Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM
Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu Erikoislääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät
Miten erikoislääkärikoulutusta ohjataan: Lainsäädäntö Erl- ja erhl-koulutus on yliopistolakiin perustuvaa tutkintoon johtavaa koulutusta Yliopistolain (558/2009) 7 :n nojalla annetaan Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista (420/2012) Yliopiston esityksestä OKM:n asetus yliopistojen koulutusohjelmista sekä siitä, mitä koulutusohjelmia kussakin yliopistossa on
Miten erikoislääkärikoulutusta ohjataan: Rahoitus STM:n korvaa palvelujärjestelmälle koulutuksesta koituvia kustannuksia terveydenhuoltolain (1326/2010) 59-60 sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (374/2014) perusteella Koulutus-EVO-korvaus Asetus annetaan terveydenhuoltolain 66 :n nojalla vuosittain Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1198/2013) perusteella STM on antanut vuodeksi kerrallaan asetuksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin Asetuksen 2 :n mukaan työterveyslaitos voi maksaa yliopistoille korvausta
Miten erikoislääkärikoulutusta ohjataan: Rahoitus (2) Terveyskeskusjaksosta maksettavista EVO-korvauksista säädetään terveydenhuoltolain 60 :ssä Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen sisältyvästä yhdeksän kuukauden kestoisesta terveyskeskuskoulutuksesta johtuvista kustannuksista suoritetaan valtion varoista korvaus vain, jos terveyskeskuskoulutuksessa on varmistettu kansanterveystyön sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön osaaminen. Terveyskeskuskoulutusta suorittavalle on lisäksi nimettävä ohjaaja, jonka tulee olla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään ja jonka tulee varmistaa koulutuksen laatu ja kehittäminen. Terveyskeskuskoulutusta toteutetaan 8 :n 3 momentissa tarkoitetun laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti. (8.4.2011/313)
Yleislääketieteen erityiskoulutus (YEK) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöstä (564/1994) 5 Ei ole erikoislääkäritutkinto Käytännössä ns. runkokoulutus yleislääketieteessä, työterveyshuollossa, geriatriassa ja terveydenhuollossa Vastaa entistä terveydenhuollon lisäpätevöitymistä (PTL) Suomessa ja Belgiassa 2 vuotta, muualla Euroopassa 3 vuotta Antaa eurooppalaisen yleislääkärin pätevyyden YEK:iin kuuluva 9 kk TK-palvelu suoritettava virkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään
Yhteistyöelimet erikoislääkärikoulutuksessa Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnasta säädetään lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) 41 :ssä ja VNA erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista 3 :ssä. Alueellisista neuvottelukunnista säädetään VNA erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnoista 3 :ssä.
Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu Erikoislääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät
Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu (1) Esitys erl- ja erhl-koulutuksen kehittämisestä 2007 (Puolijoki & Tuulonen) Yleisosaamisen vahvistaminen Esim. sisätautien ja kirurgian koulutusrakenteen uudistaminen Dekaanien jatkopohdinta STM:n työryhmä erl- ja erhl-koulutuksen uudistamisesta 2011 Toistaiseksi tutkintoon johtava koulutus Päivystys- ja yleisosaamisen vahvistaminen erityisesti sisätaudeissa ja kirurgiassa Akuuttilääketieteen ja hammaslääketieteellisen diagnostiikan erikoisalojen perustaminen Keskustelua myös diagnostisten alojen yhteisestä runkokoulutuksesta ja nuorisopsykiatrian asemasta
Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu (2) OKM:n valmistelema uusi VN:n asetus erl- ja erhlkoulutuksen tutkinnoista (420/2012) Voimaan 1.1.2013 Yhdistetään erl- ja erhl-koulutukset samaan asetukseen Asetukseen vain sellaiset asiat, joista ollaan yksimielisiä Akuuttilääketiede ja hammaslääketieteellinen diagnostiikka Radiologian ja lastenneurologian koulutus 5 -> 6 vuotta OKM:n valmistelema KESU 2011-2016 Erl- ja erhl-koulutuksen ohjausvastuu siirretään STM:lle STM:n ja OKM:n ns. siirtotyöryhmä 2012-2013 Ohjausvastuun siirron vaatimat säädösmuutokset Kansallinen koordinaatiojaosto TANK:n alaisuuteen Ehdotukset EVO-rahoituksen kehittämisestä
Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta käyty keskustelu Erikoislääkärikoulutuksen järjestämisen ja ohjaamisen tulevaisuudennäkymät
Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen keinoja Erikoislääkärikoulutuksen ohjauksen keinoja on pohdittu erityisesti ns. siirtotyöryhmässä Ohjausrakenteen parempi joustavuus Kansallisen koordinaation vahvistaminen Koulutustarpeiden säännöllinen/jatkuva erikoisalakohtainen alueellinen arviointi Koulutukseen ottamisen ja koulutuksen järjestämisen kehittäminen Rahoituksen uudistaminen
Ohjausrakenteen parempi joustavuus Uudistetaan erikoislääkärikoulutusta koskeva lainsäädäntö Luovutaan tutkintorakenteisuudesta Erikoislääkärin tutkinto on suomalainen erikoisuus sekä eurooppalaisesta näkökulmasta että myös Suomessa ammatillisen jatkokoulutuksen näkökulmasta Yliopistotutkintoja säätelee OKM:n lainsäädäntö Ei tarkoita yliopistojen roolin pienenemistä Mahdollistetaan erikoislääkärikoulutuksen kehittämistarpeiden jatkuva arviointi Ohjataan erikoislääkärikoulutusta STM:n asetuksin aikaisemman VNA-pohjaisen ohjauksen sijaan
Kansallisen koordinaation vahvistaminen Parannetaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen ohjausta vastaamaan paremmin palvelujärjestelmän tarpeita Turvataan eri erikoisalojen tasapainoinen kehitys Huomioidaan kansainvälinen kehitys Vahvistetaan yliopistojen roolia koulutuksen laadun kehittäjänä Kohdennetaan koulutuksen rahoitus tarkoituksenmukaisesti
Valtakunnallisen koordinaatioelimen tehtävät (1) Valmistelee erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisen strategian, joka Sisältää arvion tarvittavista erikoisalakohtaisista koulutusmääristä sekä koulutuksen sisällöistä suhteessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tarpeisiin Avustaa yliopistoja ja sosiaali- ja terveysministeriötä erikoistumiskoulutusten arvioinneissa Tekee aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutukseen liittyvistä kysymyksistä
Valtakunnallisen koordinaatioelimen tehtävät (2) Kerää ja välittää tietoa erikoislääkärikoulutuksen kansainvälisestä kehityksestä Tekee esityksiä erikoislääkärikoulutukseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeista Kokoaa tiedot erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärimäärien kehittymisestä alueellisilta neuvottelukunnilta ja arvioi alueellisen erikoisalakohtaisen erikoislääkäritarpeen
Koulutustarpeiden säännöllinen/jatkuva erikoisalakohtainen alueellinen arviointi Erva-alueittain tehty alueelliset erikoislääkäritarveselvitykset KYS-erva 2009, muut 2012 (Turussa aikaisempi 2007) Lähtökohtana palvelujärjestelmästä lähtenyt aluekohtainen tarve selvittää erikoislääkärien riittävyyttä eri aloilla Lääkäriliitto vetänyt tulokset yhteen dekaanien aloitteesta Erikoislääkäritilanteen tulevaisuudennäkymissä nähtävissä sekä alakohtaisia että alueellisia eroja Nähtävissä tarve ohjata lääkärien hakeutumista eri erikoisaloille nykyistä paremmin Jatkossa valtakunnallisen koordinaatioelimen vastuulla
