1 Ymp.ltk 24.3.2010 10 liite 2 1 Hakija 1.1 Luvan hakija Saku ja Nelli Oravainen Y-tunnus 2034682-6 Väliharjuntie 210 71820 Pöljä Yhteyshenkilö Saku Oravainen, puh. 044 362 3067 1.2 Eläinsuojan sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit 3525240 7005630) Saku ja Nelli Oravaisen lypsykarjanavetta sijaitsee Siilinjärven kunnan Pöljän kylän tilalla Lehtola 6:2, osoite Väliharjuntie 210, 71820 Pöljä. Tilalla on harjoitettu lypsykarjataloutta 1960-luvun alusta. Luvan hakijat omistavat ko. tilan. Tilalla on nykyisin lietelantajärjestelmällä toimiva lypsykarjanavetta, jossa on myös vasikoiden hoitotilat. Hiehot kasvatetaan kylmäkasvattamossa, joka on rakennettu entiseen laakasiiloon. Navetan yhteydessä on kaksi katettua lietesäiliötä, tuorerehun laakasiilot sekä korjaamohalli. 1.3 Toiminnan kuvaus Nykyinen navettarakennus peruskorjataan ja toimintaa laajennetaan siten, että navettaan tulee tilat 32 lypsylehmälle. Vasikoiden hoitotilat navettarakennuksessa saneerataan. Hiehot kasvatetaan nykyisessä kylmäkasvattamossa. Uutena toimintana on 30 lihanaudan kasvatus nykyisiin laakasiiloihin rakennettavassa kylmäkasvattamossa. Navetta toimii lietelantajärjestelmällä. Lietteiden varastointiin on nykyiset eläinsuojan yhteydessä olevat lietelantavarastot ja vuokrattu etälietesäiliö. Hiehot ja lihanaudat ovat kuivalannalla. Lihanautakasvattamon yhteyteen rakennetaan kuivalantala. Nykyinen ja tuleva eläinmäärä on seuraava: Eläimet Nykytilanne (kpl) Tuleva tilanne (kpl) Lypsylehmät Lihanaudat 24-32 30 Hiehot 15 15 Nuorkarja < 6 kk 10 10 Eläinyksiköitä (*) 196 311 (*) Ympäristöministeriön kirjeen YM4/401/2002 mukaisesti lasket Lihanautojen kasvattamon edustalle tehdään kiinteä betonipohjainen ruokintapaikka. Hiehojen kasvattamossa ruokintapaikat ovat maapohjaisia. Lypsylehmiä laidunnetaan kesäisin 4 kuukauden ajan. Hiehot ja lihanaudat ovat kylmäkasvattamossa, josta ne pääsevät laitumelle/ulkotarha-alueelle ympärivuo-
2 tisesti. Laitumet eivät rajoitu vesistöihin. Laitumilla on juoma-altaat, jotka täytetään vesiletkulla tai juottovaunusta. Hiehoilla ja lihanaudoilla on talvisin lämmitettävät juoma-altaat (2 kpl). Lypsylehmille rakennetaan 1 000 m 2 sorapohjainen jaloittelutarha, joka toimii lähinnä laidunnuksen yhteydessä karjan kokoamispaikkana. Säilörehu varastoidaan esikuivattuna laakasiiloissa (300 t/v), pyöröpaaleissa (200 t/v) ja mahdollisesti aumassa (150 t/v). Mahdollinen puristeneste laakasiilosta johdetaan 2 m 3 puristenestekaivoon, josta se levitetään peltoon. Lannoitteet (30 000 kg) varastoidaan suursäkeissä säältä suojattuna ulkona. Kasvinsuojeluaineet säilytetään korjaamohallissa. Karjatalouden pesukemikaalit säilytetään maitohuoneessa. Pesuaineita kuluu noin 180 kg vuodessa. Tilalla on 2 000 ja 2 200 litran polttoainesäiliöt. 1-vaippasäiliöt on sijoitettu betonilaatalle päälle. Varastointia on tarkoitus parantaa tekemällä betonilaatalle reunakorotukset ja katos. Toinen säiliö on varustettu laponestolaitteella (pistoolikahva), toisessa säiliössä ei ole laponestoa. Muita öljytuotteita varastoidaan korjaamohallissa maksimissaan 200 litraa. Tila on liittynyt Pöljän vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2008-2013. 