RES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä



Samankaltaiset tiedostot
Euroopan unionin kestävyyskriteerien soveltuvuus liikenteen biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arviointiin

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp. Päivi Janka Hallitusneuvos TEM/energiaosasto

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Kestävä bioenergia EU:ssa. Sini Eräjää BirdLife Europe Kohti kestävää bioenergiaa Helsinki

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

EU:n uusiutuvien energialähteiden edistämisdirektiivin kestävyyskriteeristö

Biopohjaisten materiaalien kestävyyskriteerit

Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit

RED II ja bioenergian kestävyyskriteerit

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Tulevaisuuden biotalous perustuu uusiutuvien materiaalien kestävään käyttöön

Liikenteen biopolttoaineet

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

EU:n linjaukset metsäbiomassojen kestävyydestä

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Biomassan ilmastoneutraalius

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Bioenergian varoista ja käytöstä, kestävyyskriteereistä ja tarkasteluista, 2G Biofuels markkinoista

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Neste Oilin kommenttipuheenvuoro. Energiamarkkinaviraston infotilaisuus Hanne-Riikka Nalli Neste Oil Oyj

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Biopolttoaineet; Energiastrategia, EUja kansallinen lainsäädäntö

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

Ajankohtaista kestävyyskriteeritodentamisessa. Todentajapäivä Aino-Mari Keskinen

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Puun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT

TransEco -tutkimusohjelma

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Ajankohtaista biopolttoaineiden kestävyyskriteereissä

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

TransEco-tutkimusohjelma

Komission ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi; U 5/2017 vp

Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa. Bioenergian kestävyys seminaari Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko

A8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Metsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Ajankohtaista biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteeritasiakokonaisuudessa

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät

METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Puhtaan energian paketti ja kaukolämpö

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Bioenergia - yksi Itä-Suomen mahdollisuuksista

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Powered by UPM BioVerno

Transkriptio:

RES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä VTT 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI 28.5.2013, Kalastajatorppa Kati Koponen, VTT

29.5.2013 2 Sisältö RES-direktiivi = EU:n direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY) RES-direktiivin kestävyyskriteerit liikenteen biopolttoaineille Aiheeseen liittyvät dokumentit Keskeiset tekijät ja oletukset khk-päästölaskennan kannalta RES-direktiivin mukaisen päästölaskennan erityiskysymykset esimerkkiketjujen valossa

29.5.2013 3 Kestävyyskriteereihin liittyvät dokumentit RES-direktiivin kestävyyskriteerit (2009) Komission ohjeistukset tulkinnasta: http://ec.europa.eu/energy/renewables/biofuels/sustainability_criteria_en.htm Laki biopolttoaineista ja bionesteistä (kansallinen lainsäädäntö) EMV:n ohjeluonnos: Lain biopolttoaineista ja bionesteistä mukainen Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje (kommenteilla 31.5. asti) Tulevat: Komission ehdotus RES-direktiivin muuttamisesta (2012) Kestävyyskriteerit biomassoille sähkön ja lämmön tuotannossa (kesä 2013)

29.5.2013 4 Komission hyväksymät vapaaehtoisjärjestelmät 1. ISCC (International Sustainability and Carbon Certification) 2. Bonsucro EU 3. RTRS EU RED (Round Table on Responsible Soy EU RED) 4. RSB EU RED (Roundtable of Sustainable Biofuels EU RED) 5. 2BSvs (Biomass Biofuels voluntary scheme) 6. RBSA (Abengoa RED Bioenergy Sustainability Assurance) 7. Greenergy (Greenergy Brazilian Bioethanol verification programme) 8. Ensus voluntary scheme under RED for Ensus bioethanol production 9. Red Tractor (Red Tractor Farm Assurance Combinable Crops & Sugar Beet Scheme) 10. SQC (Scottish Quality Farm Assured Combinable Crops (SQC) scheme) 11. Red Cert 12. NTA 8080 13. RSPO RED (Roundtable on Sustainable Palm Oil RED) http://ec.europa.eu/energy/renewables/biofuels/sustainability_schemes_en.htm

