Kiteen kaupungin OVTES-palkkausjärjestelmän kuvaus 1.8.2014 alkaen 1 (5) Kiteen kaupungin OVTES-palkkaustyöryhmä 26.2.2014 OVTES-palkkausjärjestelmän uudistamiseen on osallistunut työryhmä, jonka jäseninä ovat toimineet Erkki Kontro, Arppen koulun rehtori Kyösti Värri, Kiteen lukion rehtori Niilo Hirvonen, JUKO ry:n pääluottamusmies, Kiteen lukion apulaisrehtori Tiina Eskelinen, Kiteen kaupungin vs. henkilöstöpäällikkö/kehitysjohtaja Anna-Maija Isotalus, Kiteen kaupungin palkkasihteeri Tuija Vaittinen, Kiteen kaupungin työhyvinvointipäällikkö Nina Holopainen, Kiteen kaupungin henkilöstöpäällikkö/kehitysjohtaja (28.5.2013) Lilja Konttinen-Miinalainen, Kesälahden koulun apulaisrehtori (26.2.2014) Mikko Sairanen, Kesälahden koulun rehtori (25.4.2013 ja 28.5.2013) Työryhmä on kokoontunut kuusi kertaa: 25.4.2013, 28.5.203, 10.9.2013, 22.10.2013, 29.1.2014 ja 26.2.2014. Niilo Hirvonen on laatinut työryhmän kokoontumisista muistiot. Työryhmän tavoitteena on ollut päästä kohti suurempia tehtävän vaativuuden arvioinnin (tva) kokonaisuuksia, joiden sisällä on erilaisia yksittäisiä, ei niin tarkasti lueteltuja tekijöitä.
2 (5) 1. Kiteen kaupungin OVTES-palkkausjärjestelmän taustaa Kaavio: Opettajan palkan rakenne Kiteen kaupungissa on ollut 1.8.2007 alkaen käytössä OVTES-palkkausjärjestelmänä ns. hintalappujärjestelmä, jossa on lueteltu ja hinnoiteltu kaikki tva-tekijät, joiden perusteella ns. tva-lisää on saanut. Järjestelmä on ollut toisaalta läpinäkyvä: kaikki ovat tienneet, millä kriteerillä ja miten suurella euromääräisellä tva-osuudella tehtäväkohtaista palkka on korotettu. Toisaalta järjestelmää on ollut jäykkä: se ei ole tunnistanut kaikkia muutoksia, mitä opetusalan tehtävien vaativuudessa on tapahtunut. Tehtäväkohtainen palkka on voinut jäädä tarkistamatta siksi, että todettu vaativuustekijä ei ole ollut mukana luettelossa. Lisäksi järjestelmän kehittäminen on tapahtunut pelkästään uusien järjestelyerien eurojen rajoissa. Lukuvuoden 2013 2014 alusta eli 1.8.2013 alkaen Kiteen kaupungn OVTES-sopimusalueella on ollut käytössä myös työsuorituksen arviointiin (tsa) perustuva henkilökohtaisen lisän järjestelmä. Se noudattelee koko kaupungin tsa-järjestelmää. 2. Kiteen kaupungin OVTES-palkkausjärjestelmä 1.8.2014 alkaen Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES kuten muutkaan kunnallisen alan sopimukset eivät tunne erillistä TVA-lisää vaan puhutaan ainoastaan tehtäväkohtaisesta palkasta, jonka suuruus määräytyy tehtävän vaativuuden kokonaisarvioinnin perusteella. Kuitenkin OVTES:ssa tarvitaan myös hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka (ns. HITU-palkka) näkyville palkanmaksun perusteissa, koska peruspalkan mukaan lasketaan vuosisidonnaisen lisän euromääräinen suuruus.