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön 1.4.1 Lannan ja muiden jätteiden käsittely Navetan peruskorjauksen jälkeen nykyisessä navetassa lietelannalla ovat lypsylehmät ja vasikat. Hiehojen nykyinen kasvattamo ja lihanautojen rakennettava kasvattamo ovat kuivalannalla täyskuivikepohjalla. Laakasiiloissa on 3 metrin betoniseinät. Kuivikkeena käytetään olkea. Virtsa imeytetään kuivikkeeseen. Kuivikepohjien paksuus on 20 100 cm. Nykyisen hiehojen kasvattamon kuivikepohjan paksuutta on mahdollista kasvattaa aina 2 metriin saakka, jos lannan varastointi sitä vaatii. Rakennettavan nautakasvattamon yhteyteen rakennetaan kuivalantala. Peruskorjauksen jälkeen navetassa syntyy lietelantaa laskennallisesti 808 m 3 vuodessa. Maitohuoneen ja muut eläinsuojan jätevedet (250 m 3 vuodessa) johdetaan lietelantalaan. Lietelannan varastointitilaa tarvitaan sadevesi huomioiden noin 1110 m 3. Hiehojen kylmäkasvattamossa syntyy kuivalantaa laskennallisesti 225 m 3 ja lihanautojen kasvattamossa 450 m 3 vuodessa. Laidunkaudella lanta jää suurimmaksi osaksi laitumelle ja talviaikaan osaksi ulkotarhojen alueelle. Lannan varastointitilavuudet nykyisin ja tulevassa tilanteessa on esitetty seuraavassa taulukossa:
3 Lantavarasto Nykytilanne (m³) Tuleva tilanne (m³) Lietesäiliöt Vuokralietesäiliö 600 (kaksi säiliötä) 500 600 500 Liete- ja kokoojakuilut 50 50 Kestokuivikepohjat Kuivalantala 72 144-162 rakennetaan Yhteensä Lietelanta 1 150 m 3 Kuivalanta 72-144 m 3 Lietelanta 1 150 m 3 Kuivalanta 162 m 3 + rakennettava kuivalantala Navetan yhteydessä olevat lietesäiliöt ovat katettuja ja vuokralietesäiliö kattamaton. Navetan yhteydessä olevat ovat valettuja betonirakenteisia säiliöitä ja ne täytetään valutuksella alakautta. Kylmäkasvattamoissa on betoniset pohjarakenteet ja seinät. Kuivalannan varastointiin rakennetaan lantala, jos lihanautakasvattamo toteutetaan. Lannan levitykseen on käytettävissä 19,5 ha omaa peltoa ja 82,5 ha vuokrapeltoa. Lannasta levitetään noin 50 % kevätlevityksenä, 20 % kesälevityksenä (nurmet ja perustettavat kasvustot) sekä 30 % syyslevityksenä. Kuivikepohjat tyhjennetään keväällä ja syksyllä levitettäväksi suoraan peltoon. Jätteitä muodostuu tilalla asuinrakennus mukaan lukien seuraavasti: Jätelaji Kiinteistöjäte Muodostuva määrä vuodessa Käsittely- ja toimituspaikka Järjestettyyn jätteenkuljetukseen, Jätekukko Oy Varastoidaan korjaamohallissa ongelmajätekeräykseen Ongelmajätteet Jäteöljyä 50 l, muut ongelmajätteet Kuolleet eläimet 1 2 kpl Raatokeräykseen, Honkajoki Oy Rehujäte 3 tonnia Kompostoidaan pellolle lannoitteeksi Muovit 200 kg Keräykseen tai kaatopaikalle, Jätekukko Oy Metalliromut Keräykseen metalliromun vastaanottajille 1.4.2 Päästöt ilmaan Navetan ilmanvaihto toteutetaan koneellisena alipaineilmanvaihtona yläpoistona. 1.4.3 Liikenne ja melu Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on traktorilla tilalle 2 3 kertaa viikossa. Lihanautakasvattamon rakentamisen jälkeen rehukuljetukset lisääntyvät. Rehua kuljetetaan myös tilakeskuksen alueella traktorilla laakasiilosta navettaan. Rekkaliikennettä on tilalle noin 1 kerta kuukaudessa.
