TTS:n julkaisuja 447 Reetta Palva TTS Työtehoseura KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT
KONETYÖN KUSTANNUKSET JA TILASTOLLISET URAKOINTIHINNAT Keväällä toteutettuun taksakyselyyn vastasi noin 460 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Monissa maatalouden urakointitöissä hinnat olivat nousseet 2 5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018. Julkaisija: Työtehoseura ry Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki www.tts.fi 09 2904 1200 TTS:n julkaisuja 447 ISBN: 978-951-788-463-1 ISSN: 1799-2443 (painettu) ISSN: 2489-8341 (verkkojulkaisu) Nurmijärvi 2019 2
Kysely TTS Työtehoseura on kerännyt maatalousyrittäjien tekemän koneurakoinnin toteutuneita veloitushintoja vuodesta 1995. Tiedot on kerätty joka toinen vuosi yrittäjille lähetettävällä kyselyllä. Hinnoista julkaistaan keskimääräinen hinta sekä hintojen vaihtelu keskihajonnan mukaan laskettuna. Noin 1 100 urakoitsijalle lähetettiin keväällä 2019 postitse kutsulinkki kyselyyn. Kaikille avoin linkki on TTS:n nettisivuilla, ja kyselyyn voivat vastata myös ne, jotka eivät olleet saaneet kutsua postitse. Kyselyyn vastasi noin 460 koneurakointia tehnyttä yrittäjää. Monissa maatalouden urakointitöissä hinnat olivat nousseet 2 5 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2018. Hintakehitys vaihtelee paljon töittäin. Yleisimmät kyselyyn ilmoitetut peltopuolen urakointityöt olivat leikkuupuinti, kasvinsuojeluruiskutus ja kylvötyöt. Leikkuupuinnista veloitettiin keskimäärin 102,5 e/ha, mikä oli 0,4 e/ha vähemmän kuin 2016. Kasvinsuojeluruiskutuksen keskitaksa 18,5 e/ha (+1,9 %). Kylvötöistä suorakylvön urakointitaksa oli 69,7 e/ ha (+ n. 3 %) ja muun kylvölannoituksen 62 e/ha (+5 %). Maatalousyrittäjien tekemistä urakointitöistä eniten hintatietoja saatiin entiseen tapaan lumitöistä. Lumityön keskimääräinen tuntiveloitus oli 57,2 e/h, jossa nousua oli kuusi prosenttia edellisestä kahden vuoden takaisesta kyselystä. Kaksi viidestä laskutti 60 euroa tai enemmän. Monissa traktoritöissä tuntitaksa alkaa olla yleisesti vähintään 60 euroa tunnilta, kuten tien lanauksessa (60,9 e/h), tienvarsien niitossa (61 e/h) ja maan ajossa (60,3 e/h). Hintojen tarkistamiselle on ollut tarvetta, sillä kustannukset ovat parin vuoden aikana nousseet. Tilastokeskuksen julkaiseman maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksin mukaan traktoreiden ja työkoneiden hinnat ovat nousseet vuosien 2016 2018 aikana noin 4 5 prosenttia. Polttoaineen hinta kääntyi nousuun: kevyen polttoöljyn hinta oli kesällä 2018 noin 82 senttiä/litra (alv 0), kun kesällä 2016 hinta oli 62 senttiä/litra (alv 0). Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vain sähköisenä, mikä todennäköisesti vähensi vastaajien määrää. Kaksi vuotta sitten vastaajia oli noin 620. Kyselyyn vastaajat vaihtuvat jonkin verran vuosittain, mikä osaltaan vaikuttaa tuloksiin, koska hinnoissa on suurta vaihtelua urakoitsijoiden välillä. Joissain töissä on melko vähän ilmoitettuja hintoja, jolloin vastaajien vaihtuminen voi vaikuttaa paljonkin. Tilastoidut hinnat Keskimääräisten urakointihintojen ohella oheisessa taulukossa 1 on esitetty hintojen vaihtelu laskettuna keskihajonnan avulla. Keskihajonta on ilmoitettujen hintojen keskimääräimen poikkeama keskiarvosta. Sen kautta laskettuna saadaan vaihtelu, jonka sisällä suurin osa hinnoista on. Hintojen vaihtelu on huomattavan suurta. Yrittäjien välistä hintavaihtelua aiheuttaa osaltaan olosuhteiden vaikutus työsaavutukseen, mikä on maatalouden töissä merkittävä. Kivisten pienten lohkojen kyntö vie kaksin tai kolmin verroin enemmän aikaa kuin otollisempien lohkojen. Hintavaihtelua aiheuttavat myös erilaiset tavoitteet ja lähtökohdat urakoinnissa. Edullisimmissa hinnoissa ei ole todennäköisesti huomioitu kaikkia kulueriä, jotka koneista ja työstä aiheutuvat. Yrittäjä saattaa kattaa osan kustannuksia maatalouden tuloilla. Tilasto ei ole ohjeellinen hinnasto, ja hinnan tinkiminen siihen vedoten ei ole perusteltua. Tilaston hinnat ovat suuntaa-antavia. Hintoja tarkasteltaessa pitää myös huomioida, että taulukon yksikköhinta ei ole välttämättä koko laskutettu hinta. Urakoitsijalla voi olla aloitusmaksu ja esimerkiksi siirtymisistä voidaan veloittaa erikseen. Noin 30 prosentissa töistä siirtymisistä veloitettiin erikseen. oli keskimäärin 55 euroa/h. Useimmiten käytettiin samaa hintaa kuin varsinaisesta työstä. Kilometrihinnoittelua käytettiin harvoin (7 vastaajaa). Taksa vaihteli 1 2 e/km. Kaivinkonetöissä, joissa siirtoon tarvitaan usein lavettikuljetus, siirroista veloitti kaksi kolmesta. Yleisimmin käytössä oli tuntihinta, joka oli keskimäärin 59 euroa. Hintataulukon tulkinta Taulukossa 1 on esitetty urakoitsijoiden ilmoittamat taksat niistä urakointitöistä, joista hintatietoja oli käytettävissä vähintään kolmelta urakoitsijalta, edellyttäen lisäksi, että työt olivat samansisältöiset ilmoitetun veloituksen osalta. Vaihtelu laskettu periaatteella keskiarvo +/- keskihajonta. Vaihtelu ei siis ilmoita tilastoitua minimi- eikä maksimihintaa, jota työstä on laskutettu. Laskentatapa vähentää yksittäisten, keskiarvosta poikkeavien, arvojen vaikutusta vaihtelulukuihin. Keskiarvo on hintoina ilmoitettujen lukujen tilastollinen keskiarvo. Vertailuhintoina ovat vuosien 2014 ja 2016 kyselyjen keskiarvohinnat. Yksikkö on työkohtainen tuntia, hehtaaria, kuutiota, kappaletta tai tonnia kohti ilmoitettu hinta. Osassa töistä on tilastoitu useampia yksikköhintoja ja koneita on ryhmitelty työleveyden perusteella. 3
Taulukko 1. Maatalouskoneurakointihintoja vuonna 2018 (alv. 0%). Lähde TTS:n urakointihintakysely. Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2018 2016 2014 Vast. 2018, kpl Muokkaus, kivenkeruu, uudisraivaus Kyntö, sarka-aura 3-4 siip ja kaksoisaura 3 siip. /h 49-55 52,0 49,9 51,2 3 Kyntö, sarka-aura 5-8 siip ja kaksoisaura 4-5 siip. /h 45-83 64,1 58,7 67,6 11 Kyntö, sarka-aura /ha 50-123 82,3 65,2 61,0 4 Kyntö, kaksoisaura /ha 57-77 66,4 72,8 62,7 6 Kultivointi /h 60-134 90,0 61,9 63,9 3 Kultivointi /ha 39-70 54,3 44,1 44,8 6 Lautasmuokkaus/-äestys /h 41-92 66,8 70,8 75,6 4 Lautasmuokkaus/-äestys, 3-3,5 m /h - 64,0 68,3 2 Lautasmuokkaus/-äestys, 4 m ja yli /h - 74,2 77,6 2 Lautasmuokkaus/-äestys /ha 30-41 35,3 35,1 34,1 8 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, 5 m ja alle /h 51,7 65,0 0 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes, yli 5 m /h 53-73 63,0 69,4 84,9 7 Kylvömuokkaus, joustopiikkiäes /ha 19-51 34,8 36,5 31,8 9 Jankkurointi /h - 77,0 76,7 2 Pellon uudisraivaus-/kunnostusjyrsintä /h 118-156 136,7 123,6 120,3 3 Kivien keräys /h 71-111 90,9 82,9 82,8 21 Kivien keräys 4 m ja alle /h 58-92 75,1 69,0 61,9 7 Kivien keräys yli 4 m /h 82-115 98,8 87,3 92,3 14 Pintalannoitus, lannan käsittely, kalkin levitys Lannoitteen pintalevitys /h - 63,3 53,0 2 Lannoitteen pintalevitys (kaikki) /ha 14-20 16,9 