Setlementtinuorisotyön yhdenvertaisuusavain
Mikä tekee minusta minut? - ikä - sukupuoli - toimintakyky - etninen alkuperä - seksuaalinen suuntautuminen - kieli - kansalaisuus - elämänkatsomus - koulutus ja ammatti - perhesuhteet - sosioekonominen asema Mikä tekee minusta yhdenvertaisen? - myönteiset asenteet - syrjimättömyys - demokratia - aito ja tuettu osallisuus - monimuotoisuuden kunnioittaminen - esteettömyys - yksityisyyden kunnioittaminen - positiivinen erityiskohtelu - tasa-arvoinen ajattelutapa - hyvät käytöstavat - kohtuulliset mukautukset Lähde: Allianssin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 1
Sisällysluettelo Johdanto 3 Yhdenvertaisuussuunnitelman taustaa.. 3 Setlementtinuorisotyön yhdenvertaisuusavain. 5 Toimintakyky 5 Elämänkatsomus 6 Sukupuoli 7 Seksuaalinen suuntautuminen.. 8 Etninen tausta, kansallisuus ja kieli 9 Ikä.. 10 Check-lista tapahtumien ja toiminnan järjestäjälle.. 13 2
Johdanto Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, sukupuolestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, toimintakyvystään, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen setlementtityön tueksi. Yhdenvertaisuussuunnitelma nojaa Suomen perustuslakiin ja YK:n ihmisoikeuksiin, joiden mukaan ihmisen perusoikeuksiin kuuluu yhdenvertainen kohtelu ja syrjinnän kielto. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan tai vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Setlementtityössä yhdenvertaisuuden tulee kulkea punaisena lankana läpi kaiken toiminnan. Jokaisella ihmisellä tulee olla aidosti mahdollisuus osallistua työntekijänä, luottamushenkilönä, vapaaehtoisena ja asiakkaana. Yhdenvertaisuus ei tarkoita vain kaikkien samanlaista kohtelua, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet osallisuuteen vaihtelevat. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen vaatii positiivista erityiskohtelua. Positiivinen erityiskohtelu edellyttää toimia, joiden avulla varmistetaan tietyn ihmisryhmän yhdenvertaiset lähtökohdat. Ilman näitä toimia henkilö tai ryhmä saattaa jäädä eriarvoiseen asemaan. Yhdenvertaisuussuunnitelman taustaa Setlementtinuorten yhdenvertaisuussuunnitelman rakentaminen käynnistyi, kun Nuorisoyhteistyö Allianssi järjesti jäsenjärjestöilleen koulutussarjan keväällä 2009. Koulutuksien tavoitteena oli tukea järjestöjen yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista vertaistyöskentelyn avulla. Koulutuksissa tutustuttiin erilaisiin yhdenvertaisuudelle keskeisiin teemoihin. Kouluttajina oli asiantuntijoita muun muassa Ihmisoikeusliitosta, Sisäministeriöstä ja Vähemmistövaltuutetun toimistosta. Koulutuksiin ja samalla myös yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiseen osallistui Suomen Setlementtiliitosta Heli Eischer, Kalliolan Nuorista Maikku Wikberg sekä Louhelan Nuorista Nina Sund. 3
Yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisen ohella yhdenvertaisuusprosessia on viety eteenpäin setlementtikentässä Nuorisotyön neuvottelupäivillä yhteisten keskustelujen ja Elävän kirjaston avulla. Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön toiminnallinen menetelmä, joka pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvon kunnioittamista. Yhdenvertaisuussuunnitelman jalkauttamisessa on havaittu tiedon ja toimintamallien tarve. Lähes kaikilla on ollut kokemuksia tilanteista, joissa jokin vähemmistö tai sen edustaja on tullut syrjityksi, vaikka niin ei ollutkaan tietoisesti tarkoitettu. Esille on myös noussut, että työntekijöiden omat asenteet ja kokemukset vaikuttavat siihen, miten yhdenvertaisuus eri työympäristöissä toteutuu. Tämä Yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu prosessina 2009 ja 2010 aikana. Heli Eischer ja Maikku Wikberg ovat olleet mukana työryhmässä koko ajan. Nina Sund joutui jäämään pois työryhmästä syksyllä 2009. Samana syksynä työryhmään tulivat mukaan korkeakouluharjoittelijat Linda Mäkelä ja Aino Tormulainen. Keskeistä koko yhdenvertaisuussuunnitelman laatimiselle on ollut tavoite viedä yhdenvertaisuusajattelua koko setlementtinuorisotyön kenttään. Tämä yhdenvertaisuusavain löytyy www.setlementti.fi -sivustolta. 4
Setlementtinuorisotyön yhdenvertaisuusavain Yhdenvertaisuuslaissa olevat syrjintäperusteet Toimintakyky Toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä ja mahdollisuuksia toimia ja selviytyä ympäröivässä yhteiskunnassa. Vammaisuus tai pitkäaikaissairaus voi vaikuttaa yksilön elämään rajoittaen erilaisia toimintamahdollisuuksia. Kaikkia vammoja, kuten kuulovammoja tai psyykkisiä vammoja emme voi havaita päällepäin. Vammaispalvelulain mukaan vammainen on henkilö, jolla on vamma tai sairaus, joka aiheuttaa pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia tavanomaisen elämän toiminnoissa suoriutumisesta. Jotkut sairaudet tai terveydentilat, esimerkiksi HIV-positiivisuus tai mielenterveysongelmat, saattavat herättää ennakkoluuloja. Samoin ihmisen sairaushistoria tai erilaiset kommunikaatio tai - oppimisvaikeudet saattavat olla perusteina syrjintään. Terveen ja sairaan välinen raja on kuitenkin aina kulttuurinen, liikkuva ja muuttuva. Toimintakyvyssä voi myös tapahtua tilapäisiä muutoksia. Yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi eri toimintakykyisten henkilöiden erilaiset tarpeet tulisi ottaa huomioon osana ihmisten moninaisuutta toimintaa suunnitellessa. Ensimmäiseksi tulisi ottaa tarkasteluun asenteet. Huomataan ihminen eikä pyörätuoli, puhutaan ihmiselle eikä avustajalle. Jokaisella ihmisellä on oikeus kertoa tai jättää kertomatta sairaudesta, sairaushistoriasta tai vammaisuudesta. Ympäristön ja tilojen esteettömyys, mutta myös tiedotuksen ja viestinnän esteettömyys ovat merkittäviä tekijöitä vammaisen ihmisen toimintaan osallistumisessa. Tilojen ja tiedotuksen tulisi olla jokaisen saavutettavissa esimerkiksi liikuntakyvystä tai apuvälineiden käytöstä riippumatta. Uusia tiloja hankittaessa tai remontoitaessa kannattaa esteettömyyteen kiinnittää huomiota. Myös perheelliset lastenrattaillaan tarvitsevat samanlaisen tilan kuin pyörätuolin käyttäjä. Palveluista tiedottamisessa tulisi ottaa huomioon niin näkö- kuin kuulovammaisetkin. Esimerkiksi nettisivujen flash -ominaisuudet saattavat huonontaa tiedon saavutettavuutta (näkövammat, tarkkaavaisuushäiriöt). Erityisen tärkeää on myös tilaisuuksia järjestettäessä ilmoittaa siitä, onko kyseinen tapahtuma saavutettavissa kaikille esteettömästi. 5
