SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Vanhustyön osaamisala, Lähihoitaja Oulaisten ammattiopisto

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Vanhustyön osaamisala, Lähihoitaja Oulaisten ammattiopisto

2

Sisällys 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO... 4 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 5 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 5 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS... 6 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS... 6 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 1.9 VANHUSTYÖN OSAAMISALASSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 9 VANHUSTYÖ... 9 Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 20 3

4 1. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO 1.1 NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm 17.2.2010, Dno (17/011/2010) ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 20.5.2014 Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (120 ov) valmistavan koulutuksen laajuus määräytyy henkilön aikaisempien opintojen, työkokemuksen ja osaamisen perusteella niin, että tutkinnon perusteissa määritetyt ammattitaitovaatimukset on mahdollista saavuttaa. Jos tutkinnon suorittaja ei ole aiemmin suorittanut sosiaali- ja/tai terveysalan tutkintoa, valmistavan koulutuksen tulee sisältää pakollisia tutkinnon osia siten, että ne kattavat vähintään 80 opintoviikkoa perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa sairaanhoito ja huolenpito osaamisalassa vaadittavan osaamisen. Vanhustyön osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida vanhuksen tai muistisairaan ihmisen toimintakykyä ylläpitävää ja kuntoutumista edistävää hoitoa ja palvelua sekä sosiaalista vuorovaikutusta erilaissa toimintaympäristöissä. Hän osaa ohjata ja tukea vanhusta tai muistisairasta ihmistä päivittäisissä toiminnoissa ja omaa elämää koskevassa päätöksenteossa sekä tukea hänen osallisuuttaan yhdessä läheisten ja yhteistyöverkostojen kanssa. Toiminnassaan hän osaa ottaa huomioon asiakkaan elämänhistorian, voimavarat ja yksilöllisen elämäntilanteen. Hän osaa toiminnallaan edistää asiakkaan hyvää, mielekästä ja turvallista elämää. Vanhustyön osaamisalan suorittanut lähihoitaja osaa ohjata vanhuksia ja heidän läheisiään fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisessä, terveiden elintapojen omaksumisessa, käyttää kuntotuttavia ja toimintakykyä edistäviä työmenetelmiä ja ottaa huomioon työturvallisuuden. Hän osaa kehittää ammattitaitoaan ja vanhustyötä sekä hyödyntää oman alansa moniammatillista tietoperustaa. Tyypillisiä vanhustyön osaamisalan työpaikkoja julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla ovat kotihoito, päivätoiminta, palvelutalot ja -keskukset, dementiayksiköt, vanhainkodit ja sairaalat. 1.3 VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Valmistavaan koulutukseen voivat hakeutua sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusopinnot suorittanut henkilö. Valmis lähi-, perus-, apu- tai kuntohoitaja voi tulla osaamisalaopintoihin täydennyskoulutukseen. Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista valmistavassa koulutuksessa: http://www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki/ http://www.kela.fi/aikuiskoulutustuki http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/05_omaehtoinen_opiskelu/ http://www.opintoluotsi.fi/ Tietoa erilaisista rahoitusmahdollisuuksista oppisopimuskoulutuksessa: http://www.oppisopimus.net/

5 1.4 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032 ja 1033/2011) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. 1.5 HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa.