16,1 16,4 25 Lannoitteen pintalevitys, (ei typpisensoria) /ha 14-19 16,3 16,2 17,5 22 Lannoitteen pintalevitys, typpisensori /ha 20-23 21,0 16,0 16,2 3 Lietteen levitys (kaikki) /h 76-112 93,7 89,0 90,5 15 Lietteen levitys (kaikki) /m 3 2,4-3,2 2,80 2,63 2,67 21 Lietelannan pintalevitys (haja- ja letkulevitys) /h 66-79 72,5 70,5 77,9 4 Lietelannan pintalevitys /m 3 2,44 2,40 2 Lietelannan levitys, sijoitus /h 87-115 101,4 105,6 102,5 11 Lietelannan levitys, sijoitus /m 3 2,5-3,2 2,83 2,73 2,75 19 Lietelannan levitys, vetoletkujärjestelmä /m 3-2,5 0 Lannan siirtoajo (yli 20 m 3 ) /h 75-118 96,7 97,5 94,5 6 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /h 65-74 69,5 4 Lannan siirtoajo levityksen yhteydessä /m 3 /km 0,25-0,59 0,41 0,4 0,40 6 Kuivalannan levitys (kaikki) /h 67-93 79,8 77,7 79,1 14 Kuivalannan levitys alle 12 m 3 /h 67-85 75,7 68,2 72,4 5 Kuivalannan levitys 12 m 3 ja yli /h 68-96 82,1 81,4 86,8 9 Kuivalannan levitys /m 3 2,0 2,9 2,45 2,5 2,45 3 Kalkin levitys /t 4,4-6,0 5,20 5,5 5,73 9 Kylvö Kylvölannoitus /h 42-106 74,1 68,9 87,5 10 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /h 40-105 70,1 61,5 62,5 8 Kylvölannoitus, työlev. 250-300 cm /ha 52-67 59,4 55,4 55,5 16 Kylvölannoitus 400 cm /ha 53-72 62,5 62,4 60,0 20 Kylvölannoitus 500 cm ja yli /ha 62-75 68,7 63,8 67,0 5 Kylvölannoitus /ha 53-71 62,1 58,9 58,3 41 Suorakylvö (kaikki) /h - 62,9 75,1 1 4
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2018 2016 2014 Suorakylvö (kaikki) /ha 63-77 69,7 67,5 67,0 27 Suorakylvö 300 cm ja alle /ha 62-75 68,7 66,8 67,1 18 Suorakylvö 400 cm ja yli /ha 64-79 71,7 69,2 66,8 9 Piensiementen kylvö /ha 27-45 35,7 34,4 37,0 10 Piensiementen kylvö /h 59,4 1 Kasvinsuojelu Kasvinsuojeluruiskutus /h 45 87 64,3 57,3 75,7 13 Kasvinsuojeluruiskutus /ha 16 21 18,5 18,2 17,9 82 Kasvinsuojeluruiskutus, 12 m ja alle /h 50 55 52,5 50,7 61,0 4 Kasvinsuojeluruiskutus, yli 12 m /h 45 95 69,5 60,3 84,4 9 Nurmen korjuu, paalaus Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /h 45-59 51,7 50,3 45,3 3 Heinän niitto, kaikki (320 cm ja alle) /ha 35-45 39,7 38,0 36,5 3 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /h 54-109 81,4 76,3 92,7 16 Heinän ja säilörehun niittom. 240-299 cm /h - 45,8 50,7 2 Heinän ja säilörehun niittom. 300-599 cm /h 55-81 67,8 67,4 66,8 8 Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /h 79-135 106,7 113,8 158,7 6 Heinän ja säilörehun niittomurskaus /ha 34-44 39,3 39,2 39,7 44 Heinän ja säilörehun niittom. 240-300 cm /ha 35-42 37,5 42,4 35,4 3 Heinän ja säilörehun niittom. 300-599 cm /ha 35-43 39,0 38,0 38,3 11 Heinän ja säilörehun niittom. 600 cm ja yli /ha 34-45 39,7 39,5 41,7 29 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /h 55-65 60,6 64,7 65,1 4 Karhotus ja karhojen yhdistäminen /ha 19-28 23,2 23,4 22,8 22 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, alle 7 m /h - 53,7 50,1 1 Karhotus ja karhojen yhdistäminen, yli 7 m /h 59-65 62,7 74,2 76,3 3 Kovapaalaus /paali 0,24-0,33 0,30 0,3 0,26 5 Kanttipaalaus (sis. naru) /paali 12-14 13,2 11,8 11,8 3 Kanttipaalin käärintä /paali - 8,1 0 Heinän/oljen pyöröpaalaus (ei verkko/naru) /paali - 7,4 7,00 2 Heinän/oljen pyöröpaalaus (sis. verkko/naru) /paali 6,6-9,5 8,1 7,5 8,44 13 Säilörehun paalaus (sis. verkko/naru) /paali 6,4-8,5 7,5 8,1 8,25 17 Säilörehun käärintä /h 51 78 61,0 52,4 53 3 Säilörehun käärintä, ei muovia /paali 4,0-5,8 4,8 4,3 3,81 9 Säilörehun käärintä, muovilla /paali - 7,7 7,75 2 Säilörehun paalaus + käärintä (ei tarvikkeita) /paali 11-13 12,1 12,2 11,2 4 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/naru) /paali 11-15 12,8 12,8 12,7 12 Säilörehun paalaus + käärintä (sis. verkko/+ muovi) /paali 14-18 16,0 15,9 16,0 30 SR niitto + paalaus + käärintä (sis. verkko+muovi) /paali - 16,2 2 Säilörehupaalien ajo pellolta perävaunulla /h 52-69 61,0 63,8 61,1 6 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /h 136,2 124,5 2 Säilörehun korjuu noukinvaunulla /ha 113-130 121,3 123,0 115,3 7 Säilörehun korjuu silppurivaunulla /h 110-119 113,3 80,0 3 Säilörehun korjuu silppurivaunulla/ tarkkuussilppurilla /ha 87-149 117,3 3 Ajosilppuri, nurmi /ha 75-88 81,0 90,3 83,7 5 Ajosilppuri, kokovilja /ha - 111,7 1 Ajosilppuri, koko ketju (niitto-tiivistys) /ha - 200,0 0 Säilörehun siirtoajo /h 62-70 66,6 62,0 63,1 5 Säilörehun tasoitus ja tiivistys /h 50 81 65,5 53,6 54,8 4 Vast. 2018, kpl 5
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2018 2018 2014 Vast. 2018, kpl Sadonkorjuu, viljan käsittely Puinti, työleveys alle 320 cm /h 61-92 76,8 70,7 78,2 8 Puinti, työleveys 320-379 cm /h 78-114 96,1 95,9 100,1 10 Puinti, työleveys 380-449 cm /h 103-144 123,5 119,8 119,6 18 Puinti, työleveys 450-549 cm /h 124-176 149,9 136,6 147,1 12 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /h - 235,0 160,0 2 Puinti, työleveys alle 320 cm /ha 100-115 105,7 101,5 92,9 9 Puinti, työleveys 320-379 cm /ha 73-100 86,5 96,5 95,9 8 Puinti, työleveys 380-449 cm /ha 93-110 101,4 102,8 101,8 19 Puinti, työleveys 450-549 cm /ha 96-117 106,3 103,1 101,6 20 Puinti, työleveys 550 cm ja yli /ha 97-112 104,6 109,0 106,1 16 Puinti /ha 92-113 102,5 102,9 100,4 76 Viljan kuivaus alle 120 hl /h 23-36 29,4 27,7 29,0 14 Viljan kuivaus 120-189 hl /h 30-44 37,1 36,3 36,8 29 Viljan kuivaus 190-269 hl /h 36-55 45,6 45,9 44,6 18 Viljan kuivaus 270-389 hl /h 48-77 62,8 60,4 63,2 20 Viljan kuivaus 390-599 hl /h 71-104 87,6 81,4 80,9 11 Viljan kuivaus 600 hl ja yli /h 100-134 112,3 111,0 143,3 3 Viljan varastointi, yli 5 kk /m 3 3,8-9,0 6,4 6,3 6,2 14 Viljan varastointi, yli 5 kk /t - 8,0 7,5 2 Viljan lajittelu /t 20-31 25,3 24,7 26,1 12 Viljan lajittelu /h 21-37 30,3 31,5 40,7 3 Viljan peittaus, sis. peittausaineen /t 43-74 57,7 61,3 61,7 3 Viljan lajittelu ja peittaus, sis. peittausaineen /t 76,8 2 Sokerijuurikkaan nosto /ha 300,0 1 Metsänhoito, puunkorjuu, ympäristönhoito Haketus /m 3-4,1 4,0 2 Hakkuutyö, harvesteri /h - 67,6 69,0 2 Hakkuutyö, harvesteri /m 3 12-15 13,5 12,8 12,2 3 Puun ajo kuormatraktorilla (ajokone) /m 3-5,1 1 Hakkuutyö moottorisahalla /h - 29,1 25,0 1 Energiapuun korjuu (erilaiset kourat) /h 55-70 62,9 54,8 60,1 7 Pilkkeiden teko /h 41-54 47,5 43,3 40,0 6 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /m 3 4,5-7,0 5,9 6,1 6,0 4 Puun siirtoajo (traktori ja metsäperävaunu tms.) /h 48-63 55,5 48,7 49,3 23 Sirkkelisahaus /h 49-60 54,6 55,1 54,5 12 Viherkesannon niitto/murskaus alle 260 cm /h 55-70 60,8 49,7 50,4 4 Viherkesannon niitto/murskaus yli 260-320 cm /h 61-75 68,3 45,1 53,4 3 Viherkesannon niitto/murskaus yli 320 cm /h - 63,8 88,7 2 Viherkesannon niitto/murskaus /ha 27-50 38,5 46,0 44,1 8 Tienvarsien niitto (kaikki) /h 52-68 60,1 57,4 55,5 39 Tienvarsien niitto (kaikki) /km - 27,2 0 Tienvarsien niitto, niittokone /h 49-64 56,8 51,3 50,8 9 Tienvarsien niitto, kesanto/vesakkomurskain /h 53 69 61,0 58,0 54,7 27 Tienvarsien niitto, puomimurskain /h 59-65 61,7 61,8 59,1 3 Vesakoiden murskaus / h 57-72 64,8 56,3 58,0 12 Traktori- ja kaivurityöt, lumityöt, tienhoito, kiinteistöt + muut Traktorityö kuljettajineen 70 kw ja alle /h - 39,4 47,3 1 Traktorityö kuljettajineen 71-140 kw /h 51-64 57,2 52,4 52,4 17 Traktorityö kuljettajineen yli 140 kw /h 52-76 61,8 52,1 56,1 5 Traktorikaivuri /h 45-57 50,9 46,9 47,7 6 Kaivuri alle 10 tn /h 47-60 53,9 52,2 50,6 26 6