Avainkysymyksiä Nuorisotalonne yksi nuori on liikuntavammainen ja kulkee pyörätuolilla. Miten huomioitte vamman? Saako henkilö samanlaista kohtelua kuin muutkin nuoret, vai onko hän erityisasemassa? Nuoret järjestävän discon muille nuorille. Nuoret haluavat pitää discon pimeässä kellaritilassa, johon ei pääse hissillä. Järjestetäänkö disco kellaritilassa? Miten esteettömyys on huomoitu työyhteisössänne? Edelleyttääkö työnteko ja osallistuminen työpaikallasi normaalia liikuntakykyä, normaalia kuuloa, näköä tai puhekykyä? Elämänkatsomus Uskonto, elämänkatsomus tai vakaumuksellisuus ei välttämättä tule esille jokapäiväisessä elämässä. Ne voivat kuitenkin olla ihmiselle tärkeä ja henkilökohtainen arvojen perusta ja elämäntapojen määrittäjä. Perustuslaissa määritelty uskonnon ja omantunnon vapaus sisältää oikeuden harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa, ilmaista vakaumustaan ja kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhteisöön. Uskonnollisuus on herkkä ja henkilökohtainen asia, joka voi seksuaalisuuden tai vammaisuuden tavoin olla syrjinnän peruste. Vakaumuksen käsite kattaa myös muun kuin uskonnon. Tiettyä vakaumustaan voi edustaa esimerkiksi vegaani, totaalikieltäytyjä tai Jehovan todistaja. Usein unohtuu, että uskonto tai vakaumus vaikuttaa myös tapa-, ruoka- ja juomakulttuuriin. Olisikin tärkeää että yhteisöllisissä tilaisuuksissa on tarjolla kaikille sopivia ruokia ja juomia eikä mikään yhteinen toiminta loukkaa kenenkään osallistujan vakaumusta. 6
Avainkysymyksiä Onko työyhteisönne virkistyspäiviin mielekästä osallistua, jos ei käytä alkoholia? Tarvitseeko työyhteisön tietää, miksi joku ei käytä alkoholia ilman mitään näkyvää syytä? Miten erilaiset ruokavaliot on huomioitu toiminnassanne? Onko vaihtoehtoruokia tarjolla? Tarvitseeko ruokavaliotaan selitellä? Sukupuoli Sukupuoli on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Sukupuoli ei rakennu vain biologisten erojen kautta vaan sukupuoli on myös sosiaalisia rooleja, tyylejä ja vuorovaikutusta. Sukupuolet ovat keskenään tasa-arvoisia ja sukupuoleen perustuva syrjintä on kiellettyä ja laitonta. Sukupuolella tarkoitetaan kunkin ihmisen sukupuoli-identiteettiä ja sukupuolen ilmaisua, joka voi siis olla jokin muu kuin syntymässä saatu biologinen sukupuoli. Sukupuolia voi olla muitakin kuin mies tai nainen. Sukupuoli voidaan nähdä janana, jolle yksilöt sijoittuvat eri kohtiin, toiset janan maskuliinisiin ja feminiinisiin ääripäihin ja toiset välimaastoon, jolloin sukupuolen määrittely ei ole niin selkeää. Sukupuolten koko kirjo mm. transvestiitit, transsukupuoliset tai sukupuolen korjausprosessia läpikäyvät ihmiset sekä sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat asenteet tulisi huomioida. Sukupuolen tai sukupuolettomuuden vapaa ilmaisu ei toteudu jos kaikki tilat, roolit tai tehtävät ovat jaettu tiukasti sukupuolen mukaan tai jos ihmisiä tytötellään ja pojitellaan harkitsemattomasti. Muistathan ettei aina tarvitse jäädä perinteisten olettamuksien varaan. Sukupuolten väliseen tasaarvoon liittyvät myös kysymykset vanhempainvapaista, palkkatasa-arvosta, uralla etenemismahdollisuuksista ja sukupuolittuneista työtehtävistä. Sukupuoleen perustuva häirintä on ei-toivottua käytöstä, jolla joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti loukataan henkilön arvoa tai luodaan epämiellyttävää ilmapiiriä. Häirintä voi kohdistua samaan tai eri sukupuoleen ja se voi olla luonteeltaan seksuaalista tai ei-seksuaalista. Seksuaalista häirintää on esimerkiksi seksuaalinen vihjailu, ehdotukset, kommentit ja vitsailu, pornografisen 7
