TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 16/2006 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (globalisaatiorahastoasetus) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 29 päivänä syyskuuta 2006 lähettänyt jatkokirjelmän 1. TM 25.9.2006 asiassa U 17/2006 vp valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (globalisaatiorahastoasetus) työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ministeri Tarja Filatov ja johtaja Pertti Toivonen, työministeriö. Viitetiedot Valiokunta on aikaisemmin antanut asiasta lausunnon TyVL 10/2006 vp. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Rahastosta päätettiin 15. ja 16.12.2005 Eurooppa-neuvostossa. Komission ehdotus globalisaatiorahastoa koskevaksi asetukseksi annettiin 1.3.2006. Tavoitteena on ollut saada asian käsittely Suomen puheenjohtajuuskaudella niin pitkälle, että asetus voisi astua voimaan 1.1.2007 ja rahaston käyttö olisi mahdollista jo vuoden 2007 alussa. Asetuksesta pyritään saamaan aikaan poliittinen yhteisymmärrys ja sopimus parlamentin kanssa. Neuvoston sosiaalityöryhmän käsittelyssä ovat rahaston toimintakriteerit (artikla 2) olleet keskeisen huomion kohteena. Neuvoston työryhmässä on ollut esillä jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kantojen perusteella pääosin kolmenlaisia esityksiä toimintakriteereiksi, joissa on korostettu (1) yhtä yksinkertaista koko jäsenvaltiota koskevaa kriteeriä, (2) toimintakriteereihin lisättyä suhteellisuutta pienten jäsenmaiden aseman turvaamiseksi sekä (3) turvalausekkeen sisällyttämistä toimintakriteereihin, jolloin turvalausekkeen perusteella voitaisiin hakea rahaston tukea, jos muut kriteerit eivät täysin täyttyisi. Lisäksi on keskusteltu komission alkuperäistä ehdotusta mukailevasta lievennetystä kriteeristä, joka huomioisi erityisesti pkyrityksiin kohdistuvat irtisanomiset. Neuvoston puheenjohtajamaana Suomi on valmistautumassa rakentamaan toimintakritee- U 17/2006 vp Versio 2.0
reistä kompromissia siten, että uusi esitys ottaisi huomioon esille nousseita näkökulmia. Kompromissiesitys tehdään todennäköisesti lokakuun alkupuolella. Valtioneuvoston kanta Suomi on esittänyt neuvoston työryhmässä suhteellisuuden lisäämistä kriteereihin tasapuolisuuden ja pienten jäsenmaiden aseman turvaamiseksi. Keskustelut neuvoston työryhmässä osoittavat tässä vaiheessa, että Suomen esitys suhteellisesta kriteeristä johtaa niin pieniin kynnysarvoihin, että sitä ei todennäköisesti tulla hyväksymään. Suomen tavoitteena on edistää asian käsittelyä sekä neuvostossa että Euroopan parlamentin kanssa mahdollisimman pitkälle ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan kompromissiin omalla puheenjohtajakaudellaan. Suomen esittämä suhteellisen kriteerin lisäys toimintakriteereihin ei sellaisenaan näytä saavuttavan neuvoston työryhmässä riittävän suurta kannatusta, mutta toimintakriteereihin on tehty muita ehdotuksia, jotka ottaisivat pienet maat huomioon komission alkuperäistä ehdotusta paremmin. Tästä johtuen puheenjohtajan tulevassa kompromissiesityksessä toimintakriteereihin ei sisälly suhteellisuutta. Suomen puheenjohtajamaana tulisi voida tehdä kompromissiesitys, jossa Suomen kaltaisten pienten jäsenmaiden asema turvattaisiin. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut globalisaatiorahaston perustamista koskevasta asetuksesta lausunnon (TyVL 10/2006 vp) viime keväänä. Valiokunta suhtautui kriittisesti rahaston perustamiseen. Valiokunta epäili rahaston perustamisen tarkoituksenmukaisuutta ja sen mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa globalisaation seurauksena työnsä menettäneiden ihmisten tukemiseen uudelleen koulutuksessa ja työllistymisessä. Valiokunta katsoi, että asetusluonnos ei ollut hyväksyttävissä komission esittämässä muodossa. Asetusluonnoksen mukaiset kriteerit johtaisivat helposti siihen, että Suomen kaltaisilla pienillä jäsenmailla ei olisi