Työ Yksikkö Vaihtelu (keskihajonta) 2018 2018 2014 Kaivuri 10-19 tn /h 50-66 57,9 56,4 55,2 50 Kaivuri yli 20 tn /h 60-71 64,7 62,6 52,5 7 Kuljetustyö, erilaiset /h 50-79 62,5 50,9 54,2 8 Maan ja soran ajo, kaikki /h 52-69 60,3 56,1 52,8 32 Maan ja soran ajo, kantavuus alle 16 t /h 52-65 58,5 54,1 5 Maan ja soran ajo, kantavuus 16 t ja yli /h 51-75 63,2 58,5 12 Lavettikuljetukset traktorilla /h - 70,0 72,5 2 Muu kuljetus, traktori ja perävaunu /h 50-61 55,8 49,5 57,0 6 Lumen ajo /m 3-1,7 3,3 2 Kuormaustyö (kaikki) /h 41-70 58,4 49,2 47,2 7 Kuormaustyö, traktori ja etukuormain /h 47-52 47,3 49,2 47,2 3 Kuormaustyö, kurottaja /h 65-69 66,8 64,4 60,0 4 Lumityö (kaikki) /h 48 66 57,2 54,0 52,4 189 Lumityö alueauralla + mahd. muu lisälaite /h 50-67 58,5 56,8 55,5 116 Lumen linkous / takalana /h 45-61 52,9 49,8 48,2 48 Lumityöt etukuormain+ linko/takalana /h 51-72 61,6 51,1 48,9 14 Tien lanaus /h 50-71 60,9 52,6 53,4 33 Hiekoitus ilman soraa /h 48-61 54,3 55,6 54,8 8 Hiekoitus (sis sora) /h 70-189 118,0 80,0 64,7 3 Harjaus /h 59-71 64,8 59,6 59,3 9 Harjaus, avoharja /h - 57,0 56,8 2 Harjaus, keräävä harja /h 63-69 66,2 60,7 62,1 5 Polanteen poisto /h 60 68 63,5 61,6 64,2 4 Lokakaivojen tyhjennys /h - 73,3 66,9 1 Lokakaivojen tyhjennys /talous 103,3 99,2 2 Salaojien huuhtelu /h 52 69 60,5 61,3 53,8 10 Salaojitus /m 2 Räjäytystyöt, traktorikäytt. (ei sis. räjähdettä) /h 44,6 51,7 1 Liikuntapaikkojen hoito (jääkentät, hiihtoladut) /h 73 80,0 0 Henkilötyön vuokraus /h 23 31 26,8 23,9 18,5 5 Urakoitsijan työpanos (ilman sotua) /h 11 24 17,2 16,6 16,3 340 Palkatun kuljettajan työpanos (ilman sotua) /h 11 21 15,9 14,6 14,2 101 Vast. 2018, kpl Urakoinnin liikevaihto Liikevaihto tarkoittaa myyntituottojen summaa eli asiakkailta laskutettua kokonaissummaa. Vastanneiden ilmoittamien vuoden 2018 urakoinnin liikevaihtojen keskiarvo oli 55 683 euroa (46 000 euroa v. 2016). Keskiarvoa nostavat muutamat isot liikevaihdot. Liikevaihto oli alle keskiarvon 73 prosentilla vastanneista. Tyypillistä liikevaihtoa kuvaa paremmin mediaaniluku, joka oli vuonna 2018 22 000 euroa (15 500 e v. 2016). Mediaaniluku tarkoittaa, että puolella urakoitsijoista liikevaihto oli alle 22 000 euroa ja puolella yli sen. Liikevaihtojen skaala on suuri, sillä kyselyyn vastaajissa on ammattimaisesti urakoivia ja vain vähän urakoivia. Alle 2000 euron liikevaihtojen osuus (noin 6 %) hieman väheni ja yli 50 000 euron liikevaihtojen osuus (noin 30 %) lisääntyi edellisestä kyselystä. Kymmenen suurimman liikevaihdon keskiarvo oli 565 000 euroa (suurin ilmoitettu liikevaihto ei mukana). Vastanneiden jakautuminen liikevaihdon mukaan on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Urakoinnin liikevaihto kyselyyn vastanneilla vuosina 2018 ja 2016, % urakoitsijoista. Liikevaihto, euroa 2018 2016 alle 2000 e 6,1 7,9 2000-4999 e 9,4 9,3 5000-9999 e 12,0 13,9 10000-19999 e 17,9 21,0 20000-49999 e 23,8 24,3 50 000-99999 e 15,6 11,7 yli 99999 e 15,1 11,9 7
Urakointimäärissä kasvua Keskimääräiset urakointimäärät olivat muutamissa töissä kasvaneet jonkin verran (taulukko 3). Suurimpia pinta-aloja urakoitiin kasvinsuojeluruiskutuksissa sekä karhotuksessa ja niittomurskauksessa, joissa koneiden työleveydet ovat suuret. Karhottimet olivat 8 10 metrisiä ja niillä urakoitiin keskimäärin lähes 700 ha kauden aikana (suurin ala 1500 ha), samoin kuin yli kuusimetrisillä niittomurskaimilla (suurin ala 2000 ha) ja yli 20 metrisillä kasvinsuojeluruiskuilla (suurin ala 2500 ha). Leikkuupuinnissa ja kylvölannoituksessa suurimmat urakoidut pinta-alat olivat 600 hehtaaria. Useampi kuin kaksi kolmesta (73 %) arvioi urakoinnin pysyvän jatkossakin nykyisellä tasolla. Kasvua ainakin osassa urakointitöitä odotti joka viides (20 %). Maataloustöissä kasvua odotettiin etenkin rehunkorjuutöissä ja kasvinsuojeluruiskutuksissa. Myös tienhoidossa, kaivinkonetöissä sekä metsätöissä uskottiin töiden lisääntyvän. Oman urakointitoiminnan arvioi vähenevän tai loppuvan noin 11 prosenttia vastaajista. Koneiden hankinta urakointiin Pelkästään urakointia varten koneita oli hankkinut noin kolmasosa (33,6 %) vastaajista. Tienhoitokoneet (lumiaurat, lanat, hiekoittimet, murskaimet) olivat useimmiten hankittuja koneita (14 % kaikista vastaajista). Maatalouskoneita urakointia varten on hankkinut yksi kymmenestä vastaajasta. Yleisimpiä maatalouskoneita olivat rehunkorjuukoneet ja lannanlevityskoneet, mutta myös mm. kasvinsuojeluruiskuja ja leikkuupuimureita oli hankittu urakointia varten. Muita urakointiin hankittuja koneita olivat mm. kaivinkoneet ja metsäkoneet. Leasing-sopimuksella kalustoa oli hankkinut kuusi prosenttia vastanneista. Leasingillä oli hankittu yleisimmin traktori (12 vastaajaa). Muut leasing-koneet olivat pääosin samoja kuin edellä mainitut yleisimmät urakointiin hankitut maatalouskoneet. Leasing-hankintoja tehneet olivat urakoinnin liikevaihdolla tarkasteltuna muita suurempia toimijoita: mediaaniliikevaihto oli noin 117 000 euroa. Leasing-muotoista hankintaa oli lisäksi harkinnut joka kymmenes vastaaja (joista 60 % traktoria). Vuokrakoneita oli käyttänyt seitsemän prosenttia vastaajista, pääosin traktoreita ja kaivinkoneita. Useimmat vuokrattiin muilta urakoitsijoilta tai tutuilta. Traktorin vuokraus liikkeistä ei kyselyn mukaan ollut yleistä urakoitsijoiden keskuudessa, mutta kuitenkin kourallinen oli päätynyt tähän ratkaisuun. Taulukko 3. Keskimäärin urakoidut määrät yleisimmissä urakointitöissä vuosina 2018 ja 2016. 2018 2016 yksikkö n Työ Kylvölannoitus 149 106 ha 45 Suorakylvö 79 84 ha 27 Lautasäestys 124 65 ha 8 Kylvömuokkaus 117 68 ha 11 Kasvinsuojeluruiskutus 355 296 ha 87 Lietteen levitys 19 400 20 940 m 3 27 Kuivalannan levitys 6 180 6 390 m 3 5 Niittomurskaus 474 320 ha 47 Karhotus 678 576 ha 22 Säilörehun,heinän ja oljen paalaus 2 250 2 280 paalia 67 Säilörehun noukinvaunukorjuu 538 271 ha 9 Puinti 110 107 ha 86 Viljan kuivaus 176 154 tn 89 Lumityöt 215 217 h 149 Kaivinkonetyöt 450 445 h 78 Miksi urakoidaan? Pääelinkeinoksi koneurakoinnin ilmoitti 14 % vastanneista. Suurin osa (54 %) vastasi tekevänsä koneurakointia, koska tarvitsee lisätuloja maa- ja metsätalouden harjoittamisen ohella. Toinen keskeinen syy koneurakointiin oli omaan käyttöön tarvittavien koneiden rahoittaminen sen avulla (42 %). Usein molemmat edellä mainitut syyt oli valittu samanaikaisesti (24 %). Noin neljännes ei itse aktiivisesti hankkisi urakointitöitä, mutta tekee, koska pyydetään. Heistäkin kahdelle viidestä lisätulo tai oman kaluston rahoitus oli kuitenkin merkittävää. Verkostoituminen Valtaosa vastaajista (71 %) vastasi tekevänsä urakointia omaan lukuun. Omaan lukuun mutta yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa palveluita teki 28 % vastaajista. Aliurakoitsijoita urakointipalvelujen toteuttamisessa käytti 12 % vastaajista, ja 15 % vastaajista puolestaan ilmoitti tekevänsä urakointia aliurakoitsijana. Suurin osa vastaajista (60 %) toimi yksin, ja vain harva heistä (4 %) oli kiinnostunut yhteistyöstä. Kolmasosa vastanneista (34 %) oli varautunut urakointityön esteisiin ulkopuolisella sijaiskuljettajalla ja -koneella. Viidenneksellä (21 %) oli tiedossa ulkopuolinen varakone oman koneen korvaajaksi. Omalla varakoneella varautui noin neljännes vastaajista (25 %). Sijaiskuljettaja varakoneisiin, ulkopuolisiin tai omiin oli vain osalla (11 %). Osa totesi, ettei ole varautunut mitenkään. Erillinen vastuuvakuutus oli 58 prosentilla vastaajista. 8