aineiston levittäminen, fyysinen koskettelu tai sen yritys. Olennaista häirinnässä on se, että häirinnän kohde itse kokee käytöksen epämiellyttäväksi ja loukkaavaksi. Avainkysymyksiä Jakautuvatko työt tasaisesti sukupuolten välillä? Voiko nainen toimia samoissa tehtävissä kuin mies? Entä päinvastoin? Ovatko työt jakautuneet niin sanotuiksi naisten ja miesten töiksi? Nuoret pelaavat jalkapalloa. Sakari tekee maalin, ja Petri läpsäyttää Sakaria takapuolelle onnittelun merkeissä. Voitko itse nuoriso-ohjaajana tehdä samoin vai minkälaisessa kosketuksessa kulkee raja? Entä jos Tytti olisi ollut maalintekijä, olisiko Petri voinut toimia samoin? Minkälainen kosketus ylipäätään on sallittua nuoren ja työntekijän välillä? Entä nuorten tai työntekijöiden välillä? Seksuaalinen suuntautuminen Seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti eivät ole toisiinsa sidoksissa niin, että ne olisivat toisistaan riippuvaisia. Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, kehen ihminen ihastuu tai kokee romanttista, eroottista tai seksuaalista vetoa. Joku voi nimetä itsensä lesboksi, homoksi, heteroksi tai biseksuaaliksi, joku toinen taas määrittelee itsensä toisin perustein. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä mihin sukupuoliin ihminen tuntee vetoa. Seksuaalivähemmistöjen kohtaama syrjintä on usein luonteeltaan ulossulkemista, vihamielisiä tai halventavia kommentteja ja vitsailua. Seksuaalivähemmistöihin kuuluva ja hänen elämänsä saatetaan helposti myös yliseksualisoida. Seksuaalisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi olisi tärkeää huomioida seksuaalinen monimuotoisuus erityisesti asenteissa. Ympärillämme oleva heteroolettamus on havaittava, koska se on usein tiedostamatonta ja tahatonta, mutta syrjii seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia olettamalla, että kaikki ihmiset ovat kiinnostuneita vastakkaisesta sukupuolesta. Erilaisten perhe- ja parisuhteiden olemassa olemisen ymmärtäminen ja huomioinen lisäävät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuutta. 8
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien on syytä huolehtia sateenkaariperheiden lasten yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Avainkysymyksiä Miten erilaiset perheet on huomioitu toiminnassanne? Alkaako kirje kotiin lausahduksella "Hei äiti ja isä!". Millaisiin perheisiin kuuluvat ihmiset kokevat, että kirje ei ole tarkoitettu heille? Onko työyhteisössänne mahdollista työskennellä, jos nainen on pukeutunut mieheksi? Tai päinvastoin? Ja onko tässä eroja? Etninen tausta, kansallisuus ja kieli Kaikilla ihmisillä on etninen tausta ja kieli, joka ilmenee mm. nimissä, tapakulttuurissa ja pukeutumisessa. Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Etnisillä vähemmistöillä voidaan Suomessa tarkoittaa uusia sekä vanhoja vähemmistöjä. Vanhoja etnisiä vähemmistöjä ovat esimerkiksi saamelaiset ja romanit, uusia taas maahanmuuton kautta Suomeen tulleet. Suomi on yhä monikulttuurisempi yhteiskunta. Rasismilla tarkoitetaan ajattelua, jonka mukaan ihmiset voitaisiin jakaa keskenään jonkinlaiseen arvojärjestykseen etnisen taustan, ihonvärin tai kansallisuuden perusteella. Rasismia voi ilmetä ennakkoluuloina, syrjintänä, kiusaamisena tai vihamielisenä käytöksenä etnisiä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja ulkomaalaisia kohtaan. Setlementtityössä voidaan toiminnan ja ilmapiirin kautta vaikuttaa maahanmuuttajataustaisiin kohdistuviin asenteisiin sekä maahanmuuttajataustaisten ihmisten Suomessa viihtymiseen, sopeutumiseen ja yhteisöllisyyden tunteeseen. Monikulttuurinen tiedotus ja toiminta toivottavat kaikki tervetulleiksi setlementtitoimintaan. Kaksikielisillä alueilla tiedottaminen myös toisella kotimaisella kielellä on osa yhdenvertaisuutta. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkkaus- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla. 9
Avainkysymyksiä Samaa työpaikkaa hakee Petri Virtanen ja Mohammed Abdi. Minkälaisia ennakkoluuloja hakijat herättävät työyhteisössänne? Pääsevätkö molemmat henkilöt työhaastatteluun? Minkälaisia ajatuksia romaninaisen asu työyhteisössänne tai asiakkaissanne herättää? Miksi? Entä jos kyse on romanimies? Entä jos kyse on huiviin pukeutuneesta henkilöstä? Miten sellainen henkilö, jolla on heikko suomen kielen taito, voi osallistua toimintaanne? Ikä Ikään kiinnitetään sukupuolen ohella eniten huomiota ja eri-ikäisiin suhtaudutaan eri tavoin. Aivan kuten ei muitakaan ihmisten välisiä eroja, ei ikää tai ikäeroja ole tarpeen yrittää häivyttää tai kieltää. Iän perusteella ei syrjitä vain vanhoja ihmisiä vaan myös lapsia ja nuoria. Vanhat ja nuoret ihmiset nähdään usein yksinomaan avun tarvitsijoina eikä tasavertaisina toimijoina. Kaiken ikäisillä tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Avainkysymyksiä Avointa työpaikkaa hakevat 54 -vuotias henkilö ja 24 -vuotias henkilö. Millaisia ennakkokäsityksiä työnhakijat herättävät työyhteisössänne? Ovatko hakijat samalla lähtöviivalla? Miten sukupuoli ja ikä yhdessä vaikuttavat työnsaantiin? Eroavatko hakijat toisistaan, jos hakijana on 54 -vuotias mies ja 24 -vuotias nainen? Entä jos tilanne on päinvastoin? Annetaanko työpaikallanne työskentelevien nuorten, vasta valmistuneiden työntekijöiden vastuulle samanalaisia asioita, joita 30 vuotta alalla työskennelleille vanhoille konkareille? Miten vanhat konkarit kohtelevat vasta taloon tulleita työntekijöitä? Voiko 28 -vuotias olla vanha konkari? Entä päinvastoin? 10
Muita epätasa-arvoisen kohtelun perusteita voivat olla esimerkiksi ihmisen ulkonäkö, elämäntilanne, taloudellinen tai sosiaalinen asema tai työttömyys. Erityisesti nuorten keskuudessa ulkonäön merkitys ja esimerkiksi pukeutumisella välitetyt viesti ovat keskeisessä asemassa. Taloudellinen asema taas rajoittaa moniin toimintoihin osallistumista. Myös yksinhuoltajat ja heidän lapsensa tarvitsevat joskus positiivista erityiskohtelua. Varsin monet ihmiset joutuvat kohtaamaan tupla-syrjintää, moniperustaista syrjintää. Ihmisen kuuluessa useampaan sellaiseen vähemmistöryhmään, joista jokainen