Biopohjaisten materiaalien kestävyyskriteerit
|
|
- Juha-Pekka Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biopohjaisten materiaalien kestävyyskriteerit Biopohjaisuus Uhka vai mahdollisuus? Kestävyys pakkausalan kilpailuetuna seminaari
2 Biopohjaisuus on osa nykypäivän kemiaa Syytä muistaa, että kemialle biomassa on monilähteinen raaka-aine Kasvit Mikrobit ja tuotekirjo on laaja Polttoaineet Voiteluaineet Muovit Metsä Eläin Kala Jäte Biopohjaisia lähtöaineita kemian prosesseihin Elintarvikesovellukset Polymeerit Kemikaalit Maalit ja lakat Painovärit Liimat Jne Lääkkeet Kosmetiikka Jne
3 Joitakin esimerkkejä biopohjaisista tuotteista Poltto- ja voiteluaineet Biopohjaiset polttoja voiteluaineet Muovit Pehmittimet, täyteaineet, lujitteet, muovituotteet esim. pakkaukset, autonosat, kännykkämuovit Polymeerit Lakat, liimat, maalit, painovärit Kosmetiikka, lääkkeet Luonnon kumi, biopohjainen PE, PP, PET, jne. Kasviöljypohjaiset painovärit, biopohjaiset liimat ja maalit Kemikaalit Elintarvikesovellukset Antioksidantit, kasvipohjaiset lääkkeet, saippuat, puhdistusaineet, uuteaineet, kasvi- ja marjapohjaiset lääke- ja kosmeettiset aineet Entsyymit, biopohjaiset orgaaniset- ja hienokemikaalit, mäntyöljyjohdannaiset, selluviskoosi, biokaasuvety Benecol, entsyymit, xylitol, sterolit, tärkkelysjohdannaiset
4 Biopohjaisuudessa ei siis ole mitään uutta, mutta... Pyrkimykset riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista raaka-aineista sekä yleiset kestävän kehityksen vaatimukset ovat tuoneet aiheeseen uusia ulottuvuuksia Aihealueen poliittinen ja kaupallinen kehitys on saanut aikaan tarpeen: luoda standardisoituja kriteeristöjä biomassan ja siitä johdettujen tuotteiden kestävyyden tarkasteluun ja todentamiseen Luoda universaalit ja standardisoidut määrittelyt biopohjaisuudelle Luoda standardisoidut menetelmät biopohjaisuuden mittaamiselle Ja kyllä se lainsäädäntökuviokin sieltä kehittyy, bioenergialle sitä jo on... Kuten yleensä, eteneminen ei ole täysin loogista, vaan toivottavasti kelvolliseen lopputulokseen päästään luovan kaaoksen kautta... Nyt ollaan vaiheessa, jossa: Kestävyyden tarkastelu tehdään tuotesovellus by tuotesovellus, mikä ei ole elinkeinoelämän toimijoiden kannalta kovinkaan toivottavaa Yleinen kestävyyden sisältö on vielä jäsentymättä ja eri tuotteille on vaarana muodostua eri tasoisia kestävyysvaatimuksia Kokonaisvaltainen lähestymistapa on vielä kaukana
5 Biopohjaisuuden viitekehystä Trendit ohjaavat poliittista kehitystä Kasvavat resurssitehokkuusvaatimukset Ilmastonmuutos Yleiset kestävän kehityksen vaatimukset Poliittinen kehitys luo kehykset biopohjaisuuden edistämiselle Kansainväliset sopimukset ja Rio +20 EU:n poliittiset hankkeet ja lainsäädäntö Kansalliset politiikat ja strategiat Kriteeristöillä ja standardeilla määritellään, mikä on kestävää käytännön bisnestyökalut Erilaiset kestävyskriteeristöt Eurooppalainen ja kansainvälinen standardisointi Elinkeinoelämän edunvalvonta läpäisee kaikki tasot. Bisnestyökalujen laadintaan vaikuttaminen on organisoitu kansallisin ryhmin, joissa laaja-alainen sidosryhmäedustus