29.5.2013 5 EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle RES-direktiivi = EU:n direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (2009/28/EY) 20 % kokonaisenergian kulutuksesta uusiutuvaa vuonna 2020 Jäsenmailla omat tavoitteet Suomen tavoite 38 % 10 % liikenteen kokonaisenergian kulutuksesta uusiutuvaa vuonna 2020 Jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja lignoselluloosasta tuotetuilla biopolttoaineilla katsotaan olevan kaksinkertainen painoarvo muihin biopolttoaineisiin nähden RES-direktiivi ei kuitenkaan määrittele jäte / tähde käsitteitä Sähköautoissa käytetty uusiutuva energia lasketaan kertoimella 2,5

29.5.2013 6 EU:n RES-direktiivin kestävyyskriteerit Jotta biopolttoaineet ja bionesteet huomioidaan kansallisissa tavoitteissa huomioidaan uusiutuvan energian velvoitteiden täyttymisessä ovat tukikelpoisia niiden tulee täyttää kestävyyskriteerit: Kvalitatiiviset vaatimukset (on/off) raaka-aineen alkuperä Kvantitatiiviset vaatimukset päästövähennysprosentti (%)

29.5.2013 7 Raaka-aineiden alkuperää koskevat kriteerit (kvalitatiiviset vaatimukset) Biopolttoaineiden raaka-aineita ei tule tuottaa esim. seuraavilla alueilla: Biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaat maat (aarniometsät, suojelualueet, monimuotoiset ruohoalueet) Mailla, johon on sitoutunut paljon hiiltä (kosteikko, pysyvä metsä) Maalla, joka oli turvemaata 1/2008 paitsi jos voidaan osoittaa, ettei raaka-aineen tuotantoon liity aiemmin kuivaamattoman maan kuivatusta

29.5.2013 8 Biopolttoaineiden elinkaaren aikaisia päästöjä koskevat kriteerit (kvantitatiiviset vaatimukset) Tavoitetaso biopolttoaineiden käytöstä koituvalle khk-päästöjen vähenemälle Päästövähennys oltava vähintään 35 % Vuodesta 2017 alkaen 50 % Vuodesta 2018 alkaen 60 % niille biopolttoaineille, jotka tuotetaan laitoksissa, joiden tuotanto alkanut aikaisintaan 1.1.2017 Päästövähennyksen määrittely (RES liite V) Direktiivissä annetut oletusarvot Direktiivin laskentamenetelmä biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen arviointiin

29.5.2013 9 Komission ehdotus RES-direktiivin muuttamisesta COM(2012) 595 final Nostaa khk-päästövähennysvaatimuksen 60%:iin jo 2014 Rajoittaa ruokakasveista (viljat, tärkkelyspitoiset viljelykasvit, sokeri, oljykasvit) tuotettujen biopolttoaineiden osuuden 5%:iin liikenteen energian loppukulutuksesta 2020 Antaa listan raaka-aineista, joista tuotetut biopolttoaineet lasketaan tavoitteeseen nelin- tai kaksinkertaisina Huomioi epäsuorista maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt Antaa ILUC (= indirect land use change) kertoimet tietyille raakaaineille Nämä tulee huomioida jäsenmaiden raportoinnissa, ei ilmeisesti kuitenkaan tuotekohtaisessa laskennassa? Ns. ILUC-esitys

29.5.2013 10 Komission esitys ILUC-vaikutusten arviointiin ILUC-kertoimia kehitetään myös muille biomassoille: 6. The Commission shall be empowered to adopt delegated acts pursuant to Article10a concerning the adaptation to technical and scientific progress of Annex V, including by the revision of the proposed crop group indirect land-use change values; the introduction of new values at further levels of disaggregation; the inclusion of additional values should new biofuel feedstocks come to market as appropriate, review the categories of which biofuels are assigned zero indirect land-use change emissions; and the development of factors for feedstocks from non-food cellulosic and ligno-cellulosic materials. ei kuitenkaan koske tähteitä?

