Jätehuollon yhteistyöstrategia Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo, Vesanto 1 Hyväksytty Savo-Pielisen jätelautakunnassa xx.xx.2014
1. Johdanto... 4 2. Taustaa... 4 2.1. Eri toimijoiden jätehuoltotehtävät... 4 2.1.1. Kunnan jätehuoltotehtävät... 4 2.1.2. Valtion jätehuoltotehtävät... 5 2.1.3. Tuottajayhteisöjen jätehuoltotehtävät... 6 2.2. Yhteistyöstrategiatyö jätepoliittisessa ohjelmassa... 6 3. Nykytila... 7 3.1. Roolien selkeys... 7 3.2. Käytännön yhteistyö Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueelle nykyisin... 7 3.2.1. Yhteistyö kuntiin... 7 3.2.2. Yhteistyö Jätekukon kanssa... 8 3.2.3. Yhteistyö kuljettajien kanssa... 9 3.2.4. Alueellinen yhteistyö... 9 3.2.5. Yhteistyö tuottajayhteisöjen kanssa... 9 3.2.6. Yhteistyö valtion viranomaisten kanssa... 9 3.2.7. Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa...10 4. Yhteistyöstrategian laadintatyön eteneminen...10 5. Kyselytutkimusten toteutus...10 5.1. Kunnille osoitetut kyselyt...10 5.2. Jätekukolle osoitetut kyselyt...11 5.3. Alueelliseen yhteistyöhön liittyvät kyselyt...11 5.4. Tuottajayhteisöille osoitettu kysely...12 5.5. Ely -keskuksille osoitetut kyselyt...12 5.6. Luottamushenkilöille osoitetut kyselyt...13 5.7. Isännöitsijöille (taloyhtiöt) sekä kiinteistöyhdistyksille ja omakotiyhdistyksille osoitettu kysely (omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot)...13 6. Kyselytulokset...13 6.1. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö ja roolien selkeys...13 6.2. Jätekukon kanssa tehtävä yhteistyö ja roolien selkeys...16 6.3. Alueellinen yhteistyö...17 6.4. Tuottajayhteisöjen yhteistyö...17 6.5. Ely-keskusten yhteistyö...17 6.6. Luottamushenkilöyhteistyö...18 2
6.7. Tiedonkulku asiakkaisiin päin...18 7. Työpajatyöskentelyn antia...19 8. Esiin nousseet kehittämiskohteet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet...20 9. Yhteistyö ja tiedottaminen jatkossa...23 10. Lopuksi...23 Liitteet...24 3
1. Johdanto Jätehuollon toimijoiden kentässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kuntien jätehuollon palvelutehtävät siirrettiin vuonna 2001 Kuopion lähialueen kuntien yhdessä perustamalle jäteyhtiö Jätekukko Oy:lle. Perustamisensa jälkeen Jätekukko on laajentunut lounaaseen ja koilliseen. Kuntien lukumäärä on vaihdellut toisaalta alueen laajentumisen, mutta myös kuntaliitosten myötä. Nykyisin Jätekukon toiminta-alueella on 17 kuntaa. Jätekukon osakaskunnat perustivat alueellisen jätelautakunnan, joka aloitti toimintansa vuoden 2011 alusta. Jätelautakunta päätti ottaa myöhemmin samana vuonna käyttöönsä nimen Savo-Pielisen jätelautakunta. Alueen kunnat olivat hieman aikaansa edellä, sillä velvoite kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamiseen alueilla, joissa jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan yhtiön kautta, on sen jälkeen kirjattu myös 1.5.2012 voimaan tulleeseen jätelakiin. Jätehuollon valvonnasta vastaavat edelleen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jätelain pohjalta on tullut myös joukko tuottajayhteisöjä jätehuollon toimijoiden kenttään. Yhteistyöstrategian laadinnan tarkoituksena on kartoittaa Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella eri jätehuollon sektoreilla olevat toimijat sekä näiden toimijoiden yhteistyön ja työnjaon nykytila. Selvitystyön aikana kartoitetaan myös eri toimijoiden tarpeita yhteistyön kehittämiselle ja työnjaon selkeyttämiselle. Tavoitteena on, että eri jätehuollon toimijat tietävät omat roolinsa ja rajapinnat eri toimijoiden kesken niin, että jätehuolto hoituu jouhevasti asiakkaita palvellen. Tässä yhteistyöstrategiassa tuodaan esille nykytila, kuvataan tarvittavat kehittämiskohteet ja tavoitteet sekä se, millä toimenpiteillä tavoitteet saavutetaan sekä kuka on vastuussa mistäkin toimenpiteestä. 2. Taustaa 2.1. Eri toimijoiden jätehuoltotehtävät 2.1.1. Kunnan jätehuoltotehtävät Kunnille kuuluvat lakisääteiset jätehuoltotehtävät voidaan jakaa jätehuollon järjestämisen viranomaistehtäviin, palvelutehtäviin ja valvontatehtäviin (kuva 1). Jätehuollon viranomaistehtävät hoitaa Savo-Pielisen jätelautakunta. Jätehuollon palvelutehtävät hoitaa samalla alueella toimiva kuntien yhtiö, Jätekukko, tehdyn osakassopimuksen mukaisesti. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät. Kuntien tekemän sopimuksen mukaan jätelautakunta päättää mm. - jätteenkuljetuksen, hyötykäytön ja käsittelyn periaatteista, - jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta, - jätetaksasta ja jätemaksuista sekä - jätehuollon palvelutasosta. Kuntien jäteyhtiöstä tekemän osakassopimuksen mukaan: - Yhtiö järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. Yhtiö voi sopimuksella järjestää muunkin jätteen kuljetuksen. - Yhtiö järjestää sellaisen sopijakuntien alueella syntyvän jätteen vastaanoton, hyödyntämisen ja käsittelyn, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. 4
Yhtiö voi sopimuksella ottaa vastaan muutakin jätettä sekä järjestää sen hyödyntämisen ja käsittelyn. - Yhtiö huolehtii myös osakaskuntiensa puolesta tarpeellisesta jätehuollon neuvonta, tiedotus- ja valistustehtävistä. - Yhtiö laatii kunnille tarpeelliset seurantaraportit sekä tekee valvontaa varten tarpeellisia tilastoja ja tutkimuksia. - Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa jätteisiin tai hyödynnettäväksi tarkoitettaviin aineisiin ja niistä lajittelemalla tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin Myös peruskunnille kuuluu tiettyjä jätehuollon palvelutehtäviä, joita ei ole annettu jäteyhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa vanhojen kaatopaikkojen hoito, puutarhajätteiden ja kantojen sekä ylijäämämaiden vastaanotto. Kunnille kuuluu myös omistajaohjaus. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Kuntien ympäristönsuojeluviranomainen toteuttaa jätehuollon valvontaa mm. valituksiin liittyvin tarkastuskäynnein. Ympäristötoimi valvoo roskaamiskiellon toteutumista kunnassa. Kuva 1. Jätehuoltotehtävät ja yhteistyö Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon järjestämisen palvelutehtävät Kunnat (osakassopimus) omistajaohjaus Jätehuollon valvontatehtävät Savo-Pielisen jätelautakunta Jätekukko Oy Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset YHTEISTYÖ ELY -keskukset Jätelautakunta koordinoi jätehuollon neuvottelukunnan ja sen alaisten työryhmien toimintaa Jätehuollon neuvottelukunta ja työryhmät sekä alueelliset palaverit 2.1.2. Valtion jätehuoltotehtävät Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus-, seuranta- ja kehittämistoimivalta kuuluu valtiolle, jonka puitteissa tehdään esim. valtakunnallinen ja alueelliset jätesuunnitelmat. Valtion viranomaisille kuuluu myös jätteen kansainvälisen siirron sekä tuottajavastuuta koskevien tehtävien valvonta, ohjaus ja edistäminen. Lisäksi jätehuollon valvonnassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on tärkeä rooli. 5