6 Erilaisten alkuperä-/kestävyyskriteerien kirjo on melkoinen Nykyiset kriteerit ovat useimmiten sidottuja tiettyyn biomassa raakaaineeseen, kuten: Metsän PEFC, FSC, viljakasvien omat, esim. Soijan RTRS, sokeriruon Bonsucro, palmun RSPO, kalan MSC tai tietylle kalalajille kehitellyt, kuten Pangasiuksen ASC tai GlobalGap Oleellista kriteereissä on se, että ne ovat muotoutuneet kyseisen biomassajakeen keskeisimpien kestävyyskysymysten ympärille. Sisältävät yleensä suorat vaikutukset, kuten päästöt ja resurssien kulutuksen Epäsuorat vaikutukset, kuten epäsuora maankäyttö ovat kyllä tulossa, mutta... Tieteellinen pohja on monesti hatara Ei ole täysin selvää, mitä kukin epäsuorilla vaikutuksilla tarkoittaa ja kuka niistä oikeasti on vastuussa Eri biomassajakeiden erityiskysymyksistä huolimatta, kriteereissä olisi kyllä harmonisoinnin tarvetta selkiyttämistä ja yksinkertaistamista tarvitaan Biomassaraaka-ainetta käyttävän toimijan on syytä muistaa se, että raaka-ainekriteerit eivät vielä osoita tuotteen kestävyyttä Ne ovat kuitenkin oleellinen osa lopputuotteen tuoteketjun kestävyyden hallintaa
7 Tuotteillekin on alkanut tipahdella kestävyyskriteeristöjä Case: Biopolttoaineet Lainsäädäntötasolla EU:n uusiutuvien direktiivi, RED antaa omat kestävyyskriteerit biomassapohjaisille energiatuotteille, kuten biopolttoaineille Lainsäädäntövaatimuksista on johdettu erilaisia sertifiointiskeemoja, kuten: ISCC (International Sustainability and Carbon Certification), RSB (Roundtable of Sustainable Biofuels), 2BSvs (Biomass Biofuels voluntary scheme), RBSA (Abengoa RED Bioenergy Sustainability Assurance), Greenergy (Greenergy Brazilian Bioethanol verification programme), Ensus (voluntary scheme under RED for Ensus bioethanol production) jne... Näiden skeemojen avulla yritykset voivat osoittaa täyttävänsä lainsäädännön asettamat kestävyysvaatimukset ja siten saada tuotteensa EU:n markkinoille Huom. Skeemojen vaatimusten täyttäminen edellyttää useimmiten myös raaka-ainespesifien kriteeristöjen hyödyntämistä Ne tuottavat tarvittavan ja todennettavissa olevan informaation käytetystä raakaaineesta Tuloksia voidaan hyödyntää tuoteketjussa
8 Kansainvälinen bioenergian kestävyyskriteeristö kehitteillä Eri toimijoiden luomat kriteeristöt ovat pitkälti samankaltaisia, mutta eri tavoin painottuneita Yhtenäinen, kansainvälinen, konsensuspohjainen eli standardisoitu lähestymistapa on toistaiseksi uupunut Nyt tätä yritetään saada aikaiseksi kansainvälisellä tasolla (ISO/PC 248) Valmisteilla ISO 13065, joka pyrkii luomaan prosessin bioenergia tuotteiden kestävyystarkastelulle sisältäen yhtenäisen terminologian, keskeisimmät kestävyyskriteerit ja indikaattorit sekä GHG-laskennan ja vaatimustenmukaisuuden osoittamistavat» Ei siis ole hallintajärjestelmä» Ei ole tarkoitettu sertifiointitarkoituksiin» Ei voida käyttää kestävyysväittämien käyttöön Standardin pitäisi olla käytössä Euroopassa on tehty jo yksi harjoitus aiheesta, kun CEN/TC 383 pyrki luomaan standardisoidut käytänteet RED:n soveltamiselle
9 Laajeneeko bioenergiaan liittyvä lähestymistapa kaikille biomassapohjaisille tuotteille? Jos arvata pitää, niin kyllä valuu, eikä tarvitse olla edes Nostradamus, sillä Kansainvälinen kestävän kehityksen konferenssi Rio +20 tulee nostamaan resurssien kestävän käytön kansainväliselle agendalle EU:n ns. Lead market hanke on nostanut biopohjaisten tuotteiden markkinoiden kehittämisen yhdeksi keihäänkärkihankkeeksi. (kts. Samaa linjaa jatkaa helmikuussa 2012 julkaistu EU:n strategia ja toimintasuunnitelma kestävän biotalouden kehittämiseksi Euroopassa Keskeisessä osassa on se, että biomateriaaleja sisältävät tuotteet valmistetaan, käytetään ja hävitetään kestävällä tavalla Merkitsee käytännössä yleisiä kestävyyskriteerejä biomassapohjaisille tuotteille ja tuo vastaavat todentamiskäytännöt, joita parhaillaan harjoitellaan bioenergiatuotteiden kanssa Eurooppalainen standardisointityö tällä saralla polkaistiin käyntiin syksyllä Tekninen komitea CEN/TC 411 perustettiin laatimaan horisontaalivaatimuksia kaikille biomassapohjaisille materiaaleille ja tuotteille Suomessa työn seuraamisesta ja siihen vaikuttamisesta vastaavat Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry
10 Biopohjaisten tuotteiden standardisoinnin kokonaisuus Horisontaalikomitealla CEN/TC 411 on kaikkiaan 5 työryhmää: WG 1 - Standardization of general terminology applicable to bio-based products, such as bio-lubricants, bio-surfactants, biopolymers and bio-solvents WG 2 - Development of standards for solvents, covering product functionality (performance), toxicity, ecotoxicity, biodegradability, safety and, if necessary, product specific and sustainability aspects not covered under another CEN/TC 411 working group WG 3 - Development of methods for the determination of the bio-based content of solid, liquid and gaseous products. NOTE This is understood as anything apart from the raw material, meaning also includes raw products not demanded by M/492, such as paper, pulp and woody material WG 4 - Sustainability criteria, life cycle analysis and related issues WG 5 - Development of declaration and certification tools applicable to biobased products identifying which characteristics can/should be assessed and how they should be reported. It is not in the scope to define criteria for products and/or packaging
11 Biopohjaisuus uhka vai mahdollisuus? Yrityksiin ja niiden valmistamiin tuotteisiin liittyvät kestävyysvaatimukset eivät ainakaan tulevaisuudessa lievene Biomassapohjaiset materiaalit ja tuotteet tulisi nähdä potentiaalisena liiketoimintamahdollisuutena Raaka-ainepohja laajenee Uudet tuoteratkaisut perinteisten rinnalle Kestävyyden osoittaminen toki tuo yhden kustannustekijän lisää, mutta samalla takaa myös pääsyn markkinoille Tässä tärkeää on yleisesti hyväksyttyjen ja standardisoitujen pelisääntöjen kehittyminen Keskeinen osa yrityksen riskienhallintaa Pakkausmateriaalien valmistajan kannalta biopohjaisuus on nykypäivää tai ainakin lähitulevaisuutta Luo mahdollisuuden parantaa pakkausmateriaalien yleistä hyväksyttävyyttä Kehittää uudenlaisia tuotteita Braskemin tuotantolaitos
12 Minä väitän Biopohjaisuus on mahdollisuus Kuluva vuosikymmen tuo mukanaan biopohjaisten materiaalien esiinmarssin Monet tutkimus- ja tuotekehitysvaiheessa olevat teknologiat ja materiaalit alkavat päästä tuotantomittakaavaan Teknisesti toimivia, vähintäänkin perinteisten veroisia ja osittain täysin innovatiivisia biopohjaisia materiaaleja ja tuotteita perinteisten rinnalle, ei siis täyttä korvautuvuutta kertarysäyksellä Kestävyyskeskustelussa aletaan saavuttaa yhteisiä näkemyksiä ja kansainvälisiä kriteeristöjä alkaa olla elinkeinoelämän käytettävissä Yhtä geneeristä ja täysin kattavaa kestävyyskriteeristöä tuskin nähdään, mutta yleisistä ja keskeisistä kestävyyden periaatteista ja mittareista päästäneen sopuun eli kestävyyskriteeristöjen toinen sukupolvi Biopohjaisuuden perusstandardit on luotu Pelisäännöt syntyvät Tie on auki bisnekselle
13 Kiitokset! Kysymyksiä? Yhteystiedot: (09)
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotKemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät
Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta
LisätiedotRES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä
RES-direktiivin kestävyyskriteerit biopolttoaineille, khk-laskentaan liittyviä kysymyksiä ja esimerkkejä VTT 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI 28.5.2013, Kalastajatorppa Kati Koponen, VTT 29.5.2013
LisätiedotBiopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus
Biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen kattavuus Riina Antikainen, Anne Holma SYKE Sampo Soimakallio, Kati Koponen VTT Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti seminaari 6.3.2009,
LisätiedotEU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen
EU:n näkökantoja biomassojen kestävyyteen 3.12.2015 Kaisa Pirkola Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Nykytilanne EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen 2020 asti
LisätiedotNeste Oilin kommenttipuheenvuoro. Energiamarkkinaviraston infotilaisuus Hanne-Riikka Nalli Neste Oil Oyj
Neste Oilin kommenttipuheenvuoro Energiamarkkinaviraston infotilaisuus 30.8.2013 Hanne-Riikka Nalli Neste Oil Oyj Neste Oil - taustaa Parafiinista NExBTL-biodieseliä tuotetaan kolmella jalostamolla Porvoo
LisätiedotNäkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?
Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian
LisätiedotBiopolttoaineiden kestävyys
Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch
Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin
LisätiedotLuonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko
Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Hallituksen esityksen valmistelu HE-luonnos lausunnolla 1. 22.10.2012
LisätiedotTulevaisuuden biotalous perustuu uusiutuvien materiaalien kestävään käyttöön
Kestävyyskriteerit biomassalle EUBIONET3 Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari, Tulevaisuuden biotalous perustuu uusiutuvien materiaalien kestävään käyttöön 2 100 % Uusiutuva puuraakaaine 1
LisätiedotKestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?
Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
Lisätiedot14.4.2013. TUORE-osaamisverkosto Toimintasuunnitelma 2013. 1. Verkostoitumisen hyödyt
14.4.2013 TUORE-osaamisverkosto Toimintasuunnitelma 2013 1. Verkostoitumisen hyödyt TUORE-osaamisverkoston aktiivinen toiminta on käynnistynyt www.tuoreverkosto.fi. Osaamisverkosto antaa mahdollisuudet
LisätiedotMetsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka
Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien
LisätiedotSellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus
Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-
LisätiedotEdellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?
Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotMetsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden
LisätiedotMUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy
MUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY 14.5.2019 Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy KATRI LUOMA-AHO Osastopäällikkö/Ympäristöpalvelut Pöyry Finland Oy DI, Oulun yliopisto, ympäristötekniikka,
LisätiedotStandardisoinnin edut
Standardisoinnin edut Palvelinkeskusten resurssitehokkuus Juha Vartiainen Suomen standardisoimisliitto SFS ry 27.11.2012 standardisointi en standardization sv standardisering fr normalisation de normung
LisätiedotMitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?
Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotMetsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMetsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö
Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö
LisätiedotMetsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari
Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotKestävyysjärjestelmän vaatimukset
Kestävyysjärjestelmän vaatimukset Harri Haavisto 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Keski-Suomen liitto, Cygnaeustalo Sisältö Tausta ja lainsäädäntö Määritelmät
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotBiotalous-strategian julkistus Bryssel. Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto
Biotalous-strategian julkistus 22.10.2018 Bryssel Sari Tasa Hankepäällikkö (BCK) TEM/ Innovaatiot ja yritysrahoitus-osasto 24.10.2018 Konferenssin agenda Itävallan puheenjohtajakauden korkean tason tapahtuma
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotSuomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset
Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset Katme Consulting Oy 2013 Selvityksen tulokset 2 Selvityksen tausta Jo kauan ennen kuin varsinaista biotalouden käsitettä oli edes
LisätiedotEurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki
Eurooppalainen standardisointi CEN/CENELEC yhteistyö hankkeissa SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Eurooppalainen standardisointi Eri julkaisuvaihtoehdot standardi vai jokin muu standardisointijulkaisu
LisätiedotÄLYKÄSTÄ JA KESTÄVÄÄ BIOTALOUTTA Case: mäntyöljy. Janne Rantala Johtaja, strategiset raaka-aineet Helsinki
ÄLYKÄSTÄ JA KESTÄVÄÄ BIOTALOUTTA Case: mäntyöljy Janne Rantala Johtaja, strategiset raaka-aineet Helsinki 12.6.2017 Kansainvälinen biotalouden edelläkävijä Yli 80 vuotta biojalostusta Uusiutuvat raaka-aineet
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotBioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015
Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten
LisätiedotBiopolttoaineet kestävästi tuotantoon
Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja
LisätiedotTulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti
Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta
LisätiedotLiikennepolttonesteiden standardisointi
Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry helmikuu 2018 Pitkä valmisteluprosessi
LisätiedotSuomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet
Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset
LisätiedotHitsauksen standardit
Hitsauksen standardit Juha Kauppila Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys ry. 17.3.2016/JKa 1 Hitsauksen Standardit» Mikä on standardi» Standardin laadinta» Eri tasot» Kansallinen taso» Miksi hitsaus standardisoitu»
LisätiedotAjankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä
Ajankohtaista bioenergiasta ja biomassojen kestävyydestä - katsaus EU-prosesseihin 20.5.2015 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2020 ja 2030
LisätiedotMetsäbiotalouden näkymät Euroopassa
Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa Lauri Hetemäki Apulaisjohtaja, Euroopan metsäinstituutti Professori, Itä-Suomen yliopisto Päättäjien 40. Metsäakatemia, Majvik, 26.4.2016 Esityksen rakenne 1. Mitä on
LisätiedotFORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki
FORUM 2014 Palvelujen tuleva standardisointi 4.11.2014 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Palvelujen tuleva standardisointi Painotus tuotteiden standardisoinnista palvelujen standardisointiin
LisätiedotHorisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä
Horisontaalistandardisoinnin tulevaisuuden näkymiä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan? Seminaari 13.5.2014 Sari Sahlberg Lähtötilanne CEN/TC 400 on tuottanut joukon horisontaalisia standardeja
LisätiedotVUOSIKERTOMUS 2013 Kemesta ry
VUOSIKERTOMUS 2013 Kemesta ry 3.2.2014 1 1. Yleistä Kemesta ry aloitti toimintansa 1.1.2013. Se toimii Suomen Standardisoimis-liitto SFS:n toimialayhteisönä ja vastaa metsäteollisuuden ja kemian alojen
LisätiedotYmpäristömerkit helpottavat hankkijan työtä
Ympäristömerkit helpottavat hankkijan työtä Esimerkkinä metsäsertifiointimerkit 18.1.2011 Vihreät hankinnat haltuun -seminaari Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit
LisätiedotOhjelma Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS
Ohjelma 13.00 Tilaisuuden avaus Susanna Vahtila, SFS 13.10 Standardisointijärjestelmä; CEN, ISO ja SFS Antti Karppinen, SFS 13.30 Miten vaikutetaan prosessit, kokoukset, kommentointi Juha Vartiainen, SFS
LisätiedotKemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö
Kemikaalit ja kiertotalous Miten tutkimus voi palvella päätöksentekoa? Pirkko Kivelä, neuvotteleva virkamies Ympäristöministeriö 24.11.2016 EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmassa
LisätiedotSSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry
SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia
LisätiedotUusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro
Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,
LisätiedotPuun kaskadikäyttö Suomessa. Energia 2016 messut Tampere Kati Koponen, VTT
Puun kaskadikäyttö Suomessa Energia 2016 messut Tampere 26.10. Kati Koponen, VTT Sisältö Miksi kaskadikäytöstä keskustellaan? Mitä kaskadikäytöllä tarkoitetaan? Kaskadikäyttö Euroopassa Suomen erityispiirteitä
LisätiedotMetsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa
Metsäsertifiointi puupohjaisten tuotteiden vastuullisuuden osoittamisessa Motivan webinaaritilaisuus 24.11.2017 Pääsihteeri Auvo Kaivola Sisältö: Puu on erinomainen materiaali Mistä metsäsertifioinnissa
LisätiedotVUOSIKATSAUS Kemesta ry
VUOSIKATSAUS 2018 Kemesta ry 1 1. Yleistä 2. Jäsenet 3. Hallinto Kemesta ry aloitti toimintansa 1.1.2013. Se toimii Suomen Standardisoimisliitto SFS:n toimialayhteisönä ja vastaa metsäteollisuuden ja kemian
LisätiedotKonetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset
Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotMetsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta
Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta Metsäseminaari Raumalla 30.1.2014 Janne Näräkkä Asiantuntija Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry 23.9.2013 Esityksen sisältö Miksi kv-metsäasioissa
LisätiedotBiopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista
LisätiedotEU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.
EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015
LisätiedotA8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta
10.1.2018 A8-0392/286 286 Johdanto-osan 63 a kappale (uusi) (63 a) Kehittyneillä biopolttoaineilla odotetaan olevan merkittävä rooli ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja siksi sisällyttämisvelvoitteen
LisätiedotKasvua ja kilpailukykyä standardeilla. Riskit hallintaan SFS-ISO 31000
Kasvua ja kilpailukykyä standardeilla Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Riskit hallintaan SFS-ISO 31000 Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa joudumme käsittelemään epävarmuutta joka päivä. Se,
LisätiedotDelegaattivalmennus
Delegaattivalmennus 1.6.2017 Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten Aineisto mistä työpaperit 3 oikeaa esimerkkiä 1 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt
LisätiedotBiopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys
Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen
LisätiedotPuutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014
Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä
LisätiedotVaatimukset pakkauksille muuttuvat ja pakkaukset vaatimusten mukana
Vaatimukset pakkauksille muuttuvat ja pakkaukset vaatimusten mukana 1 Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen Jäseninä 220 alan
LisätiedotOHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös
OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaaminen; Globaali näkökulma: Uusiutuvat luonnonvarat, kestävän kehityksen agendan tavoitteet ja nexus-lähestymistapa, Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotGREEN PRODUCTS VIHREÄT TUOTTEET
GREEN PRODUCTS VIHREÄT TUOTTEET 24.1.2014 TUORE OSAAMISVERKOSTON KESKUSTELUTILAISUUS R Lempiäinen VIHREÄT TUOTTEET KOMISSION TIEDONANTO 2013 9.4.2013 julkaistiin komission tiedonanto Sisämarkkinoiden luominen
LisätiedotGlobal production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari
Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan
LisätiedotLämmitysenergia Sisältö. 1. Uusiutuvat tuotteet, miksi? 2. Nesteen cleantech-liiketoiminta 3. Uusiutuva polttoöljy? 22.5.
Lämmitysenergia 2017 Uusiutuvista raaka-aineista valmistettu Polttoöljy tero.salovaara@neste.com Sisältö 1. Uusiutuvat tuotteet, miksi? 2. Nesteen cleantech-liiketoiminta 3. Uusiutuva polttoöljy? 1 Ihmisten
LisätiedotUusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma
LisätiedotLiikennepolttonesteiden standardisointi. Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016
Liikennepolttonesteiden standardisointi Perustietoja liikennepolttonesteiden standardisoinnista Öljy- ja biopolttoaineala ry Tammikuu 2016 Pitkä valmisteluprosessi eri tahojen yhteistyö Standardit määrittelevät
LisätiedotA8-0025/99. Perustelu
22.4.2015 A8-0025/99 99 1 artikla 3 kohta b a alakohta (uusi) Direktiivi 98/70/EY 7 b artikla 4 a kohta (uusi) b a) lisätään kohta seuraavasti: 4 a. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavia
LisätiedotUutta EMV:n ohjeistuksessa
Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Nora Kankaanrinta Hankevastaava Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Esityksen sisältö EMV:n ohjeistus Uusia asioita Mitä tuleman pitää
LisätiedotSATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti
SATAKUNNAN 30.11.2018 BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA Koordinaattori Sari Uoti Kiertotalous ja Biotalous Kiertotalous on Satakunnalle ja satakuntalaisille yrityksille suuri mahdollisuus. Satakunnassa
LisätiedotWay of Life- sertifikaatti kriteerit
Way of Life- sertifikaatti kriteerit Vähimmäisvaatimukset jotka on täytettävä luonnollisten aineiden osalta, luonnollisten aineden, joissa orgaanisia osia, osalta ja enimmäismäärät luonnollisissa aineissa.