Lista nelinkertaisesti laskettavista raaka-aineista 29.5.2013 11

Lista kaksinkertaisesti laskettavista raaka-aineista 29.5.2013 12

29.5.2013 13 EU:n laskentametodi biopolttoaineiden khk-päästöille Aktuaalisten päästöjen laskenta: jos oletusarvoa ei ole olemassa jos oletusarvo on liian alhainen jos halutaan osoittaa prosessin aktuaaliset päästöt Khk-päästövähennykset lasketaan suhteellisena vähennyksenä: Jossa PÄÄSTÖVÄHENNYS = (E F -E B )/E F, E F = fossiilisesta vertailukohdasta aiheutuva kokonaispäästö E B = biopolttoaineesta aiheutuva kokonaispäästö. Elinkaariarviointia (LCA) soveltava laskentametodi khk-päästöille!

29.5.2013 14 Oletukset biopolttoaineiden ilmastovaikutusten arvioinnissa Järjestelmärajaus Allokaatioperiaatteet Aikajänne Funktionaalinen yksikkö Referenssitapaus Raaka-aineet Tuotantoyksikön koko ja sijainti Prosessiparametrit, päästövaikutukset

29.5.2013 15 83.8gCO 2 -ekv/mj = fossil fuel comparator (RED) Lähde: Soimakallio, S.; Koponen, K. How to ensure greenhouse gas emission reductions by increasing the use of biofuels? Suitability of the European Union sustainability criteria. Biomass and Bioenergy vol. 35(2011)

29.5.2013 16 Bioenergiaketju: Biopolttoaineen jalostus Raaka-aineen tuotanto Raaka-aineiden kuljetukset Biopolttoaineen jakelu CHP-laitos Biopolttoaineen käyttö

29.5.2013 17 Raaka-ainetuotantoon liittyvät tekijät: Viljelymaan tila vuonna 2008, suorat maankäytön muutokset Käytetäänkö päätuote vai tähde Lannoitteiden ja kalkituksen päästöt Maaperäprosesseista vapautuvat typpioksiduuli-päästöt Maaperän hiilitase Huomioidaanko muutokset metsien hiilitaseessa Liittyykö tuotantoon ILUC päästöjä, onko raaka-aine ILUCehdotuksen listalla

29.5.2013 18 Biopolttoaineen jalostukseen liittyvät tekijät: Biojalostamo Prosessienergia: Miten määritellään prosessisähkön päästö? Esim. Suomen vai EU:n keskiarvo? Millä prosessilämpö tuotetaan? CHP-laitos Onko biojalostamon yhteydessä CHP-laitos: Jos on, käsitelläänkö laitoksia yhtenä vai erillisinä? Miten lämpö-/sähkövirrat integraatissa kulkevat? Jääkö ylijäämäsähköä? Ylijäämäsähköstä saatavien korvaushyötyjen laskenta RES-direktiivin ohjeet epäselviä

29.5.2013 19 Kuljetuksiin liittyvät tekijät: Kuljetusten merkitys usein pieni kokonaispäästöjen kannalta Kuljetusetäisyys >< tuotteen energiasisältö Raaka-aine Etäisyys Väline Päästö Palmuöljy 17500km Laiva 2,3 gco2-ekv./mj lopputuote Puu 5000km Laiva 9 gco2-ekv./mj lopputuote Puu 100km Rekka 1 gco2-ekv./mj lopputuote Biopolttoaineiden loppukäytön päästö oletetaan nollaksi, sillä sama määrä hiilidioksidia on sitoutunut käytettyyn / kasvavaan biomassaan

29.5.2013 20 Tuote RES oletuspäästövähennys RES-oletusarvoa vastaava muu arvio Erityiskysymykset Palmuöljy HVO 26% 65% (CH4 talteenotto) ILUC, 5%:n rajoitus Metaanin talteenotto prosessissa Sokeriruokoetanoli (Brasilia) 71% ILUC, 5%:n rajoitus Rapsi FAME (Keski-Eurooppa) 38% ILUC, 5%:n rajoitus Mäntyöljydiesel -? Metsän hiilitase 2/4-kertainen laskenta? Jäte/viljelty puu FT-diesel 93-95% Soveltuuko oletusarvo metsähakkeelle? Metsän hiilitase 2/4-kertainen laskenta? Jäte/viljelty puu metanoli 91-94% Soveltuuko oletusarvo metsähakkeelle? Metsän hiilitase 2/4-kertainen laskenta? Pyrolyysiöljy - 80-93 (mean value) (Sorsa & Soimakallio 2013) Metsän hiilitase 2/4-kertainen laskenta? CHP-kytkennän järjestelmäraja, ylijäämäsähköstä saatava hyöty? Biojäteperäinen etanoli -? 4-kertainen laskenta?