3 (5) Tehtäväkohtainen palkka lasketaan pyöristäen nykyisistä yleisimmin käytetyistä euromääristä (61,82 ja 113,32 ) laskettua tehtävän vaativuusosuutta HITU-peruspalkan päälle 62 2 x 62 4 x 62 10 x 62 14 x 62 alla olevan esimerkin mukaan: HITU HITUperuspalkka Vaati 1 Vaati 2 Vaati 3 (1.8.2014 luokanopettaja) 62 124 248 620 868 4 03 04 02 8 /kaksoiskelp. 2 738,79 2 800,79 2 862,79 2 986,79 3 358,79 3 606,79 4 03 04 03 0 /pelu+ykk 2 535,92 2 597,92 2 659,92 2 783,92 3 155,92 3 403,92 4 03 04 03 1 /pelu 2 454,03 2 516,03 2 578,03 2 702,03 3 074,03 3 322,03 HITU HITUperuspalkka Vaati 1 Vaati 2 Vaati 3 (1.8.2014 luokanopettaja) 62 124 248 620 868 4 03 04 02 8 /kaksoiskelp. 2 738,79 2,3 % 4,5 % 9,1 % 22,6 % 31,7 % 4 03 04 03 0 /pelu+ykk 2 535,92 2,4 % 4,9 % 9,8 % 24,4 % 34,2 % 4 03 04 03 1 /pelu 2 454,03 2,5 % 5,1 % 10,1 % 25,3 % 35,4 % Palkkalaskelmassa säilyy edelleen myös hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka (ns. HITU-palkka), koska peruspalkan mukaan lasketaan vuosisidonnaisen lisän euromääräinen suuruus. 3. Tehtävän vaativuuden arviointi Tuloksellisuutta palkkausjärjestelmällä, Kunnallisen opetushenkilöstön palkkausjärjestelmäopas toteaa, että: Töiden ja tehtävien objektiivinen arviointi edellyttää järjestelmällistä tehtävän vaativuuden arviointia. Arviointi ja sitä vastaavat tehtäväkohtaiset palkat tulee määrittää ilman, että ajatellaan tehtäviä hoitavia henkilöitä. Arvioinnissa ei ole tarkoitus vertailla eri opettajaryhmiä keskenään vaan arviointi tehdään hinnoittelutunnuksittain tai ammattiryhmittäin. Arvioinnin pohjalla on opettajan tehtäväkuvaus. Opettajan tehtävän vaativuuden arviointi perustuu neljään vaativuustekijään eli näkökulmaan (ks. KVTES-opas s. 23): 1. työn edellyttämä osaaminen eli työn edellyttämät tiedot, taidot ja itsenäinen harkinta, 2. työn vaikutukset ja vastuu, mm. ja vaikutukset toimintaedellytyksiin, 3. työn edellyttämät yhteistyötaidot eli vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot sekä 4. työolosuhteet. Neljän varsinaisen vaativuustekijän lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa huomioon: koulutus lisätehtävä ja -vastuu esimiesasema
4 (5) Tehtävän vaativuuden arviointi pyritään tekemään koko lukuvuoden ajaksi kerralla. Kunkin opettajan perustehtävästä poikkeavat vaativuustekijät merkitään opettajan perustietolomakkeeseen (pelu-lomake). Tehtävän vaativuuden arviointia voidaan tarkistaa oleellisten muutosten osalta tarvittaessa lukuvuoden puolivälissä tammikuussa siten, että mahdolliset muutokset tulevat voimaan 1. helmikuuta jatkuen lukuvuoden loppuun (1.2. - 31.7. on kuusi kuukautta eli puolet lukuvuoden ajasta). Kaikkien näiden perustehtävästä poikkeavien vaativuustekijöiden perusteella määritellään tehtäväkohtainen palkka edellä esitettyjen vaativuusportaiden mukaisesti. Yksityiskohtaista Excel-taulukkoa ei kannata laatia, sillä se johtaisi takaisin yksittäisten, nimettyjen hintalappujen käyttöön. 