Lpr:n NUPS ja Oikeesti oikeella asialla -hanke vs. nuorisotoimenjohtaja Kimmo Hölkki
Lappeenrannan NUPS-prosessi nuorisotyön perussuunnitema marraskuusta 2016 toukokuuhun 2018 NUPSin työstämistä koko työyhteisön voimin. Vetäjänä toimi Viljami Kinnunen. prosessia kytkettiin Lpr:n ajankohtaisiin teemoihin: Syyskuussa 2017 taloudellinen liikkumavarakeskustelu (varauduttiin mahdollisiin säästöihin), tammikuussa 2018 Lappeenrannan nuorisopoliittinen suunnitelma syksyllä 2018 materiaalin kokoaminen ja puhtaaksikirjoittaminen tammikuussa 2019 Nuorisotyön perussuunnitelma NUPS ja strateginen toimintasuunnitelma 2018-2021 hyväksyttiin lasten- ja nuorten lautakunnassa https://www.lappeenranta.fi/fi/palvelut/nuorten-palvelut/nuorisotyon-kehittamis--jatutkimustoiminta 2
3
Nuorisotyön sisällön avaaminen Kirjata ylös yhteinen ja jaettu suunnitelma siitä, miten nuorisotyö itsensä hahmottaa. Toiminnan luonteen ja tavoitteiden kuvaaminen. Kasvatuksellisuuden pohdintaa, mitä missä, milloin ja millä tavalla? 4
Nuoriso-ohjaajan menetelmät ja työkalut 6
NUPSin taustalla suhdeteoria Nuorisotyön suhdeteorian mukaan nuorisotyö toimii nuoren tukena hänen suhteissaan eri suuntiin: 1. nuoren yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen 2. nuoren suhde toisiin nuoriin 3. nuorten suhde luotettaviin aikuisiin 4. nuorten suhde palvelujärjestelmään ja rakenteisiin 5. nuoren suhde alueeseen ja omaan lähiympäristöön 6. nuoren suhde päätöksentekoon ja yhteiskuntaan 7. nuoren suhde maailmaan, kulttuuriin ja luontoon 8. nuorten näkökulman tuominen päätöksentekoon ja nuorten olosuhteisiin vaikuttaminen. (Kiilakoski, Kinnunen & Djupsund 2015, 61). 7
Lpr:n NUPSin kuvaukset 1.1. Yhteisöllinen nuorisotyö (työmuoto) 1.1.1. Työmenetelmä: Nuorisotilatyö 1.1.2. Työmenetelmä: Koulunuorisotyö 1.2. Kohdennettu nuorisotyö (työmuoto) 1.2.1. Työmenetelmä: Ohjaamotoiminta 1.2.2. Työmenetelmä: Etsivä nuorisotyö 1.3. Yhteiskunnallinen nuorisotyö (työmuoto) 1.4. Kulttuurinen nuorisotyö (työmuoto) 1.4.1. Työmenetelmä: Unicef Lapsiystävällinen kunta toimintamalli 1.4.2. Työmenetelmä: Kulttuuripolku 1.4.3. Työmenetelmä: Matalan kynnyksen harrastustoiminta 1.4.4. Työmenetelmä: Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 1.4.5. Työmenetelmä: Taiteen perusopetuksen tukeminen 8
Työmuotojen kuvaukset kuvaus mistä työmuodossa on kyse kohderyhmä, toiminnan luonne ja kesto minkälaisia työmenetelmiä käytetään mitkä ovat tavoitteet mitä suhdeteorian suhteita pyritään tukemaan ja miten miten asiakkuus syntyy tuloksellisuuden arviointi 9
Työmenetelmien kuvaukset toiminnan luonne kohderyhmä kesto tavoitteet arviointi kehitystarpeet 10