29.5.2013 21 Hakkuutähteiden korjuun aiheuttamasta hiilivaraston menetyksestä syntyvät päästöt Verrataan hakkuutähteiden korjausta referenssitilaan, jossa hakkuutähteet jäisivät metsään ja muodostaisivat siellä hiilivaraston Kun hakkuutähde korjataan ja käytetään bioenergiaksi, vapautuu puuhun kasvuvaiheessa sitoutunut hiili heti Menetetty hiilivarasto voidaan ajatella tuotteelle kohdennettavaksi päästöksi Ajan kuluessa myös metsään jätetty hakkuutähde hajoaisi, jolloin hiilivarasto pienenisi jatkuvasti Vaikutus riippuu tarkastelun aikajänteestä Hiilivaraston pienenemisen vaikutukset ovat vähäisemmät pitkällä aikajänteellä RES-direktiivissä ei oteta selkeää kantaa, tulisiko nämä päästöt huomioida vai ei

29.5.2013 22 Hiilivaraston muutoksesta aiheutuvan päästön laskenta Päästö = hajoamaton biomassa x puun polton päästö (n. 110 gco 2 /MJ ) Päästö maaperän hiili- [gco 2 /MJ puu] varaston muutoksesta min default max Oksat 20 vuotta 36 46 62 Oksat 50 vuotta 22 32 46 Oksat 100 vuotta 13 21 34 Kannot 20 vuotta 71 82 90 Kannot 50 vuotta 50 61 70 Kannot 100 vuotta 37 46 53 Hajoamiskäyrät: Repo, A., Tuomi, M., Liski, J., 2010. Indirect carbon dioxide emissions from producing bioenergy from forest harvest residues. GCB Bioenergy 2, 107 115.

29.5.2013 23 Hiilivaraston menetyksen vaikutus hakkkutähteistä (oksista) valmistetun FT-dieselin khk-taseeseen eri aikajänteillä Lähde: Holma A., Koponen K., Antikainen R., Lardon L., Leskinen P., Roux P. Current limits of life cycle assessment framework in evaluating environmental sustainability case of two evolving biofuel technologies Accepted for Journal of Cleaner Porduction. In press.

29.5.2013 24 Epävarmuustarkatelut Laskentaparametrit usein epävarmoja RES-direktiivi ei ota epävarmuutta huomioon Epävarmuutta mahdollista tarkastella case-tarkasteluilla Esim. järjestelmärajan, sähkön päästökertoimen tai kuljetusmatkan variointi Epävarmuutta voi tarkastella myös kokonaisvaltaisemmin Monte Carlo analyysillä Kaikille laskennassa käytettäville parametreille annetaan epävarmuusväli Tulokset saadaan todennäköisyysjakaumina

29.5.2013 25 Täyttyykö 35 tai 60%:n päästövähennystavoite? Lähde: Koponen et al. 2012. GHG emission performance of various liquid transportation biofuels in Finland in accordance with the EU sustainability criteria. Applied Energy. In press.

29.5.2013 26 Kestävyyskriteereihin liittyvät avoimet kysymykset Huomioidaanko metsän / maaperän hiilitaseiden muutokset päästölaskennassa ja miten? Miten ILUC käsitellään? Muiden ympäristö-/sosiaalisten kriteerien tarpeellisuus? Jäte/tähde määritelmät ja 2/4-kertaiset laskennat Miten komissio hallinnoi systeemiä, jossa on voimassa kymmeniä erilaisia kestävyyskriteeristöjä? Kestävyyskriteerit myös kiinteälle biomassalle, entä muille tuotteille?

29.5.2013 27 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa Lisätietoja: kati.koponen@vtt.fi