin sekä tulo-, käyttöjäämä- ja palkkasiirtotavoitteiden toteutumisesta Tutkimusalue ylitti sille osoitetun laitoksen budjettirahoitusmyönnön noin 20 000 eurolla. Suurin poikkeama budjetoiduista tapahtui suurpetojen seurantahankkeissa. Tutkimusalue ylitti tulotavoitteensa yli 50 000 eurolla, mutta käyttöjäämä- ja palkkasiirtotavoite jäi vastaavasti jonkun verran vajaaksi. 1.1. Luonnonvarojen seurannan ja arvioinnin asiantuntijatehtävät ja esillistehtävät 501 110 Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta Ari Leskelä, Matti Salminen, Jari Raitaniemi, Eero Jutila, Helle Pekka, Romakkaniemi Atso, Pursiainen Markku, Manninen Kaarina Jatkuva. Asiantuntijatehtävissä hoidetaan lausuntoja, osallistutaan koti- ja ulkomaisten työryhmien työskentelyyn, pidetään esitelmiä ja hoidetaan muita asiantuntijatehtäviä. Tutkimuksen erillistehtävien alla huolehditaan seuranta-aineistojen käyttämisestä tutkimukseen, tehdään pienehköjä yhteistyö- ja myyntihankkeita ja hoidetaan muita erillistehtäviä. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Osallistuttiin ICESin toimintaan mm. ICESin neuvonannon hyväksymän Advisory Committeen kokouksiin. Tuotettiin Kalavarat-raportti. Järjestettiin kansainvälinen siikaworkshop Helsingissä 26.- 28.11.2013 Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella. Erillistehtävien myyntitoimintona tehtiin mm. merkintään ja iänmäärityksiin liittyviä tutkimuksia sekä kotimaisille että ukkomaisille asiakkaille. Siikasymposiumissa todettiin, että ympäri Itämerta siikakantoihin on vaikuttanut niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä lisääntymisalueilla tapahtuvat ympäristömuutokset ja niistä seuraava poikastuotannon heikentyminen. 11
ICES- ja HELCOM -tason yhteistyö, Pohjoismaiden ministerineuvosto, kalastajajärjestöt, Suomen riistakeskus aluetoimistoineen, riistanhoitoyhdistykset. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 1,2 htv kokonaiskustannukset 176 650 rahoituslähteet laitoksen budjettirahoitus Tavoitteet toteutuivat pääpiirteittäin. 1.2. Lifedata 501 070 Mika Kurkilahti (vetäjä 2011-2013), Unto Eskelinen, Petra Partanen, Katja Ikonen, Harri Pitkänen, Sven Forsell, Kimmo Murto 1.9.2011-31.12.2015. LifeDatan tavoitteena on parantaa LYNET:in aineistojen yhteiskäyttöisyyttä. Vuoden 2015 loppuun kestävä hanke toteuttaa tiedonhakijalle joustavia ja helppokäyttöisiä tiedonhakuratkaisuja. Pääosin työstä hyötyvät tutkijat ja asiantuntijat, mutta myös suoraan kansalaiset, kun tuotetaan helppokäyttöisiä julkisia palveluita ja sovelluksia. Hankkeessa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos panostaa riistaseurantoihin liittyviin tietojärjestelmiin. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Asiakaspalvelukartoitushanke Toteutettiin RKTL:n asiakaspalvelukartoitushanke (loppuraportti 06/2013). Hankkeessa tehtiin tärkeimpien sidosryhmien (5 kpl) haastattelu. Tulokset osoittavat, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. RKTL:n asemaa omalla asiantuntijuusalueellaan pidetään vankkana ja monilta osin korvaamattomana. Keskeisimmät asiakkaiden odotukset ja tarpeet RKTL:n palvelujen kehittämiseksi ovat: RKTL:n yhteiskunnallista roolia tulee vahvistaa. Tietoa tulee tarjota tehokkaammin asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin. Tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä pitää kehittää. Viestintää pitää parantaa. Yhteisiä tapahtumia asiakkaiden kanssa tulee lisätä. Tiedonkeruun yhteistyöverkostoja ja teknisiä järjestelmiä tulee kehittää. LifeData-hankkeen keinoja RKTL:n palveluiden parantamiseksi ovat: Tiedon tarjonnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen (palvelut) Tiedon keruun ja käsittelyn kehittäminen (prosessit & järjestelmät) 12