2.1.3. Tuottajayhteisöjen jätehuoltotehtävät Jätelain mukaan tuottajan on järjestettävä markkinoille saattamiensa vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto sekä vastattava näiden jätteiden jätehuollosta aiheutuvat kustannukset. Tuottajalla on lain mukaan nimenomaisesti ensisijainen oikeus järjestää kyseisten käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat akut ja paristot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, ajoneuvot, renkaat, paperi sekä pakkaukset. 2.2. Yhteistyöstrategiatyö jätepoliittisessa ohjelmassa Jätekukon osakaskuntien hyväksymässä jätepoliittisessa ohjelmassa on esitetty kuntien yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa kehitetään kunnissa kaudella 2011-2015. Ohjelmassa on keskitytty kuuteen asiakokonaisuuteen, joiden yhteisenä tavoitteena ovat jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden edelleen selkeyttäminen. Selkeiden jätehuollon toimijoiden roolien ja toimivan yhteistyön osalta tavoite on kirjattu seuraavasti: Tavoite vuoteen 2015 Jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan yhtenäisesti ja tehokkaasti. Eri toimijoiden työnjako ja roolit on selkeästi määritelty, ja myös kuntalaiset tuntevat eri tahojen vastuualueet. Osakaskuntien ja jäteyhtiön välistä vuorovaikutteista yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Myös yhteisviranomainen (jätelautakunta) tekee sujuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Jätepoliittisen ohjelman valmisteluvaiheessa tehdyn luottamushenkilökyselyjen perusteella työnjakoa jätehuollon toimijoiden välillä ei koettu riittävän selväksi. Epäselvyyttä oli sekä kunnan ja jäteyhtiön tehtävien ja vastuunjakoa koskien, että valvovan viranomaisen ja jätehuollon järjestävän viranomaisen töiden osalta. Myös kuntien jätehuollon viranomaisille tehdyssä kyselyssä yli 90 % vastaajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että jätehuollon vastuut ja tehtävien jako nostetaan käsittelyyn jätepoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä. Lisäksi tuli esille, että toimijoiden työnjaosta ja vastuista sekä yhteistyöhön liittyvistä käytännöistä tulee tiedottaa aktiivisesti myös kuntalaisia. Jätepoliittisen ohjelman valmisteluvaiheessa kuntien yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamisesta oli tehty päätös ja jätelautakunta aloittanut juuri toimintansa Kuopion kaupungin organisaatioon kuuluvana itsenäisenä lautakuntana. Jätelautakunnan odotettiin parantavan jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävien hoitoa ja selkeyttävän jätehuollon toimijoiden roolia. Jätepoliittisessa ohjelmassa on kehittämistavoitteiden lisäksi esitetty näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Yhteistyöstrategian laadinta nostettiin yhdeksi jätepoliittisen ohjelman toimenpiteeksi, jonka vastuutahona on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, jätelautakunta. Yhteistyöstrategiassa määritellään työnjako ja toimijaroolit sekä toimijoiden yhteistyö. Kuntalaisille tiedotetaan työnjaosta ja yhteistyöstä ymmärrettävästi ja selkeästi. Jätepoliittisen ohjelman seuranta ja osaltaan myös toteuttaminen kuuluu jätelautakunnalle. 6
3. Nykytila 3.1. Roolien selkeys Jätelautakunnan aloittaessa toimintaansa laadittiin tehtävälistaus selkeyttämään kunnille kuuluvien lakisääteisten jätehuoltotehtävien parissa toimivien tahojen, kuntien jätehuoltoviranomaisen eli jätelautakunnan, Jätekukon ja kuntien ympäristöviranomaisten, tehtäväjakoa (tehtävälistaus liitteenä 1.) Tehtävälistaus annettiin tiedoksi esim. kaikkien osakaskuntien vaihteisiin ja neuvontapisteisiin. Jo tämä yksinkertainen toimenpide selkeytti kunnan jätehuoltotehtäviä hoitavien tahojen rooleja. Näiden tahojen rooleja tuodaan esille myös jätelautakunnan ja kuntien nettisivuilla ja esitteissä. Tiedottamisessa on monta toimijaa. Kunnat ovat antaneet Jätekukolle tehtäväksi huolehtia jätehuollon neuvonnasta, tiedotus- ja valistustehtävistä kunnille kuuluvan jätehuoltotehtävän osalta. Itä-Suomessa kuntien jäteyhtiöt hoitavat tätä tehtävää yhteistyössä. Tuottajien on jätelain mukaan tiedotettava käytöstä poistettujen tuotteiden vastaanottopaikkojen sijainnista ja aukioloajoista, niissä vastaanotettavista jätteistä sekä muista vastaanoton toimivuuden kannalta tarpeellisista asioista. Tuottajien on tarvittaessa järjestettävä tiedottaminen yhdessä kunnan ja muiden jätehuollon toimijoiden kanssa. Eri jätejakeiden keräyspistetietoja on saatavissa mm. jätelaitosyhdistyksen ylläpitämillä sivuilla www.jateinfo.fi. 3.2. Käytännön yhteistyö Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueelle nykyisin 3.2.1. Yhteistyö kuntiin Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on vahvat perinteet kuntien ja jäteyhtiön väliselle yhteistyölle. Alueella on ollut yhteisiä tapaamisia ja työryhmiä jo Jätekukon alkuajoista lähtien. Jätelautakunta on koordinoinut perustamisensa jälkeen Jätekukon aloittamaa yhteistyötä kuntien kanssa. Kunnissa on jätehuollon yhteyshenkilöt sekä teknisen toimen että ympäristötoimen osalta. Nämä henkilöt ovat linkkinä tietojen vaihtoon kunnan ja jätelautakunnan sekä kunnan ja Jätekukon kesken. Heille tiedotetaan säännöllisesti ajankohtaisista asioista ja käytössä on myös yhteinen intranet, jota parasta aikaa kehitetään. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö sisältää myös alueittaiset palaverit, joiden tarkoituksena on kuntiin tutustuminen ja kuntien kuuleminen. Palavereissa käydään läpi kullakin alueella ajankohtaiset jätehuoltoasiat keskustellen. Aluepalavereihin osallistuu Jätekukon ja jätelautakunnan edustajien lisäksi kuntien yhteyshenkilöt sekä käsiteltävien asioiden mukaan muita kuntien viranhaltijoita. Viimeisimmässä aluepalaverissa oli mukana mm. rakennusvalvonnan henkilöstöä. Koko aluetta koskeva kuntien viranhaltijoiden, Jätekukon ja lautakunnan ajankohtaisten asioiden keskustelufoorumi, jätehuollon neuvottelukunta kokoontuu tätä nykyä kerran vuodessa. Aikaisemmin, ennen jätelautakunnan toiminnan aloittamista kokoontumisia oli keväisin ja syksyisin, sillä jätehuollon toimijoiden toimintatapoja pyrittiin saamaan yhtenäiseksi ja tiedonvaihtotarve oli runsaampaa. Kunnista kutsuttuna jätehuollon neuvottelukuntaan ovat kaikki kuntien jätehuollon yhteyshenkilöt. Kuntien toimintatapojen yhtenäistämiseksi on perustettu myös työryhmiä eri aihekokonaisuuksien tiimoilta. Ennen jätelautakunnan aloittamista työryhmiä toimi esim. perusnoutoalueen määrittelyn, 7