mahdollisuutta tuen saamiseen. Valiokunta korosti, että tuen myöntämistä koskevien kriteereiden tulee kohdella kaikkia jäsenmaita ja alueita tasapuolisesti. Valiokunta katsoi, että tukikriteereihin tuli sisällyttää absoluuttisille kriteereille vaihtoehtoinen suhteellinen kriteeri, jonka avulla tasapuolisuus ja pienten jäsenmaiden asema voidaan turvata. Valiokunta toistaa aiemmassa lausunnossaan esittämänsä kielteisen suhtautumisen globalisaatiorahaston perustamiseen. Koulutusmahdollisuuksien järjestäminen työttömiksi jääville ja heidän uudelleen työllistymisensä tukeminen kuuluvat jäsenvaltioiden vastuulla olevaan työvoimapolitiikkaan eikä niiden rahoitus voi olla merkittävällä tavalla riippuvainen globalisaatiorahastosta saatavasta kertaluontoisesta tuesta. Valiokunta ei pidä hyväksyttävänä sitä, että Suomi joutuu globalisaatiorahaston kautta rahoittamaan isojen jäsenmaiden sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaa. Koska rahaston perustamisesta kuitenkin on jo tehty päätös, valiokunta painottaa, että hallituksen tulee huolehtia siitä, että rahastoon ei missään vaiheessa tulla käyttämään enempää rahaa kuin nyt sovitut enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on syytä ottaa huomioon rahaston toimintakriteereitä muotoiltaessa. Jos kriteerit täyttävien rakennemuutostilanteiden määrä kasvaa hyvin suureksi, vaarana on, että paineet lisärahan saamiseksi rahastoon lisääntyvät. Euroopan unionin toiminnan hyväksyttävyyden kannalta on tärkeää, että unionille luotavat tukimekanismit kohtelevat jäsenmaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tästä syystä valiokunta korostaa, että globalisaatiorahaston toimintaperiaatteiden tulee olla sellaiset, että myös pienet jäsenmaat, kuten Suomi, voivat saada ra- 2
hastosta apua voimakkaissa rakennemuutostilanteissa. Saadun selvityksen mukaan näyttää siltä, että Suomen esitystä suhteellisuusperiaatteen sisällyttämiseksi rahaston toimintakriteereihin ei tulla hyväksymään. Tästä johtuen puheenjohtajan tulevassa kompromissiesityksessä toimintakriteereihin ei sisällytettäisi suhteellisuutta. Sen sijaan toimintakriteereihin ehdotetaan sisällytettäväksi jonkinlainen turvalauseke, joka ottaisi pienet jäsenmaat huomioon komission alkuperäistä ehdotusta paremmin. Valiokunta pitää tärkeänä, että turvalausekkeella turvataan pienten maiden mahdollisuus saada rahaston tukea tilanteissa, joissa kyseisen jäsenmaan tai alueen mittakaavassa on kysymys erittäin merkittävästä irtisanomistapauksesta, vaikka absoluuttiset kriteerit eivät täyttyisikään. Jotta turvataan rahaston tosialliset mahdollisuudet jäsenmaiden tasapuoliseen tukemiseen, tulee selvittää, voidaanko toimintakriteereihin sisällyttää jokin maakohtainen rajoitus, jolla estetään suhteettoman suuren osuuden ohjautuminen yhden jäsenmaan ongelmien lievittämiseen. Asetusehdotuksen mukaan globalisaatiorahaston tukea voitaisiin käyttää paitsi aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden rahoittamiseen myös esimerkiksi tilapäisiin palkanlisiin työntekijöille, jotka ovat vähintään 50-vuotiaita ja jotka suostuvat palaamaan työmarkkinoille pienemmällä palkalla. Valiokunta suhtautuu kielteisesti tällaisten palkanlisien maksamiseen ja katsoo, että globalisaatiorahaston avustussääntöjen kautta ei tule edistää tällaisen tukimuodon ottamista jäsenmaiden lainsäädäntöihin. Tällaiset julkisen vallan maksamat palkanlisät vääristävät palkkamekanismeja, tukevat perusteettomasti avustuksia saavan maan yrityksiä ja aiheuttavat kilpailun vääristymiä suhteessa muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin. Lausunto Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmoittaa, että suuri valiokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty. Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jukka Gustafsson /sd Anne Holmlund /kok Sari Essayah /kd Susanna Haapoja /kesk (osittain) Anneli Kiljunen /sd Pehr Löv /r Rosa Meriläinen /vihr Riikka Moilanen-Savolainen /kesk Markus Mustajärvi /vas vjäs. Terhi Peltokorpi /kesk Leena Rauhala /kd (osittain) Jukka Roos /sd Tero Rönni /sd Arto Satonen /kok Kimmo Tiilikainen /kesk Pekka Vilkuna /kesk (osittain) Paula Risikko /kok (osittain). Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Ritva Bäckstörm. 3