Pienriistatietojärjestelmähanke Aloitettiin uuden pienriistatietojärjestelmän suunnittelu ja toteutus asiakaspalvelukartoituksen johtopäätösten perusteella. Tietojärjestelmän avulla kerätään metsästäjien ja muiden vapaaehtoisten keräämät riista- ja peltokolmioiden tiedot tietokantaan ja tuotetaan niistä tarvittavat raportit. Järjestelmän valmistuttua asiakkaat pystyvät myös katsomaan oman kolmionsa tietoja. Järjestelmän julkisella puolella näytetään yleisiä laskentaohjeita, tilastoja ja lajiesittelyjä. Järjestelmä toimii apuna myös viestinnässä. Asiakashaastattelujen tulokset osoittavat, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. RKTL:n asemaa omalla asiantuntijuusalueellaan pidetään vankkana ja monilta osin korvaamattomana. Hanke toteutetaan Lynet-yhteistyönä Metlan (pääosakas), Syken ja MTT:n kanssa. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 1,47 htv kokonaiskustannukset 198 702 rahoituslähteet EU Life+ ja laitoksen budjettirahoitus Tavoitteet toteutuivat. 1.3. Iänmääritysmetodiikka 505 030 Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta Jari Raitaniemi, Rauno Hokki, RKTL:n iänmäärittäjät Jatkuva. Kehitetään iänmääritysmenetelmiä, pidetään yllä iänmääritysten luotettavuutta, arkistoidaan vanhoja luutuma-aineistoja sekä uudet aineistot, myötävaikutetaan iänmääritystulosten ja sähköisen luutuma-aineiston tallentamiseen tietokantaan. Kanta-arviot, istutusten tuloksellisuustutkimukset, ympäristövaikutusten arvioinnit ym. perustuvat osin iänmäärityksiin, joiden tulee olla luotettavia ja uudelleen tarkasteltavissa. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Jatkettiin 2012 aloitettua selvitystä RKTL:n iänmäärityksistä tekemällä kyselyt aineistojen säilytyspaikoista ja iänmääritysten kustannuksista (tulokset eivät vielä valmiina). Toteutettiin yhdessä ruotsalaisten kanssa Selkämeren silakan iänmääritysvertailu, josta saatiin erinomainen tulos. Useiden kalakanta-aineistojen iänmääritysten suhteen on aloitettu varautuminen tuleviin eläköitymisiin ja hiljaisen tiedon siirtoon lähivuosia silmällä pitäen. 13
Helsingin yliopisto, EU:n iänmäärityskoordinaattoreiden yhteistyö, määritysten luotettavuuden tarkastelut muiden Itämeren maiden kanssa. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 0,1 htv kokonaiskustannukset 11 634 rahoituslähteet laitoksen budjettirahoitus Tavoitteet toteutuivat pääpiirteittäin. 1.4. EU-tiedonkeruu / Biologinen ja EU-tiedonkeruu / koordinointi 505 117 ja 505 127 Timo Myllylä, Ville Vähä, Ari Leskelä, Juha Lilja, Jukka Pönni ja muut tiedonkeruuseen osallistuvat laitoksen työntekijät (yhteensä 50 henkilöä) Pysyvä (nykyinen rahoituskausi koskee vuosia 2009-2013, jonka jälkeen käynnistyy uusi rahoituskausi). Tutkimus perustuu MMM:n asettamaan tulostavoitteeseen sekä EU-komission jäsenmaita velvoittaviin asetuksiin ja päätöksiin (http://www.rktl.fi/tilastot/eu_tiedonkeruu/). Tietoja käytetään mm. yhteisen kalastuspolitiikan tueksi tehtävissä tieteellisissä analyyseissä ja neuvonannossa. Hankkeen 505 117 alla: kerätään biologisia näytteitä merialueen tärkeimpien kalastussegmenttien saaliista ja tärkeimmistä kalakannoista, osallistutaan ICES:n koordinoimiin kaikuluotaus- ja troolaustutkimuksiin Itämerellä, selvitetään nousevien lohien ja lohen joki- ja vaelluspoikasten määrää sekä jokikalastusta ja sen saaliita Tornion- ja Simojoella. Hankkeen 505 127 alla osallistutaan kerätyn aineiston tieteelliseen käyttöön sekä kansainvälisissä. työryhmissä (mm. ICES) että kansallisesti. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Vuoden 2013 tiedonkeruu toteutui kansallisen ohjelman 2011 2013 (NP 2011 2013) mukaisesti. Tietoja hyödynnettiin Itämeren kiintiölajien kalakanta-arvioissa ja rannikkokalastuksen tärkeimpien kalakantojen tilan arvioinnissa. Vuoden 2012 toiminta- ja talousraportit lähetettiin komissiolle toukokuussa 2013. Komissiolta ja muilta tahoilta tulleisiin tietopyyntöihin toimitettiin tietoja tietosuojan sallimissa rajoissa. Komission järjestämissä tilaisuuksissa osallistuttiin uuden tiedonkeruu-asetuksen (kaudelle 2014 2020) suunnitteluun. 14