jätehuoltomääräysten ja jätelautakunnan perustamisen valmistelun osalta. Samoin omaa työryhmätoimintaa oli aluekeräyspisteverkoston yhtenäistämiseen ja kokonaisuutena palvelutasoon liittyvissä asioissa. Työryhmäkäytäntö on nykyisellään vähäisempää, sillä jätelautakunta, kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena, luo ja pitää yllä yhtenäistä käytäntöä esim. asiakkaiden hakemusten käsittelyssä. Työryhmille on tarve edelleenkin kokoamaan näkemyksiä ja keskustelemaan linjoista. Tällä hetkellä toimii kaksi työryhmää, VALVO ja PALPO. VALVO-työryhmä koostuu kaikkien kuntien ympäristötoimen viranhaltijaedustajista, jätelautakunnan ja Jätekukon työntekijöistä. Työryhmässä käydään läpi yhdessä kuntien valvovia viranomaisia koskevia asioita mm. jätehuollon seurantaan ja valvontaan liittyvää yhteistyötä. Tarkoituksena on saada yhdenmukaiset käytännöt ja toimintatavat valvontatyöhön. Lisäksi työryhmätyöskentelyn tavoitteena on yhteinen kieli eli se, että asiakas saa samansisältöisen tiedon kysyipä hän tietoja kunnasta, jätelautakunnalta tai Jätekukolta. VALVO-työryhmässä käsitellään myös mm. jätehuoltomääräyksiä ja osin jätepoliittisen ohjelman toteutusta. PALPO-työryhmä koostuu Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueen seuduittaisista teknisen toimen ja ympäristönsuojelutoimen edustajista. Työryhmään on nimetty edustajat eri alueilta niin, että työryhmän kautta voidaan tehdä yhteistyötä kuntien kesken seuduittain. Työryhmässä käydään läpi palvelutason ja jätepoliittiseen ohjelman toteutumista ja seurantaa. PALPO-työryhmä on toiminut myös tämän yhteistyöstrategiatyön työryhmänä. Kuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on tarkoituksena selkeyttää tehtäväjakoa, vaihtaa tietoa puolin ja toisin, saada aikaan asiakkaiden yhtenäinen opastus sekä hyödyntää kuntien henkilöstön paikallistuntemusta. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa tehdään tällä hetkellä yhteystyötä käyttökelvottomien kiinteistöjen ja epäselvien rakennusrekisteritietojen selvittelyssä. Jätelautakunta antaa tiedoksi kunnan rakennusvalvonnalle rakennuksen poistamisen jäterekisteristä, mikäli rekisteristä poisto ei perustu kunnan rakennusvalvonnan lausuntoon. Jätekukko tekee yhteistyötä kuntien kanssa edelleen mm. yleisten jätteenkeräyspisteiden sijoituspaikkojen etsimisessä. Lisäksi Jätekukko avustaa peruskuntia niille kuuluvien jätehuollon palvelutehtävien hoitamisessa esim. puutarhajätteiden ja kantojen vastaanoton järjestämisessä. Jätekukon neuvoja on mukana kuntien ympäristötoimen kompostointivalvontakierroksilla. Kunnille kuuluu myös Jätekukon omistajaohjaus. Jonkin verran tuottajayhteisöt, lähinnä paperinkeräyksen osalta, ovat olleet yhteydessä kuntiin jätteenkeräyspisteiden sijoittamisasioissa. 3.2.2. Yhteistyö Jätekukon kanssa Jäteyhtiö ja jätelautakunta pitävät noin kerran kuukaudessa yhteistyöpalaverin. Palavereissa viedään eteenpäin yhteisiä asioita mm. jätetaksojen valmistelua. Lisäksi sovitaan yhteisiä pelisääntöjä, toimintamalleja. Tarvittaessa töiden aikataulutuksia sovitaan yhteistyöpalavereissa. Esim. erilaisten kehotuskirjeiden postittaminen viranomaisessa saa puhelimet soimaan myös jäteyhtiössä. Palaverissa käydään aina läpi myös ajankohtaiset asiat. Yhteistyöstrategiakyselyn jälkeen jätelautakunta ja Jätekukon asiakaspalvelu ovat luoneet yhteiset pelisäännöt, joihin on kirjattu mm. jätemaksujen korjaamis- ja jätehuoltopalvelujen keskeytyskäytännöt. Yksittäisiä asiakastapauksia käydään lisäksi läpi puhelimitse ja sähköpostitse lähes päivittäin jäteyhtiön ja lautakunnan kesken. 8
3.2.3. Yhteistyö kuljettajien kanssa Jätelautakunta ei ole suoraan yhteydessä kuljettajiin ns. kuivajätteen osalta. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljettajien kanssa on sitä vastoin pidetty keskustelutilaisuus ja oltu yhteydessä kirjeitse kaikkien lietekaivojen tyhjennystapahtumien saamiseksi kuljetusrekisteriin. Kuljettajat antavat arvokasta palautetta Jätekukolle mm. eko- ja aluekeräyspisteiden astiakapasiteetin riittävyydestä, sinne kuulumattomien jätteiden tuomisesta ja rakenteiden kunnosta. Näin saadaan täsmätietoa astioiden tyhjennysrytmien suunnitteluun ja pisteiden siivousja korjaustarpeeseen. Jätekukko pitää kaikkien urakoitsijoiden kanssa säännöllisesti palaverit 2-4 kertaa vuodessa. Näissä käydään läpi yhteisiä asioita ja mm. informoidaan uusista asioista ja kehitetään toimintaa yhdessä. 3.2.4. Alueellinen yhteistyö Itä-Suomen alueelle on perustettu jo useita kuntien yhteisiä jätehuoltoviranomaisia, jätelautakuntia tai vastaavia toimielimiä. Lautakuntien toimistojen väki on kokoontunut erilaisilla kokoonpanoilla muutamia kertoja vuosittain vaihtaen ajatuksia ajankohtaisista asioista ja pohtien yhteisiä toimintatapoja. Itä-Suomen jäteyhtiöiden kesken on yhteistä alueellista tiedotusta. Tämän tiimoilta on tehty mm. yhteisiä nettisivujen osioita, esitteitä, asiakaslehteä ja kalenteri. Jätekukko ja Joensuun alueella toimiva kunnallinen jäteyhtiö Puhas Oy hoitaa yhteistyössä yhtiöiden asiakaspalvelua. Jäteyhtiöt tekevät yhteistyötä myös jätehuollon järjestämisen osalla. Esim. naapuriyhtiön alueella olevien aluekeräyspisteiden käytöstä on osin saatu sovittua joustavasti asiakkaita palvellen. Lisäksi yhtiöt ovat tehneet kilpailutuksia yhdessä. Itä-Suomen alueelle on perustettu Riikinvoima Oy, joka tuottaa lämpöä ja sähköä materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomasta syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä. Riikinvoima Oy:ssä seitsemän kunnallista jäteyhtiötä tekevät yhteistyötä energiahyödyntämisen edistämiseksi. Laitoksessa polttoaineena hyödynnettävät jätteet kerätään pääosin Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueilta. 3.2.5. Yhteistyö tuottajayhteisöjen kanssa Jätelautakunta ei ole ollut tuottajayhteisöjen kanssa yhteydessä Paperinkeräys Oy:tä lukuun ottamatta. Paperinkeräys Oy:n aloitteesta keskusteltiin yhdessä palaverissa paperinkeräyspisteverkostosta ja he esittelivät Kuopion toimipisteen toimintaa. Samansuuntaista keskustelua Paperinkeräys on käynyt myös muutamien kuntien kanssa. Jätekukko pitää tällä hetkellä yllä ekopisteitä, jossa on myös paperinkeräysastioita. Laajentuvan tuottajavastuun piiriin kuuluvista pakkauksista ei ole vielä luotu pelisääntöjä, kuinka ekopistepalvelut kuntalaisille tarjotaan jatkossa. 3.2.6. Yhteistyö valtion viranomaisten kanssa Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella toimivien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten edustajat ovat olleet kutsuttuina jätelautakunnan vuosittain järjestämään keskustelufoorumiin, jätehuollon neuvottelukuntaan. Toisaalta kuntien, jätelautakunnan ja jäteyhtiön edustajia on ollut 9