4 Omat pellot ovat suurimmaksi osaksi talouskeskuksen ympärillä. Vuokrapelloille liikennöidään Väliharjuntien ja Hökösentien kautta. 1.5 Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Tilalla on olemassa oleva lypsykarjanavetta. Toiminnalla ei tule olemaan merkittäviä haittoja ympäristölle. 1.6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden estämiseksi suunnitellut toimet Polttonesteiden pääsy ympäristöön vahingon seurauksena estetään parantamalla säiliöiden varastointitiloja. Lietelantavarastojen kunto tarkastetaan ja esille tulleet puutteet korjataan. Tilalla on laatukäsikirja, jossa on palo- ja pelastussuunnitelma häiriötilanteiden varalle. 1.7 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Tilan toiminta ei vaadi suurta teknologian hyödyntämistä, joten ympäristöön liittyvät toimet ovat työteknisiä (esim. lietteen nopea multaus). Lietelantaa ei tarvitse levittää merkittäviä määriä nurmelle pintalevityksenä. Lietteen kevät- ja syyslevityksessä liete mullataan välittömästi. 1.8 Hakemusasiakirjat Ympäristölupahakemukseen on oheistettu - 10.2.2010 päivätty peruskorjauksen asemapiirustus ja 11.2.2010 päivätty pohjapiirustus - asemapiirustus, johon on merkitty kasvattamoiden ja laitumen ruokintapaikat - lietesäiliön vuokrasopimus - vuokrapeltojen vuokrasopimukset - omien ja vuokrapeltojen peruslohkokartat Hakemusta on täydennetty 12.2.2010 tarkastuksesta laaditulla muistiolla. 2 Lupahakemuksen käsittely 2.1 Lupahakemuksen vireille tulo Hakemus on saapunut 25.1.2010 (asianumero 22/2010). 2.2 Lupahakemuksen täydennys ja tarkennukset Hakemusta on täydennetty 15.2.2010 saapuneilla asema- ja pohjapiirustuksella sekä 12.2.2010 tarkastuksesta laaditulla muistiolla. Tarkastuksella myös tarkennettiin hakemusta. Tarkennukset on merkitty hakemusasiakirjoihin. 2.3 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat pidettiin nähtävillä 15.2.2010 16.3.2010 Siilinjärven kunnan ympäristötoimistossa. Hakemusta koskeva kuulutus oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla 12.2.2010-17.3.2010. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli Uutis- Jousessa 14.2.2010. Kuulutus oli nähtävillä kuulutusajan Siilinjärven kunnan internet-illa. Erikseen tieto hakemuksen vireillä olosta ja hakemusasiakirjojen nähtävillä olosta lähetettiin kymmenelle eläinsuojaa ja vuokralietesäiliötä lähellä olevan kiinteistön omistajalle tai haltijalle sekä Maaningan kunnan ympäristölau-
5 takunnalle. Lista henkilöistä, joille kirje on lähetty, käy ilmi asiapapereista. 2.4 Tarkastukset Ympäristötarkastaja Matti Nousiainen teki tilalle tarkastuksen 12.2.2010. Tarkastuksesta on laadittu 15.2.2010 päivätty muistio. 2.5 Lausunnot Asiasta ei ole pyydetty lausuntoja. 2.6 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. 2.7 Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11a) mukaan eläinsuojalla, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 11a) perusteella. 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Eläinsuoja sijaitsee Siilinjärven Hökösen kylällä. Eläinsuojan ympäristö on maaja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta. Tilan ja suurelta osin vuokrapeltojen alueilta vedet ohjautuvat puroketjuun, joka laskee Pieni Luodelampeen ja siitä edelleen Ikäliena-lammen kautta Keskimmäiseen. Keskimmäinen on osa Maaningan lintuvesien kokonaisuutta ja sisältyy Suomen kansainvälisesti tärkeisiin lintualueisiin (IBA). Pohjois-Savon ympäristökeskuksen vedenlaatukartoituksen (Taina Hammar 2004) mukaan Keskimmäinen on vedenlaadultaan välttävä järvi. Väliharjuntie liittyy Hökösentiehen, joka on yleinen tie. Traktoriliikenne vuokrapelloille tapahtuu Väliharjuntien ja Hökösentien kautta. 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Lähin naapurin asuinrakennus on 75 metrin etäisyydellä eläinsuojan lounaispuolella. Eläinsuojasta pohjoiseen noin 110 metrin etäisyydellä on asumaton asuinrakennus. Tilalle johtavan Väliharjuntien varressa on neljä asuinrakennusta. 3.3 Alueen kaavoitustilanne ja muut toimintaa koskevat luvat ja ilmoitukset Alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Kuopion seudun maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistama 3.7.2008) eläinsuojan alueelle ei ole osoitettu kaavamerkintöjä. Osalle vuokrapelloista on osoitettu maatalousalueen (MT) kaavamerkintä. Eläinsuojasta luoteeseen Maaningan kunnan alueelle Vesamäkeen on osoitettu maa-ainesten ottoalue (kaavamerkintä EO 12.693). Eläinsuojalla on rakennuslautakunnan myöntämä rakennuslupa nro 192-1989.
