Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS

Transkriptio

1 Klinikan arviointi rekrytointikeinona? Eeva-Maija Nieminen, LT vs. kliininen opettaja, HY keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS SKLY

2 Sidonnaisuudet: Luennoitsija/asiantuntija: Amgen AstraZeneca Boehringer-Ingelheim GlaxoSmithKline Leiras Lilly MSD Pfizer Roche Teva/Ratiopharm Kongressimatkoja AstraZeneca BI Eli Lilly MSD Roche Omistukset ei omista lääketeollisuuden osakkeita

3 Keuhkolääkäripula on ajankohtainen ja vaikea ongelma Erikoislääkäreiden keski-ikä nousee joka 3. erikoislääkäri on yli 55 v. työikäisiä keuhkolääkäreitä on 238 keski-ikä 50 v yli 55-v 30 % väitelleet 36 % Keuhkolääkäriksi erikoistuvia oli monta vuotta huonosti valmistuvien määrä ei tule riittämään korvaamaan eläköityviä Keuhkolääkäreiden arvioitu muutos vuoteen 2025 on 2 % (3 kpl) sisäautilääkäreitä on arviolta 799, muutos 49 % (+261 kpl) Lääkärikunta naisistuu periferiaan on vaikeampi lähteä 62 % keuhkolääkäreistä naisia Valmistumispaikka (ERVA-alue) määrää pitkälti, minne jäädään töihin Sairaaloiden keuhkoerikoislääkärivaje on 12.8% kaikki alat 7.5 %, esim. anestesiologia 4.0% ja kardiologia 3.2%

4

5

6

7

8

9 238 työikäisellä erikoislääkärinoikeudet ERVA-alueittain: HYKS 83 TYKS 32 TAYS 51 KYS 40 OYS 32 Lääkärit Suomessa - Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2011 (pdf)»

10 SKLY:n arviointityöryhmä Tiina Aine TaYs/TaY Eeva-Maija Nieminen HUS/HY Essi Varkki OYS/OY Heli Ylä-Outinen TYKS/SKLY prof. Vuokko Kinnula, erikoistuva lääkäri Kokoontumisia 3kevään 2011 aikana sekä 2 syksyllä 2011 Pohdittu erikoistumiskoulutuksen ja rekrytoinnin ongelmia Aikaansaannoksia: Keuhkosairauksiin erikoistuvan lääkärin lokikirja Ehdotukset SKLY:n koulutuksiin Kannanotto arviointiin valmius osallistua arviointiin arvioinnin suunnittelutyö

11 Ovatko erikoistuvat lääkärit tyytyväisiä saamaansa koulutukseen?

12 Aine T, Heikkilä T, Hyppölä H, ym SLL 2011;66(20):

13 Aine T, Heikkilä T, Hyppölä H, ym SLL 2011;66(20):

14 KEUHKOSAIRAUDET JA ALLERGOLOGIA ERIKOISTUMINEN HUS-ALUEELLA Erikoistumiskoulutuksen sisältö: Terveyskeskuspalvelu (9kk) Runkokoulutus (2 v 3 kk) - 1 v 9 kk sisätautien alalla - 6 kk millä tahansa erikoisalalla tai tutkijana Eriytyvä koulutus (3 v) - 2 v- 2 v 3 kk keuhkosairauksien alalla (vähintään 2 vuotta yliopistosairaalassa) kk palvelua valvotun hoidon/tehohoidon yksikössä - 3 kk yksikössä, jossa tehdään allergiatestauksia ja hoidetaan allergiapotilaita - 3 kk (muusta kuin yliopistosairaalan palvelusta) voidaan suorittaa seuraavilla erikoisaloilla: anestesiologia ja tehohoito, ihotaudit ja allergologia, infektiosairaudet, radiologia, syöpätaudit, työterveyshuolto Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus - eriytyvä koulutus 70 tuntia - runkokoulutus 30 tuntia Lähijohtajakoulutus (30 op) Erikoistumisvirat HYKS:ssa: - 7 virkaa Meilahdessa - 4 virkaa HUS-sairaaloissa Keuhkolääkärin työkenttää HUS:ssa: Tavalliset keuhkosairaudet: - astma, allergiat, ammattiastma - COPD, - uniapnea ja muut unenaikaiset hengi tyshäiriöt Keuhkoinfektiot: - pneumonia, empyeema, abskessit tuberkuloosi - immunosupprimoidun potilaan keuh koinfektiot Keuhkoparenkyymin taudit: -interstitiellit pneumoniat - sarkoidoosi - pneumokonioosit Pleuran sairaudet Thorax-alueen onkologia: - keuhkosyöpä - mesoteliooma Akutologia ja non-invasiivinen ventilaatiohoito - päivystystoiminta ja päivystysalueen ja tehojen konsultaatiot Lisäksi mm - keuhkoverenpainetauti (PH) - vaskuliitit, lääkeaineiden aiheuttamat keuhkoreaktiot - keuhkonsiirrot akari/el/koulutusohjelmat.htm Koulutuksen muita tavoitteita: - keuhkojen alan radiologiaan perehtyminen (röntgenmeetingit) - päivystysalueen keuhko-ongelmien erotusdiagnostiikka ja hoito - keuhkofunktioden tuntemus - bronkoskopia-osaaminen - pleurapunktion ja -dreenerauksen osaaminen - teoreettinen koulutus: HYKS:n oma meetingtoiminta, kotimaiset ja ulkomaiset kokoukset, SKLY koulutukset