kutsuttuina alueellisen jätesuunnitelman toteutumisen seurantaan liittyviin kokouksiin. Elykeskuksista pyydetään lausuntoa tärkeimmistä asioista. Jätelain mukaan maksujen määräämispäätöksiä lukuun ottamatta jätehuoltoviranomaisen viranhaltijapäätökset annetaan tiedoksi Ely-keskuksille. Ely -keskukset antavat tarvittavat tiedot Jätekukkoon jätehuoltorekisteriin merkityistä jätteiden kuljettajista. Ely -keskukset tekevät yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa jätehuollon valvontaan liittyen. 3.2.7. Yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa Jätekukko lähettää tiedossaan oleville kuntien valtuustojen, hallitusten, ympäristötoimen ja teknisen toimen lautakuntien jäsenille muutamia kertoja vuodessa asiakastiedotteen. Samalle luottamushenkilöiden joukolle jätelautakunta lähettää vuosittain katsauksen edellisen vuoden toimintaansa. Jätelautakunnan kokousten lisäksi jätelautakunnan jäsenet ja varajäsenet kutsutaan vuosittain yhteiseen seminaariin. Seminaareissa on käsitelty mm. jätetaksan muutostarpeita ja jätehuoltomääräysten kokonaisuudistusta. Lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat olleet kutsuina myös syksyisin lautakunnan toimiston väen toimesta järjestettävään kuntien, Jätekukon, Ely -keskusten edustajien keskustelufoorumiin, jätehuollon neuvottelukuntaan. 4. Yhteistyöstrategian laadintatyön eteneminen Yhteistyöstrategian laadintatyö nostettiin esille jo syksyllä 2011 kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoista koostuvassa VALVO -työryhmässä ja neuvottelukunnassa. Tämän perusteella Savo-Pielisen jätelautakunta nimesi yhteistyöstrategian laadinnan yhdeksi jätepoliittisen ohjelman toteuttamisen painopistealueeksi jo vuodelle 2012. Laadintatyötä ei kuitenkaan voitu tällöin käynnistää jätelautakunnan vakituisella henkilöstöresurssilla. Savo-Pielisen jätelautakunnassa toimi kesä-lokakuun 2013 määräaikainen projektisuunnittelija, jonka yhtenä tehtävänä oli yhteistyöstrategian laadintatyön eteenpäinvieminen. Laadintatyön vastuutahona on Savo-Pielisen jätelautakunta. Strategian laadintatyö alkoi projektisuunnitelman tekemisellä. Aluksi kartoitettiin hankkeessa huomioitavat yhteistyötahot ja näiden yhteistyötahojen yhteystiedot. PALPO-työryhmä kokoontui elokuussa miettimään, miten toteutetaan yhteistyötahoille lähettävät kyselyt, joilla selvitettiin eri toimijoiden roolien ja yhteistyön nykytila ja kipukohdat. Kyselyt toteutettiin syksyn 2013 ja tammikuun 2014 aikana. Laadintatyön aikana selvitettiin myös, onko muilla alueilla toimivia yhteistyökuvioita, joista voitaisiin ottaa mallia. Syksyn jätehuollon neuvottelukunnassa annettiin projektin tilannekatsaus tiedoksi. Neuvottelukunnan kokouksen yhteydessä myös ideoitiin kehittämiskohteita ja -tapoja työpajoissa. Strategiatyön loppuunsaattaminen tapahtui alkuvuodesta 2014. 5. Kyselytutkimusten toteutus 5.1. Kunnille osoitetut kyselyt Kunnissa työskenteleville lähettiin kaksi eri kyselyä. 10
Kuntien jätehuollon yhteyshenkilöille, kuntien rakennusvalvonnan yhteyshenkilöille ja vesihuoltolaitosten yhteyshenkilöille (yhteensä 59 henkilöä) osoitettiin Webropol-kysely yhteistyöstä ja rooleista. Yhteisten kysymysten lisäksi kyselyssä oli myös kohdennettuja kysymyksiä eri viranomaistehtävissä toimiville henkilöille. Kyselylomake on liitteenä 2. Kyselyyn vastasi 22 henkilöä. Kuntien palvelupisteissä toimiville henkilöille lähti erillinen Webropol-kysely, jossa kartoitettiin jätehuoltoasioiden tiedonsaannin toimivuutta sekä toiveita ja kehittämisideoita toiminnan parantamiseksi. Kyselylomake on liitteenä 3. Kyselyyn vastasi 11 henkilöä kyselyn saaneesta 52 henkilöstä. 5.2. Jätekukolle osoitetut kyselyt Jätekukolle lähettiin eri kohderyhmille erisisältöisiä kyselyjä. Jätekukon Maaherran toimiston väelle (asiakaspalvelu, taloushallinto, logistiikka) ja johtoryhmälle osoitettiin Webropol-kysely jätelautakunnan kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja toimijoiden rooleista. Kyselyn avulla selvitettiin miten tarpeellisiksi nykyiset Jätekukon ja lautakunnan väliset yhteistyötavat koetaan ja miten yhteistyötä tulisi kehittää. Lisäksi kysyttiin onko jätelautakunnan, Jätekukon ja kuntien roolit ja vastuut selvät sekä missä asioissa Jätekukon ja jätelautakunnan rooleja ja vastuita tulisi vielä erityisesti selventää. Kyselylomake on liitteenä 4. Kyselyyn vastasi 15 henkilöä kyselyn saaneesta 32 henkilöstä. Jätekukon johtoryhmälle (5 henkilöä) lähettiin sähköpostikysely kuntien ja tuottajayhteisöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Sähköpostiviestissä pyydettiin pohtimaan mm. seuraavia asioita: Jätekukon yhteistyö kuntiin päin: o Minkä kunnissa olevien tahojen kanssa teet yhteistyötä? o Miten hoidat yhteistyötä nykyisin? o Miten Jätekukon kannalta yhteistyötä toivoisit parannettavan? o o Onko rooleissa kuntien ja Jätekukon välillä vielä selvennettävää? Miten yhteistyö toimii ja onko selkeyttämistarvetta - puutarhajätteiden vastaanoton, - ylijäämämaiden vastaanoton, - aluekeräyspisteiden sijoittamisen osalta? o Onko mielestäsi eroja yhteistyötavoissa eri kuntien kanssa ja mistä ne mielestäsi johtuvat? Onko tarvetta yhtenäistämisellä? Jätekukon yhteistyö tuottajiin päin: o o o o Minkä tuottajayhteisötahojen kanssa teet yhteistyötä? Miten ja kuinka usein teet yhteistyötä nykyisin? Miten Jätekukon kannalta yhteistyötä toivoisit parannettavan? Onko rooleissa tuottajayhteisöjen ja Jätekukon välillä vielä selvennettävää? Kyselyyn vastasi kaksi Jätekukon johtoryhmään kuuluvaa henkilöä. 5.3. Alueelliseen yhteistyöhön liittyvät kyselyt Valtakunnallisen Suomen kuntaliiton pitämän kuntien jätehuoltoviranomaisten sähköpostilistan kautta kysyttiin toimivista yhteistyökuvioista eri aluilla. Pohdittaa auttamaan esitettiin seuraavat kysymykset: 11