6 4 Ympäristölautakunnan päätös Ympäristölautakunta myöntää Saku ja Nelli Oravaiselle ympäristöluvan eläinsuojalle, joka on tarkoitettu 32 lypsylehmälle, 15 hieholle, 30 lihanaudalle ja 10 nuorkarjalle (alle 6 kk). 4.1 Lupamääräykset Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi: 4.1.1 Lannan varastointi sekä päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Kuivalannan varastoinnille on rakennettava kuivalantala, jos hakemuksen mukainen lihanautakasvattamo rakennetaan. Kuivalantalan tilavuudesta tulee pyytää ympäristölautakunnan lausunto ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kuivalantalan on oltava käyttökunnossa lihanautakasvattamon toiminnan alkaessa. Lantavarastojen tilavuuksien tulee riittää 12 kk lannan varastointiin. Eläinsuojan, lantakuilujen ja lantavarastojen sekä säilörehuvarastojen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja siten rakennettuja, etteivät lanta, virtsa ja muut niihin tulevat nesteet pääse valumaan ympäristöön. Jos säilörehua varastoidaan aumassa, tulee auman kohdalla maaperä suojata ja muodostuva puristeneste on kerättävä talteen. Lietelantalat on tyhjennettävä vuosittain ja tarkastettava lantaloiden kunto. Toiminnassa käytettävien laitteistojen on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan lanta- tmv. vuotoja. Lannan kuljetus on järjestettävä siten, että lannan leviäminen tilan ulkopuolella oleville tiealueille estyy. Tarvittaessa kuljetuskalusto on puhdistettava lannasta. Mikäli lantaa kuitenkin pääsee leviämään tiealueille, on luvansaajan välittömästi poistettava lanta. Ulkotarha-alueille perustettavien pysyvien ruokintapaikkojen tulee olla tiivispohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Tarvittaessa ruokintapaikoilla tulee käyttää kuivikkeita. Ulkotarhojen tulee olla niin isoja, että ne pysyvät kasvipeitteisinä. Alueet, joilta pintakasvillisuus kuluu pois, tulee eristää ja nurmettaa ennen uudelleen käyttöä. Lypsylehmien kokoamiseen käytettävältä jaloittelualueelta tulee lanta poistaa myös säännöllisesti. Rehut, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Polttoainesäiliön täyttöletku tulee varustaa laponestolla. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Lannan levittämisessä on noudatettava valtioneuvoston asetusta 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. (YSL 4, 7-8, 43, NaapL 17-18, JL 6 ).
7 4.1.2 Päästöt ilmaan sekä melu ja tärinä Lietteen siirto kuljetusvaunusta vuokrasäiliöön tulee tehdä alakautta siten, että pumpattava liete johdetaan säilön pohjalle kuorettuneen lietteen/jääkannen alapuolelle. Toiminnan aiheuttama jatkuva A-painotettu samanarvoinen äänitaso (L Aeq ) ei saa ylittää lähimmillä asuinkiinteistöillä päiväaikaan klo 7-22 tasoa 55 db ja yöllä klo 22-7 tasoa 50 db. (YsL 4, 43, NaapL 17-18, VNp melutason ohjearvoista 993/1992 1 ). 4.1.3 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Muovijäte ja muut hyödyntämiskelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäviksi, mikäli niille on järjestetty keräys. Muutoin muovijäte ja muut jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn kaatopaikalle. (YsL 45, JL 6 ) 4.1.4 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Eläinsuojan, lantavarastojen, lannansiirtolaitteiden ja korjaamohallin rakenteet on pidettävä päätöksen ehtojen mukaisessa kunnossa tarkkailulla ja huollolla. Tilalla tapahtuneista muutoksista, kuten esimerkiksi muuttuneesta eläinmäärästä ja pellon vuokraus- tai lannan levityssopimusten tekemisestä, on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Koko toiminnan tai eläinsuojan jonkin toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selvitettävä tarvittavat alueen kunnostamiseen liittyvät toimet sekä niiden aikataulu. Ympäristölautakunta voi antaa tarvittaessa määräyksiä lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Poikkeuksellisista tilanteista kuten lietesäiliön rikkoontuminen, eläinsuojan tulipalo tai epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, joiden seurauksena voi olla päästöjä ympäristöön tai terveyshaittoja, on ilmoitettava välittömästi ympäristölautakunnalle. (YsL 43, 46, YsA 30, JL 51-52 ) 4.1.5 Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla nyt myönnetyn luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YsL 56 ). 5 Päätöksen perustelut 5.1 Luvan perusteet Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaista-