Silakan kaikuluotaustutkimusmatka toteutettiin ensimmäistä kertaa SYKEn merentutkimusalus Arandalla. Kalakantojen seurantaa varten Aranda varusteltiin kansainvälisten tutkimusstandardien mukaisilla kaikuluotaus- ja troolauslaitteilla. Euroopan unioni -tason yhteistyötä tehtiin komission ja STECFin järjestämissä tilaisuuksissa sekä ICES:n työryhmissä (mm. PGCCDBS). Itämeren tason yhteistyö toteutui RCM Baltic -kokouksissa ja ICES:n koordinoimissa suunnittelu- ja kannanarviointityöryhmissä (mm. WGBIFS, WGBFAS, WGBAST). Kotimaista yhteistyötä tehtiin ammattikalastajien ja kalastajajärjestöjen kanssa, sekä SYKEn Merikeskuksen kanssa (Arandan varustelu ja käyttö). Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 22 htv kokonaiskustannukset 2 433 692 rahoituslähteet EU-rahoitus ja laitoksen budjettirahoitus Arvio vuoden 2013 tulos- ja tiedotustavoitteiden Tulos- ja tiedotustavoitteet saavutettiin. Tiedotus hoidettiin osana kalakantojen arviointi - hankeryhmän hankkeita. Arandasta ja silakan kaikuluotaustutkimuksesta järjestettiin tiedotustilaisuus sekä julkaistiin lehdistötiedote yhdessä SYKEn kanssa. Lisäksi tutkimusmatkasta raportoitiin RKTL:n Facebook- sivuilla ja sen tuloksista laadittiin lehdistötiedote. Näiden ansiosta tutkimusmatkasta uutisoitiin mediassa (televisiossa, radiossa, lehdissä) laajalti. 1.5. Silakka, kilohaili, turska ja kampela 505 210 Jukka Pönni, Jari Raitaniemi, Ari Leskelä, Raimo Parmanne, Eero Aro, ja Helsingin, Merenkurkun, Oulun ja Perämeren toimipaikkojen sekä Rymättylän ja Paraisten toimipisteiden kenttähenkilöstö ja iänmäärityksiin sekä niiden valmisteluun osallistuvat henkilöt Helsingin ja Rymättylän toimipaikoista. Pysyvä. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuva Itämeren kalakantojen seuranta, jossa selvitetään kantojen biologiaa, kehitystä sekä kalastuksen vaikutuksia kantoihin. Osallistutaan kansainvälisten sopimusten velvoittamien kalakanta-arvioiden ja kalastussuosituksien sekä monivuotisten kalastusstrategioiden laadintaan. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Vuosina 1973-2011 kerätyn aineiston perusteella laadittiin Selkämeren silakalle uudella kalakantamallilla benchmark-kanta-arvio, jonka ICES hyväksyi. Vuosien 1973-2012 aineistolla laadittiin silakkaja kilohaili kanta-arviot ICES:n työryhmäkokouksessa. Arviointitulokset raportoitiin MMM:lle tulostavoitteen mukaisesti ja julkaistiin Kalavarat-julkaisussa Internetissä. Selkämeren, Itämeren pääaltaan pohjoisosien sekä Suomenlahden silakka- ja kilohailikantojen tilaa selvitettiin kaikuluotaamalla ja tutkimustroolauksin yhteistyönä SYKE:n ja Ruotsin SLU:n kanssa. Tutkimusmatkan yhteydessä kerättiin Ruotsin Naturhistoriska Riksmuseetille silakkanäytteitä dioksiini- ym. vierasaineanalyysejä varten. 15
Haitallisten aineiden pitoisuuksien seurantaa varten kerättiin silakkanäytteitä yhteistyönä SYKEn kanssa. Kaikuluotausmatkasta raportoitiin RKTL:n facebook-sivuilla sekä tiedotteilla. Tutkimuksen vuoden 2013 uutiset Uudella kalakantamallilla laaditulla kanta-arviolla Selkämeren silakkakanta arvioitiin ennätyssuureksi ja sille myönnettiin kaikkien aikojen suurin saaliskiintiö. Haitallisten aineiden pitoisuuksien seurantaa varten yhteistyönä SYKE:n kanssa kerättiin silakkanäytteitä eri merialueilta; Ruotsin SLU:n ja SYKE:n kanssa selvitettiin Selkämeren, Itämeren pääaltaan pohjoisosien sekä Suomenlahden silakkakantojen tilaa kaikuluotaamalla ja tutkimustroolauksin. Tutkimusmatkan aikana Ruotsin NRM:lle kerättiin silakkanäytteitä dioksiini- ym. vierasaineanalyysejä varten ja SLU:lle ravintoanalyyseihin. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 0,1 htv kokonaiskustannukset 16 283 rahoituslähteet laitoksen budjettirahoitus Vuoden 2013 tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat suunnitelman mukaisesti. 1.6. Itämeren lohi ja meritaimen 505 320 Atso Romakkaniemi, Tapani Pakarinen, Ari Saura, Eero Jutila, Erkki Jokikokko, Irma Kallio-Nyberg, Tarja Alapassi, Karl Sundman ja Kari Pulkkinen Pysyvä seuranta. Analysoidaan ja raportoidaan tietoja Itämeren lohi- ja meritaimenkantojen tilasta. Toiminnalla tuotetaan tietoa lukuisiin tulostavoitteisiin ja vastataan kysymykseen, miten näitä lohi- ja meritaimenkantoja tulisi hoitaa ja hyödyntää. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Vuosittaiset tiedot lohen ja taimenen poikastuotannosta, kalastuksesta ja kantavaihteluista kerättiin sähkökalastamalla, vaelluspoikaspyynnillä, kalamerkinnöillä, saalisnäytteillä ja saalistilastoinnilla. Korkea kevättulva haittasi vaelluspoikaspyyntiä Tornionjoella, mutta Simojoen pyynti onnistui hyvin ja joesta arviointiin vaeltaneen noin 37 000 lohenpoikasta. Kesänvanhojen lohenpoikasten keskitiheys nousi Tornionjoella mutta laski Simojoella. Vanhempien lohenpoikasten keskitiheys nousi hieman molemmilla joilla. Tornionjoen lohisaalis laski kolmanneksen vuoden 2012 huippusaaliista. Lohia havaittiin nousevan Tornionjokeen 53 700 ja Simojokeen 3100 yksilöä. Lohen kutuvaelluksessa merellä ei havaittu suuria poikkeamia edellisvuosiin nähden. Poikastiheydet meritaimenen kutujoissa pysyivät pieninä Pohjanlahdella, mutta Suomenlahdella tilanne oli monissa kutujoissa parempi kuin aikaisempina vuosina, johtuen syksyn 2012 runsaista sateista ja niiden aikaansaamista hyvistä olosuhteis- 16
ta kutu- ja poikasalueilla. Seurannoilla on osoitettu, että Pohjanlahden taimenkantojen tila on edelleen hyvin heikko ja lohen poikastuotannon vahvistuminen jatkuu. Hankkeen tuloksia hyödynnettiin/raportoitiin ICES:n asiantuntijaryhmissä (2), lausunnoissa (4), lukuisten tulostavoitteiden toteutuksessa (lohistrategia, kalastuslain uudistus, kantojen tila ja ennusteet, luontodirektiivi-raportointi, ICES-toiminta, kalatalousvelvoitteiden uudelleenarviointi, vaelluskalakantojen palauttaminen, merialueiden tilan indikaattorit), tieteellisissä artikkeleissa (4), kotimaisissa (12) ja ulkomaisissa (1) esitelmissä, erilaisissa raporteissa (5) mm. tutkimuslaitoksen omissa sarjoissa, sekä monissa lehtiartikkeleissa ja internet-sivustoilla. Tutkimuksesta julkaistiin 5 lehdistötiedotetta. Lohenpoikasten eloonjäännin pitkään jatkunut heikentyminen merivaelluksen alussa on päättynyt ja kääntynyt viime vuosina hienoiseen kasvuun. Istutustutkimusohjelma, rakennettujen jokien tutkimusohjelma, kalojen elinympäristötutkimukset, Evira, Ruotsin maatalousyliopisto, Helsingin yliopisto, ECOKNOWS-projekti, ICES. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 2,2 htv kokonaiskustannukset 300,936.61 rahoituslähteet RKTL Tornionjoen vaelluspoikaspyynnin osittaista epäonnistumista lukuun ottamatta tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat hyvin. Nettisivujen päivitys on kuitenkin osin viivästynyt. 1.7. Tenojoen ja Näätämöjoen lohikantojen tilan arvioiminen 505 350 Panu Orell, Jaakko Erkinaro, Jorma Kuusela, Maija Länsman, Matti Kylmäaho, Jorma Ollila, Jari Haantie ja Arto Koskinen Jatkuva seurantatutkimus. Arvioidaan Teno- ja Näätämöjoen lohikantojen tilaa saalis- ja kalastustietojen, saaliin koostumuksen, jokipoikasten runsauden ja nousukala/kutukalamäärälaskentojen perusteella. Tietoja käytetään lohikantojen hoidon suunnittelussa sekä kalastuksen säätelytarpeiden arvioimisessa. Tiedontuotanto täyttää maa- ja metsätalousministeriön tulostavoitteet sekä Suomen ICES- ja NASCO- tietotarpeet. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Vuotuiset sähkökoekalastukset toteutettiin pysyvillä koekalastusalueilla sekä eräillä keskeisillä sivujoilla. Saalis- ja kalastustilastot tuotettiin molemmista vesistöistä. Lohikantojen ikä- ja kokorakennetta sekä alkuperää (villi/viljelty) selvitettiin laajojen suomuanalyysien perusteella. Utsjoessa ja Laksjohkassa (Norjan puoli) jatkettiin lohi- ja taimenmäärien seurantaa vedenalaisella videokuvauksella. 17
Lisäksi kahdessa Tenon sivujoessa jatkettiin kutukalamäärien laskentaa pintasukelluksin. Yhteistyössä Turun yliopiston ja norjalaisten kanssa jatkettiin Tenon lohikantojen geneettisiä kanta-analyysejä ja muita geneettisiä tutkimuksia. Norjalaisten tutkijakollegoiden kanssa aloitettiin Tenon Suomen puolen sivujokien kutukantatavoitteiden määritystyö. Lohikantojen tilasta raportoitiin ICESin Pohjois- Atlantin lohityöryhmässä ja NASCO:ssa. Tuulomajoen vesistössä jatkettiin taimenseurantoja yhteystyössä Metsähallituksen kanssa. Osahankkeista ja niiden keskeisistä tuloksista laadittiin tiedotteita sekä tiedotettiin aktiivisesti lehdissä, erilaisissa julkaisu- ja raporttisarjoissa sekä esitelmissä. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti Tenon kalastussäännön uudistamiseen tähtäävän neuvotteluryhmän ja sen alaryhmien työhön. Tenojoen lohisaalis (80 t) laski huomattavasti edellisvuoteen verrattuna Näätämöjoen lohisaalis (7 t) laski huomattavasti edellisvuoteen verrattuna Verkkoallaskasvatuksesta karanneita lohia havaittiin sekä Teno- että Näätämöjoen vesistössä erittäin vähän (<0,2 %) Videoseurantojen ja sukelluslaskentojen perusteella kutulohien määrät laskivat edellisvuoteen verrattuna, mutta olivat silti kohtalaisen korkealla tasolla Tenojoen Suomen puoleisella osalla vieraili reilut 8000 kalastusmatkailijaa, Näätämöjoella kalastusmatkailijoita kävi alle 600 Järvitaimenkannat jatkoivat positiivista kehitystä Tuuloman vesistön Suomen puoleisella osalla Teno- ja Näätämöjoen lohisaalit laskivat merkittävästi ja olivat selvästi pitkän aikavälin keskisaaliita pienemmät Tiivis yhteistyö alueellisten ja paikallisten sidosryhmien sekä Suomen ja Norjan viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa jatkui. Muita kansainvälisiä yhteistyökumppaneita oli mm. Venäjällä ja Kanadassa. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 5,77 htv kokonaiskustannukset 513 127 rahoituslähteet Rahoitus: RKTL, MMM, TEM, Metsähallitus, NINA (Norja) Tutkimustyöt ja tiedottaminen toteutuivat pääosin suunnitellusti ja tulostavoitteiden mukaisesti. 1.8. Kuha, hauki, ahven- ja siikakantojen tilan arvioiminen 505 400 Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta Erkki Jokikokko, Heikki Auvinen, Jari Raitaniemi, Outi Heikinheimo, Karl Sundman, Pentti Virtanen, Alpo Huhmarniemi, Hanna Iivari Pysyvä seuranta. 18
Seurataan rannikon kuha-, hauki- ja ahven- ja siikakantojen tilaa ja kehitystä sekä kalastuksen vaikutusta niihin. Tietoja käytetään kalastuksen säätelytarpeen arviointiin ja kalakantojen hoidon suunnitteluun. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Kuhanäytteitä otettiin EU-tiedonkeruuohjelman mukaisesti Selkämereltä, Saaristomereltä ja Suomenlahdelta sekä ahvennäytteitä Selkämereltä ja Saaristomereltä ja siikanäytteitä Pohjanlahdelta. Saalismäärän pienuuden vuoksi hauki ei sisälly yksilökohtaiseen EU:n näytteenotto-ohjelmaan. Raportoitiin näytteenoton tarkkuustasoista EU:lle. Rannikon kuha-, ahven- ja siikakantojen tilasta vuonna 2012 raportoitiin maa- ja metsä-talousministeriölle. Lisäksi kartoitettiin läänikohtaisen viehekorttijärjestelmän vaikutuksia petokalakantoihin MMM:lle lähetetyssä raportissa. Järjestettiin kansainvälinen siikaworkshop Helsingissä 26. - 28.11.2013 Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoituksella (hanke 501120). Poikasnuottauksissa todettiin runsaasti karisiian poikasia Merenkurkun-keskisen Perämeren alueella. Airisto-Velkuan kalastusalue, Helsingin Yliopisto, Jyväskylän Yliopisto, Ruotsin Lantbruksuniversitetet, EU. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja rahoituslähteet henkilötyövuodet 0,51 htv kokonaiskustannukset 59807 (sis. Siikaworkshopin 13014) rahoituslähteet RKTL, Pohjoismainen ministerineuvosto Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat odotetusti. 1.9. Sisävesikalakantojen seuranta 505 410 Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta Irma Kolari, Pentti Valkeajärvi, Esa Hirvonen, Juha Jurvelius ja Pekka Hyvärinen. Jatkuva. Seurataan Suomen sisävesikalakantojen kehitystä. Seuranta painottuu muikkukantoihin. Tietoja käytetään kalastuksen ja kalakaupan suunnitteluun, kalavesien hoidon ohjaukseen ja kalakantatutkimusten tiedonlähteeksi. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset ja johtopäätökset Sisävesikalakantojen seuranta kohdistui runsaaseen 80:een vakioseurannassa olevaan järveen tai järven osaan. Noin sadalta kalastajalta ja kalatutkijalta kysyttiin edellisenä keväänä (2012) syntyneen muikkuvuosiluokan runsautta, hottamuikkujen kokoa sekä aikuisten muikkujen runsautta syksyllä 2012. Samalla tavalla kysyttiin myös ahvenen, kuoreen, siian ja särjen runsautta. Tärkeimmillä muikkuvesillä jatkettiin intensiiviseurantaa kalastuskirjanpidon ja muikkunäytteiden avulla (mm. Säkylän 19