o o o Miten teidän alueella yhteistyötä eri toimijoiden kanssa tehdään? Mitä toimijoita yhteistyökuvioissanne on tällä hetkellä mukana? Mitkä ovat ne rajapinnat, joissa eri toimijoiden työnjakoa ja rooleja pohditaan yhä edelleen? Lisäksi Itä-Suomen alueella toimien jätehuoltoviranomaisten työntekijöille lähettiin erikseen sähköpostiviestillä pyyntö esittää toiveita meidän alueen yhteistyöstä kysymyksin: o Mitä toiveita Sinulla on alueelliselle yhteistyölle? o Minkälaisia asioita mielestäsi pitäisi käsitellä kokoontumisissamme? o Kuinka usein mielestäsi yhteispalaverimme tulisi olla? o Mitä asioita voisimme viedä yhdessä eteenpäin? Riikinvoima Oy:n perustajajäteyhtiöiden asiakaspalvelusähköposteihin lähettiin viesti kysymyksin: o Miten teidän alueella yhteistyötä jätehuollon eri toimijoiden kanssa tehdään? o Mitä toimijoita yhteistyökuvioissanne on tällä hetkellä mukana? o Kuinka hedelmälliseksi koet tämänhetkisen yhteistyön? Miten sitä tulisi mielestäsi kehittää? o Mitkä ovat ne rajapinnat, joissa eri toimijoiden työnjakoa ja rooleja pohditaan? Alueelliseen yhteistyöhön liittyen tuli neljä vastausta. 5.4. Tuottajayhteisöille osoitettu kysely Ympäristöhallinnon nettisivujen www.ymparisto.fi mukaisille tuottajayhteisöille (pois lukien renkaiden ja ajoneuvojen tuottajayhteisöt) lähettiin Webropol-kysely koskien kunnallisten jäteyhtiöiden, kuntien jätehuoltoviranomaisten (jätelautakuntien), kuntien teknisten toimien, kuntien ympäristöviranomaisten ja Ely -keskusten kanssa tehtävää yhteistyötä. Kyselylomake on liitteenä 5. Webropol-kyselyyn saatiin 8 vastausta, sekä yksi henkilö vastasi sähköpostilla. Kysely lähti kaiken kaikkiaan 13 henkilölle. 5.5. Ely -keskuksille osoitetut kyselyt Jätelautakunnan järjestämään neuvottelukuntaan osallistuville Savo-Pielisen toiminta-alueen ely - keskusten henkilöille lähettiin sähköpostilla kysely, jossa pyydettiin pohtimaan: o Miten hedelmälliseksi koet jätelautakunnan kokoon kutsumaan jätehuollon neuvottelukunnan kokouksiin osallistumisen? o Miten neuvottelukunnan kokouksia mielestäsi tulisi kehittää? o Miten mielestäsi nykyinen yhteistyö muissa asioissa toimii Savo-Pielisen jätelautakunnan kanssa? o Miten yhteistyötä lautakunnan kanssa tulisi kehittää? o Missä asioissa ja kuinka usein olet tällä hetkellä yhteistyössä Jätekukon kanssa? o Miten mielestäsi nykyinen yhteistyö toimii Jätekukon kanssa? o Miten yhteistyötä Jätekukon kanssa tulisi kehittää? o Miten yhteistyötä ELY-keskusten ja kuntien kesken tehdään jätehuollon järjestämisen osalta? o Miten yhteistyötä ELY-keskusten ja kuntien kanssa tehdään valvonnan osalta? Kysely lähettiin viidelle henkilölle, joista neljä vastasi. Lisäksi erikseen kysyttiin tuottajavastuun valvonnasta vastaavalta Pirkanmaan ely-keskukselta: o Teettekö yhteistyötä jäteyhtiöiden/kuntien jätehuoltoviranomaisten/kuntien teknisen toimen ja ympäristötoimen kanssa tuottajavastuuasioissa? Millä tavalla yhteistyötä tehdään? Miten mielestäsi yhteistyötä tulisi kehittää? 12
o Millä tavalla tiedotatte tuottajayhteisöasioista jäteyhtiöitä /kuntien jätehuoltoviranomaisia/ kuntien teknistä toimea ja ympäristötoimea? Kysely lähettiin yleiseen tuottajavastuu sähköpostiosoitteeseen tuottajavastuu@ely-keskus.fi, mutta vastausta ei saatu. 5.6. Luottamushenkilöille osoitetut kyselyt Koska lautakunnan toimistoväen yhtenä tärkeänä yhteistyötahona ovat jätelautakunnan jäsenet ja varajäsenet, lähettiin sekä nykyisille, että edellisen kauden luottamushenkilöille sähköpostikysely. Nykyisiä luottamushenkilöitä pyydettiin pohtimaan: o Miten jätelautakunnan toimiston tulisi mielestäsi pitää yhteyttä luottamushenkilöihin? o Millaisissa asioissa toivot lautakunnan toimiston Sinulle erikseen tiedottavan? o Millaista koulutusta ym. tapaamisia toivot kokousten lisäksi? Edellisen kauden luottamushenkilöitä selvitettiin kokemuksia yhteistyön sujumisesta ja esityksiä parannuksista luottamushenkilöiden ja lautakunnan toimiston välisestä yhteistyöstä. Kokemuksiaan voi kertoa myös esim. jäsenen edustaman kunnan/seutu-alueen ja luottamushenkilön välisestä yhteistyöstä. Lautakunnan luottamushenkilöistä 8 vastasi kyselyyn. 5.7. Isännöitsijöille (taloyhtiöt) sekä kiinteistöyhdistyksille ja omakotiyhdistyksille osoitettu kysely (omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot) Isännöitsijöille ja omakoti- ja kiinteistöyhdistyksille osoitetun kyselyn (liitteenä 6) avulla pyrittiin selvittämään jätehuoltotiedon riittävää saatavuutta sekä toiveita tiedottamisen ja muun yhteistyön tiivistämiseksi. Omakoti- ja kiinteistöyhdistyksille (yhteensä 16 kpl) kysely meni kirjepostina nettisivuilla (http://www.omakotiliitto.fi/ ja http://www.kiinteistoliitto.fi/jaseneksi/jasenyhdistykset/) olleiden yhteystietojen mukaisesti. Samaa kyselylomaketta käytettiin myös jätehuollon asiakasrekisterin mukaisille isännöitsijöille. Suuren isännöitsijäaineiston takia kysely rajattiin niin, että kyselyä ei lähetty isännöitsijöille, jotka isännöivät vain yhtä taloyhtiötä. Niille isännöitsijöille, joilla löytyi käytössä oleva sähköpostiosoite, kysely meni sähköisesti, lopuille kirjepostina. Isännöitsijäkyselyjä lähti 88 kpl. Tähän kyselyaiheistoon saatiin yhteensä vain 21 vastausta. 6. Kyselytulokset 6.1. Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö ja roolien selkeys Kuntien yhteyshenkilöt kokevat jätelautakunnan ja Jätekukon kanssa olemassa olevat palaverikäytännöt tarpeelliseksi. Kukaan palavereihin osallistuvista ei kokenut niitä täysin turhiksi. 13
Olemassa olevien palaverikäytäntöjen tarpeellisuus 0 % 14 % 50 % 36 % Turha Melko turha Melko tarpeellinen Hyvin tarpeellinen Kaavio 1. Kuntien yhteyshenkilöiden mielipide jätelautakunnan ja Jätekukon kanssa pidettävien palaverien tarpeellisuudesta Tarpeellisimmaksi koettiin aluepalaverit, joihin osallistuneista 75 % piti aluepalavereita hyvin tarpeellisina. Aluepalavereissa päästään asioihin syvällisemmin kuin esim. neuvottelukunnassa. Neuvottelukunnan parasta antia on tiedon tasaus jätelautakunnan ja Jätekukon ajankohtaisista asioista. Kaikista turhimpana pidettiin muita palavereita esim. lietteisiin liittyviä aihekohtaisia palavereita. Aluepalavereita toivotaan pidettäväksi vähintään kerran vuodessa. Kuntien yhteyshenkilöiltä tuli ehdotus, että aluepalavereihin voisi osallistua niin jätelautakunnan alueelliset edustajat kuin myös ajoittain teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat. Aluepalavereissa tulisi antaa kuntakohtaisista viranomaispäätöksistä lyhyt yhteenveto. 16 14 Vastanneiden lukumäärä 12 10 8 6 4 2 neuvottelukunta työryhmät (Palpo, Valvo) kuntien aluepalaverit muut yhteistyöpalaverit 0 Turha Melko turha Melko tarpeellinen Hyvin tarpeellinen Kaavio 2. Eri palaverien tarpeellisuus kuntien yhteyshenkilöiden näkökulmasta Kuntien yhteyshenkilöiden kannanotoissa kerrotaan, että yhteistyö kuntien ja jätelautakunnan kesken on sujunut hyvin. Kunnat pitävät hyvänä sitä, että jätelautakunnan toimesta on saatu yhteiset selkeät toimintatavat ja -muodot kaikkiin osakaskuntiin. Yhteiset käytännöt ja pelisäännöt helpottavat ja selkiyttävät myös kuntien työtä. Tiedotus kuntaan toimii nopeasti. Jätelautakunnan 14