Taustatietoja Tuotantosuunta. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tilan päätuotantosuunta tai tärkein tulonlähde urakoinnin ohella oli kasvinviljely (63 %, ml. erikoiskasvit). Kotieläintuotantoa oli reilulla neljäsosalla (26 %), joista puolet oli maitotiloja ja reilu kolmannes lihanautatiloja. Loput olivat sikatiloja, siipikarjatiloja ja lammastiloja. Noin 10 prosentilla metsätalous oli kasvi- ja kotieläintuotannon ohella merkittävä tulonlähde. Yksinomaan metsätalouden ilmoitti tärkeimmäksi noin kahdeksan prosenttia. Noin kolme prosenttia ilmoittaa päätuotantosuunnaksi muun yritystoiminnan, joka yleensä koneurakointi, muita aloja olivat mm. rakentaminen ja matkailutoiminta. Liikevaihto urakoinnissa oli keskimäärin 55 683 euroa, mediaani 22 000 euroa. Joka viidennellä vastaajalla (19,4 %) urakointituotot muodostivat yli puolet maatilayrityksen liikevaihdosta. Urakointi oli yhtiöitetty erilliseen yritykseen 16 prosentilla vastaajista. Näillä vastaajilla urakoinnin liikevaihto oli keskimäärin 131 000 euroa. Työvoima. Urakointiin käytettiin keskimäärin 73 työpäivää (mediaani 40 päivää). Vähintään 200 työpäivää käytti noin 12 prosenttia vastaajista. Perheenjäsenet osallistuivat urakointityöhön 29 prosentilla vastaajista. Palkattua työvoimaa urakoinnissa käytti 18 prosenttia vastaajista. Useimmilla työntekijät olivat osa-aikaisia: vakituisia oli noin seitsemällä prosentilla. Useampi kuin yksi työntekijä oli 42 prosentilla palkkatyövoimaa käyttävistä vastaajista. Urakointitoimintaan osallistui keskimäärin 1,8 henkilöä/vastaaja, mukaan lukien urakoitsijat itse, perheenjäsenet ja ulkopuolinen työvoima. Toimintaetäisyys urakoinnissa ei ollut kasvanut edellisestä kyselystä, ja oli sama keskimäärin 36 kilometriä (mediaani 25 km). Vastaajat ilmoittivat olevansa valmiita kasvattamaan etäisyyttä keskimäärin 50 kilometriin (mediaani 30 km). Asiakkaat. Valtaosalla vastaajista (90 %) oli asiakkaina maatiloja, ja kolmanneksella asiakaskunta muodostui yksinomaan maatiloista. Muita yrityksiä asiakkaina oli 42 prosentilla, ja 12 prosentilla vähintään puolet liikevaihdosta tuli niistä. Yhteisöjä (esim. kuntia tai seurakuntia) oli asiakkaissa noin joka kolmannella (32 %), ja ne toivat yli puolet liikevaihdosta noin kuudelle prosentille. Yksityisiä (esim. omakotiasukkaita tai mökkiläisiä) oli asiakkaina lähes puolella urakoitsijoista (49%), ja noin 12 prosentille yli puolet liikevaihdosta tuli näille tehdyistä urakointipalveluista. Sopimukset. Urakoitsijoiden asiakaskunta on hyvin vakiintunutta: 60 prosentilla vastaajista vakioasiakkaiden osuus on yli 90 prosenttia. Vakioasiakkaiden suuri osuus vaikuttanee osaltaan siihen, ettei nähdä tarvetta tehdä kirjallisia sopimuksia. Kirjallisesti maatalouskoneurakoinnista ilmoitti sopivansa viisi prosenttia vastanneista, silloinkin useimmiten alle puolessa sovittavista urakoista. Markkinointi. Suurimmalla osalla ei vakioasiakkuuksien ansiosta ole tarvetta juuri markkinoida urakointipalveluitaan. Aktiivista markkinointia ilmoitti tekevänsä noin 15 prosenttia vastaajista. Näiden liikevaihto oli keskimäärin yli 100 000 euroa. Some (esim. facebook) palveluiden markkinoinnissa oli suosituin kanava: 7,5 prosenttia kertoi käyttävänsä somea. Kotisivut oli noin viidellä prosentilla. Lehdissä ilmoitti 6,5 prosenttia vastaajista. Sähköisten hakupalveluiden tai konerenkaan kautta palveluitaan markkinoi alle kolme prosenttia vastaajista. KONEKUSTANNUSTEN LASKENTA HINNOIT- TELUN PERUSTA Urakointiveloituksen laskennan lähtökohta ovat toiminnasta syntyvät kustannukset. Kiinteät kustannukset koostuvat koneen hankintahinnan poistosta ja hankintahinnan (sidotun pääoman) korkovaatimuksesta sekä omaisuuden säilytys- ja vakuutuskustannuksista. Kustannukset ovat olemassa vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvat kustannukset aiheutuvat koneen käytöstä. Niitä ovat esimerkiksi poltto- ja voiteluainekustannukset, huolto- ja kunnossapitokustannukset sekä kuljettajan palkka. Kustannuslaskelmissa tulee käyttää arvonlisäverottomia hintoja. Yksikkökustannuksiin vaikuttavat oleellisesti koneella vuosittaiset käyttömäärät sekä koneen käyttöikä. Nämä tulisi pystyä arvioimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Määrää kasvattamalla pääomakustannuksen osuus pienenee. Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset, eli poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ovat merkittävä osa konekustannusta. Peruskäytössä traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee usein yli puoleen kustannuksista, kun kuljettajan palkkaa ei huomioida. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä, lukuun ottamatta huolto- ja kunnossapitokuluja. Poiston määrittelyyn on vaihtoehtoisia menetelmiä, joista käytetään tilanteen mukaan sopivinta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistomenetelmää, jolloin vuosittain poistetaan kiinteä prosenttiosuus jäljellä olevasta poistamattomasta pääomasta. Tällöin poiston euromäärä pienenee vuosi vuodelta. Tasapoisto tarkoittaa, että koneen hankintahinta jaetaan tasan käyttövuosille, jolloin poisto on yhtä suuri koneen ensimmäisenä ja viimeisenä käyttövuonna. Poistoa voidaan tarkastella myös koneen arvon alenemisena, eli paljonko koneen käyttöarvo tai markkina-arvo vuodessa laskee. Maatalouskoneiden poistoaika on tyypillisesti 10 15 ja rakennusten 20 25 vuotta. 9