Pyhäjärvi, Karjalan Pyhäjärvi, Onkamo, Puruvesi, Paasivesi, Konnevesi, Päijänne, Inarijärvi). Keväällä 2012 syntyi runsas muikkukanta moniin järviin, minkä vuoksi kesällä 2013 oli odotettavissa hyviä saaliita. Muikun kutukannat olivat sen sijaan heikohkoja eteläisessä Suomessa syksyllä 2012. Lapin järvissä kutukannat olivat edelleen keskinkertaisia. Vuonna 2012 syntyneet muikut tulivat kudulle syksyllä 2013 ja kutukantojen arvioitiin olevan, vahvempia kuin edellisenä syksynä. Tulokset esitettiin RKTL:n verkkosivuilla ja niistä julkaistiin tiedote kesäkuussa. Tuloksista laadittiin artikkeli Kalastaja-lehteen. Konneveden kalakantojen pitkäaikaisesta kehityksestä julkaistiin raportti. Pelagisten kalakantojen tutkimusmenetelmistä ja Paasiveden muikkukantojen kehityksestä julkaistiin artikkelit. Muikun ja kuoreen sekä lohi-istutusten ja troolauksen suhteista valmisteltiin käsikirjoitusta. Oulujärven siikakannoista valmisteltiin käsikirjoitusta. Tutkimuksen vuoden 2012 uutinen Keväällä 2012 kuoriutui runsas muikkuvuosiluokka monissa järvissä ja hyviä saaliita oli odotettavissa kesällä 2013. Jyväskylän yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Kalatalouden Keskusliitto, Pyhäjärviinstituutti, avustavat kalastajat ja useat kalastusalueet. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2012 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä Henkilötyövuodet 1,4 htv Kokonaiskustannukset 168 453 Rahoituslähteet budjettirahoitus ja kalastusalueiden rahoitus Tulos- ja tiedotustavoitteet toteutuivat. 1.10. Oulankajoen vesitön taimen 505 430 Projektipäällikkö ja keskeinen henkilökunta Ari Huusko, Rauno Hokki, Tapio Laaksonen, Pekka K. Korhonen 2005 - jatkuva. Tutkimus tuottaa perustietoa Oulankajoen vesistöalueen taimenkannoista. Tietoja käytetään taimenkantojen hoidon ja käytön suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi niin, että mahdolliset kalastuksesta aiheutuvat haittavaikutukset taimenkannoille voitaisiin minimoida ja kantojen uusiutuminen säilyisi luontaisella perustalla. Tavoitteena on tuottaa toimintamalli Suomen ja Venäjän välisten rajavesistöjen vaelluskalakantojen kestävän hyödyntämisen järjestämisestä molemmin puolin rajaa. Tärkeimmät vuoden 2013 suoritteet, tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Jatkettiin taimenen ylisiirtopyyntiä Oulankajoen Kiutakönkäällä, jossa 44 yksilöä merkittiin Carlinmerkillä. Lisäksi tavattiin 12 aikaisemmin merkittyä yksilöä. Koskikalatiheyksien sähkökoekalastukseen pohjautuvat arvioinnit toteutettiin Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajoessa, joissa kaikissa taimenen pienpoikasten tiheydet olivat vähintäänkin kohtuullisia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Etenkin Kit- 20
ka- ja Kuusinkijoessa poikastiheydet olivat lähellä 2000-luvun alkuvuosien tasoa ja poikkesivat hyvään suuntaan vuosien 2010-2012 selvästi pitkän ajan keskimääräistä alhaisemmasta poikastiheystasosta. Hankkeen pitkäaikaisia seuranta-aineistoja hyödynnetään Metsähallituksen vetämässä (RKTL partnerina) selvityksessä, jossa tutkitaan Oulangan vesistön taimenkantojen kokoa, vaelluksia ja kantoihin kohdistuvaa kalastuspainetta vuosina 2013-2014. Taimenen poikastiheydet Kitka- ja Kuusinkijoessa olivat huomattavan suuria verrattuna muutaman edellisen vuoden tasoon. Hanke on toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen (Luontopalvelut) ja vesialueiden paikallisten osakaskuntien kanssa. Venäjän puolella yhteistyöorganisaatioina ovat olleet Northern Fisheries Research Institute (Petroskoi) ja Paanajärven luonnonpuisto. Tutkimuksen henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset v. 2013 ja luettelo tärkeimmistä rahoituslähteistä henkilötyövuodet 0,33 htv kokonaiskustannukset 64365 rahoituslähteet RKTL, Metsähallitus Tavoitteet saavutettiin hyvin. 