6 1.6 AMMATTITAIDON KUVAUS Lähihoitajan ammattitaito muodostuu ammattieettisestä osaamisesta (eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu, vastuullinen ja oikeudenmukainen toiminta ja ammattietiikan noudattaminen) tiedollisesta osaamisesta (ammatin tietoperustan hallinta, elinikäinen oppiminen, kyky hankkia ja soveltaa uutta tietoa ja perustella tekemiään ratkaisuja ja yrittäjämäinen ajattelu) taidollisesta osaamisesta (vuorovaikutus- ja viestintätaidot, sosiaaliset taidot ja ammatilliset taidot) osaamisesta esteettisestä osaamisesta (työ- ja elinympäristön esteettisyyden huomioon ottaminen, positiivisen ilmapiirin luominen ja toisten huomioon ottaminen) 1.7 AMMATTIALAN KUVAUS Sosiaali- ja terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Alalla tarvitaan laaja-alaista osaamista ja erikoisosaamista. Asiakasryhmät ovat erilaisia ja heidän kanssaan tehdään työtä monenlaisissa toimintaympäristöissä. Asiakkaiden kulttuuritaustat ovat myös hyvin erilaiset. Työssä korostuvat ammatilliset, eettiset sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä alan tietotekniikan ja teknologian hallinta. Sosiaali- ja terveysalan työ vaatii työntekijältä joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin sekä valmiutta omaksua uusia tietoja ja taitoja. Sosiaali- ja terveysalalla palvelujen tuottajia ovat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut lähihoitaja työskentelee moniammatillisissa työryhmissä erilaisissa toimintaympäristöissä tai itsenäisenä yrittäjänä. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa lähihoitaja tekee terveyttä edistävää, ehkäisevää ja kuntouttavaa kasvatus-, hoito- ja huolenpitotyötä. Mahdollisia sosiaalihuollon työympäristöjä ovat mm. varhaiskasvatuspalvelujen ja lastensuojelun yksiköt sekä lapsiperheet, vammais-, mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt, kotihoito sekä vanhusten erilaiset avohuollon ja laitoshoidon yksiköt. Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa lähihoitajat työskentelevät esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoilla ja poliklinikoilla, suun terveydenhuollon yksiköissä, päivystyksessä, perioperatiivisissa yksiköissä, ensihoidossa ja kotisairaalassa. Sosiaali- ja terveysalan toiminnan tavoitteena on asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen sekä osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisvaltainen edistäminen. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palvelujen tarvetta lisää väestön ikääntyminen, lapsiperheiden tuen tarve, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä muut kansansairaudet. Työ sisältää yhä enemmän varhaista puuttumista sosiaalisiin ongelmiin ja kansanterveydellisiin riskeihin, yhteisöllisiä toimintatapoja sekä kumppanuusyhteistyötä verkostojen kanssa. Lähihoitaja työskentelee eri kulttuureista tulevien asiakkaiden, potilaiden ja työtekijöiden kanssa. Kodeissa tapahtuva hoito, huolenpito, kuntoutus, kasvatus ja vanhemmuuden tukeminen lisääntyvät ja monipuolistuvat. Uusia palvelumuotoja kehitetään tukemaan kaikkien väestöryhmien kotona asumista ja itsenäistä selviytymistä. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneella on hyvät vuorovaikutus-, ihmissuhde- ja neuvottelutaidot sekä kyky toimia moniammatillisissa työryhmissä, projekteissa ja yrittäjänä. Hän osaa toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä ja on kielitaitoinen. Hänellä on vahva osaaminen sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito-, kuntoutus- ja kasvatus- ja ohjaustehtävissä. Hän hyödyntää työssään kuntouttavaa työotetta ja edistää asiakkaiden hyvinvointia. Lähihoitaja hallitsee ihmiseen, hänen sosiaaliseen ja fyysiseen ympäristöönsä ja yhteiskuntaan liittyvän ammatillisen tietoperustan ja ottaa sen huomioon työssään. Hän noudattaa työssään tietosuojaa, työturvallisuutta ja ergonomiaa. Työ edellyttää lähihoitajalta hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä halua huolehtia oman osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä, työkyvyn ylläpidosta ja työhyvinvoinnista. Lähihoitaja kohtaa työssään asiakkaan kokonaisvaltaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevaisesti. Työn tekemisessä korostuu voimavaralähtöinen ajattelu. Lähihoitaja kunnioittaa asiakkaiden ja potilaiden vakaumusta, arvoja ja kokemuksia. Lähihoitajan ammattitaitoa ja persoonallista osaamista on myös hiljainen osaaminen: tasapaino omien tunteiden, arvojen ja asenteiden kanssa, oman persoonan luova käyttö, oma elämänhallinta ja usko omiin kykyihin. Lähihoitaja toimii työssään sosiaalija terveydenhuollon lainsäädännön ja säännösten mukaan, jotta potilas- ja asiakasturvallisuus ja potilaan ja asiakkaan oikeudet toteutuvat. Lähihoitajan työtä ohjaavat keskeiset periaatteet ovat elämän ja ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Ammattieettisten ohjeiden mukaan lähihoitaja on vastuussa tekemästään työstä ensisijaisesti asiakkaalle ja myös yhteiskunnalle. Tämä vastuu edellyttää lähihoitajalta jatkuvaa alansa seuraamista, tietojen päivittämistä sekä lisä- ja täydennyskoulutusta ammatillisen osaamisen syventämiseksi. 1.8 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Vanhustyön osaamisalan suorittanut lähihoitaja voi työskennellä julkisella, yksityisellä ja kolmannen sektorilla kotihoidossa, päivätoiminnassa, palvelutalossa ja keskuksissa, muistisairaan hoitoyksikössä, vanhainkodissa ja sairaalassa.

7 1.9 VANHUSTYÖN OSAAMISALASSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Ammattitaito osoitetaan seuraavissa työkokonaisuuksissa: suunnitelmallinen työskentely, osaamisen tuotteistamisen suunnittelu, ammatillinen vuorovaikutus, vanhuksen ja muistisairaan ihmisen toimintakyvyn, terveyden ja arjen mielekkyyden edistäminen, lääkehoidon toteuttaminen, sosiaalisissa ongelmissa tukeminen sekä kuoleman kohtaaminen. Lisäksi on hallittava lääkehoito vanhustyössä vanhustyötä koskeva tietoperusta ja kielitaito ammattitaitovaatimuksissa kuvatun arvioinnin kohteen mukaisesti asiakaspalvelutilanteessa sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten haastattelujen, tehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla.