15 Keuhkosairauksiin erikoistuvien kysely tammikuussa 2011 Vastaajia 21 Erikoistuvien keuhkopäiville osallistujaa 14 ilmoittautunut erikoistumaan, 4 ei alalle aikovaa 2 valmista erikoislääkäriä, 7 varsinaisessa erikoistumisvirassa olevaa lokikirjaa käytti 3/18 vastaajista

16 Tärkeimmät vaikuttavat tekijät erikoistumispaikkaa ajatellen 1. Työpaikan sijainti 2. Mahdollisuus aktiivivapaaseen tai virkavapaaseen (mm tenttiä varten) 3. Palkka/ei etupäivystysvelvollisuutta 4. Mahdollisuus päivystämiseen, mahdollisuus työajan joustoihin

17 Tärkeimmät vaikuttavat tekijät työpaikan valinnassa erikoislääkärinä 1. Työpaikan sijainti (keskussairaala halutuin) 2. Mahdollisuus joustaviin työaikoihin 3. Mahdollisuus aktiivivapaisiin tai virkavapaisiin 4. Ei etupäivystysvelvollisuutta 5. Palkka 6. Mahdollisuus päivystämiseen, mahdollisuus työajan joustoihin

18 Kysymyksiä ohjauksesta Kyllä Ei En tiedä/joskus Nimetty ohjaaja Vuosittain palautekeskustelu Henkilökoht. opintosuunnitelma Saatko palautetta Perehdytys 20 1 (riittävää 3, auttoi selviytymään 14) Lukuvapaan saaminen 4 5

19 Opetus tai ohjaus toimenpiteisiin/tutkimuksiin/hoitoihin Tp/tutkimus/hoito Kyllä Ei Bronkoskopia 15 5 Pleurapunktio 12 7 Pleuradreenin laitto 2 15 Pleuran UÄ 8 11 NIV akuuttihoidossa 12 6 NIV kr. ventil.vajauksessa 11 7 Uniapnea ja CPAP 14 5 Allergologia 3 14

20 Miten saadaan alalle lisää nuoria kollegoja? Klinikoiden kuva/imago kandeille ja erikoistuville paremmaksi viidakkorumpu soi! Koulutuksen parantaminen ja yhtenäistäminen Suomessa systemaattinen koulutuksen arviointi antaa suunnan! Koulutussuunnitelman tekeminen vastuuhenkilön kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

21 Jatkoa edelliseen Tutorointi Kouluttajien kouluttaminen pedagogiikkaa klinikoihin Lokikirjan systemaattinen käyttö koulutuksen apuna Sairaalalääkärien kinkerit Palkallinen lukuvapaa (KVTES harkinnanvarainen palkallinen virkavapaa) Joustava työaika

22 Erikoislääkärikoulutuksen arviointi - tavoitteet 1. Kuvata yksiköiden koulutusohjelmat ja järjestelmät, niiden heikkoudet ja mahdollisuudet sekä yksiköiden väliset erot. 2. Tuottaa vertailutietoa koulutuksen laadun parantamiseksi yliopistojen ja kouluttavien yksiköiden käyttöön. 3. Tuottaa vertailutietoa yliopistoista ja kouluttavista yksiköistä erikoistuvien ja alalle pyrkivien lääkärien käyttöön. 4. Suosittaa valtakunnallisia toimia koulutuksen kehittämiseksi.

23 Arvioinnin tarkoitus on auttaa ei arvostella Saadaan tukea virkojen riittävyydelle koulutuspaikkojen resurssien tarpeelle Arviointi auttaa myös rekrytoinnissa koulutusjärjestelmää parannetaan arvioinnin avulla arviointi kertoo itsekritiikistä ja halusta parantaa koulutusta EU-säädökset edellyttävät erikoislääkäreitä kouluttavien yksiköiden auditointia Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärikoulutuksen auditointi sai yleisarvosanan koulutuspaikkojen antaman koulutuksen yleisarvosana nousi myös

24 Arvioinnin kulku: 1. Arviointiryhmän kokoaminen 2. Kyselylomakkeet 3. Arviointikäynnit 4. Loppuraportti ja arvioiden esittäminen 5. Parannusehdotusten toteutumisen seuranta 6. Uusi arviointi

25 Kuka? Kustannukset? Erikoisalan yhdistys tai professorit käynnistävät työn Yliopistojen ja koulutuksen vastuuhenkilöiden, kouluttajien ja erikoistuvien lääkäreiden edustus Kulujen kattamiseen koulutusyksiköiden EVOrahoitus

26

27 Auditointi neurologian erikoislääkärikoulutuksessa Neurologit tekivät sen taas Auditointien tuloksena entistä parempaa erikoislääkärikoulutusta (SLL 2009;64(5): ) Tavoitteina: 1. Kuvata erikoislääkärikoulutusta antavien yksiköiden koulutusjärjestelmä, näiden heikkoudet ja vahvuudet, yksiköiden väliset erot 2. Tuottaa vertailutietoa yksiköiden omaa laadunparannustyötä varten 3. Suosittaa valtakunnallisia kehitystoimenpiteitä erikoislääkärikoulutuksen laadun parantamiseksi.

28 Neurologian erikoislääkärikoulutuksen auditoinnissa tunnistettuja keskeisiä ongelmia ja hyväksi havaittuja toimintatapoja Keskeisiä ongelmia Puutteellinen perehdytys Lyhyet ja sattumanvaraiset sijoitukset toimipisteisiin Koulutuksen sisällön suunnitelman puuttuminen Ulkopuolisen koulutuksen epätasainen jakautuminen Ulkopuolisten koulutusten määrä riippuu lääkeyritysten kutsuista Tutor-järjestelmän puutteet Lokikirjan ongelmat Palautteen puute Hyväksi havaittuja toimintatapoja Kliinisestä työstä vapaa viikon perehdytys (OYS) Systemaattinen toimenpideopetus (PHKS) Sairauskohtaiset tutkimus- ja hoitoohjeet (KYS) Ulkopuoliset koulutuskutsut kaikille lääkäreille (HYKS) Julkinen lista suoritetuista koulutuksista (PHKS) Hallinnollinen sairaalalääkäri (HYKS) Palkallinen lukuloma (KYS ja PHKS) SLL 2009;64(5):

29 Päätelmät neurologien auditoinnista: Systemaattinen tapa kehittää erikoislääkärikoulutusta perehdytystä on lisätty toimintamalleja on kehitetty erikoislääkärikoulutuksen rakennetta on uudistettu Hyödyt syntyvät parhaiden toimintatapojen tunnistamisesta ja niistä tiedottamisesta. Suuri osa suosituksista on sovellettavissa muihin erikoisaloihin

30 Keuhkosairauksien erikoistumiskoulutusta on arvioitu V Auditoijina Eero Tala ja Tuomo Kava Auditointiraportti on julkaistu Erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointityöryhmäraportti korva-, nenä- ja kurkkutautien, keuhkosairauksien ja neurologian pilottiprojekteista. Suomen Lääkäriliitto 1997 Toteutuivatko parannusvaatimukset??

31 Vuoden1997 auditoinnin ehdotukset: Välittömästi toteutettavat parannukset 1. Henkilökohtaisen koulutusohjelman laatiminen erikoistumisen alkaessa 2. Tutor-järjestelmän aloittaminen ja lokikirjan käyttöönotto 3. Keuhkosairauksien tehohoidon liittäminen koulutusohjelmaan 4. Sisätautikoulutuksen parempi integrointi 5. Teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen laadun arviointi 6. Klinikan sisäisen koulutuksen omaehtoinen kriittinen arvio 7. Hallintokoulutuksen järjestäminen sairaalan toimesta

32 Pitkän aikavälin parannukset 1. Erikoislääkärikoulutuksen virkojen valtakunnallinen tasapainotus 2. Koulutuksessa olevien työsidonnaisuuden vähentäminen 3. Voimavarojen lisääminen ulkopuoliseen ja kansainväliseen koulutukseen

33 Työtovereiden mielestä Keuhkolääkäri pidetyin!!