1.11. Tenojoen kalastusoikeudellisen lohenkalastuksen tilastollinen seuranta 1980-2010 Suomen puolella 505 510 Maija Länsman, Ursula Waltari 1.1.2011-31.3.2012/ 30.11.2012/ 31.7.2013. Tutkimus sai 2 jatkoaikaa, koska yksittäisten saalistietojen uudelleen koostaminen vei suunniteltua enemmän aikaa. Hankehakemuksen tutkimusvuodet olivat 1980 2010, mutta hankkeen viivästyessä viimeiseksi tutkimusvuodeksi muodostui tuorein kalastuskausi 2012. Tutkimuksen tausta ja perustelu Tenojoen luonnonvaraisia lohikantoja hoidetaan kalastuksen säätelykeinoin. Lohenkalastuksen ja lohikantojen seurantatiedon keräämiseen velvoittaa Suomen ja Norjan välinen kalastussopimus (1989). Mm. Tenojoen kalastussopimusneuvotteluissa tarvitaan pitkän aikavälin tutkimustietoa paikallisen lohisaaliin alueellisesta jakautumisesta, käytetyistä pyyntitavoista ja mahdollisista kalastuksellisista muutoksista kalastusoikeuden käytössä. Tietoa Tenojoen lohikantojen tilasta kerätään mm. noin 10 kalastajaryhmän saalis- ja kalastustilastoinnilla, joista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on ollut vastuussa. Tilastot ehdittiin tuottaa vuosittaisina tulostavoitteina ensisijaisesti hallinnollisiin ja kansainvälisiin tarpeisiin, joten 30 vuoden pitkäaikaisseuranta paikkakuntalaisten lohenkalastuksen alueellisesta kalastuspaineesta ja -tehosta mahdollistui vain erillisenä hankkeena. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella oli paras tuntemus lohenkalastuksen seurannasta, tutkimusaineiston vertailukelpoisuudesta ja luottamuksellisten saalistietojen koostamisesta. 21
Tutkimuksen tavoitteet ja keskeinen sisältö Hankkeella oli kaksi erillistä tavoitetta. Ensimmäiseksi selvitettiin kiinteistörekisteritietojen pohjalta kalastusoikeutta eri omistajaryhmissä pääpiirteittäin seuraavasti: yksityisten osakkaiden, yhtiöiden, yhdistysten ja jakamattomien perikuntien omistamien tilojen määrät ja kalastusoikeuden osakkuudet kiinteistöjen ja kalastusosakkuuksien sijoittuminen pääuomaan ja sivujokialueille kalastusoikeuden siirtyminen (kauppa, perintö, lahja, ennakkoperintö) ja siihen liittyvät tulkinnat Hankkeen toisessa tutkimuksessa selvitettiin Tenojoen kalastusoikeudellisten paikkakuntalaisten lohenkalastusta ja lohisaaliin muutoksia Suomen puolella vuosina 1980-2012. Lohisaalista ja sen jakautumista tutkittiin pääosin kolmelta näkökannalta: hallinnollisesti Tenojoen vesistöalueen lohkokunnissa, vesistöalueittain (indeksinä sivujokien lohikantojen vahvuuden seuraamisessa) ja kalastuskulttuurisesti (kalastajaryhmittäin ja pyyntitavoittain). Erilaisten lohisaalisjakaumien lisäksi selvitettiin tilastointiin liittyvät perustiedot kalastajien määristä (kalastusluvat), käytetyistä tiedustelumenetelmistä ja saaliin arvioinnista. Selvitykseen liitettiin myös paikallisen kalastuksen tulevaisuudennäkymiä mm. seuraamalla eri pyyntitapoja käyttävien kalastajien ikärakenteita, lohenkalastuksen luonteen muuttumista ja kalastusperinteeseen sitoutumista. Tärkeimmät tulokset, johtopäätökset ja vaikuttavuus Utsjoen kunnassa oli noin 2 100 tilaa, joista noin 1 800 osakastilalla oli kalastusoikeutta. Inarin kunnan puolella oli 160 kalastusoikeudellista tilaa. Kalastusoikeudellisista tiloista enemmistö (76 %) sijaitsi Teno-Inarijokivarressa. Paikkakuntalaiset omistivat noin 600 (35 %) ja ulkopaikkakuntalaiset loma-asukkaat noin 480 osakastilaa (29 %). Jokivarren perillisillä oli 290 ja jakamattomilla perikunnilla 210 osakastilaa. Noin 100 Tenojoen vesistöalueen osakastilaa oli yhteisomistuksessa (oy, ry, valtio, kunta). Kalastusoikeuden määrä sitoutuu kiinteistökohtaiseen osakkuuslukuun. Outakosken samoin kuin Utsjoen kirkonkylän osakaskunnassa oli 39 %, Nuorgamin osakaskunnassa oli 14 % ja Vetsikon osakaskunnassa 8 % osakkuudesta. Tenojokivarressa sijaitsevilla kiinteistöillä oli 61 % osakkuudesta. Kalastusoikeutta (osakkuutta) oli sidoksissa eniten paikkakuntalaisten ja heidän ulkopaikkakuntalaisten perillistensä kiinteistöihin (55 %). Ulkopaikkakuntalaisten loma-asukkaiden kiinteistöillä oli 9 % ja jakamattomien perikuntien tiloilla tai vastaavilla oli 30 % kalastusosakkuudesta. Hallinnollisesti paikkakuntalaisten lohisaalis jakautui melko