Taulukko1. Erikoislääkärien työvoimatarpeen kehitysnäkymät vuoteen 2025 eräillä erikoisaloilla Erikoisala Vuonna 2013 Työikäisiä erikoislääkäreitä Yli 54- vuotiaiden %-osuus Erva-alueet, joilla selvitys ennakoi työvoimavajausta Palvelutarve kasvaa %-yksikköä* Psykiatria 928 38 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 18 Anestesiologia ja tehohoito 760 24 TAYS KYS OYS 26 Naistentaudit ja synnytykset 632 36 HYKS TAYS KYS 21 Radiologia 607 29 TYKS TAYS 42 Lastentaudit 553 29 HYKS KYS 20 Silmätaudit 451 31 HYKS 22 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 333 31 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 32 Neurologia 315 30 HYKS TAYS KYS 39 Kardiologia 219 22 KYS 42 Geriatria 213 28 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 126 Lastenpsykiatria 212 37 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 33 Keuhkosairaudet ja allergologia 206 31 TYKS TAYS KYS 27 Ihotaudit ja allergologia 193 37 TYKS KYS 17 Fysiatria 173 55 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 91 Nuorisopsykiatria 159 43 HYKS KYS 37 Patologia 158 39 TYKS TAYS KYS 20 Syöpätaudit 150 19 HYKS TYKS TAYS KYS OYS 75 *keskiarvo erva-aluekohtaisista arvioista
Koulutukseen ottaminen ja koulutuksen järjestäminen Jatkossa koulutuspaikkojen ala- ja aluekohtainen sääntely tarveselvitysten pohjalta Koulutukseen tulee hakea, ei ilmoittautua Koulutusjatkumon hallinta selkeästi yliopistoille ja yliopiston vastuulle Yliopisto valitsee erikoistuvat Yliopisto tekee koulutussuunnitelman ja sopii koulutussuunnitelman mukaisesti erikoistumispaikat alueellisten neuvottelukuntien ja palvelujärjestelmän kanssa Yliopisto vastaa koulutuksen laadusta
Rahoituksen uudistaminen Ohjausvastuun siirron yhteydessä arvioitiin myös EVOrahoituksen uudistamistarpeita Selvityshenkilöt Oukka (OYS) ja Haglund (HY) Ehdotukset: Tarvelähtöisyyteen ja laatuun perustuva rahoitus, jota käytetään myös ohjauskeinona Vain kuukausikorvaukset, raha seuraa erikoistuvaa Korvaus vain ensimmäistä erikoistumista suorittavalle EVO-korvauksen maksaminen myös yliopistoille Samalla arvioitiin myös muun sosiaali- ja terveysalan erikoistumiskoulutuksen EVO-rahoitusta
Jatkosuunnitelma Nk. siirtotyöryhmän työ päättyi vuoden 2013 lopussa Työryhmän raportin pohjalta STM on valmistellut hallituksen esityksen ohjausvastuun siirrosta -> VN:oon 23.10., voimaan 1.1.2015 (?) YEK samaan asetukseen erl- ja erhl-koulutuksen kanssa Ei siirtymäaikoja siirron yhteydessä Vanhat koulutuksen rakenteeseen liittyvät siirtymäajat pidetään kuitenkin voimassa Koordinaatiojaoston perustaminen Valtakunnallisen strategian laatiminen Koulutustarpeiden selvittäminen ja valintamenettelyn kehittäminen Rahoituksen uudistaminen
Mikä muuttuu? Käytännössä alkuun aika vähän Nyt valmistellaan vain hallinnollista siirtoa ministeriöiden välillä; siirretään erl-koulutusta koskeva lainsäädäntö STM:n lainsäädäntöön Ammattihenkilölaki, ammattihenkilöasetus STM:n asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta Samalla kuitenkin mahdollistetaan säännöllinen sisällöllinen keskustelu jatkossa Erikoistuvan ja kouluttajan arjessa muutoksen ei pitäisi tässä vaiheessa näkyä
Mikä muuttuu? Jatkossa: Erikoistuvalle laadukkaampi erikoislääkärikoulutus Palvelujärjestelmälle riittävästi osaavia erikoislääkäreitä Erikoisalakohtainen epätasapainoinen kehitys korjaantuu Tarkoituksenmukaisempi rahoituksen kohdentaminen Yliopistoille paremmat resurssit STM:lle mahdollisuus ohjata erikoislääkärikoulutusta palvelujärjestelmän tarpeista lähtien
Yhteystietoja Ylilääkäri Teppo Heikkilä, Asiakkaat ja henkilöstö ryhmä, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, STM teppo.heikkila@stm.fi Ylitarkastaja Johanna Moisio, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, OKM johanna.moisio@minedu.fi