EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa Avenue de Cortenbergh 80 B-1000 Bruxelles sanomat.eue@formin.fi Asia: Komission laatima arviointi jäsenvaltioiden meristrategiapuitedirektiivin mukaisista seurantaohjelmista Arvoisa suurlähettiläs Meristrategiadirektiivin (MSFD, 2008/56/EY1) 12 artiklan mukaisesti komissio arvioi jäsenvaltioiden 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamat ilmoitukset ja antaa ohjeita tarpeellisiksi katsomistaan muutoksista. Komissio on tässä tarkoituksessa julkaissut raportin, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden meristrategiapuitedirektiivin mukaisia seurantaohjelmia, ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan. Tämän kirjeen liitteenä on esitetty yhteenveto Suomea koskevista komission päätelmistä ja ohjeista. Samalla pyydän ystävällisesti toimittamaan mahdollisimman pikaisesti tiedot siitä, miten Suomi aikoo soveltaa komission ohjeita Suomen merivesien hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Kunnioittavasti Liite: Yhteenveto komission päätelmistä ja ohjeista Daniel CALLEJA 1 EUVL L 164/19. Euroopan komissio, 1049 Bryssel, BELGIA - Puhelin:(+32-2) 299 11 11.
Liite: Ote asiakirjaan "komission kertomus Euroopan parlamentille ja NEUVOSTOLLE: ARVIOINTI JÄSENVALTIOIDEN MERISTRATEGIAPUITEDIREKTIIVIN (20Ö8/56/EY) MUKAISISTA SEURANTAOHJELMISTA" liittyvästä komission YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJASTA Osa I - YHTEENVETO DIREKTIIVIN 2008/56/EY 11 ARTIKLAN 3 KOHDAN MUKAISESTI ILMOITETTUJA SEURANTAOHJELMIA KOSKEVISTA PÄÄTELMISTÄ JA JÄSENVALTIOKOHTAISISTA OHJEISTA Yleiset päätelmät Yleisesti ottaen Suomen seurantaohjelma tarjoaa suurelta osin asianmukaiset puitteet, joiden avulla voidaan täyttää direktiivin 2008/56/EY vaatimukset ja arvioida edistymistä ympäristön hyvän tilan (GES) saavuttamisessa. Suomi ilmoittaa, että sen seurantaohjelma ympäristön hyvän tilan (GES) saavuttamisen vuoteen mennessä arvioimiseksi oli lähes kaikilta osin käytössä, lukuun ottamatta vieraslajeja (kuvaaja 2), jotka sisältyvät ohjelmaan vasta vuodesta 2018. Ilmoitetussa seurantaohjelmassa käsitellään riittävässä määrin kymmentä kolmestatoista kuvaajaluokasta. Kyseiset luokat ovat linnut, kalat ja pääjaikaiset, merenpohjan elinympäristöt, vesipatsaan elinympäristöt (kuvaajat 1, 4 ja 6), kaupallisesti hyödynnettävät kalat ja äyriäiset (kuvaaja 3), rehevöityminen (kuvaaja 5), hydrografiset muutokset (kuvaaja 7), vieraat aineet (kuvaaja 8) sekä saastuneet kalat ja äyriäiset (kuvaaja 9). Suomi on todennut seurantaan liittyvät puutteet vieraslajien (kuvaaja 2), rehevöitymisen (kuvaaja 5), hydrografisten muutosten (kuvaaja 7), meren roskaantumisen (kuvaaja 10) sekä energian, mukaan luettuna vedenalainen melu (kuvaaja 11) osalta ja aikoo korjata ne. TÄRKEIMMÄT OHJEET Suomelle suositetaan, että se (a) varmistaa, että seurantaohjelma tarjoaa kaikilta osin asianmukaiset puitteet, joiden avulla voidaan kattaa kaikki seurantatarpeet ympäristön hyvän tilan (GES) saavuttamisen arvioimiseksi; (b) toteuttaa suunnittelemansa toimenpiteet seurantaan liittyvien puutteiden korjaamiseksi. 2