asiakaspalvelu on toimivaa. Lautakunnan kokouspöytäkirjat ovat hyvin näkyvillä ja kuntaa koskevat viranhaltijapäätökset tulevat kuntiin tiedoksi. Kuntalaiset eivät kuitenkaan tiedä kuka jätelautakunnan alueellinen jäsen on, jotta voisivat vaikuttaa hänen kauttaan. Lautakunnan jäsenen tulisi olla selvillä kuntalaisten tarpeista järjestämällä kotikunnassa esim. kuulemistilaisuuksia. Toisaalta jätelautakuntaa pidetään etäällä toimivana organisaationa, joka ei ota huomioon paikallisesti yksittäisten perheiden erilaisia toimintatapoja esim. päättäessään jäteastian tyhjennysvälistä. Kuntien yhteyshenkilöt kommentoivat, että kuntien luottamushenkilöille (tekninen ltk, ympäristöltk, hallitukset) jätehuollon eri toimijoiden roolien selventäminen olisi tarpeen. Tähän liittyen toivotaan kuntien luottamushenkilöiden koulutus jätehuollosta. Jätelautakunnan toivotaan toimivan koordinaattorina eri tempauksille Jätekukon alueella. Tällä taattaisiin tempauksen näkyvyys ja yhteneväinen toimintatapa koko alueella. Esimerkkeinä tähän on mainittu romunkeräys, vaarallisten jätteiden keräys haja-asutusalueelta ja pk-yrityksiltä. Tempauksia ei tarvitsisi joka vuosi vaan silloin tällöin. Jätelautakunnan toivotaan järjestävän yhdessä Jätekukon kanssa myös kuntakohtainen tapaaminen, jossa kerrotaan ajankohtainen jätehuollon tilanne kyseisen kunnan osalta (mm. mahdolliset muutokset keräyspisteverkostossa ja viranomaisasia). Toiminnan auditointikyselyä toivottiin kerran vuodessa tai parin vuoden välein kunnan toimijoille. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset kokevat omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen liittymisvelvollisuuden seurannan ja kehottamisen sekä kompostointivalvonnan osalta toimijoiden roolit selkeiksi. Sitä vastoin taloyhtiöiden jätteiden keräilyn (esim. hyötyjätekeräys) asianmukaisuuden seuranta ja asianmukaiseen jätteiden keräilyyn velvoittaminen ei ole roolitukseltaan selkeä. Kaikista epäselvimmäksi ympäristöviranomaiset kokivat eri toimijoiden roolit yleisötilaisuuksien jätehuollon järjestämisen valvonnassa. Ympäristöviranomaiset toivovat katseluoikeutta jätehuollon asiakasrekisteriin töidensä sujuvoittamiseksi. Teknisen toimen henkilöt kokevat eri toimijoiden työnjaon lähes selväksi. Eniten epäselvyyttä aiheuttaa työjako aluekeräyspisteiden sijoittamisessa ja saostus- ja umpikaivolietteiden taksan valmistelussa. Sitä vastoin puutarhajätteiden ja ylijäämämaiden vastaanoton järjestäminen on roolitukseltaan selkeämpi, tosin muutamien kuntien osalta on vielä kehittämisen varaa. Kaikilta osin tällä hetkellä kuntien rakennusvalvonnan kanssa tehtävää yhteistyötä (epäselvien rakennusrekisteritietojen tarkistus ja kiinteistöjen jäterekisteristä poistamiskäytäntö) ei pidetty toimivana, mutta parannusesityksiäkään ei esitetty. Kuntien yhteyshenkilöt kehuvat Jätekukon palveluja ja yhteistyötä. Erityisen monessa kommentissa annetaan positiivista palautetta tiedotuksesta (nettisivuja, tiedotuslehteä) sanoin ytimekäs, selkeä, monipuolista, miellyttävä ulkoasu". Toisaalta erilaisista kampanjoista tiedottaminen voisi olla näkyvämpää. Jätekukko on selkeä, kehittyvä toimija, johon asiakas osaa ottaa yhteyttä suoraan ja asiakaspalvelu toimii hyvin. Tämä vähentää kuntien työtä. Kommenttien mukaan kuljetukset pelaavat hyvin ja taksat ovat edulliset. Kiteytettynä: erittäin toimiva monipuolinen yhteistyö usealla eri osa-alueella asiantuntevan henkilöstön kanssa. Uusia hankkeita tai tiedotusmuotoja toivotaan kehitettävän ja kokeiltavan myös Kuopion lähiympäristön ulkopuolella. Erityisesti toivotaan myös yritysneuvonnan jalkauttamista maakuntaan varsinkin pk-yrityksille (mm. rakennusliikkeet). 15
6.2. Jätekukon kanssa tehtävä yhteistyö ja roolien selkeys Jätekukolta eri yhteistyöpalavereihin ja työryhmiin osallistuvat henkilöt pitävät palaverikäytäntöjä yleisimmin tarpeellisina. Jätelautakunnan ja Jätekukon välinen kuukausittainen yhteistyöpalaveri on yhden henkilön mielestä aivan turha. 5 Vastannaiden lukumäärä 4 3 2 1 yhteistyöpalaverit neuvottelukunta työryhmät (Palpo, Valvo) kuntien aluepalaverit 0 Turha Melko Turha Melko tarpellinen Hyvin tarpeellinen Kaavio 3. Eri palaverien tarpeellisuus palavereihin osallistuvien Jätekukon henkilökunnan näkökulmasta Jätekukon henkilöstö nosti esille jätelautakuntayhteistyön parhaina puolina kysymyksiin nopean, asiantuntevan vastaamisen. Jätelautakuntaan on hyvä ja avoin keskusteluyhteys. Jätekukon asiakaspalvelu toivoi kuitenkin Jätekukon ja jätelautakunnan yhteisiä kirjallisia pelisääntöjä. Yhteistyöpalavereihin toivotaan mukaan myös henkilö, jonka työtehtävät ovat pääsääntöisesti enemmän operatiivisella tasolla, jotta yhteistyöhön saisi lisää asiantuntemusta, kokemusta ja näkemystä. Koko Jätekukon asiakaspalvelun ja jätelautakunnan kesken toivotaan enemmän yhteisiä palavereja ja esim. kerran vuodessa koulutustilaisuus. Lisäksi voisi ottaa käytännön, jossa jätelautakunnan ja Jätekukon työntekijät tutustuvat toisen organisaation työhön käytännössä. Tällöin kumpaankin suuntaan tulisi näkemys kuinka työpäivä sujuu, kuinka asiakaspalvelua hoidetaan. Eri organisaatiot oppisivat toistensa toimintatavoissa. Jätelautakunnan ja Jätekukon välille toivotaan nopeaan viestintään skypeä. Asiakkaille pitäisi saada selvitettyä, mikä ero on jätelautakunnalla ja Jätekukolla ja kuntien ympäristöviranomaisilla, koska yhä edelleen tulee turhia yhteydenottoja Jätekukkoon. Jätelautakunnalle annettiin negatiivista palautetta asiakkaiden hakemusten käsittelyaikojen pituudesta. Jätekukon yhteistyö kuntiin päin on lautakunnan toiminnan aloittamisen jälkeen vähentynyt merkittävästi. Aluekeräyspisteiden sijoittamisen osalta Jätekukon ja kunnan välisessä yhteistyössä on selvennettävää. Jätekukon yhteistyö tuottajiin päin on tällä hetkellä satunnaista. Säännöllinen palaverikäytäntö tuottajayhteisöjen kanssa toivotaan. 16