10 Rahoitustilanne on usein sellainen, että konehankinta on maksettava suhteellisen nopeasti, mutta siitä koituvat tuotot jakautuvat pidemmälle aikavälille. Tällöin pitkällä tähtäimellä kannattavalta näyttävä konehankinta voi lyhyellä tähtäimellä olla vaikea rahoittaa pelkästään koneesta syntyvillä tuotoilla. Laskennallisen koron määrittelyyn on eri vaihtoehtoja. Lähtökohtana voi olla se, että kone rahoitetaan lainarahalla. Tällöin laskennassa käytetään lainasta maksettavaa korkoa. Jos hankinta on omarahoitteinen, korkoa voidaan tarkastella vaihtoehtoiskustannuksena, eli kuinka suuren koron pääomalle saisi jossakin muussa sijoituskohteessa. Korkovaatimuksena voidaan käyttää myös maatalousomaisuuden keskimääräistä korkotuottoa. Reaalikorkoon vaikuttaa varsinkin pidemmillä tarkastelujaksoilla inflaatio. Jos lainan nimelliskorko on 6 % ja inflaatio on 1 %, niin lainan reaalikorko on 5 %. Keskimääräisissä laskelmissa käytetään usein lähtökohtana peruskorkoa. Oheisissa esimerkkilaskelmissa on käytetty 5 prosentin korkokantaa. Etenkin urakointikäyttöön kalustoa hankittaessa olisi laskelmissa syytä käyttää korkeampaa korkoprosenttia, etenkin jollei koneen hankintahetkellä arvioitu vuosittainen käyttömäärä ole aivan varma. Korkeammalla korkoprosentilla varaudutaan laskelmissa siihen riskiin, ettei kone tuotakaan niin paljon kuin oletetaan. Poisto- ja korkokustannusta voi tarkastella myös ns. annuiteettikertoimien avulla (taulukko 8). Annuiteettikerroin on kerroin, jolla konepääoman poisto ja korkokustannus voidaan jakaa tasan käyttövuosille. Esimerkiksi 10 vuoden poistoajalla ja 5 prosentin laskentakorolla annuiteettikerroin on 0,12950 eli 12,95 % pääomasta. Tällöin esimerkiksi 10 000 :n konehankinnan laskennalliset poisto- ja korkokulut ovat 0,1295 x 10 000 = 1295 /vuosi. Jos kone on hankittu annuiteettilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389 ja lainasta aiheutuvat vuosikustannukset ovat vastaavasti 0,24389 x 10 000 = 2 439 vuodessa. Konehankinnan pitkän tähtäimen kannattavuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon koneen käyttöikä (tai pitoaika). Hankinnan rahoitusmahdollisuuksia selvitettäessä huomioidaan lainojen tai muiden maksujärjestelyjen aikataulut. Myös verotuksen vaikutus on syytä ottaa huomioon. Poiston ja koron laskentakaavat on esitetty taulukossa 4. Taulukko sisältää esimerkin säilytyskustannuksen ja vakuutuksen sekä käyttökustannusten laskennasta maataloustraktorille. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta on taulukossa 5. Omaisuuden säilyttämisestä aiheutuvat kustannukset luetaan yleensä kiinteisiin kustannuksiin. Säilytyskustannus saadaan arvioimalla säilytystilan vuotuiskustannukset ja jakamalla ne säilytettäville koneille esimerkiksi niiden tarvitseman pinta-alan mukaan. Vakuutuskustannukset riippuvat halutusta vakuutusturvasta. Maatalouskoneet ovat yleensä ainakin palovakuutettuja. Koneurakointia harjoittavan viljelijän on syytä neuvotella vakuutusyhtiön kanssa tarvittavista lisävakuutuksista. Liitännäiselinkeino ei välttämättä sisälly maatilavakuutukseen ilman eri sopimusta tai on irrotettava omaksi yritykseksi. Taulukossa 4 esitettyyn esimerkkiin, jossa otetaan vahinkovakuutus ja välttämätön liikennevakuutus, voidaan urakointityössä lisätä hyödylliset oikeusturva- ja vastuuvakuutukset. Muuttuvat kustannukset Muuttuvista kustannuksista poltto- ja voiteluainekustannus määritetään yleensä kokemukseen perustuen. Huollon ja kunnossapidon arvioiminen on epävarmempaa. Kulutusosien uusiminen on edessä määrävälein, mutta kone voi myös rikkoontua yllättäen. Kunnossapidon osuus arvioidaan esimerkiksi prosentteina koneen hankintahinnasta tai vuotuisesta poistosta. Korjauksen ja kunnossapidon osuudeksi arvioidaan tavallisesti 2 6 % koneen uushankintahinnasta laskettuna. Koneurakoinnissa on määriteltävä oman työn palkkavaatimus. Tässä voi lähtökohtana käyttää alan yleisiä palkkaratkaisuja. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukainen 5. vaativuusryhmän mukainen palkka on kuluvalla kaudella 10,90 e/h sisältäen 4 % ammattitaitolisän (Maaseudun työnantajaliitto). Parempi vertailukohta konetyön palkkatasolle on Tilastokeskuksen keräämä tilasto yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ansiot ammattiluokituksen mukaan, josta viimeinen tilasto on vuodelta 2017. Tilastossa maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajien ( 1 965 kpl) säännöllisen työajan keskiansio oli 15,40 euroa tunnilta. Koneurakointi edellyttää hyvää ammattitaitoa, minkä voi ja tulee huomioida urakoiden hinnoittelussa. Kyselyssä urakoitsijoilta kysyttiin, millaista tuntipalkkaa lasketaan omalle työlle ja mikä on palkatun työntekijän tuntipalkka. Oman työn hinnaksi ilmoitettujen tuntipalkkojen keskiarvo oli 17,2 euroa/tunti (mediaani 15 e/h) ja palkkatyövoiman 15,9 euro (mediaani 15 e/h). TRAKTORITYÖN JA PUINNIN KUSTAN- NUKSET Maataloustraktorin ja leikkuupuimurin kustannukset voidaan laskea taulukossa 4 esitettyjen laskentaperusteiden avulla. Taulukossa on suuntaa-antavia lukuja helpottamassa laskemista. Taulukossa 5 on esimerkki traktorin ja taulukossa 6 puimurin vuotuisten pääomakustannusten määrittämiseksi. Jäännösarvot on arvioitu käytettyjen koneiden hintojen perusteella. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma. Esimerkiksi puimurin hinta, käyttöikä tai vuotuinen käyttömäärä vaihtelevat ja jäännösarvo (käytännössä vaihtoarvo) on tapauskohtainen. Jakamalla vuotuiset peruskustannukset tehtyä työtuntia tai puitua hehtaaria kohden saadaan selville yksikkökustannukset. Pääomakustannuksiin lisätään käyttökustannukset taulukon mukaan. Näitä ovat poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus ja kuljettajan palkka. Riski voidaan lisätä harkinnan mukaan (esim. 5 %). Urakoinnissa kustannuksiin lisätään arvonlisävero.
Taulukko 4. Maataloustraktorin kustannuslaskentaan liittyvät kustannustekijät. Laskentaperusteita voidaan soveltaa myös muihin koneisiin. 1. Poisto = (Hankintahinta - Jäännösarvo) / Poisto (v) 2. Korko = (Korko- % / 100) * ((Hankintahinta + Jäännösarvo) / 2) 3. Säilytys = (8,1 / 100) * Pinta-ala (m²) * 280 ( /m²). Säilytyskustannusten lähtökohtana on säilytystilan rakennuskustannus (esimerkiksi eristämättömän varastotilan rakennuskustannus* 280 /m²) ja säilytystilan tarve (esimerkiksi traktorilla 20 m²). Konevaraston kustannus on laskettu annuiteettiperusteella. Poistokerroin (8,1 %) sisältää 1 prosentin vakuutus- ja kunnossapitokuluja sekä 7,1 % annuiteetin (=annuiteettikerroin 0,07095), joka tarkoittaa 5 % korolla noin 25 vuoden poistoaikaa. * MMM:n asetus maatalouden investointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista (846/2018) 4. Vakuutukset (maataloustraktori) Liikennevakuutus 53 /v (- 10% sopimusale =47,7 /v). Vahinkovakuutus määräytyy traktorin tehon perusteella. Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Vahinkovakuutus, josta vähennetty 128 179 230 282 333 384 435 487 538 15 % alennuksia Vakuutukset yht. /v 176 227 278 329 381 432 483 534 585 Vahinkovakuutuksen hinnat ovat omassa käytössä olevalle traktorille. Urakointikäytössä hinnat ovat korkeammat. Lisäksi urakointityössä kannattaa ottaa vastuu- ja oikeusturvavakuutukset, joiden hinta määräytyy vakuutusmäärän mukaan. Urakointityön vakuutus esim. 17 000 euron oikeusturvalle ja 500 000 euron vastuuvakuutukselle on yhteensä noin 190 euroa. 