Suomi ilmoitti meristrategiapuitedirektiivin 11 artiklan mukaisesti tiedot lokakuussa. Suomen artiklan 11 mukaisesti ilmoittavat tiedot käsittävät 39 alaohjelmaa, jotka kattavat kaikki kuvaajat. JÄSENVALTIOKOHTAISTA TEKNISTÄ ARVIOINTIA KOSKEVAT PÄÄTELMÄT Suomen meristrategiapuitedirektiivin seurantaohjelman asianmukaisuus arvioitiin toteamalla, ovatko ohjelma ja siihen liittyvät alaohjelmat riittäviä, jotta ne kattavat seurantatarpeet ympäristön hyvän tilan (GES)2 ja Suomen vuonna 2012-2013 määrittelemien ympäristötavoitteiden saavuttamisen edistymisen arvioimiseksi. Seuraavassa taulukossa on esitetty (kuvaajakohtaisesti) yhteenveto - jäsenvaltion seurantaohjelman ja alaohjelmien ympäristön hyvän tilan kattavuutta ja sen tavoitteita koskevan teknisen arvioinnin tuloksista; - jäsenvaltion omasta arvioinnista siltä osin kuin on kyseessä ajankohta, johon mennessä sen seurantaohjelma on asianmukainen ympäristön hyvän tilan ja tavoitteiden saavuttamisen edistymisen arvioimiseksi; siitä, onko jäsenvaltio esittänyt perustelut ja/tai suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. Kuvaaja Tekninen arviointi Ilmoitettu aikataulu GES Tavoitteet GES Tavoitteet Jäsenvaltion suunnitelmat/peru stelut Dl, 4 Linnut Dl, 4 Nisäkkäät Dl, 4 Kalat Dl, 4 Vesipatsas Dl, 4, 6 Merenpohja D2 Vieraslajit 2018 D3 Kaupallisesti hyödynnettävät kalat Ei D5 Rehevöityminen D7 Hydrografiset muutokset 2 Ympäristön hyvä tila on määritelty meristrategiapuitedirektiivin 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Sen jälkeen jäsenvaltiot määrittelevät ympäristön hyvän tilan kuvaajakohtaisesti meristrategiapuitedirektiivin 9 artiklan mukaisesti. 3
Kuvaaja Tekninen arviointi Ilmoitettu aikataulu GES Tavoitteet GES Tavoitteet Jäsenvaltion suunnitelmat/peru stelut D8 Vieraat aineet Ei D9 Saastuneet kalat ja äyriäiset Ei DIO Meren roskaantuminen 2020 Dll Energia/Melu : Puutteita on havaittu Itämeren suojelukomission tietosivulla muttei Suomen toimittamissa raportointitaulukoissa. Täysi kattavuus Ei GES GES ei määritelty Osittainen kattavuus Ei tavoitteita Tavoitteita ei määritelty Ei kattavuutta Ei seurantaa Seurantaohjelmasta ei ilmoitettu Tähänastiset saavutukset - Teknisestä arvioinnista käy ilmi, että Suomi on laatinut seurantaohjelmansa ja alaohjelmansa johdonmukaisesti ympäristön hyvää tilaa koskevien päätöstensä ja tavoitteidensa kanssa siltä osin kuin on kyse kaupallisesti hyödynnettävistä kaloista ja äyriäisistä (kuvaaja 3), vieraista aineista (kuvaaja 8) ja saastuneista kaloista ja äyriäisistä (kuvaaja 9); ympäristön hyvää tilaa koskevien päätöstensä mukaisesti siltä osin kuin on kyse biologisesta monimuotoisuudesta (kuvaajat 1, 4 ja 6), rehevöitymisestä (kuvaaja 5) ja hydrograafisista muutoksista (kuvaaja 7); sekä energiaa, mukaan luettuna vedenalainen melu (kuvaaja 11), koskevien tavoitteidensa mukaisesti. Suomi on ilmoittanut meristrategiapuitedirektiivin yhteydessä täytäntöön pantujen seurantaohjelmien käytöstä. Suomi on ilmoittanut vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisten seurantaohjelmiensa käytöstä siltä osin kuin on kyse biologista monimuotoisuutta (kuvaajat 1, 4 ja 6), vieraslajeja (kuvaaja 2), vieraita aineita (kuvaaja 8) ja saastuneita kaloja ja äyriäisiä (kuvaaja 9) koskevista alaohjelmista. Kaupallisesti hyödynnettävien kalojen ja äyriäisten (kuvaaja 3) seuranta on yhdistetty yhteisen kalastuspolitiikan alan seurantaohjelmiin. Suomi on yksilöinyt meristrategiapuitedirektiivin ja seurantaohjelmien täytäntöönpanon kannalta alueellisella ja unionin tasolla toteutettavat olennaiset toimet. Ensinnäkin Suomen seurantaohjelma ja alaohjelmat on yhdistetty Itämeren suojelukomission (HELCOM) toteuttamiin seurantatoimiin. Meren roskaantumista (kuvaaja 10) koskevan seurantaohjelman yhteydessä viitataan myös OSPAR-yleissopimuksen mukaisiin standardeihin. Toiseksi Suomen seurantaohjelmaan ja alaohjelmiin sisältyy myös yhteyksiä asian kannalta merkityksellisiin unionin menettelyihin, kuten yhteisen täytäntöönpanostrategian mukaiset työryhmät ja tekninen alaryhmä. Seikat, jotka edellyttävät parannuksia 4