6.3. Alueellinen yhteistyö Kuntien jätehuoltoviranomaisten kommenteissa on kerrottu, että muillakin alueilla pääasiassa yhteistyökumppaneina ovat oman toimielimen luottamushenkilöt, jäteyhtiö sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Lisäksi yhteistyötä tehdään kuntien teknisen toimen henkilöstön kanssa. Esim. yhden jätehuoltoviranomaisen alueella vesihuoltolaitokset lähettävät tiedot uusista viemäriin liittyneistä kiinteistöistä, rakennusvalvonta toimittaa tiedot uusista käyttöönotetuista rakennuksista, samoin merkittävistä kaavamuutoksista tulee tieto jätehuoltoviranomaiselle automaattisesti. Myös maaseutuviranomaisten (mm. kalkkistabiloinnin, aktiiviviljelijä-statuksen tarkistamisen osalta) ja terveydensuojeluviranomaisten kanssa on ollut yhteistyötä jonkin verran tai sitä aloitellaan (mm. lietteiden levittämisen osalta). Mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus, on jätehuoltoviranomainen tiiviissä yhteistyössä myös jätteenkuljettajien kanssa. Koska lähes kaikilla alueilla kuntien jätehuoltoviranomaiset ovat uusi organisaatio, jätehuoltoviranomaiset ovat järjestäneet kuntavierailuja, joissa on ollut osallistujina niin jäteyhtiön, ympäristö- kuin teknisen toimen viranhaltijat kuin luottamushenkilöistä puheenjohtajistoa. Tämä on ollut tarpeen uuden organisaation esittelyä ja ajankohtaisten asioiden käsittelyä varten. Tutustumis- ja tiedonvaihtomielessä jätehuoltoviranomaiset ovat vierailleet toisten jätehuoltoviranomaisen luona kauempaakin. Tutustumiskäynneillä on ollut jätehuoltoviranomaisen työntekijöiden lisäksi mahdollisesti myös luottamushenkilöitä esim. puheenjohtaja. Lähialueiden jätehuoltoviranomaisilla on virinnyt tarve pohtia yhdessä jätehuoltomääräyksiä ja jopa yhteistä jätestrategiaa. 6.4. Tuottajayhteisöjen yhteistyö Tuottajayhteisöt pitävät tehtäviä ja rooleja pääosin selvinä niin jäteyhtiöihin, kuntien viranomaisiin kuin Ely -keskuksen kanssa. Kuntien jätehuoltoviranomaiset (jätelautakunnat) koettiin rooliltaan epäselvimmäksi. Epäselvyyttä aiheuttaa eri viranomaisten erilaiset vaatimukset tuottajayhteisöjen toimissa. Kuntien jäteyhtiöihin pidetään yhteyttä lähinnä Jätelaitosyhdistyksen kautta, mutta myös paikallisesti tapaamisin mm. sopimusneuvotteluissa ja keräystoimintaan liittyvässä yhteydenpidossa. Kuntien eri viranomaisiin ei juurikaan pidetä enää yhteyttä. Tuottajavastuun valvontaan liittyen ollaan yhteydessä Pirkanmaan ely -keskukseen. Töiden päällekkäisyyttä ja yhteistyötä tehtävien hoidossa on mm. keräyspisteverkoston osalta, mutta yhteistyötä tulisi tuottajayhteisön mielestä tehdä enemmän jäteyhtiöiden kanssa liittyen keräyslogistiikkaan. Jätehuoltomääräykset ovat yhteistyösarkaa jätelautakuntaan päin. Kuntien kaavoitustoimen kanssa ehdotetaan yhteistyötä, jotta jo kaavassa olisi varaus keräyspisteiden sijoittamiseen. 6.5. Ely-keskusten yhteistyö Ely-keskusten edustajat ovat pitäneet hyvänä, että he ovat olleet kutsuttuina jätelautakunnan vuosittain järjestämään jätehuollon neuvottelukuntaan, koska neuvottelukunta on hyvä tiedonsaanti- ja keskustelufoorumi. Neuvottelukunnassa on hyvä käydä läpi ajankohtaisia asioita, valmisteltuja asioita ja tehtyjä päätöksiä, niiden linjauksia (mm. viranhaltijapäätökset) ja myös 17
tulevaa toimintaa. Neuvottelukunnassa voisi käydä läpi myös alueellisen jätesuunnitelman sisältöä, toimeenpanoa ja seurantatietoja. Myös jätelautakuntien koulutus- tai seminaaripäivissä voisi kertoa alueellisesta jätesuunnitelmasta. Ely-keskusten yhteistyön määrä jätelautakunnan, jäteyhtiön ja kuntien kanssa vaihtelee paljon. Kiitosta saa se, että tietoa on saatavissa kattavasti verkkosivuilla. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on sujunut hyvin. Jätelain yleisen valvonnan osalta on päällekkäisyyttä jonkin verran kunnan ympäristöviranomaisen kanssa. Työnjaosta on sovittu tapauskohtaisesti tai käyty yhteistarkastuksella. Laajoista kokonaisuuksista (mm. palvelutason päivitys, jätepoliittinen ohjelma) toivotaan tietoa ja ajatusten vaihtoa, asiaan vaikuttamismahdollisuutta jo valmisteluvaiheessa ennen varsinaista lausunnonantovaihetta. Lisäksi toivotaan oman alueen kuntia koskevaa ajankohtaista tietoa enemmän. 6.6. Luottamushenkilöyhteistyö Edellisellä kaudella lautakunnassa jäsenenä ollut henkilö totesi, että lautakunnan yhteystyö on ollut hyvää ja luottamuksellista, mutta tiedon kulku ja yhteistyö kunnista päin useaa kuntaa edustavaan luottamushenkilöön on ollut minimaalista. Lisää yhteistyötä toivotaan seutualueen kuntien ja kyseisen alueen jätelautakunnan luottamushenkilön välille. Luottamushenkilöt toivovat yhteydenottoa sähköpostitse nimenomaan ajankohtaisasioista asioista alueellisesti (esim. edustamiaan kuntia koskevista asioista) ja valtakunnallisesti (esim. jätelakimuutokset). Kokouksissa käsiteltävistä laajoista kokonaisuuksista (mm. palvelutason päivitys, jätepoliittinen ohjelma) toivotaan tietoa mahdollisimman ajoissa. Lautakunnan jäsenet voisivat omalta osaltaan lisätä kuntalaisten asiatietämystä. Jätelautakunnan jäsenet toivovat sähköpostitse tietoa myös Jätekukolta ajankohtaisista asioista. Lautakunnan jäsenet voisivat olla läsnä infoissa, messuilla ja ym. tapahtumissa ja tempauksissa sekä osallistua erilaisiin tutustumiskäynteihin jätteiden synty- ja käsittelypaikoissa. Koulutusta toivotaan jätelaista. Koulutusta on toivottu myös jätevesien käsittelytekniikoista ja vaatimuksista hajaasutusalueella, mutta asia ei kuulu jätelautakunnan tehtäviin. 6.7. Tiedonkulku asiakkaisiin päin Kuntien palvelupisteissä toimivat henkilöt tietävät Jätekukon ja sen tehtävät, mutta jätelautakunta uutena organisaationa on lähes tuntematon. Sama käy esille isännöitsijöille, omakotiyhdistyksille ja kiinteistöyhdistyksille osoitetussa kyselyssä. Kuntien palvelupisteiden henkilöt saavat mielestään parhaiten tietoa ajankohtaisista jätehuoltoasioista kuntalaisten tiedusteluihin vastaamista varten läheltä eli kuntien tekniseltä toimelta ja kuntien ympäristöviranomaiselta. Puolet vastanneista kertoi, ettei ole saanut ollenkaan tietoa jätelautakunnalta, vaikka kuntien palvelupisteisiin on lähetetty jätelautakunnan esitteitä jaettavaksi sekä kunnallisten jätehuollon toimijoiden tehtäväjakoa kuvaava ohje. Kuntien palvelupisteissä olevat henkilöt osaavat pääosin opastaa asiakkaat ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon. Mm. jätehuoltopalvelujen tilaamista, jätemaksuja ja jäteastian tyhjennysväliä koskevia kysymyksiä ei ohjata enää oman kunnan teknisen toimen tai ympäristötoimen viranhaltijoille. Epäselvimmät eri jätehuoltotoimijoiden roolit oli jätteiden omatoimisen käsittelyn osalta. Esim. jätteiden polttamista koskevissa asioissa opastettiin ottamaan yhteys Jätekukkoon tai kuntien tekniseen toimeen, vaikka asiat kuuluvat täysin kuntien ympäristöviranomaisille. 18