8 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot tutkintokohtaisista valinnaisuussäänöistä löytyvät tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/nayttotutkintojen_perusteet SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (30 OV) PAKOLLINEN/PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Katso Sosiaali- ja terveysalan pt, lähihoitaja koulutussuunnitelma OSAAMISALA Vanhustyön osaamisala Vanhustyön osaamisala 30 ov Vaho 1. Ammatillisuus vanhustyössä 6 ov Vaho 2. Vanhustyön perusteet 5 ov Vaho 3. Vanhusten terveyden ja hyvinvoinnin / toimintakyvyn edistäminen 6 ov Vaho 4. Asiakkaan tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov

9 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSIT- TAIN VANHUSTYÖ 30 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa työskennellä vanhustyön eettisten periaatteiden ja ikääntyneiden palveluiden laatusuositusten mukaisesti sekä kehittää vanhustyötä suunnitella, toteuttaa ja arvioida vanhusten hoitoa ja palvelua ottaen huomioon asiakkaan voimavarat ja osallisuuden käyttää ammatillisia vuorovaikutustaitojaan työskennellessään vanhusten ja heidän läheistensä kanssa tukea ja ohjata vanhuksia päivittäisissä toiminnoissa kuntouttavaa työotetta käyttäen motivoida ja ohjata vanhuksia liikuntaan ja lihaskunnon ylläpitämiseen edistää vanhuksen elämänlaatua ottaen huomioon hänen ainutlaatuisen elämäntilanteensa ja elämänhistoriansa ohjata toimintakyvyiltään erilaisia vanhusryhmiä ohjata vanhuksia ja heidän läheisiään terveyden edistämisessä (terveellisen elämän mahdollistaminen, haittojen ja sairauksien ehkäisy, hoito sekä kuntoutus), sosiaalisissa ja psyykkisissä ongelmissa sekä erilaisten palvelujen hakemisessa ja käytössä toteuttaa lääkehoitoa hyödyntää oman alansa tietoperustaa hyödyntää kielitaitoaan asiakaspalvelussa suunnitella oman osaamisensa tuotteistamista kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta sekä arvioida omaa osaamistaan työskennellä yhteistyössä muiden toimijoiden ja verkostojen kanssa edistää omaa työhyvinvointia ja työturvallisuuttaan. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) JA OPISKELUMENETELMÄT Vanhuksen hoitosuunnitelman laatiminen, toteutus ja arviointi lähihoitajan vastuualueella Vanhenemismuutoksia ja vanhusten sairauksia koskevan tiedon hallinta Vanhuskäsitystä ja elämänhistoriaa koskevan tiedon hallinta Vanhusryhmien ja/tai muistisairaiden ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi Vanhuksen toimintakyvyn arviointi lähihoitajan vastuualueella Vanhuksen fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Vanhuksen ja/tai muistisairaan toimintakyvyn tukemista ja edistämistä koskevan tiedon hallinta Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten arjen mielekkyyden edistäminen Terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Kuoleman kohtaaminen Ikääntyneiden palvelusuositusten ja lainsäädännön tunteminen Apuvälineiden hyödyntäminen vanhusten ja/tai muistisairaiden hoidossa Eri kommunikaatiomenetelmien hyödyntäminen vanhusten ja/tai muistisairaiden hoidossa Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoitoonohjaus Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten lääkehoidon toteuttaminen ja sitä koskevan tiedon hallinta Taloudellinen ja laadukas toimiminen Osaamisen tuotteistamisen suunnittelu Yrittäjyyttä ja osaamisen tuotteistamista koskevan tiedon hallinta Työehtosopimusta, työnhakuasiakirjoja ja työsopimusta koskevan tiedon hallinta Kielitaidon hyödyntäminen asiakaspalvelussa Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys, turvallisuus ja toimintakyky

10 Opintojaksot Vaho 1. Ammatillisuus vanhustyössä 6 ov Vaho 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Vaho 1.2 Vanhustyön kehittäminen 2 ov Vaho 1.3 Vanhustyön laatutyö ja yrittäjyys 1,5 ov Vaho 1.4 Työhyvinvointi 0,5 ov Vaho 1.5 Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Vaho 1.6 Ruotsin kieli 0,5 ov Vaho 1.7 Englannin kieli 0,5 ov Vaho 2. Vanhustyön perusteet 5 ov Vaho 2.1 Vanhuksen asema yhteiskunnassa, vanhustyön historia ja arvoperusta 1 ov Vaho 2.2 Vanhuksen yksilöllinen hoito- ja huolenpitoprosessi 2 ov Vaho 2.3 Vanhusten sairaudet ja niiden hoito 2 ov Vaho 3. Vanhusten terveyden ja hyvinvoinnin / toimintakyvyn edistäminen 6 ov Vaho 3.1 Vanhuksen päivittäinen hoito- ja huolenpitotyö 2 ov Vaho 3.2 Fyysisen toimintakyvyn tukeminen 1 ov Vaho 3.3 Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen 1 ov Vaho 3.4 Yksilö- ja ryhmäohjaus hyvinvoinnin ja arjen mielekkyyden edistämisessä 2 ov Vaho 4. Asiakkaan tukeminen erilaisissa toimintaympäristöissä 13 ov Vaho 4.1 Toimiminen erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä 5 ov Vaho 4.2 Toimiminen erilaisissa hoito- ja hoivatyöyhteisöissä 7 ov Vaho 4.3 Tutkintotilaisuus ja itsearviointi 1 ov VAHO 1. AMMATILLISUUS VANHUSTYÖSSÄ 6 OV Vaho 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Opintojen henkilökohtaistaminen Opiskeluun liittyvien käytännön asioiden kertaaminen Opiskelijapalveluista tiedottaminen Opiskelijaryhmän ryhmäytymisen tukeminen ja keskinäisen vuorovaikutuksen aktivoiminen Ryhmän oikeudet, vastuut ja velvollisuudet Elämänhallinnallisten valmiuksien vahvistaminen Ohjaaminen opintovalinnoissa Ammatillisen kasvun tukeminen Kansainvälistymisen mahdollisuuksista tiedottaminen Työllistymisen tukeminen ja sähköisten työnhakupalveluiden esittely Motivoivia työelämäkäyntejä Jatko-opintomahdollisuuksista tiedottaminen Henkilökohtainen tulevaisuuden urasuunnitelma Opetusmenetelmät: Lähiopetus, ryhmätyöt ja hops-keskustelu, yhteisökokouksiin osallistuminen. Itsenäinen opiskelu: Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Vaho 1.2 Vanhustyön kehittäminen 2 ov Kehittämistehtävän prosessi (aiheiden ideointi, suunnittelu, toteutus ja arviointi) Vanhustyön kehittäminen Oman ammatillisen kasvun edistäminen Osaamisen vahvistaminen vanhuksen ja/tai muistisairaan tukemisessa Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, kirjallisen raportin tekeminen yksin tai ryhmässä Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt

11 Vaho 1.3 Vanhustyön laatutyö ja yrittäjyys 1,5 ov Vanhustyötä ohjaavia laatujärjestelmiä Taloudellisuus ja kustannustietoisuus Yrittäjyys ja osaamisen tuotteistamisen suunnittelu ja arviointi Sisäisen yrittäjyyden periaatteet Kestävän kehityksen periaatteet Työehtosopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet Työnhakuasiakirjojen ja työsopimuksen laadinta Vanhuksen oikeusturva ja sosiaalietuudet Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Vaho 1.4 Työhyvinvointi 0,5 ov Työturvallisuus, (sähkö- ja paloturvallisuus) Työnohjaukselliset keskustelut ja niiden hyödyntäminen Työpaikan hyvinvointi- ja työsuojeluohjeet Paikallisen työsuojeluorganisaation toimintatavat Oman työkyvyn ylläpitäminen ja ergonomia Työilmapiiri, työuupumus, työpaikkakiusaaminen Itsepuolustus Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, verkko-opinnot, harjoitukset Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu Oppimisympäristöt: Oppilaitos, työyhteisöt, verkko-oppimisympäristö Vaho 1.5 Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Elottoman ensiapu (PPE= Painelu-puhallus-elvytys) Sairaskohtausten ensiapu (mm. sydän- ja aivoinfarkti, diabeettinen sokki, kouristuskohtaus, äkillinen hengenahdistus) Vanhusten kaatumistapaturmat Vanhustyön riskitilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, pienryhmätyöskentely, itsenäinen opiskelu Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, valmistautuminen harjoitustunneille ja ensiapuharjoituksiin Oppimisympäristöt: Oppilaitos Vaho 1.6 Ruotsin kieli 0,5 ov Vanhusten ja/tai muistisairaiden hoitoon ja tukemiseen liittyvä sanasto ja vuorovaikutus Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen kielen opiskelu, valmistautuminen harjoitustunneille Oppimisympäristöt: Oppilaitos

12 Vaho 1.7 Englannin kieli 0,5 ov Keskeinen sisältö: Vanhusten ja/tai muistisairaiden hoitoon ja tukemiseen liittyvä sanasto ja vuorovaikutus Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen kielen opiskelu, valmistautuminen harjoitustunneille Oppimisympäristöt: Oppilaitos, opettajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Suullinen ja kirjallinen tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3. VAHO 2. VANHUSTYÖN PERUSTEET 5 OV Vaho 2.1 Vanhuksen asema yhteiskunnassa, vanhustyön historia ja arvoperusta 1 ov Keskeinen sisältö: Vanhusten hoito- ja huolenpitotyötä ohjaava lainsäädäntö ja suositukset Ajankohtaiset terveyspoliittiset ohjelmat ja asiakkaan asuinkunnan paikalliset ohjelmat Kolmannen sektorin toiminta Vanhustyön arvoperusta ja asema yhteiskunnassa Vanhustyön historia Opetusmenetelmät: Lähiopetus, verkko-opinnot Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkkotehtävät Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Vaho 2.2 Vanhuksen yksilöllinen hoito- ja huolenpitoprosessi 2 ov Vanhenemismuutokset: fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset vanhenemismuutokset Vanhuksen elämänhistoriahoito- ja huolenpitotyön perustana Vanhuksen fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi haastattelun, havainnoinnin ja eri toimintakykymittareiden avulla Vanhuksen fyysisen ja psykososiaalisen toimintakykyyn liittyvien voimavarojen ja avun tarpeentunnistaminen Vanhuksen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukemisen suunnittelu, toteutus, arviointi Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, seminaari Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, harjoitustunneille ja seminaariin valmistautuminen, vanhuksen toimintakykyä tukevan suunnitelman laatiminen ja suunnitelman mukainen toiminta Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt Vaho 2.3 Vanhusten sairaudet ja niiden hoito 2 ov Muistisairaudet HRO Vanhusten infektiosairaudet Kansansairaudet vanhusten sairauksina Mielenterveys- ja päihdehaasteet vanhustyössä Vanhuksen kivun hoito Vanhusten lääkehoidon erityispiirteet (lääkkeiden yhteis-, ali- ja ylikäyttö) Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, itsenäinen opiskelu, verkko-opinnot Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu, perehtyminen asiakas-caseen ja sen pohjalta tunnin alustus. Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö

13 VAHO 3. VANHUSTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN / TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN 6 OV Vaho 3.1 Vanhuksen päivittäinen hoito- ja huolenpitotyö 2 ov Vanhusten ravitsemussuositukset ja ravitsemuksen erityispiirteet Hygienian hoidon tukeminen (ihon hoito, suun ja hampaiden hoito) Vanhuksen elintoimintojen edistäminen ja tarkkailu Inkontinenssi, kerta- ja kestokatetrointi Uni ja valverytmi Haavahoidot Jalkojen hoito Opetusmenetelmät: Lähiopetus, harjoitukset, verkko-opinnot Itsenäinen opiskelu: Itsenäinen teoreettisen tiedon opiskelu, verkkotehtävät Oppimisympäristöt: Oppilaitos, verkko-oppimisympäristö Vaho 3.2 Fyysisen toimintakyvyn tukeminen 1 ov Keskeinen sisältö: Fyysisen toimintakyvyn tukemisen harjoitukset: (kävely, koko kehon liikuttaminen, tasapaino, lihasten vahvistaminen ja venyttäminen, liikehoito, asentohoito, liikkuminen ja siirtyminen, ryhti, rentoutuminen, hengittäminen, aistien harjoittaminen) PADL-, IADL-, AADL toimintojen ohjaaminen ja tukeminen Kuntoutumista tukeva työote Apuvälineprosessi ja liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet Muistisairautta sairastavan fyysisen toimintakyvyn tukeminen Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu ja harjoitustunneille valmistautuminen Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt Vaho 3.3 Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen 1 ov Keskeinen sisältö: Psykososiaalisen toimintakyvyn tukemisen harjoitukset (vuorovaikutus, kommunikaatiomenetelmät ja sosiaaliset taidot, minäkuva, itseluottamus, oppimiskyky, muisti, mieliala, havaitseminen, päätöksenteko) Hengellisen toimintakyvyn tukemisen keinot (uskonnollisuus ja elämänkatsomus, arvot, elämä ja kuolema) Saattohoito ja surevan kohtaaminen Apuvälineet (kuulon apuvälineet, näkemisen apuvälineet, ympäristön hallintalaitteet, turvajärjestelmän apuvälineet, kommunikaation apuvälineet) Vanhuksen tukeminen sosiaalisissa ongelmissa (yksinäisyys, syrjäytyneisyys, kaltoinkohtelu, perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhka, päihdeongelmat) Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, harjoitukset Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu ja harjoitustunneille valmistautuminen, toimintakyvyn tukemisen aktiviteettien suunnittelu, toteutus ja arviointi Oppimisympäristöt: Oppilaitos, hoitoyhteisöt

14 Vaho 3.4 Yksilö- ja ryhmäohjaus hyvinvoinnin ja arjen mielekkyyden edistämisessä 2 ov Virike- ja virkistystoiminta (liikunta, tanssi, pelit ym.) Muistelu ja kirjallisuus Puutarhan hoito terapeuttisena toimintana Muistisairaan toimintatuokioiden ohjaaminen Muistisairaiden ryhmän ohjaaminen Kotiaskareet (kädentaidot, leipominen, arkiaskareet) Opetusmenetelmät: Lähiopetus, itsenäinen opiskelu, pienryhmätyöskentely Itsenäinen opiskelu: Itsenäisen teoreettisen tiedon opiskelu Oppimisympäristöt: Oppilaitos ja hoitoyhteisöt VAHO 4. ASIAKKAAN TUKEMINEN ERILAISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ 13 OV Vaho 4.1 Toimiminen erilaisissa vanhustyön toimintaympäristöissä 5 ov Vanhuksen hoitosuunnitelman laatiminen, toteutus ja arviointi lähihoitajan vastuualueella Vanhusryhmien ja/tai muistisairaiden ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi Vanhuksen toimintakyvyn arviointi lähihoitajan vastuualueella Vanhuksen fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten arjen mielekkyyden edistäminen Terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Saattohoito ja kuolevan kohtaaminen Ikääntyneiden palvelusuositusten ja lainsäädännön tunteminen Apuvälineiden hyödyntäminen vanhusten ja/tai muistisairaiden hoidossa Eri kommunikaatiomenetelmien hyödyntäminen vanhusten ja/tai muistisairaiden hoidossa Ikääntyneiden mielenterveys - ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoitoonohjaus Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten lääkehoidon toteuttaminen Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen Kielitaidon hyödyntäminen Oman oppimisen ja osaamisen arviointi Moniammatillinen yhteistyö Sosiaali- ja terveysalan arvoperustan ja toimintaperiaatteiden, lakien ja säädösten mukainen toiminta Työpaikan työhyvinvointi- ja työsuojeluohjeiden sekä sähkö- ja paloturvallisuusohjeiden noudattaminen Työn aiheuttamien terveysvaarojen ja -haittojen torjuminen Hyvän työilmapiirin ylläpitäminen sekä siihen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Työn aiheuttamien riskitekijöiden ennaltaehkäisy Omasta terveydestä, työkyvystä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä niiden merkityksen ymmärtäminen Työssäoppimisen tavoitteiden asettaminen omalle toiminnalle Palautteen vastaanottaminen ja antaminen Oman toiminnan ja ammatillisen kehittymisen arviointi sekä palautteen hyödyntäminen Ergonominen työskentely Kuntoutumista tukeva työote Opetusmenetelmät: Työssäoppiminen Itsenäinen opiskelu: Työssäoppimiseen liittyvän teoreettisen tiedon hankinta ja siihen perehtyminen Oppimisympäristöt: Hoitoyhteisöt, verkko-oppimisympäristö