tasan kolmeen Tenojoen osakaskuntaan (Nuorgam, Utsjoen kirkonkylä ja Outakoski). Vetsikon pieneen osakaskuntaan tilastoitui paikallista lohisaalista puolet vähemmän kuin muihin. Tenojoen pääuomasta saatiin noin 90 % Suomen puolella tilastoidusta lohisaaliista. Paikkakuntalaiset kalastusoikeudelliset saivat 48 %, paikkakuntalaiset vapakalastusoikeudelliset 5 %, perinnöksi kalastusoikeuden saaneet 2 %, sivujokien osakaskalastajat 1 % ja Tenojoen kalastusmatkailijat 44 % vuotuisesta lohisaaliista. Paikkakuntalaisten kulkutussaalis oli keskimäärin 4 tonnia, patosaalis 5,5 tonnia, lohiverkkosaalis 6,7 tonnia ja vapasaalis 13,5 tonnia. Tenojoen kiinteistökohtaisen kalastusosakkuuden sekä lohisaaliin vaihtelun tutkimustuloksilla oletetaan olevan sekä yleistä mielenkiintoa että alueellista, valtakunnallista ja hallinnollista tarvetta erilaisessa säädösvalmistelussa. Lohikulttuuri ja perinteiset pyyntitavat uusi toimintamalli, jossa lohen patopyynti voi elpyä kalastusmatkailullisena tutustumiskohteena? Tutkimuksen uutiset Perinteisillä verkkopyydyksillä saatiin yli puolet paikkakuntalaisten lohisaaliista Suomen puolella, mutta kalastajien ikääntyminen on vähentänyt perinteistä pato- ja verkkokalastusta. Alkukesän kulkutus ja lohensoutu ovat säilyttänyt kiinnostavuutensa. Tenojoen vesistöalueella oli jakamattomia perikuntien tai usean omistajan tiloja 13 %, mutta niihin oli sidoksissa huomattavasti enemmän 22
(30 %) kalastusosakkuutta. Haasteeksi jää seurata, miten ko. kalastusoikeutta perinteisiin pyyntitapoihin tulevaisuudessa käytetään, kalastusoikeuden luovutuksilla? Tulosten julkaiseminen ja tiedottaminen RKTL:n työraportti 7/2012: Tenojoen lohenkalastuksen omistajat maanomistuksellinen osakkuus Suomen puolella ja RKTL:n työraportti 18/2013: Paikkakuntalaisten lohenkalastus ja saaliit Tenojoen vesistössä Suomessa 1980 2012. RKTL:n verkkosivuilla työraportteihin on tutustuttu seuraavasti 7 /2012= 270 henkilöä ja 18/ 2013: 1005 henkilöä. Hankesuunnitelman mukaisia painotuotteita jaettiin kattavasti (n. 70) hallinnon eri tasoille: osakaskuntiin, työryhmille ja viranomaisille. Myös paikallisille kalastajille (50-70) palautettiin heiltä saatua saalistietoa koostettuna raporttina, esitelmänä (2) osakaskuntien vuosikokouksessa ja Yle Sámi-radion (1) välityksellä. Hankkeen tuloksista kerrottiin myös Tenojoen luvanmyyjien info-tilaisuudessa (1). Maanmittauslaitos (kiinteistörekisterit ja niihin liittyvät tuoteselosteet ), Tenojokivarren osakaskunnat, Lapin ELY-keskuksen kalatalousyksikkö, MMM, Norwegian Institute for Nature Research. Henkilötyövuodet, kokonaiskustannukset, rahoituslähteet henkilötyövuodet 2,6 htv kokonaiskustannukset 113 660 rahoituslähteet RKTL, MMM/Makera, Maanmittauslaitos Arviointi ja kokemukset Hankkeen tavoitteet saavutettiin, joskin jatkoajalla, RKTL:n rahoitusosuutta (tutkijan työpanosta) lisäämällä. Tuloksilla on monitahoista käyttöä sekä lohenkalastuksen säätelyjärjestelmiä päivitettäessä /arvioitaessa (Tenojoen kalastussääntöneuvottelut) että erilaistuneiden lohikantojen kestävyyden seurannassa. Tutkimuksissa löytyi monia yksittäisiä asioita, joihin Tenojoen lohenkalastuksen säädöksissä törmätään ja joihin tulisi saada yksiselitteiset määritelmät eikä tapauskohtaisesti uusiutuvat juridiset tulkinnat. Vaikka tutkimuslaitoksen pääasialliseen tehtäväkenttään ei kuulu kalastusoikeudelliset asiat, niiltä ei voi välttyä saalistilastoinnissa, koska Suomen puolella Tenojoen lohta kalastetaan myös kiinteistöperusteisilla oikeuksilla. Raporttien sisällössä on yritetty hahmottaa Tenojokivarren lohenkalastuksen nykytilannetta mm. ongelmallisille termeille perintö / perinne ja talo / tila. 1.12. Ekosysteemitieto - ECOKNOWS 505 727 Atso Romakkaniemi, Rebecca Whitlock, Henni Pulkkinen, Pekka Jounela ja Tapani Pakarinen 2010-2014. Kehitetään kalakantojen arviointia monentyyppisten tietojen hyödyntämisellä ja erityisesti tilastollisten riskilaskentamenetelmien osalta. Toiminnalla vastataan kysymykseen, miten kalastuksen ja erilaisten säätelypäätösten riskejä tulisi arvioida. 23