Eriävä mielipide 1 ERIÄVÄ MIELIPIDE 1 Saamamme selvityksen perusteella Suomen kaltaisten pienten jäsenmaiden asema tuen myöntämiskriteereissä ei ole turvattu. Suunnitellut globalisaatiorahaston tukikriteerit eivät tue suomalaista työehtosopimusjärjestelmää ja voivat heikentää suomalaisten yritysten kilpailutilannetta suhteessa tukea saaviin eurooppalaisiin yrityksiin. Eriävä mielipide Edellä olevan perusteella katsomme, että valiokunnan tulisi lisätä lausuntoonsa seuraava lausumaehdotus: Valiokunta ei pidä globalisaatiorahastoon liittymistä perusteltuna. Sari Essayah /kd Leena Rauhala /kd Anne Holmlund /kok Arto Satonen /kok Paula Risikko /kok Rosa Meriläinen /vihr 4
Eriävä mielipide 2 ERIÄVÄ MIELIPIDE 2 Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta lausui 18.5.2006 globalisaatiorahastosta seuraavaa: "Valiokunta pitää tärkeänä globalisaation seurauksena työnsä menettäneiden ihmisten tukemista uudelleen koulutuksessa ja työllistymisessä. Siitä, onko uuden rahaston perustaminen tarkoituksenmukaista ja voidaanko rahastolla saada olennaista lisäarvoa tähän toimintaan, voidaan kuitenkin esittää perusteltuja epäilyjä." Saman epäilyn voi esittää vieläkin. Edelleen valiokunta huomautti aivan oikein, että "Edes viime aikojen suuret irtisanomistilanteet eivät välttämättä olisi olleet tarpeeksi suuria ehdotettujen tukikriteerien täyttymiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että asetusehdotuksen jatkokäsittelyssä Suomen kantaa erilaisiin kriteerivaihtoehtoihin määriteltäessä huolellisesti selvitetään, mitkä olisivat kunkin kriteerin vaikutukset Suomen mahdollisuuksiin saada tukea rahastosta." Nyt ei kuitenkaan ole mitään varmuutta kriteerien sisällöstä ja niiden rajauksesta. Se tieto on välttämätöntä, jos halutaan, että Suomi saa rahallista vastinetta maksamansa osuuden vastapainoksi. Valtion talousarvioon vuodelle 2006 on nyt ensimmäistä kertaa osoitettu korvamerkityt määrärahat, joiden avulla voidaan tehostetusti vastata vaikeiden työttömyyden rakennemuutospaikkakuntien ongelmiin. Keskittyminen kansallisiin toimiin voikin tuottaa paremman tuloksen kuin globalisaatiorahaston rahoittaminen. Esimerkiksi Pohjois-Suomen Nuts II -alueella vaatimus 1 %:n irtisanomisista suhteutettuna suuralueen työllisyyteen tarkoittaisi liki kolmen tuhannen työntekijän määrää. Se on niin suuri luku, ettei kriteeri tunnista muillakaan suuralueilla vaikeita rakennemuutoksia ja maailmankaupan heijastusvaikutuksia. Esitetyt tukimuodot eivät tuo Suomen kansalliseen työllisyyspolitiikkaan mitään lisäarvoa, koska ne ovat jo käytössä. Joissain maissa globalisaatiorahastosta voitaisiin irrottaa palkkatukea, joka kohdennettaisiin yli 50-vuotiaille työntekijöille, jotka suostuvat palaamaan työmarkkinoille pienemmällä palkalla. Tuki voisi antaa joidenkin maiden yrityksille suhteetonta kilpailuetua ja aiheuttaa vääristyneen palkkamekanismin. Julkisen sektorin tällä tavalla maksettu tuki olisi osa sitä palkkaa, jonka työnantaja jättäisi maksamatta. Eriävä mielipide Edellä olevan perusteella katson, että valiokunnan olisi tullut todeta lausunnossa, - että globalisaatiorahastosta mahdollisesti myönnettävälle tuelle ei ole määritelty sellaisia selviä kriteereitä, jotka tunnistaisivat työmarkkinoiden rakennemuutokset Suomessa ja turvaisivat kansalliset edut, - että yli 50-vuotiaille maksettava palkkatuki siitä, että he palaisivat työmarkkinoille pienemmällä palkalla, vääristää palkkamekanismeja ja - että näistä syistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus hylätään. Markus Mustajärvi /vas 5