8 essa on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. 5.2 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioiden, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) maaperän tai pohjaveden pilaantumista; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai 5) yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 6) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurille tai lähistöllä asuville. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Toiminnassa ei muodostu päästöjä, jotka valuisivat suoraan vesistöön, kun eläinsuoja ja lantavarastot sekä muut varastot ovat tiiviitä. Lupaehdoissa on annettu määräykset ulkotarhojen ja jaloittelualueiden hoidosta, millä estetään maaperän ja pintavesien pilaantumista. Tilalla muodostuu lietelantaa ja eläinsuojan muita jätevesiä hakemuksen mukaisella eläinmäärällä noin 1 110 m 3 vuodessa ja kuivalantaa nykyisellään noin 225 m 3 ja lihanautakasvattamon rakentamisen jälkeen 675 m 3 vuodessa. Lietelannan, ml. jäte-, pesu- ja sadevedet varastointitilaa on riittävästi. Kuivalannan varastointitilaa on nykyisellään riittävästi huomioiden hiehojen laidunnuskausi. Lihanautakasvattamon rakentamiseen liittyen on tilalle rakennettava lupamääräyksen perusteella kuivalantala. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattiasetuksen, viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti, joten lannasta ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin, että niillä olisi vaikutusta pintaveden laatuun. Luvan saajalla on levitykseen käytettävää peltoalaa riittävästi. (Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009) Eläinsuojasta, lantavarastoista, lannan käsittelystä, levityksestä ja kuljetuksesta sekä säilörehuvarastoista tulee hajupäästöjä. Hajupäästöjen on arvioitu olevan paikallisia eikä niistä arvion mukaan aiheudu kohtuutonta haittaa ympärillä asuville. Eläinsuojan ja lannan levitykseen käytettävien peltojen lähialueilla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. n toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainittuja haittoja tai vaaroja, jos toimitaan hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja lupamääräykset huomioon ot-
9 taen luvan myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää. 5.3 Lupamääräysten perustelut Kohdissa 4.1.1, 4.1.2 ja 4.1.3 annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminnasta ei aiheutuisi ympäristön pilaantumista eikä terveyshaittoja. Kohdan 4.1.1 määräyksillä estetään pintavesien, maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Kuivalantala on tarpeen lihanautojen kuivalannan varastoinnille. Kohdassa 4.1.2. annetulla määräyksellä ehkäistään lannan käsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja sekä toiminnan aiheuttamaa meluhaittaa lähiasukkaille. Lupamääräykset kohdassa 4.1.4. ovat tarpeen toiminnan ja ympäristöluvan valvomiseksi sekä ympäristövaikutusten arvioimiseksi. 6 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan luonne ja olosuhteet sekä annetut lupamääräykset huomioon ottaen hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei edellytetä. 7 Päätöksen täytäntöönpano Hakemuksen mukainen laajennettu toiminta voidaan aloittaa, kun tämä lupapäätös on lainvoimainen. 8 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Ympäristölupahakemuksen käsittelystä peritään 970 sekä lupahakemuksen ja päätöksen tiedotuksesta aiheutuvat kustannukset erillisen laskun mukaisesti. Maksu on Siilinjärven kunnanvaltuuston 11.12.2006 hyväksymän taksan mukainen. 9 Lupapäätöksestä tiedottaminen 9.1 Päätöksen antaminen Lupapäätös annetaan 26.3.2010. 9.2 Päätöksen lähettäminen Päätös lähetetään postitse hakijalle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Siilinjärven kunnanhallitukselle, rakennuslautakunnalle ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Siilinjärven toimipisteelle 26.3.2010. 9.3 Tieto päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille lähetettiin erikseen tieto hakemuksen vireilläolosta, lähettämällä 26.3.2010 päätöksen julkipanoa koskeva kuulutus. 9.4 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla ja julkaisemalla ilmoituksen Uutis-Jousessa.(YsL 54 ).
10 10 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitus on toimitettava Siilinjärven ympäristölautakunnalle. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Valitusaika päättyy 27.4.2010. 11 Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (YsL) 4-8, 28, 31,37, 38, 41-43, 45, 46, 52-56, 62, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA) 1,7,18, 19, 30 Jätelaki (JL) 6, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL) 17, 18 Valtioneuvoston asetus (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 SIILINJÄRVEN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Matti Nousiainen ympäristötarkastaja LIITE Valitusosoitus Vaasan hallinto-oikeudelle