5. Polttoaineen kulutus teholuokittain l/h (maataloustraktori) Peruste: Nimelliskulutus * Moottorin maksimiteho * Moottorin käyttöaste * Polttoaineen tiheys: Esimerkki: 0,270 kg/kwh * 40/100 * 1,163 l/kg = 6,9 l/h Huom. Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi. Esimerkki polttoaineen kulutuksesta keskimääräisissä olosuhteissa (40 % kuormitus): Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Polttoaineen kulutus l/h 5,7 6,9 8,2 9,4 11,3 13,8 17,0 20,7 24,5 Kevyen polttoöljyn hinta elokuu 2019 (suluissa hinta ilman alv.): kesälaatu 95,3 (76,8) snt/l 6. Voiteluaineen kulutus teholuokittain kg/h (maataloustraktori) Traktorin teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Kulutus, kg/h 0,07 0,09 0,10 0,12 0,14 0,16 0,20 0,25 0,29 Voiteluaineen hinta elokuu 2019, 10w- 30 (180 kg:n astia), markkinahinta noin 2,72 (2,20) /kg (suluissa hinta ilman alv.) 7. Kunnossapito = 3/100*Hankintahinta Esimerkiksi 50 000 :n hintaisen traktorin kunnossapitovaraus: 3/100 * 50 000 = 1 500 /v 8. Palkkakustannukset Taulukossa 1 on mainittu kyselyssä saadut tilastolliset hinnat koneenkuljettajalle. Alla on käytetty urakoitsijan ja palkatun työntekijän palkan keskiarvoa 16,6 /t. Välilliset palkkakustannukset (SOTU) ovat kausityöntekijöillä 47,95 % ja vakinaisilla 63,15 % palkasta. (Maaseudun työnantajaliitto 2019). Kausityöntekijä Vakituinen työntekijä Tuntipalkka: 16,6 /h (tilasto) 16,6, /h (tilasto) Palkan sivukulut 2019 7,96 /h 47,95 % 10,48 /h 63,15 % Palkkakustannus yht. 24,56 /h 27,08 /h Lisäksi 5-10 % huoltolisä palkkakustannuksista, traktorin säännöllisten huoltojen aiheuttama lisätyömenekki suhteessa käyttötunteihin. 9. Riski: Harkinnanvarainen erä, yrittäjän riskivaraus toiminnalleen, voidaan tulkita varautumiseksi yllättäviin lisäkustannuksiin. Jos yllätyksiä ei satu, muodostaa ns. yrittäjän voiton. 11
Työkoneen kustannukset Selvitettäessä työkoneen kustannuksia lasketaan ensin koneen korko- ja poistokulut. Ne saadaan selville, kun tiedetään koneen hinta ja valitaan annuiteettikerroin. Eräiden yleisimpien maatalouskoneiden vuotuisia poisto- ja korkokustannuksia on tarkasteltu taulukossa 7. Laskelma ei sisällä säilytystä, vakuutusta eikä muita kuluja. Säilytyskulut voidaan laskea taulukossa 4 esitetyllä tavalla. Vakuutukset ovat yleensä maatilavakuutuksen yhteydessä könttäsummana, ja ne huomioidaan harkinnan mukaan. Muuttuvia kuluja ovat esim. rasvaus, huolto ja korjaukset. Ne on arvioitava työn mukaan. Vuotuiset kustannukset voidaan jakaa käyttömäärällä yksikköhinnan selvittämiseksi. Jos kyseessä on rahtityö, lisätään tämä summa traktorin kustannuksiin. Työkohtaisia tarvikkeita, kuten paalauslanka ja käärintämuovi saatetaan sisällyttää urakointihintaan, jolloin niiden kustannukset arvioidaan erikseen. Moni asiakas haluaa, että urakoitsija hoitaa esimerkiksi ruiskutukset torjunta-aineiden hankintoja myöten. Tällöin pitää ottaa huomioon tarvikkeiden varastoinnin kustannukset. Taulukko 5. Esimerkki traktorin pääomakustannusten laskennasta Laskelma on tehty kevään 2019 kustannustason mukaan. Traktorin käyttöikä on 7 vuotta, jäännösarvo 45 % ja käyttö 600 tai 1000 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Huom. Arvonlisäverottomat kustannukset. Teholuokka, kw 31-50 51-60 61-70 71-80 81-100 101-120 121-150 151-180 181-210 Hankintahinta, (sis. alv.) 37 400 50 300 55 300 68 600 93 700 103 800 142 100 166 300 229 200 Veroton hankintahinta, 30 200 40 600 44 600 55 300 75 600 83 700 114 600 134 100 184 800 Jäännösarvo, 45 % verottomasta 13 590 18 270 20 070 24 890 34 020 37 670 51 570 60 350 83 160 jälleenhankintahinnasta, Poistettava pääoma, 16 610 22 330 24 530 30 410 41 580 46 030 63 030 73 750 101 640 1. Poisto, /v 2 373 3 190 3 504 4 344 5 940 6 576 9 004 10 536 14 520 2. Korko, /v 1 095 1 472 1 617 2 005 2 741 3 034 4 154 4 861 6 699 3. Säilytys, /v 454 454 454 454 454 454 454 454 454 4. Vakuutus, /v 176 227 278 329 381 432 483 534 585 Peruskustannukset, /v 4 097 5 342 5 853 7 132 9 515 10 495 14 095 16 385 22 258 Peruskustannukset /h (käyttö 600 h/v) 6,8 8,9 9,8 11,9 15,9 17,5 23,5 27,3 37,1 /h (käyttö 1000 h/v) 4,1 5,3 5,9 7,1 9,5 10,5 14,1 16,4 22,3 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä mahdollinen kuljettajan palkka. Rahtiveloitukseen on lisättävä myös arvonlisävero 24 % 12 Taulukko 6. Esimerkki leikkuupuimurin pääomakustannusten laskennasta. Laskelma on tehty kevään 2019 hinta- ja kustannustason mukaan arvonlisäverottomin hinnoin. Leikkuupuimurin käyttöikä on 8 vuotta, jäännösarvo 40 % ja käyttö 100 tai 150 h vuodessa. Laskentakorko on 5 %, laskentaperusteet on esitetty taulukossa 4. Leikkuuleveys, cm 320-379 cm 380-449 cm 450-549 cm 550-649 cm 651 cm ja yli Säilytystilan tarve, m 2 45 55 65 75 76 Puimurivakuutus, /v 111 145 178 211 211 Polttoaineen kulutus l/h 11 13 15 17 18 Voiteluaineen kulutus kg/h 0,12 0,16 0,18 0,2 1,2 Kunnossapito = 0,02 x hankintahinta Hankintahinta (sis. alv.) 120 000 153 900 212 000 276 300 361 600 Veroton hankintahinta, 96 800 124 100 171 000 222 800 291 600 Jäännösarvo verottomasta jälleenhankintahinnasta, 38 720 49 640 68 400 89 120 116 640 Poistettava pääoma, 58 080 74 460 102 600 133 680 174 960 1. Poisto, /v 7 260 9 308 12 825 16 710 21 870 2. Korko, /v 3 388 4 344 5 985 7 798 10 206 3. Säilytys, /v 1 020 1 250 1 470 1 700 1 720 4. Vakuutus, /v 90 120 150 180 180 Peruskustannukset, /v 11 758 15 021 20 430 26 388 33 976 Peruskustannukset /h (käyttö 100 h/v) 118 150 204 264 340 /h (käyttö 150 h/v) 78 100 136 176 227 HUOM! Peruskustannuksiin on lisättävä käyttökustannukset, kuten poltto- ja voiteluaine, kunnossapitokustannus sekä kuljettajan palkka. Urakoinnissa verottomaan veloitukseen on lisättävä arvonlisävero. Työnmenekki keskimäärin, h/ha 1,2 1,0 0,8 0,7 0,6 Työnmenekki hyvät olosuhteet, h/ha 1,0 0,9 0,7 0,6 0,5
Taulukko 7. Eräiden maatalouskoneiden poisto- ja korkokustannukset 10 ja 15 vuoden poistoajalla. Laskennassa käytetty 5 % korkokantaa. Työkoneet Esimerkkihinta alv 24 % alv 0 % Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %) Poistoaika, v 10 15 Aurat Sarka-aura, 3-teräinen 8700 7000 910-670 Sarka-aura, 4-teräinen 10700 8600 1110-830 Sarka-aura, 5-ter. puolihin. 26900 21700 2810-2090 Sarka-aura, 6-ter. puolihin. 30100 24300 3150-2340 Sarka-aura, 7-ter. puolihin. 32000 25800 3340-2490 Sarka-aura, 8-ter. puolihin. 37800 30500 3950-2940 Kaksoisaura, 3-teräinen 20500 16500 2140-1590 Kaksoisaura, 4-teräinen 23600 19000 2460-1830 Kaksoisaura, 5-teräinen 28600 23100 2990-2230 Kaksoisaura, 5-ter. puolihin. 44300 35700 4620-3440 Kaksoisaura, 6-ter. puolihin. 49600 40000 5180-3850 Kaksoisaura, 7-ter. puolihin. 54600 44000 5700-4240 Kaksoisaura, 8-ter. puolihin. 59100 47700 6180-4600 Kaksoisaura, 9-ter. puolihin. 62200 50200 6500-4840 Muut muokkauskoneet Pintaäes alle 7 m, nostolaite 4300 3500 450-340 Pintaäes 7 m ja yli, hinattava 13000 10500 1360-1010 Kylvömuokkausäes nostol. alle 4 m 6800 5500 710-530 Kylvömuokkausäes hinatt. 