Isännöitsijät, omakotiyhdistykset ja kiinteistöyhdistykset ottavat yhteyttä pääasiassa Jätekukkoon epäselvien jätehuoltokysymysten kanssa. Epäselvimmät toimijoiden roolit myös isännöitsijöiden keskuudessa on jätteiden omatoimisen käsittelyn osalta, sillä roskaantumis- ja jätteiden polttoasiat ilmoitettaisiin ensisijaisesti Jätekukkoon eikä jätehuollon valvovalle viranomaiselle, kuntien ympäristöviranomaiselle. Jätehuoltoon liittyvä kysymys esitetään 8 % Jätekukkoon 21 % 3 % 68 % Savo-Pielisen jätelautakuntaan Kunnan ympäristöviranomaiseen Kunnan tekniseen toimeen Kaavio 4. Tahot, joille jätehuoltoon liittyvät kysymykset tällä hetkellä esitetään isännöitsijöille, omakotiyhdistyksille ja kiinteistöyhdistyksille osoitetun kyselyn mukaan Vaikka palvelupisteessä toimivat henkilöt osaavat etsiä tarvittavaa lisätietoja netistä, toivovat he palvelupisteisiin tietoa mm. jätehuoltomääräyksistä, toimijoiden rooleista sähköpostilla tai kirjeitse. Sitä vastoin jaettavaa materiaalia ei enää tarvita, sillä vastausten perusteella asiakkaille ei enää jaeta juuri lainkaan paperisia esitteitä palvelupisteissä. Isännöitsijät toivovat laajaa tiedotusta jätehuoltoasioissa. Tiedotusta toivotaan sähköpostein, uutiskirjeellä, esitteinä sekä erillisinä tiedotustilaisuuksina ja neuvontailtoina. Täsmätiedotusta tulevista muutoksista toivotaan mahdollisimman aikaisin jo suunnitteluvaiheessa. Toisaalta yksi isännöitsijä toivoi tiedotusta mahdollisimman vähän. Tiedonjaon osalta kommentti Mielestäni tiedostus on pelannut hyvin ja kysymyksiin on saatu vastaukset. Ei kaikkea voi tiedottaa, jotain voi kysyäkin. kuvaa hyvin tarvittavan tiedottamisen määrän arvioinnin vaikeutta. 7. Työpajatyöskentelyn antia Jätehuollon neuvottelukunnassa syksyllä 2013 oli työpajoja, joissa ideoitiin jätehuollon toimijoiden kehittämiskohteita ja tapoja sekä pohdittiin eri toimijoiden roolien selkeyttä ja kuntalaisten tiedonsaannin turvaamista. Työpajoissa oli neljä teemaa: 1. jätehuollon eri toimijoiden roolien ongelmakohdat ja roolien selkeyttäminen, 2. kuntalaisten tiedonsaannin turvaaminen, 3. yhteistyön kehittämiskohteet ja toimenpiteet jätelautakunnan kanssa sekä 4. yhteistyön kehittämiskohteet ja toimenpiteet Jätekukon kanssa. Jätehuollon eri toimijoiden roolien ongelmakohtien ja roolien selkeyttämisen osalta keskusteluun nousi kuntien monenlaiset roolit jätehuollossa. Kunnalla on edelleen tärkeä rooli 19
omistajaohjauksen kautta. Toisaalta kunnat, jätepoliittista ohjelmaa tehdessään ja päättäessään, esittävät yhteisen näkemyksen siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa kunnissa kehitetään. Lisäksi kunnan teknisellä toimella ml. maankäytön suunnittelu, ympäristöviranomaisilla ja rakennusvalvonnalla on rooli toimivan jätehuollon osalta. Kunnissa olevien erilaisten organisaatioiden takia tehtävät on eri tavoin järjestetty, joten nämä asiat ovat kuntien sisäisesti ratkaistavia asioita. Työpajassa todettiin tarvetta selkeyttää jätehuoltoviranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäväjakoa. Työpajassa todettiin, että kuntalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi tarvitaan monikanavaista viestintää. Eniten tiedottamistavoiksi nostettiin ajantasainen tieto www-sivuille, sosiaalinen media, laskutiedotteet, lehdet, radio, tv, yleisötilaisuudet, messut, tapahtumat ja jalkautuminen kuntiin. Tosin keskustelussa nousi esille, että tietoa etsitään yleensä vasta silloin, kun tiedolle on tarve. Työpajassa, jossa pohdittiin jätelautakunnan kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiskohteita ja toimenpiteitä, nousi esille hyvin konkreettisia asioita. Työpajassa esitettiin luottamushenkilöiden mukaanottoa aluepalavereihin, kuntaintran kehittämistä ja yhteistyön lisäämistä kuntien rakennusvalvonnan kanssa. Lisäksi kirjattiin ympäristönsuojeluviranomaisten tarve päästä katsomaan kiinteistöjen jätehuollon järjestämistietoja jätelautakunnan jätehuollon asiakasrekisteristä jätehuollon valvonnan työvälineenä. Jätekukon kanssa tehtävän yhteistyön kehittämiskohteiksi nostettiin puutarhajätteiden ja kantojen käsittelyn ja kuljetuksen selvittäminen kunnittain. Toimenpiteeksi nostettiin mahdollisten alueellisten hyötykäyttökohteiden kartoittaminen. Tämä palvelee myös pienrakentajien jätteiden hyötykäyttöä. Jätekukkoa toivottiin myös koordinoimaan ylijäämämaiden hyödyntämistä, maapankkien käyttöä yli kuntarajojen. Jätehuollon palveluverkoston toimivuus tulisi tarkastella ja jäteneuvontaa tulisi tarjota alueellisesti. 8. Esiin nousseet kehittämiskohteet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Kyselyissä nousi esiin monenlaisia kehittämiskohteita. Osa kehittämiskohteista on jo yhteistyöstrategian laadintavaiheessa toteutettu, mutta toisaalta osaa kehittämisideoista ei ole mahdollista jatkossakaan toteuttaa. Viranhaltijapäätökset tehdään jatkossakin noudattaen kaikille samoja sovittuja pelisääntöjä, vaikka lautakunnalta oli toivottu yksittäisten perheiden erilaisia toimintatapoja huomioon ottavia ratkaisuja esim. jäteastian tyhjennysvälistä päätettäessä. Yhtenäisillä pelisäännöillä turvataan asioiden tasapuolinen käsittely ja yhdenvertainen kohtelu. Pelkästään jätehuollon tiimoilta pidettäviä koulutustilaisuuksia esim. valtuutetuille ja muille kuntien luottamushenkilöille ei järjestetä, koska strategiatyön työryhmässä aihekohtaisiin koulutustilaisuuksiin osallistumisen arvioitiin olevan vähäistä. Sitä vastoin jätelautakunnan työntekijä pyrkii osallistumaan puheenvuorolla tai lyhyellä alustuksella luottamushenkilöille järjestettäviin yleisiin koulutustilaisuuksiin, jotta eri toimijoiden roolitus tulisi entistä paremmin luottamushenkilöiden ja heidän kauttaan myös kaikkien kuntalaisten tietoon. Esitettyä jätteidenkeräystempausten (romunkeräys, vaarallisten jätteiden keräys) koordinointia jätelautakunnan osalta ja järjestämistä Jätekukon taholta ei toteuteta, sillä ympäristön kannalta päästää parempaan lopputulokseen ympäri vuoden tarjottavalla riittävän hyvällä jäteasemien palvelutasolla. Jätelautakunta ottaa asian huomioon päättäessään jätehuollon palvelutasosta (mm. jäteasemien verkoston laajuudesta, aukioloajoista). 20