15 Vaho 4.2 Toimiminen erilaisissa hoito- ja hoivatyöyhteisöissä 7 ov Vanhuksen hoitosuunnitelman laatiminen, toteutus ja arviointi lähihoitajan vastuualueella Vanhusryhmien ja/tai muistisairaiden ohjaustilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi Vanhuksen toimintakyvyn arviointi lähihoitajan vastuualueella Vanhuksen fyysisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten arjen mielekkyyden edistäminen Terveyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden ja toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen Saattohoito ja kuolevan kohtaaminen Ikääntyneiden palvelusuositusten ja lainsäädännön tunteminen Apuvälineiden hyödyntäminen vanhusten ja/tai muistisairaiden hoidossa Eri kommunikaatiomenetelmien hyödyntäminen vanhusten ja/tai muistisairaiden hoidossa Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja hoitoonohjaus Vanhusten ja/tai muistisairaiden ihmisten lääkehoidon toteuttaminen Kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen Kielitaidon hyödyntäminen Oman oppimisen ja osaamisen arviointi Moniammatillinen yhteistyö Sosiaali- ja terveysalan arvoperustan ja toimintaperiaatteiden, lakien ja säädösten mukainen toiminta Työpaikan työhyvinvointi- ja työsuojeluohjeiden sekä sähkö- ja paloturvallisuusohjeiden noudattaminen Työn aiheuttamien terveysvaarojen ja -haittojen torjuminen Hyvän työilmapiirin ylläpitäminen sekä siihen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Työn aiheuttamien riskitekijöiden ennaltaehkäisy Omasta terveydestä, työkyvystä, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä niiden merkityksen ymmärtäminen Työssäoppimisen tavoitteiden asettaminen omalle toiminnalle Palautteen vastaanottaminen ja antaminen Oman toiminnan ja ammatillisen kehittymisen arviointi sekä palautteen hyödyntäminen Ergonominen työskentely Kuntoutumista tukeva työote Opetusmenetelmät: Työssäoppiminen Itsenäinen opiskelu: Työssäoppimiseen liittyvän teoreettisen tiedon hankinta ja siihen perehtyminen Oppimisympäristöt: Hoitoyhteisöt, verkko-oppimisympäristö Vaho 4.3 Tutkintotilaisuus ja itsearviointi 1 ov Sisältö ja toteutus kuvataan tutkinnon suorittajan oppaassa. EDELTÄVYYSOPINNOT TAI MUUT SUORITTAMISEEN LIITTYVÄT ASIAT Tutkinnon suorittaja voi osallistua tutkintotilaisuuteen kun hän on suorittanut kasvun tukemisen ja ohjauksen, hoidon ja huolenpidon ja kuntoutumisen tukemisen tutkintotilaisuudet hyväksytysti. Lisäksi tutkinnon suorittajalla tulee olla kaikki sairaanhoidon ja huolenpidon tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot suoritettuina ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuden infotunneille.