4-4,9 m 16900 13600 1760-1310 Kylvömuokkausäes hinatt. 5-6 m 20300 16400 2120-1580 Kylvömuokkausäes hinatt. yli 6 m 26000 21000 2720-2020 Rikkaäes, 6 m 7800 6300 820-610 Rikkaäes, 9 m 12500 10100 1310-970 Lapiorullaäes, nostolaite 3-4 m 9200 7400 960-710 Lapiorullaäes, hinattava 4-5 m 24300 19600 2540-1890 Lapiorullaäes, hinattava yli 5 m 34000 27400 3550-2640 Lautasäes, nostolaite 3-4m 21500 17300 2240-1670 Lautasäes, hinattava 3-4 m 33400 26900 3480-2590 Lautasäes, hinattava, 4,5-6 m 37400 30200 3910-2910 Lautasäes, hinattava, yli 6 m 50200 40500 5240-3900 Lautasmuokkain, nostolaite 3-4 m 18600 15000 1940-1450 Lautasmuokkain, nostolaite 4,5-6 m 31000 25000 3240-2410 Lautasmuokkain, hinattava 3-4 m 38400 31000 4010-2990 Lautasmuokkain, hinattava 4,5-6 m 47100 38000 4920-3660 Lautasmuokkain, hinattava yli 6 m 55800 45000 5830-4340 Kultivaattori alle 3,5 m, nostol. 19800 16000 2070-1540 Kultivaattori 3,5 m ja yli, nostol. 29800 24000 3110-2310 Kultivaattori alle 5,0 m, hin. 43400 35000 4530-3370 Kultivaattori 5,0 m ja yli, hin. 58000 46800 6060-4510 Kelajyrsin alle 2,2 m 6000 4800 620-460 Kelajyrsin 2,2 m ja yli 9200 7400 960-710 Vaakatasojyrsin 2,5 m ja alle 10500 8500 1100-820 Vaakatasojyrsin 2,5-3 m 11900 9600 1240-920 Vaakatasojyrsin 3-4 m 15500 12500 1620-1200 Vaakatasojyrsin 4-5 m 20200 16300 2110-1570 Vaakatasojyrsin 5 m ja yli 38200 30800 3990 2970 Työkoneet Esimerkkihinta Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 Lannoitus- ja lannankäsittelykoneet Väkilannoitteen pintalevittimet -Keskipakolevitin, nostol. 17400 14000 1810-1350 -Keskipakolevitin, hinattava 54600 44000 5700-4240 Lietalannan levitysvaunu 8-10 m 3 20600 16600 2150-1600 Lietelannan levitysvaunu 11-14 m 3 30900 24900 3220-2400 Lietelannan levitysvaunu 15-19 m 3 44500 35900 4650-3460 Lietelannan levitysvaunu yli 20 m 3 127600 102900 13330-9910 -Letkulevitin 12 m 19600 15800 2050-1520 -Letkulevitin 16 m 25300 20400 2640-1970 -Letkulevitin yli 16 m 36500 29400 3810-2830 -Multain, vannas, 3-6 m 28100 22700 2940-2190 -Multain, vannas, yli 6 m 46700 37700 4880-3630 Imu-painevaunu 4-8 m 3 20700 16700 2160-1610 Imu-painevaunu yli 8 m 3 28000 22600 2930-2180 Lietesekoitin, tr.käytt. 3300 2630 340-250 Lietepumppu, teho 7,5-11 kw 3800 3060 400-290 Lietepumppu, tr.käytt. 5600 4500 580-430 Paineletkulevitysjärjestelmä, 101700 82000 10620-7900 peruskokoonpano Kiint. lannan levit.vaunu, alle 10 m 3 37200 30000 3890-2890 Kiinteän lannan levit.vaunu 10-15 m 3 49500 39900 5170-3840 Kiinteän lannan levit.vaunu 16-20 m 3 69400 56000 7250-5400 Kiint. lannan levit.vaunu yli 20 m 3 99900 80600 10440-7770 Kylvö-, istutus- ja kasvienhoitokoneet Kylvölannoitin 2,5 m, nostolaite 10400 8400 1090-810 Kylvölannoitin 3,0 m, nostolaite 13700 11070 1430-1070 Kylvölannoitin 2,5 m, hinattava 13200 10660 1380-1030 Kylvölannoitin 3,0 m, hinattava 27200 21900 2840-2110 Kylvölannoitin 4,0 m, hinattava 36000 29000 3760-2790 Kylvölannoitin 6,0 m, hinattava 103500 83500 10810-8040 Kylvölannoitin 8,0 m, hinattava 140500 113300 14670-10920 Suorakylvökone, 3 m 51500 41500 5370-4000 Suorakylvökone, 4 m 62000 50000 6480-4820 Suorakylvökone, 6 m 124600 100500 13020-9680 Suorakylvökone, 8 m 186600 150500 19490-14500 Peltojyrä 3-4 m, nostolaite 6600 5300 690-510 Peltojyrä 4-6 m, hinattava 9300 7500 970-720 Peltojyrä yli 6 m, hinattava 14000 11300 1460-1090 Perunanistutuskone, 2-rivinen, puoliautomaatti 3500 2800 360-270 Perunanistutuskone, 2-rivinen, 13800 11100 1440-1070 autom., lannoitusyks. Perunanistutuskone, 4-rivinen, autom., lannoitusyks. 34500 27800 3600-2680 Perunan multain 2-rivinen 3200 2600 340-250 Perunan multain 4-rivinen 5100 4100 530-400 Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 13600 11000 1420-1060 750-1000 l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 19100 15400 1990-1480 1000-1500 l /12-16 m Kasvinsuojeluruisku, säil.til. 22300 18000 2330-1730 1000-1500 l / yli 16 m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. 25500 20600 2670-1980 yli 2000 l /12-16m Kasvinsuojeluruisku, hinat. säil.til. 32700 26400 3420-2540 yli 2000 l /yli 16m Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, 40300 32500 4210-3130 1000-1500 l Ilma-avusteinen- tai ilmaruisku, hinatt., yli 2000 l 64500 52000 6730-5010 Kasvinsuojeluruiskun etusäiliö 2100 1700 220-160 13
Työkoneet Esimerkkihinta Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 %) alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 Nurmikoneet Lautasniittokone 1,8 m 6400 5200 670-500 Lautasniittokone 2,4 m 8900 7200 930-690 Lautasniittokone 3,2 m 12900 10400 1350-1000 Lautasniittokone, yli 3,2 m 17600 14200 Niittomurskain, nostolaite, 2,4-2,8 m 15600 12600 1630-1210 Niittomurskain, nostolaite, 3,0-3,4 m 22900 18500 2400-1780 Niittomurskain, nostolaite, 3,5-3,7 m 26000 21000 2720-2020 Niittomurskain, taakseajo, 7,0-7,5 m 66200 53400 6920-5140 Niittomurskain, hinattava, 2,8-3,4 m 29800 24000 3110-2310 Niittomurskain, hinattava, yli 3,4 m 31700 25600 3320-2470 Perhosniittomurskain, 8-9 m 59800 48200 6240-4640 Etuniittolaite 22300 18000 2330-1730 Kelasilppuri 8700 7000 910 670 Kaksoissilppuri, lieriöniittosilppuri 20600 16600 2150 1600 Tarkkuussilppuri sivukiinnitteinen 23700 19100 2470-1840 Tarkkuussilppuri hinattava, alle 2 m 36200 29200 3780-2810 Tarkkuussilppuri hinattava, 2 m ja yli 64500 52000 6730-5010 Tarkkuussilppurivaunu 106000 85500 11070-8240 Silppuava noukinvaunu, alle 40 m 3 101700 82000 10620-7900 Silppuava noukinvaunu, 40 m3 ja yli 152500 123000 15930-11850 Haravapöyhin 3-4,5 m 5100 4100 530-400 Haravapöyhin 4,5-6 m 8900 7200 930-690 Haravapöyhin yli 6 m 14500 11700 1520-1130 Karhotin, alle 5 m 10500 8500 1100-820 Karhotin, 5 m ja yli 25900 20900 2710-2010 Kelapöyhin 6300 5100 660-490 Kovapaalain 17000 13700 1770-1320 Pyöröpaalain 28100 22700 2940-2190 Silppuava pyöröpaalain 54100 43600 5650-4200 Silppuava pyöröpaalain + käärin 105500 85100 11020-8200 (kombi) Suurkanttipaalain 167900 135400 17530-13040 Pyöröp. käärintälaite hinattava 22700 18300 2370-1760 Pyöröpaalin tuubikäärin 41700 33600 4350-3240 Suurkanttip. käärintälaite 55800 45000 5830-4340 Hapotinlaitteisto (normaali) 2500 2000 260-190 Paalipihdit 1700 1370 180-130 Pyöröpaalin halkaisija 2600 2100 270 200 Pyöröpaalin purkain 22800 18400 2380 1770 Rehuleikkuri, etukuormainsovitteinen 6200 5000 650 480 Rehuleikkuri, kolmipistenostolaitesovitteinen 6200 5000 650 480 Viljankäsittelykoneet Valssimylly, traktorikäytt. 15-30 kw 8700 7000 910-670 Valssimylly, traktorikäytt. 