Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVO- VALIOKUNNAN LAUSUNTO 21/2004 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (työaikadirektiivin muuttaminen) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 9 päivänä marraskuuta 2004 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88/EY muuttamisesta (työaikadirektiivin muuttaminen) (U 58/2004 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - hallitusneuvos Esa Lonka, työministeriö - lakimies Katja Lehto-Komulainen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry - asiamies Jesper Eiskonen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry - lakimies Minna Helle, Akava ry - asiamies Jyrki Hollmén, Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry. - johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät ry. Viitetiedot Käsiteltävänä oleva työaikadirektiivin muutos on aikaisemmin ollut valiokunnassa käsiteltävänä valtioneuvoston selvityksen (E 23/2004 vp) pohjalta. Valiokunta on antanut valtioneuvoston selvityksen johdosta lausunnot TyVL 3/2004 vp ja TyVL 13/2004 vp. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Ehdotuksen mukaan direktiivin 2 artiklaan lisättäisiin päivystysaikaa koskeva määritelmä, jonka mukaan päivystysajalla tarkoitetaan aikaa, jolloin työntekijä on työnantajan käytettävissä työpaikalla ja josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Samoin lisättäisiin määritelmä päivystysajasta, jona ei työskennellä. Sen mukaan tällaisella ajalla työntekijä ei tee työtään, mutta hän on työpaikalla ja tarvittaessa työnantajan käytettävissä. Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei lasketa työaikaan, ellei kansallisessa lainsäädännössä ole toisin säädetty tai työehtosopimuksessa toisin määrätty. Päivystysaikana tehty työ on aina luettava kokonaisuudessaan työaikaan. Ehdotuksen 16 artiklan mukaan viikoittaisen enimmäistyöajan tasoittumisjakso ei saa ylittää U 58/2004 vp Versio 2.0

2 neljää kuukautta. Jäsenvaltio voi kuitenkin lailla objektiivisista tai teknisistä työn järjestelyä koskevista syistä pidentää tasoittumisjakson 12 kuukauteen ottaen huomioon työntekijöiden työturvallisuuden ja terveyden, jollei asianomaisten työmarkkinaosapuolten kuulemisesta ja työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistämisestä kyseisessä asiassa muuta johdu. Artiklaa 17 ehdotetaan muutettavaksi siten, että aiempi teksti "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" muutetaan muotoon "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat kohtuullisen ajan kuluessa, joka ei voi olla pidempi kuin 72 tuntia". Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisen tason toimenpiteitä soveltaakseen yksilöllistä 48 tunnin enimmäismäärästä poikkeamista (opt-out-järjestelyä). Työnantaja ei voi pyytää suostumusta työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä, ja työntekijä voi milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa. Yksilöllinen opt-out-järjestely vahvistetaan työehtosopimuksessa tai ala- tai työpaikkakohtaisissa työmarkkinaosapuolten välisissä sopimuksissa. Yksittäinen työntekijä voi sopia opt-out-järjestelystä suoraan työnantajansa kanssa, jos työehtosopimusneuvotteluja ei voida kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti käyttää. Työnantajan ja työntekijän välinen sopimus on tehtävä kirjallisesti, ja se on voimassa korkeintaan vuoden kerrallaan. Työntekijään ei saa kohdistua haitallisia seuraamuksia, jos hän ei tahdo tehdä tällaista sopimusta. Työntekijä ei saa työskennellä enempää kuin 65 tuntia minään viikkona, ellei työehtosopimus tai muu työmarkkinaosapuolten välinen sopimus sitä salli. Työnantajan on pidettävä kirjaa tehdyistä työtunneista ja järjestelyn piirissä olevista työntekijöistä. Järjestelmän käyttöä valvovat viranomaiset voivat tarvittaessa rajoittaa järjestelyjen käyttöä. Komission tulee raportoida direktiivin, erityisesti opt-out-järjestelyn käyttöön liittyvistä asioista viiden vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Valtioneuvoston kanta Suomi hyväksyy ehdotuksen tavoitteen saada ratkaistua erityisesti lääkäreiden työaikaan liittyvät päivystysajan työajaksi laskemiseen liittyvät ongelmat. Suomi hyväksyy päivystysaikaa ja päivystysaikaa, jona ei työskennellä, koskevat määritelmät. Suomi katsoo kuitenkin, että päivystysaika, jona