Esimerkki: Yhteisöllinen nuorisotyö 1.1. Työmuoto: Yhteisöllinen nuorisotyö Yhteisöllinen nuorisotyö on nuorisotyötä, jossa keskeinen näkökulma on ihminen osana yhteisöä. Työn pääasiallisena kohteena ovat nuoret ryhmänä. Työssä hyödynnetään ryhmädynamiikkaa, yhteisöllisyyttä ja verkostotyöskentelyä. Työmenetelmiä ovat nuorten ilta, ryhmätoiminta, vertaistoiminta, koulunuorisotyö, leiritoiminnat ja harrastusryhmät. Toiminnan tavoitteena on tarjota nuorille vertaiskasvamisen ympäristö, jossa nuori voi opetella elämässä tarvittavia taitoja luontevasti turvallisessa ympäristössä. Yhteisöllinen nuorisotyö tukee nuoren itsenäistymistä ja kasvamista omaksi itsekseen vertaisryhmässä (vrt. nuoruuden kehitystehtävät). Ryhmässä toimimalla opitaan tärkeitä sosiaalisia taitoja. Yhteisöllinen nuorisotyö on pääsääntöisesti nuoren vapaa-ajalla tapahtuvaa toimintaa ja perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen. Yhteisöllisessä nuorisotyössä tarjotaan nuorille mahdollisuus vapaa-ajanviettoon ja vapaaseen hengailuun kavereiden kanssa ilman ulkopuolelta määriteltyä pakollista tekemistä. Samalla välitetään elämässä tärkeitä taitoja, kuten arkielämän taidot, käytöstavat, toisten ihmisten huomioiminen, jne. Työn lähtökohtia ovat osallisuuden vahvistaminen sekä yhdenvertaisuus. 11
Esimerkki: Yhteisöllinen nuorisotyö Suhteet, joita yhteisöllinen nuorisotyö pyrkii tukemaan: Yksilön kasvun tukeminen autetaan nuorta tunnistamaan, hyväksymään ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan tuetaan tunteiden ja oman toiminnan tunnistamisessa keskustellaan ja kuunnellaan, otetaan nuoren asiat vakavasti rohkaistaan nuorta esittämään omia mielipiteitään tunnetaan nuoruuteen ja nuorten elämään kuuluvat lainalaisuudet ja toimitaan sen mukaisesti tuetaan nuoren omaa persoonallisuutta välitetään arjenhallinnan tietoja ja taitoja ohjataan tarvittavan avun piiriin kannustetaan kriittiseen ajatteluun 12
Esimerkki: Yhteisöllinen nuorisotyö Suhteet, joita yhteisöllinen nuorisotyö pyrkii tukemaan: Nuoren suhde toisiin nuoriin opetellaan toisten ihmisten huomioonottamista erilaisuuden hyväksyminen kultainen sääntö, kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan vertaistuen hyödyntäminen Nuoren suhde luotettaviin ja turvallisiin aikuisiin ollaan läsnä ja otetaan nuorten asiat vakavasti kysytään, neuvotaan, ohjataan, tarjotaan apua toimitaan roolimallina ollaan luotettavia ja pidetään mikä luvataan asetetaan rajoja ja pidetään niistä kiinni kohdellaan kaikkia yhdenvertaisesti 13
Esimerkki: Yhteisöllinen nuorisotyö Yhteisöllisen nuorisotyön kohderyhmä, toiminnan luonne ja kesto Yhteisöllisessä nuorisotyössä moni toiminta on lähtökohtaisesti luonteeltaan avointa, eli varsinaisesti tarkkaa kohderyhmää ei ole valittu. Toiminnan kohderyhmä on alueella asuvat nuoret. Nuorisotalolla käy aivan tavallisia nuoria, ts. yhteisöllinen nuorisotyö ottaa nuoren vastaan vailla ennakko-odotuksia ja -luuloja. Nuorisotalolla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia myös heidän, joilla on vaikeuksia saada niitä koulusta. Kävijöiden joukossa on sellaisia nuoria, joilla ei ole muita harrastuksia. Toimintaan osallistuminen edellyttää, että nuori tulee talolle ja toimii yhdessä sovittujen sääntöjen mukaan. Toiminta ei rajoitu vain nuorisotalon sisäpuolelle vaan sitä toteutetaan myös sen lähiympäristössä. Nuoret kohdataan ryhmässä sekä yksilöinä. Ja niin edelleen.samaan tapaan on määritelty asiakkuuden kesto, tavoitteet, miten arvioidaan. 14