30-50 kw 20600 16600 2150-1600 Valssimylly, traktorikäytt. yli 50 kw 30000 24200 - Viljalietso, sähkökäyttöinen 3700 3000 390 290 Imupainelietso, traktorikäyttöinen 17200 13900 1800-1340 Viljanlajitin 8100 6500 840-630 Peittauskone 1200 1000 130-100 Ruuvikuljetin, halk. 125 mm, pit. 5 m 1300 1070 140-100 Ruuvikuljetin, halk. 150 mm, pit. 5 m 1600 1280 170-120 Työkoneet Esimerkkihinta Korko- ja poistokustannus /v (alv 0 % alv 24 % alv 0 % Poistoaika, v 10 15 Perunannostokoneet Elevaattorikone 3000 2400 310-230 Korjuukone, hinattava 1-riv., laatikkoon nostava 30400 24500 3170-2360 Korjuukone, hinattava 1-riv., säiliöön nostava 106500 85900 11120-8260 Korjuukone, hinattava, 2-riv, säiliöön 110500 89100 11540-8580 nostava Korjuukone, hinattava, 2-riv, 167900 167900 17530-17530 peräv.nostava Varsiston murskain 19700 15900 2060-1530 Perävaunut Perävaunu, kantavuus alle 8 t 7200 5800 750 560 Perävaunu, kantavuus 8-10 t 9500 7700 1000-740 Perävaunu, kantavuus 11-15 t 12300 9900 1280-950 Perävaunu, kantavuus yli 15 t 18200 14700 1900 1420 Rehunkäsittely Seosrehuvaunu, hinattava alle 12 m 3 33600 27100 3510 2610 Seosrehuvaunu, hinattava 13-16 m 3 45300 36500 4730-3520 Seosrehuvaunu, hinattava 16-20 m 3 56000 45200 5850-4350 Seosrehuvaunu, hinattava yli 20 m 3 65000 52400 6790-5050 Puutarhakoneet Puutarhajyrsin 900 720 90-70 Puutarh.traktori/ajoleikkuri (n. 10 hv) 2800 2230 290-210 Puutarh.traktori/ajoleikkuri (n. 18 hv) 4700 3800 490-370 Ruohonleikkuri, vetävä 800 640 80-60 Metsätyövälineet - Moottorisaha 600 520 70-50 Raivaussaha 800 660 90-60 Juontokoura 1900 1500 190-140 Juontovintturi 2700 2200 280-210 Kourakuormain (maatilakuormain) 11200 9000 1170-870 Metsäperävaunu 7600 6100 790-590 Hakkuulaite, kaato-kasaus-laite 11300 9100 1180-880 Hakkuulaite, kaato-karsinta- 21800 17600 2280-1700 katkonta-laite Sekalaiset Takalevy 4000 3200 410-310 Etukuormain sorakauhalla 10500 8500 1100-820 Maatilakaivuri 18500 14900 1930-1440 Kivipoimuri karhottimella 35500 28600 3700-2760 Lumilinko 10500 8470 1100-820 Alueaura 9700 7850 1020 760 Hiekoitin, nostol. 5900 4760 620-460 Polttopuiden hydraulihalkaisija, 1700 1400 180-130 traktorikäyttöinen Polttopuiden hydraulihalkaisija, 2200 1800 230-170 sähkökäyttöinen Klapikone 6000 4800 620-460 Klapikone kuljettimella 7700 6200 800-600 Hakkuri (ilman syöttölaitetta) 8100 6500 840-630 Hakkuri (syöttölaitteella) 22200 17900 2320-1720 Ketjumurskain, 1,6-2,0 m 10300 8300 1070-800 Kelamurskain, 2,1-2,4 m 16500 13300 1720-1280 Puomimurskain, 2,4 m 29600 23900 3100-2300 Hakkuri (ilman syöttölaitetta) 7700 6200 800-600 Hakkuri (syöttölaitteella) 21300 17200 2230-1660 Takanostolaitekiinnitteinen piennarmurskain 10800 8700 1130-840 Kesantomurskain alle 2,5 m 9700 7800 1010-750 Kesantomurskain yli 2,5 m 11400 9200 1190-890 14
Taulukko 8. Investoinnin vuotuiset poisto- ja korkokustannukset ns. annuiteettimenetelmällä saadaan, kun pääoma kerrotaan poistoaikaa ja laskentakorkoa vastaavalla annuiteettikertoimella. Korkoprosentti Vuosia 4 5 6 7 8 9 10 1 1,04000 1,05000 1,06000 1,07000 1,08000 1,09000 1,10000 2 0,53020 0,53780 0,54544 0,55309 0,56077 0,56847 0,57619 3 0,36035 0,36721 0,37411 0,38105 0,38803 0,39505 0,40211 4 0,27549 0,28201 0,28859 0,29523 0,30192 0,30867 0,31547 5 0,22463 0,23097 0,23740 0,24389 0,25046 0,25709 0,26380 6 0,19076 0,19702 0,20336 0,20980 0,21632 0,22292 0,22961 7 0,16661 0,17282 0,17914 0,18555 0,19207 0,19869 0,20541 8 0,14853 0,15472 0,16104 0,16747 0,17401 0,18067 0,18744 9 0,13449 0,14069 0,14702 0,15349 0,16008 0,16680 0,17364 10 0,12329 0,12950 0,13587 0,14238 0,14903 0,15582 0,16275 12 0,10655 0,11283 0,11928 0,12590 0,13270 0,13965 0,14676 15 0,08994 0,09634 0,10296 0,10979 0,11683 0,12406 0,13147 20 0,07358 0,08024 0,08718 0,09439 0,10185 0,10955 0,11746 25 0,06401 0,07095 0,07823 0,08581 0,09368 0,10181 0,11017 Esimerkki: 20 000 maksava kone poistetaan 10 vuodessa. Laskentakorko on 5 %. Annuiteettikerroin 10 vuoden ja 5 % kohdalla on 0.12950. Vuotuinen poisto- ja korkokustannus: 0.1295 x 20 000 = 2590 /v. Jos kone hankitaan pankkilainalla, jonka maksuaika on 5 vuotta ja korko 7 %, niin annuiteettikerroin on 0,24389, ja lainasta aiheutuvat kulut vastaavasti 4878 /v. VILJANKUIVAUKSEN KUSTANNUSLASKELMAT Taulukossa 9 on esitetty maatilakuivureista aiheutuvat kustannukset eri kokoisilla kuivureilla. Viljan lämminilmakuivauksen pääomakustannuksista on tehty kaksi kustannuslaskelmaa. Ensimmäisessä laskelmassa on laskettu pakettikuivaamon vuotuiset kustannukset, jotka sisältävät kuivurin, varastosiilojen ja kuivaamorakennuksen pääomakustannukset kokonaisuudessaan. Toisessa laskelmassa on esitetty pelkän viljankuivurin ja välittömien rakenteiden vuotuiskustannukset. Tämä laskelma soveltuu tilanteeseen, jossa halutaan laskea pelkän rahtikuivauksen kustannuksia eikä viljaa varastoida kuivurissa. Varastosiilojen osuus on jätetty laskelman ulkopuolelle. Laskelmien kuivurit ovat pakettikuivaamoja moduulivarastosiiloilla. Erilaisilla varastosiiloratkaisuilla voi jonkin verran säästää investointikustannuksissa. Pakettikuivaamotyyppisen, mutta suuremmilla pyörösiiloilla toteutetun ratkaisun investointikustannus on noin 90 prosenttia perinteisestä. Kuivurikoneiston sijoittaminen pyörösiilon sisälle ja varastosiilot suurina erillisinä pyörösiiloina pudottaa investointikustannusta 70 prosenttiin perinteisestä, ja vielä hieman säästöä saadaan säänkestävän kuivurikoneiston jättämisellä täysin ilman suojarakenteita. Erilaisia rakennusvaihtoehtoja ja kuivausteknologiaa yleisesti on esitelty Tieto tuottamaan oppaassa Viljasadon käsittely ja käyttö (nro 108). Kokonaiskustannusten selvittämiseksi on pääomakustannuksiin lisättävä käyttökustannukset, mm. polttoaine, sähkö ja työpalkat. Niiden keskimääräisistä hinnoista ja kulutuksista on suuntaa antavia lukuja samassa taulukossa. Verottomat hinnat (alv 0%) olivat elokuussa 2018 kevyen polttoöljyn hinta oli noin 76, senttiä/litra (Nesteen ja Teboilin hintalaskurit) ja sähkön hinta 11 senttiä/kwh (Energiamarkkinavirasto). Rahtikuivauksessa hintaan lisätään arvonlisävero. Viljan lähtökosteutena on pidetty 28 prosenttia. Arvonlisävero konekustannuksissa Hinnoittelun perustana oleva omakustannuslaskelma laaditaan arvonlisäverottomin hinnoin. Saatuun verottomaan kustannukseen lisätään haluttu kate, minkä jälkeen summaan lisätään arvonlisävero. Koneurakoinnissa ja -vuokrauksessa verokanta on 24 %. Jos hintaan sisältyy tarvikkeita, joissa on eri arvonlisäverokanta, on ne eroteltava laskussa. Kts myös www.vero.fi. TTS-Kone avuksi TTS-Kone on pilvipalveluna toimiva helppokäyttöinen laskentaohjelmisto, jolla voit laskea traktorin, leikkuupuimurin, kuivurin ja eri työkoneiden yksikkökustannuksia ja koneketjujen hehtaarikustannuksia. TTS-Kone sisältää laajan valikoiman esimerkkikoneita, joiden pohjalta omien konekustannuslaskelmien teko on helppoa. Ohjelmisto on selainpohjainen ja se toimii tietokoneella, tabletilla ja älypuhelimella. TTS-Koneen käyttöoikeuden voi tilata täyttämällä tilauslomakkeen sivulta https://ttskone.tts.fi. Ohjelmiston riisuttua versiota voi kokeilla kaksi viikkoa ilmaiseksi rekisteröitymällä sivulta TTS-Koneen koekäyttäjäksi. 15