ei työskennellä, tulisi laskea työaikaan, ellei kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa toisin säädetty tai määrätty. Direktiivin aikaansaamiseksi Suomi voi kuitenkin myöhemmässä vaiheessa hyväksyä komission ehdotuksen edellyttäen, että Suomen lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa. Suomi kannattaa työaikadirektiivin nykyistä sanamuotoa eli neljän kuukauden tasoittumisjaksoa, jota voidaan työehtosopimuksin tarvittaessa pidentää yhteen vuoteen. Direktiivin aikaansaamiseksi Suomi voi hyväksyä ehdotuksen mukaisen tasoittumisjakson. Suomen tavoitteena on säilyttää joustavuutta sen suhteen, milloin lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat on annettava. Asiasta tulisi voida säätää kansallisesti. Jos korvaavien lepoaikojen antamisaikaa on säädeltävä direktiivissä nykyistä tarkemmin, Suomi tavoittelee mahdollisimman joustavaa järjestelyä, joka sallisi mahdollisesti säädettävästä aikarajasta poikkeamisen kansallisesti, esimerkiksi työehtosopimuksella. Ehdotettu 72 tunnin aikaraja on Suomelle liian lyhyt, ja Suomi vastustaa sitä. Lähtökohtaisesti Suomi suhtautuu erittäin kriittisesti opt-out-järjestelmän käyttöön. Suomi harkitsee kuitenkin mahdollisuutta suhtautua myönteisesti hyvin rajattuun opt-out-järjestelmän käyttöön, vaikkei Suomi tätä mahdollisuutta itse käytä, jos jäsenmaiden yhteisen kannan saavuttaminen edellyttää järjestelyn sisällyttämistä direktiiviin. 2

3 VALIOKUNNAN KANNANOTOT Valiokunta on aiemmin tänä vuonna ottanut kantaa työaikadirektiivin muutosehdotuksiin valtioneuvoston selvityksen (E 23/2004 vp) pohjalta (TyVL 3/2004 vp ja TyVL 13/2004 vp). Valiokunta toistaa näissä lausunnoissaan esittämänsä näkemykset. Valiokunta on lausunnoissaan korostanut työaikadirektiivin tärkeyttä yhtenä keskeisimmistä työelämää koskevista säännöksistä Euroopan unionin piirissä. Direktiivillä pyritään suojaamaan työntekijöitä kohtuuttoman pitkiltä työajoilta vahvistamalla tietty minimitaso, jota koko unionin alueella tulee noudattaa. Kyse on myös kilpailullisesti tasavertaisten olosuhteiden luomisesta niin, että missään EU-maassa ei pyritä hankkimaan kilpailuetua työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kustannuksella. Direktiiviehdotuksen mukaan nykyisessä työaikadirektiivissä oleva opt out-järjestelmä säilytettäisiin, mutta sen käyttöä rajoitettaisiin asettamalla ehtoja, jotka koskevat muun muassa sopimuksen tekemistä, sen voimassaoloaikaa ja valvontaa. Valiokunta on lausunnossaan (TyVL 3/2004 vp). suhtautunut opt-out-järjestelmään kielteisesti ja katsonut, että mahdollisuus sen käyttöön tulisi poistaa, kuten Euroopan parlamentti on edellyttänyt. Valiokunta toistaa tämän periaatteellisen näkemyksensä. Työsuojelussa on kyse heikomman osapuolen suojelusta, ja siinä ei lähtökohtaisesti voida panna ratkaisevaa merkitystä työntekijän suostumukselle. Myös direktiiviehdotuksen mukaisesti rajoitettu opt out-järjestelmä heikentää työntekijän suojelua. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi harkitsee mahdollisuutta suhtautua myönteisesti hyvin rajattuun opt-out-järjestelmän käyttöön, jos jäsenmaiden yhteisen kannan saavuttaminen edellyttää järjestelyn sisällyttämistä direktiiviin. Valiokunta korostaa, että ensisijaisesti Suomen tulee edelleen pyrkiä opt out-järjestelmän poistamiseen Euroopan parlamentin edellyttämällä tavalla vuoden 2007 alkuun mennessä. Ottaen kuitenkin huomioon, että nykyisellään direktiivi mahdollistaa opt-out-järjestelmän rajoittamattoman käytön leviämisen Ison- Britannian ohella myös uusiin jäsenmaihin, valiokunta pitää mahdollisena, että Suomi suostuu nykyistä tiukemmin rajatun opt-out-järjestelmän säilyttämiseen direktiivissä, jos järjestelmän poistamista ei edes pitemmällä siirtymäajalla pystytä saamaan läpi. Jos opt-out-järjestelmä edelleen sisällytetään direktiiviin, valiokunta pitää tärkeänä, että komissio tarkoin seuraa sen käytön laajuutta ja vaikutuksia ja ryhtyy ripeästi toimenpiteisiin, jos järjestelmän käyttö jossakin maassa aiheuttaa painetta sen käyttöönotolle myös muissa maissa ja vaarantaa siten koko työaikadirektiivin tarkoituksen toteutumisen. Ehdotuksen mukaan direktiiviin lisättäisiin päivystysaikaa koskevat kaksi määritelmää. Päivystysajalla tarkoitettaisiin aikaa, jolloin työntekijä on työnantajan käytettävissä työpaikalla ja hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Päivystysajalla, jona ei työskennellä, työntekijä ei tee työtään, mutta hän on työpaikalla ja tarvittaessa työnantajan käytettävissä. Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi hyväksyy päivystysaikaa ja päivystysaikaa, jona ei työskennellä, koskevat määritelmät. Valiokunta toistaa aiemmassa lausunnossaan ottamansa kannan, jonka mukaan työajan käsitteen uudelleen määrittelyssä ei saa mitätöidä yhteisön tuomioistuimen antamien tuomioiden periaatteita, vaan työpaikalla tapahtuva päivystys tulee yleensä katsoa työajaksi tuomioistuimen kannan mukaisesti. Valiokunta toteaa, että uudet päivystystä koskevat määritelmät ovat epäselviä ja tulkinnanvaraisia ja voivat johtaa arvaamattomiin tulkintoihin. Niitä ei ole mitenkään kytketty lääkäreiden päivystystilanteisiin, vaan ne ovat yleisiä, ja niitä voidaan jatkossa ryhtyä soveltamaan millä alalla tahansa. Ehdotuksen mukaiset uudet määritelmät voivat esitetyssä muodossaan johtaa työntekijöiden aseman heikentämiseen palkan tai työajan osalta. Valiokunta katsoo, että Suomen ei tulisi hyväksyä päivystystä koskevia uusia määritelmiä, vaan pyrkiä neuvotteluissa siihen, että päivystystä koske- 3

4 vat ongelmat ratkaistaisiin työ- ja virkaehtosopimuksin taikka lainsäädännöllä niissä maissa, joissa työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä ei ole käytettävissä. Direktiiviehdotukseen sisältyvien muiden ehdotusten osalta valiokunnalla ei ole huomauttamista valtioneuvoston kantaan. Työaikadirektiivi on niin sanottu minimidirektiivi, joka sallii työntekijöiden suojelemiseksi direktiiviä pitemmälle menevän kansallisen sääntelyn. Direktiiviehdotuksesta ei saadun selvityksen mukaan aiheudu tarvetta muuttaa Suomen lainsäädäntöä edellyttäen, että korvaavien lepoaikojen antamista koskeva säännös saadaan muutettua siten kuin valtioneuvoston kannassa on esitetty. Euroopan unionissa on lukuisissa yhteyksissä ilmaistu huoli työvoiman riittävyydestä väestön vanhetessa ja korostettu tarvetta huolehtia työntekijöiden työhalun ja -kunnon säilyttämisestä niin, että eläkkeelle siirtymisikää saadaan nostettua. Valiokunta toteaa, että työaikadirektiivi ja sen säännökset enimmäistyöajoista ja riittävän lepoajan turvaamisesta ovat keskeisessä asemassa niiden toimenpiteiden joukossa, joilla huolehditaan työntekijöiden terveydestä ja luodaan edellytyksiä eläkkeelle siirtymisiän nostamiselle. Lausunto Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin huomautuksin. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2004 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jukka Gustafsson /sd Anne Holmlund /kok Sari Essayah /kd Anneli Kiljunen /sd Esa Lahtela /sd Riikka Moilanen-Savolainen /kesk Markus Mustajärvi /vas Terhi Peltokorpi /kesk Leena Rauhala /kd Paula Risikko /kok Tero Rönni /sd Kimmo Tiilikainen /kesk Jaana Ylä-Mononen /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Ritva Bäckström. 4

5 ERIÄVÄ MIELIPIDE Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kahdesti aiemmin vuoden 2004 aikana käsitellyt työaikadirektiiviä ottaen lausunnoissaan hyvin kriittisen kannan tehtyyn esitykseen (TyVL 3/2004 vp ja TyVL 13/2004 vp). Valiokunta on aiemmissa lausunnoissaan painottanut, että työaikoja koskevan sääntelyn lähtökohtana tulee olla työntekijöiden suojelu ja turvallisuus. Vaikka opt-outjärjestelmä ei välittömästi muutakaan suomalaisia käytäntöjä, voi se kilpailijamaissa sovellettuna johtaa kilpailuvääristymiin ja aiheuttaa myöhemmin paineita muuttaa käytäntöjä sellaisissa maissa, jotka eivät tällä hetkellä hyväksy järjestelmää. Valtioneuvoston näkemys ei ole perusteltu siitäkään syystä, että tämänhetkisen kannan mukaan Euroopan parlamentti edellyttää opt-out-järjestelmän poistamista direktiivistä. Myöskään työ- ja vapaa-ajan väliin ehdotetut kaksi uutta määritelmää päivystysaika sekä päivystysaika, jolloin ei tehdä työtä eivät ole ongelmattomia. Valtioneuvosto kannattaa esitystä, vaikka se varmuudella johtaa tulkintaerimielisyyksiin sekä työ- ja vapaa-ajan selkeän tulkinnan hämärtymiseen. Nykyistä määritelmää työ- ja vapaa-ajasta ei pidä muuttaa. Ehdotus Edellä olevan perusteella ehdotamme että direktiiviehdotus hylätään. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2004 Markus Mustajärvi /vas Leena Rauhala /kd 5