4. Esimerkkejä eri vaativuustasoista Vaativuustasot :stä eteenpäin tarkoittavat rehtorin tai apulaisrehtorin perusvaativuustasoja. Kun perusopetuksen rehtori hoitaa myös sivistysjohtajan tehtäviä, on koulujen johdon tasolle siirretty entistä vaativampia johtamistehtäviä. Jos esimiestehtävien vaativuutta ei huomioida riittävästi jo hinnoittelussa, voidaan esimiestehtävien vaativuus ottaa huomioon varsinaisissa vaativuustekijöissä (vaikutukset ja vastuut). Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on huomioitava: johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, yhteistyövaatimukset muiden hallinnonalojen palveluiden tuottajien kanssa, esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa, tehtävään liittyvän harkinnan ja päätöksenteon vaativuus. vastaa enintään 150 oppilaan/opiskelijan koulun/ oppilaitoksen rehtorin tai apulaisrehtorin perustehtävää. Ei koske virkarehtorin tehtävän vaativuuden arviointia. vastaa vähintään 151 oppilaan/opiskelijan koulun/ oppilaitoksen rehtorin tai apulaisrehtorin perustehtävää. Ei koske virkarehtorin tehtävän vaativuuden arviointia. Ns. virkarehtoreiden osalta palkkaus ja tehtävän vaativuuden arviointi tehdään erikseen ottaen huomioon tämän luvun alussa olevat huomiotavat seikat.
5 (5) HUOM! Seuraavat vaativuustasojen 1 3 kriteerit ovat esimerkkejä ja ohjeellisia. Muut vastaavat kriteerit otetaan arvioinnissa huomioon. Vaati 1 Haastavamman opetusryhmän opettaminen, esim. nivelvaihe, kulttuuritausta, uskonnot, kielet jne. o 1. luokan opetus o valmistava opetus o erityisen tuen oppilaiden opettaminen integroidusti, HOJKS-oppilaat Merkittävää vastuuta muiden työntekijöiden työn järjestämisestä o tiimin vetovastuu o rakennuksen turvallisuusvastaava o aineryhmän vetäjä Pienemmän projektin, hankkeen tms. toteuttaminen, joka ei sisällä erillistä raportointitehtävää Vaati 2 Vielä haastavamman opetusryhmän opettaminen, esim. nivelvaihe, kulttuuritausta, uskonnot, kielet jne. o erityisluokanopetusta pienryhmässä, ERO/LO o useampi OPS (pk ja lukio) o useampi OPS (luokanopetus ja aineenopetus) Projektin, hankeen tms. toteuttaminen, joka sisältää erillisen raportointitehtävän Oppilaan/kotien henkilökohtaisten ongelmien sovittelua ja ratkaisuun osallistumista o perusopetuksen oppilaanohjaus o lukion opinto-ohjaus Vaati 3 Edellyttää vähintään kolme tason 1 vaativuustekijää tai vähintään kaksi tason 2 vaativuustekijää. 5. Tehtävän vaativuuden arvioinnin päätöksenteko Päätökset tehtävän vaativuuden arvioinnista ja sen perusteella määritettävästä tehtäväkohtaisesta palkasta tekee Kiteen kaupungin hallintosäännön kohtien 5.2.2 ja 5.2.4 mukaisesti perusopetuksen rehtori (päättää koulu- ja kuntakohtaisten palkkausperusteiden ja palkkioiden käytöstä opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti) ja lukion rehtori (päättää koulu- ja kuntakohtaisten palkkausperusteiden ja palkkioiden käytöstä lukiokoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.) 6. Järjestelmän arviointi Kiteen kaupungin OVTES-palkkaustyöryhmä kokoontuu marraskuussa 2014 arvioimaan 1.8.2014 käyttöön otetun Kiteen kaupungin uuden OVTES-palkkausjärjestelmän toimivuutta. Mahdolliset korjaukset voidaan ottaa huomioon oleellisten muutosten osalta tammikuussa tapahtuvan tehtävän vaativuuden arvioinnin jälkeen 1.2.2015 alkaen.