LisätiedotCEN/TC 175 Sahatavara ml. pyöreä puutavara
1 CEN/TC 175 Sahatavara ml. pyöreä puutavara Pyöreä puu Sahatavara, voi olla myös käsiteltyä tai jatkojalostettua Puutuotteiden ympäristöselostestandardin tuoteryhmäkohtaiset säännöt, puu- PCR Komitealla
LisätiedotAnalytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti
Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman
LisätiedotHorisontti 2020 ja standardisointi. SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki
Horisontti 2020 ja standardisointi SFS-seminaari 3.9.2014 SFS, Malminkatu 34, Helsinki Seminaarin tavoitteet Horisontti 2020 ohjelma on käynnistynyt Standardisoinnin tunnistaminen osana hankkeiden kriteeristöä
LisätiedotA8-0392/337. Dario Tamburrano, Piernicola Pedicini, Eleonora Evi, David Borrelli, Rosa D'Amato, Marco Zullo EFDD-ryhmän puolesta
11.1.2018 A8-0392/337 337 Johdanto-osan 7 kappale (7) Sen vuoksi on asianmukaista vahvistaa unionin sitova tavoite, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on vähintään 27 prosenttia.
LisätiedotMetsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011
Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden
LisätiedotBioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa. Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko
Bioenergian kestävyyden arviointi Arvioinnin tulokset Suomessa Bioenergian kestävyys seminaari 3.12.2015 Kilta-sali, Helsinki Taija Sinkko Esityksen sisältö Kestävyyden arviointi Perusperiaatteet Arvioidut
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotCross Border Bioenergy
www.aebiom.org Cross Border Bioenergy Markkinatukea Eurooppaan toiminnanjohtaja Pekka-Juhani Kuitto FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry KEVÄTPÄIVÄ 2010-seminaari, 7.4.2011, Helsinki Contract number:
LisätiedotISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!
ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne
LisätiedotMS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet
MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotKESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.
KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto
LisätiedotBiojalostamo Suomen Toimintaympäristössä. Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck
Biojalostamo Suomen Toimintaympäristössä Kestävä metsäenergia -seminaari Jerkko Starck Sisältö GFN yrityksenä Muuttuva toimintaympäristö Biojalostamon edut Mitä on bioöljy? Mikä on biojalostamo? Biojalostamoprosessi
LisätiedotEnergiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014
Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,
LisätiedotGreen Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.
Green Deal Suomen näkökulmasta Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.2016 Miksi vapaaehtoisia sopimuksia (Green deal)? Vapaaehtoiset sopimukset
LisätiedotHE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp)
HE laeiksi jakeluvelvoitelain, kestävyyslain ja Energiavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 17/2017 vp) Talousvaliokunnan kuuleminen 29.3.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvista lähteistä peräisin
LisätiedotDelegaattivalmennus. Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten. 3 oikeaa esimerkkiä
Delegaattivalmennus Organisointi raamit ja valtuutukset Menettelyt ja säännöt miten 3 oikeaa esimerkkiä 1 Ohjelma 13.00 Avaus - Antti Karppinen, SFS 13.15 Standardisointijärjestelmä CEN, ISO, SFS ja toimialayhteisöt,
LisätiedotJohtamisen standardien uudistamisen tavoitteet. Leena Saulo, Neste Oyj TK105 laadunhallintakomitea pj
Johtamisen standardien uudistamisen tavoitteet Leena Saulo, Neste Oyj TK105 laadunhallintakomitea pj Agenda esitykselle Standardointityö Standardien ISO 9001 ja ISO 14001 uudistamisen tausta ja tavoitteet
Lisätiedot