kohtaa syrjintää yhteiskunnassa, esim. vammainen maahanmuuttaja tai homoseksuaali muslimi, on vaara kohdata moniperustaista syrjintää. Avainkysymyksiä Vitsaillaanko työpaikallanne jatkuvasti esimerkiksi liikalihavista? Entä jos liikalihava henkilö hakee töitä? Miten häneen suhtaudutaan? Työyhteisölle liikalihavuus ei ole ongelma, mutta nuoret kiusaavat uutta työntekijää hänen painonsa takia. Miten toimitaan? Nuori on perheestä, jonka taloudellinen tilanne on todella heikko. Järjestätte puoli vuotta kokoontuneen poikaryhmän lopetukseksi maksullisen leirin Norjaan. Osallistuakseen leirille, tulee mukana olla makuupussi ja -alusta, vedenkestävät kengät, passi sekä hyvät ulkoiluvarusteet. Miten taataan, että kaikki halukkaat pojat voivat osallistua leirille? Raskaana oleva nainen hakee työpaikkaa samaan aikaan toisen naisen kanssa. Osaamistaso on yhtäläinen. Kumpi saa paikan? Vaikuttaako raskaus työpaikan saantiin? Entä jo olemassa olevien lasten määrä? Yhdenvertaisuus ei ole vain vähemmistöjen asia. Se on osa kaikkien ihmisten arkielämää. Kaikessa setlementtityössä tulisi toimia yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Kun saman yhteisön jäsenet ovat samanarvoisia keskenään, on toiminnassa mielekkyyttä! 11
MISSÄ YHDENVERTAISUUTTA TULEE MIETTIÄ? Milloin kaikki edellä mainitut syrjintäperusteet tulee käydä läpi? Työnantajana: Uusien työntekijöiden rekrytointitilanteessa. Vaikuttaako esimerkiksi nuorisotyöntekijän paikkaa haettaessa hakija ikä tai etninen tausta työpaikan saantiin? Työntekijänä: Tapahtumia, toimintaa ja tilaisuuksia järjestettäessä. Onko järjestettävä toiminta kaikille saatavilla. Ovatko tilat esteettömät esimerkiksi pyörätuolin käyttäjälle (ja onko tästä ilmoitettu etukäteen)? Onnistuuko osallistuminen kaikille yhdenvertaisesti taloudellisen tilanteen suhteen? Työyhteisössä myös muita työntekijöitä kohtaan tulee toimia yhdenvertaisesti. Toimintaan osallistujana: Suhtautumisessa ja käyttäytymisessä muita osallistujia kohtaan. Tämän CHECK-LISTAN AVULLA VOIT TAPAHTUMAN JÄRJESTÄJÄNÄ POHTIA: 12
Check-lista tapahtumien ja toiminnan järjestäjälle Tavoite Toteutunut Ei toteutunut Ei voida arvioida Tiedotus: tiedon mahdollisimman laaja saavutettavuus Näkövammaiset Kuulovammaiset Tilojen saavutettavuus (esim. pyörätuolilla/rollaattorilla) Kielellinen saavutettavuus (esim. muut kuin suomea äidinkielenään puhuvat) Sukupuoli ja -seksuaalivähemmistöjen huomioiminen Erityisruokavaliot Avustajien osallistuminen tapahtumiin maksutonta Tapahtumapaikka Tilaan pääsee esteettömästi ja turvallisesti esim. pyörätuolilla/lastenvaunuilla/rollaattorilla Tiloissa inva-wc Turvalliset toimintaympäristöt ja kulkuyhteydet Ruokailu Allergikot Kasvissyöjät (ei lihaa/kalaa) Vegaanit (ei mitään eläinperäisiä tuotteita) Uskonnoista riippuvat ruokavaliot (esim. muslimit - ei sianlihaa) Alkoholiton vaihtoehto Tilaisuus Tarvittaessa tulkkausapua Tarvittaessa liikuntarajoitteisille avustajia (lähtökohtaisesti avustajille maksuton) Suunniteltaessa tilaisuutta huomoidaan, että tilaisuuden luonne ja ohjelma eivät loukkaa ketään osallistujaa Tilaisuus on kaikille osallistujille toiminnallisesti mahdollinen Tilaisuus on kaikille osallistujille taloudellisesti mahdollinen 13