16 OPPIMISEN ARVIOINTI VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnin tavoite on, että tutkinnon suorittaja tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että tutkinnon suorittajalla on riittävät valmiudet osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa. Oppimisen arviointi valmistavassa koulutuksessa ei vaikuta tutkintosuorituksen arviointiin. Oppimisen arviointi on kuvattu tarkemmin tutkinnon osan yhteydessä. Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Tähän otteeseen merkittävissä tiedoissa on tärkeää, että siitä selviää, mitä ja millaisia opintoja on sisältynyt valmistavaan koulutukseen. Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa tutkinnon suorittajan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikkoa: kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Vanhustyön osaamisalan valmistavan koulutuksen opintosuoritusten arviointi muodostuu seuraavasti: Vaho 1.1. Opintojen ohjaus 0,5 ov Oppimisen arviointi: Kouluttajan antama suullinen palaute ja itsearviointi. Aktiivinen osallistuminen ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Vaho 1.2. ov Vanhustyön kehittäminen 2 ov Oppimisen arviointi: Kouluttajan antama suullinen palaute, itsearviointi, vertaisarviointi Vaho 1.3 Vanhustyön laatutyö ja yrittäjyys 1,5 ov Oppimisen arviointi: Itsearviointi, kouluttajan antama suullinen palaute, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Vaho 1.4. Työhyvinvointi Oppimisen arviointi: Itsearviointi, kouluttajan antama suullinen palaute, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S) Vaho 1.5 Ensiapu ja peruselvytys 0,5 ov Oppimisen arviointi: Itsearviointi ja vertaisarviointi, kouluttajan antama suullinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S) Vaho 1.6 Ruotsin kieli 0,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Kirjallisten oppimistehtävien tekeminen, kouluttajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Suullinen ja kirjallinen tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3. Vaho 1.7 Englannin kieli 0,5 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen työskentelyyn. Kirjallisten oppimistehtävien tekeminen, kouluttajan antama suullinen / kirjallinen palaute. Suullinen ja kirjallinen tentti arvioidaan arvosanalla T1-K3 Vaho 2.1 Oppimisen arviointi: Kouluttajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Vaho 2.2 Oppimisen arviointi: Vanhuksen toimintakykyä tukevan suunnitelman laatiminen, toteutus ja arviointi, arvioidaan arvosanalla suoritettu (S), vertaisarviointi, kouluttajan antama suullinen ja kirjallinen palaute Vaho 2.3 Vanhusten sairaudet 2 ov Oppimisen arviointi: Aktiivinen osallistuminen tunneille, kouluttajan antama suullinen ja kirjallinen palaute tehtävistä. Tentti arvioidaan arvosanalla T1- K3 Vaho 3.1 Vanhusten päivittäinen hoito- ja huolenpito 2 ov Oppimisen arviointi: Kouluttajan antama suullinen ja kirjallinen palaute. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Vaho 3.2 Fyysisen toimintakyvyn tukeminen 1 ov Oppimisen arviointi: Kouluttajan antama suullinen ja kirjallinen palaute, toimintakyvyn tukemisen aktiviteettien suunnittelu, toteutus ja arviointi. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Vaho 3.3 Psykososiaalisen toimintakyvyn tukeminen 1 ov Oppimisen arviointi: Kouluttajan antama suullinen ja kirjallinen palaute tehtävistä. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S).

17 Vaho 3.4 Yksilö- ja ryhmäohjaus hyvinvoinnin ja arjen mielekkyyden edistämisessä 2 ov Oppimisen arviointi: Kouluttajan ja vertaisarvioijien antama suullinen ja kirjallinen palaute, viriketuokiotehtävä arvioidaan arvosanalla suoritettu (S): Vaho 4.1 Toimiminen erilaissa vanhustyön toimintaympäristöissä 5 ov Oppimisen arviointi: Itsearviointi. Arviointikeskustelu työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja kouluttajan kanssa. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Vaho 4.2 Toiminen erilaisissa hoito- ja hoivatyöyhteisöissä 7 ov Oppimisen arviointi: Itsearviointi. Arviointikeskustelu työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja kouluttajan kanssa. Arvioidaan arvosanalla suoritettu (S). Vaho 4.3. Tutkintotilaisuus ja itsearviointi 1 ov AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. Tutkintotilaisuudet suoritetaan pääsääntöisesti valmistavan koulutuksen yhteydessä. Tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan rekisteröitävissä ammateissa edellytetään tutkinnon suorittajan osallistuvan tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen henkilökohtaistamisen ja henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan mukaan. Tutkinnon suorittaja voi mennä tutkintotilaisuuteen, kun kaikki sen tutkinnon osan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset opinnot on suoritettu ja hän on osallistunut tutkintotilaisuuksien infoihin. Tutkinnon suorittajan tulee suorittaa kaikille pakolliset tutkinnon osat hyväksytysti ennen osaamisalan tutkintotilaisuutta. http://www.oph.fi/download/124811_sote.pdf s.150 162 AMMATILLISEN KASVUN TUKEMINEN JA OPINTOJEN OHJAUS Opiskelija perehdytetään tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, sisältöön, toteutukseen ja arviointiin Opintojen ohjaus päättövaiheessa (3. vuosi) Tiivistelmä sisällöstä Opintojen henkilökohtaistaminen (HOPS ja HOJKS) Opiskeluun liittyvien käytännön asioiden kertaaminen Opiskelijapalveluista tiedottaminen Opiskelijaryhmän ryhmäytymisen tukeminen ja keskinäisen vuorovaikutuksen aktivoiminen Ryhmän oikeudet, vastuut ja velvollisuudet Elämänhallinnallisten valmiuksien vahvistaminen Ohjaaminen opintovalinnoissa Ammatillisen kasvun tukeminen Kansainvälistymisen mahdollisuuksista tiedottaminen Työllistymisen tukeminen ja sähköisten työnhakupalveluiden esittely Motivoivia työelämäkäyntejä Jatko-opintomahdollisuuksista tiedottaminen Henkilökohtainen tulevaisuuden urasuunnitelma