Nuorisopoliittinen ohjelma 2018-2021 2.1. Toimitilat 2.2. Toiminnan sisällön kehittäminen 2.2.1. Lasten ja nuorten osallisuus 2.2.2. Koulunuorisotyö 2.2.3. Digitaalinen nuorisotyö 2.2.4. Ohjaamotoiminta 2.2.5. Harrastetakuu 2.2.6. Nuorisotyön arvioinnin ja mittariston kehittäminen 2.2.7. Aamu- ja iltapäivätoiminta 2.2.8. Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku 2.2.9. Ehkäisevä päihdetyö 2.3. Henkilöstöresurssit 2.4. Muut resurssit, laitekanta, työvälineet 2.5. Avustustoiminta 15
Oikeesti Oikeella Asialla -hanke Suunniteltu kokonaiskesto 1.10.2018-30.9.2020 Rahoitus Aluehallintovirasto 80 000,00 Kuntien omarahoitusosuus 45 500,00 Tavoitteet Muodostaa yhteinen käsitys nuorisotyön palveluista Etelä-Karjalan kunnissa Määrittää mistä elementeistä muodostuu laadukas eteläkarjalainen, kunnallinen nuorisotyö Luoda mittaristo sen mittaamiselle 17
Hankekausi 2018-2019 Lähtötilanteen kartoitus: Työntekijöiden haastattelut Haastatteluja 19 kpl Haastateltavia 33 henkilöä Esimieshaastattelut Haastatteluja 10 kpl Kysely kunnissa Nuorille, huoltajille, päättäjille, yhteistyökumppaneille, kuntalaisille Vastaajia 918 kpl, josta nuoria 44,7% 18
Hankekausi 2018-2019 Koko maakunnan kattava työajanseuranta Materiaalina 37 kenttätyötä tekevän henkilön työajanseurannat 10 työpäivän ajalta Seminaari maakunnan nuorisotyöntekijöille ja heidän esimiehilleen Ryhmätyöpäivä, aiheina: Strategiset linjaukset Kuntarajat ylittävä yhteistyö Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen Leirit, tapahtumat, kv-toiminta 19
Hankekausi 2019-2020 Maakunnallinen NUPS Hankekoordinaattori työstää yhdessä kuntien kanssa maakunnallisella tasolla toimivan NUPSin. Lappeenranna NUPS pohjamateriaalina. Valmis syksyllä 2020 Yhteiset linjaukset ja käytännöt laadukkaan, ammatillisen nuorisotyön tekemiseen (laaditaan suositus ) mm. säännölliset kehityskeskustelut, viikkopalaverit, turvallisuuteen liittyvät käytännöt, työnkuvien määrittelyt ja päivittäminen Yhteisiä kokoontumisia, yhteinen viestintäkanava Yhteistä koulutusta, esim. miten edistää osallisuutta arjessa 20
Hankekausi 2019-2020, arviointimenetelmät: Määrälliset mittarit, kävijämäärät, toimintatunnit, jne. Logbookin avoimen toiminnan (toiminnassa mukana oleville) asiakaskyselyt, lokakuu 2019 Yhteinen asiakaskysely keväällä eri ryhmille: nuoret, nuorten huoltajat, kuntalaiset, päättäjät, yhteistyökumppanit Alueellisen nuorisotyön itsearviointi- ja auditointikriteerit käyttöön Kriteeristön päivittäminen yhdessä sopivaksi Koulutukset syksyllä, käyttöönotto keväällä Nuoret arvioimaan palveluja muutamien vuosien välein 21
Lappeenrannan NUPSin jatko päivitettävä muutaman vuoden kuluttua, mm. digitaalinen nuorisotyö enemmän näkyviin yhteisöllisen nuorisotyön vuotuisten toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten pohjana Oikeesti oikeella asialla hankkeen myötä pohja-asiakirjana Etelä- Karjalan maakunnalliselle NUPSille 23
Kiitos! Lisätietoja: kimmo.holkki@lappeenranta.fi