У Teknisen arvioinnin mukaan Suomen seurantaohjelmassa ja alaohjelmissa on muutamia puutteita, jotka vaikuttavat haitallisesti niiden kattavuuteen ympäristön hyvän tilan ja tavoitteiden osalta. Tämä huomio pätee eri laajuudessa kaikkiin kuvaajiin, lukuun ottamatta kaupallisesti hyödynnettäviä kaloja ja äyriäisiä (kuvaaja 3), vieraita aineita (kuvaaja 8) ja saastuneita kaloja ja äyriäisiä (kuvaaja 9). Suomi ei yhdistä seurantaohjelmiaan muiden kansainvälisten yleissopimusten puitteissa toteutettaviin toimiin, lukuun ottamatta meriä koskevien alueellisten yleissopimusten puitteissa tapahtuvaa toimintaa. Suomi ei käsittele seurannan yhteydessä rajat ylittäviä vaikutuksia eikä muita tärkeitä ympäristössä tapahtuvia muutoksia tai esille nousevia uusia kysymyksiä, vaan viittaa HELCOM-yleissopimuksen painopistealoihin. Kuvaajakohtaisen arvioinnin tulokset Suomelle suositetaan, että se - yleisellä tasolla (a) jatkaa asiaa koskevan unionin lainsäädännön - erityisesti luontotyyppidirektiivm, lintudirektiivin3 4, vesipolitiikan puitedirektiivin5 ja haitallisia vieraslajeja koskevan asetuksen6 - sekä muiden kansainvälisten sopimusten puitteissa jo täytäntöön pantujen seurantaohjelmien sisällyttämistä meristrategiapuitedirektiivin seurantaohjelmiin varmistaen samalla, että meristrategiapuitedirektiivin erityiset seurantatarpeet otetaan asianmukaisella tavalla huomioon sekä alueellisella tasolla että seurannan kohteina olevien seikkojen, muuttujien, luontotyyppien ja lajien tasolla; (b) jatkaa tarvittaessa alueellisella tai osa-alueellisella tasolla (esimerkiksi HELCOMyleissopimuksen puitteissa) kehitettyjen yhteen sovitettujen tai yhteisten seurantaohjelmien täytäntöönpanoa; (c) jatkaa merialueellaan seurantamenetelmien vertailukelpoisuuden ja johdonmukaisuuden lisäämistä kiinnittämällä erityistä huomiota seurannan laajuuteen, kattavuuteen, toteuttamistiheyteen ja alueellisella tasolla sovellettavien indikaattoreiden valintaan; 3 Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta. 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta. 5 Euroopan parlamentinja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista. 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/, annettu 22 päivänä lokakuuta, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11., s. 35). 5
-ja erityisesti varmistaa biologisen monimuotoisuuden (erityisesti kuvaajat 1, 4 ja 6) osalta, (d) että Suomen osana sen HELCOM-yleissopimuksen mukaisia toimia toteuttama seuranta ilmoitetaan myös sen meristrategiapuitedirektiivin mukaisessa kansallisessa seurantaohjelmassa; tehostaa vieraslajien (kuvaaja 2) osalta (e) seurantaa siten, että se kattaa myös ekosysteemit ympäristön hyvän tilan määritelmän mukaisesti; (f) tehostaa kriittisten kohteiden ja saapumisreittien seurantaa esimerkiksi satamissa; varmistaa rehevöitymisen (kuvaaja 5) osalta (g) makrofyytteihin ja kasviplanktoniin liittyvien parametrien seurannan yhteydessä, (h) että Suomen osana sen HELCOM-yleissopimuksen mukaisia toimia toteuttama seuranta ilmoitetaan myös sen meristrategiapuitedirektiivin mukaisessa kansallisessa seurantaohjelmassa; tehostaa edelleen meren roskaantumisen (kuvaaja 10) osalta (i) ohjelmaansa roskaantumisen ekosysteemeihin kohdistamien vaikutusten ympäristön hyvän tilan määritelmän mukaisesti ja tarvittaessa meren roskaantumisen merenpohjaan kohdistamien vaikutusten seuraamiseksi tavoitteidensa mukaisesti; varmistaa energian, mukaan luettuna vedenalainen melu (kuvaaja 11) osalta, (j) että se panee täytäntöön suunnitelmansa vedenalaisen melun seurannan tehostamiseksi (k) ja että Suomen osana sen HELCOM-yleissopimuksen mukaisia toimia toteuttama seuranta ilmoitetaan myös sen meristrategiapuitedirektiivin mukaisessa kansallisessa seurantaohjelmassa. 6