18 Sisällön kuvaus Opintojen henkilökohtaistaminen Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelmaa (HOPS) ja tarvittaessa henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelmaa (HOJKS) tarkennetaan opintopolun aikana kuukausittain. HOPS:n tarkennuksien yhteydessä huomioidaan opiskelijan itsearviointitaitojen kehittäminen, osaamisen tunnustamiseen liittyvät asiat, työssäoppimisen merkitys osana urapolkua sekä työllistyminen opintojen jälkeen. Opiskelijan kanssa keskustellaan säännöllisesti. Erityistä tukea tarvitsevaa tai syrjäytymisvaarassa olevaa opiskelijaa tuetaan ja ohjataan opinnoissa, työssäoppimisessa ja työllistymisessä. Vastuu: ryhmänohjaaja, ammatillisten aineiden opettajat, opinto-ohjaaja HOPS:n laadinta ja keskustelut (lukukausittain): ryhmänohjaaja HOJKS: opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja Sisältö soveltuu ammatillisiin aineisiin (ammatillinen kasvu) ja opintojen ohjaukseen (yksilöohjaus). Opiskelu ammattiopistossamme Opiskelija perehdytetään opiskeluun liittyviin käytännön asioihin, kuten: opintojen eteneminen, työjärjestykset ja jaksotus, työ- ja opiskelutavat, työvälineet, järjestyssäännöt, arviointikäytännöt, opiskeluaika, opintojen seuranta ja poissaolot, osaamisen tunnustaminen, opintorekisteri, työturvallisuus, loma-ajat, opintojen keskeyttäminen ja oppilaitoksesta eroaminen. Opiskelijalle tiedotetaan erilaisista opiskelijapalveluista, kuten: ateria-, terveydenhuolto-, opiskelijahuolto-, opintojenohjaus- sekä ammattiopiston verkkopalveluista. Opiskelijaa ohjataan käyttämään opinto-opas OIVAa, josta löytyy opiskeluun liittyvä perusinfo. Vastuu: ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja Sisältö soveltuu opintojen ohjaukseen. Ryhmäytyminen Tuetaan opiskelijaryhmän ryhmäytymistä ja aktivoidaan ryhmän keskinäistä vuorovaikutusta eri tavoin. Opiskelijaryhmälle kerrotaan ryhmän oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista korostaen yhteisöllisyyden merkitystä. Vastuu: Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja Mukana: tutoropiskelijat Sisältö soveltuu ammatillisiin aineisiin ja opintojen ohjaukseen. Elämänhallintavalmiuksia Järjestetään ryhmäohjaustilanteita elämänhallintaan liittyvistä teemoista, kuten: opinnoista vastuun ottaminen, ajankäyttö, sosiaaliset taidot ja käyttäytyminen, itsetuntemus, itsenäistyminen, rahankäyttö sekä valinta- ja muutostilanteet elämässä. Vastuu: ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja, kuraattori Menetelmät: käytetään toiminnallisia menetelmiä hyväksi Sisältö soveltuu opintojen ohjaukseen. Ohjaaminen opintovalinnoissa Tiedotetaan ja ohjataan opiskelijaa kaikille valinnaisten tutkinnon osien valinnoissa. Vastuu: ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja Sisältö: soveltuu opintojen ohjaukseen Ammatillisen kasvun tukeminen Tuetaan opiskelijan ammatillista suuntautumista ammatillisten aineiden opetuksen ja opintojen ohjauksen yhteydessä. Vahvistetaan opiskelijan ammatti-identiteettiä. Työssäoppimiskokemusten tarkastelu ja ammatillisen näkemyksen syventäminen oppimiskokemusten kautta. Vastuu: ammatillisten aineiden opettajat, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja Menetelmät: ryhmätyöt, opintokäynnit Sisältö: soveltuu ammatillisiin aineisiin ja opintojen ohjaukseen Kansainvälistymisen mahdollisuudet Lukukausittain järjestetään kansainvälisyystapahtuma, jossa esitellään kansainvälisiä opiskelumahdollisuuksia ja opiskelijat kertovat oppimiskokemuksistaan vieraassa kulttuurissa. Ammatillisiin opintoihin liittyen opiskelijoilla on mahdollisuus kansainvälisiin työssäoppimisjaksoihin ulkomailla. Vastuu: kv-koordinaattori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja Sisältö: ammatilliset aineet, opintojen ohjaus

19 Kohti työelämää ja jatko-opintoja Opiskelijoita tiedotetaan eri jatko-opintomahdollisuuksista. Opiskelijaryhmälle järjestetään motivoivia työelämäkäyntejä, rekrytointitilaisuuksia ja työvoimahallinnon palveluiden esittelytilaisuus. Erityistä tukea tarvitsevaa ja syrjäytymisvaarassa olevaa opiskelijaa tuetaan työllistymiseen liittyvissä asioissa (saattaen vaihto esim. työ- ja elinkeinotoimistoon). Opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen tulevaisuuden urasuunnitelma. Tulevaisuus HOPS ja työllistyminen: ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja Tulevaisuus HOJKS ja työllistyminen opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja Sisältö soveltuu opintojen ohjaukseen.

20 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. Perustutkinnoissa oppimisen arvioinnissa voidaan käyttää tutkinnon perusteiden kriteerejä (http://www.oph.fi/download/124811_sote.pdf) OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään

21 arvioi työnsä onnistumista selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimisja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Arvioinnin oikaisu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisemisesta on säännökset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 :ssä. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnista ja arviointien yhdistelmästä opiskelija osoittaa oikaisupyynnön rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle taikka muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Opiskelija, joka on tyytymätön tähän päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Jokilaaksojen kkyn arviointitoimikunnalta (toimielimeltä)14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Lisätietoja arvioinnin oikaisusta saa valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöiltä.