Joensuun maaseutuohjelman väliarviointi

Joensuun maaseutuohjelman 2016-2020 väliarviointi Pasi Saukkonen Syyskuu 2019

Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Maaseudun tilanne- ja kehityskuva Joensuussa... 4 3. Joensuun maaseutuohjelma... 7 4. Väliarvioinnin tavoite ja lähtökohdat... 8 5. Ohjelman toteutus... 9 6. Kyselyjen tulokset... 10 7. Yhteenvetoa ja päätelmiä... 15 Liite 1. Rahoitusohjeet, Maaseudun kehittämisrahoitus v. 2017 2020 Liite 2. Tuetut yhdistykset, hankkeiden lukumäärä ja tukisumma Liite 3. Maaseutuohjelman seurantaryhmän tilannekatsaus 5.12.2018 Kuviot Kuvio 1. Joensuun aluerakenteen muutos 2004-2009... 3 Kuvio 2. Asutuksen sijoittuminen Joensuussa vuonna 2018... 4 Kuvio 3. Asukasmäärän (a) ja työpaikkojen (b) muutos Joensuussa erilaisilla aluetyypeillä... 5 Kuvio 4. Joensuun vapaa-ajan rakennukset kartalla... 6 Kuvio 5. Joensuun maaseutuohjelman painopisteet ja toimintamuodot... 7 Kuvio 6. Maaseutuohjelman tuet kartalla... 9 Kuvio 7. Joensuun kaupunginvaltuutettujen maaseutuohjelman tuntemus... 11 Kuvio 8. Hanketoteuttajien tietokanavat Joensuun maaseutuohjelmasta... 11 Kuvio 9. Hanketoteuttajille esitettyjä väittämiä ohjelman toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta... 12 Kuvio 10. Ohjelman toimenpiteiden tärkeys... 13 2

1. Johdanto Joensuun kaupungin aluerakenne muuttui merkittävästi 2000 luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä (kuvio 1). Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kuntaliitoksessa 2005 Joensuun kaupungin maapinta-ala yli kymmenkertaistui 82 neliökilometristä 1174 neliökilometriin. Samalla asukastiheys aleni 643 asukkaasta 49 asukkaaseen per maaneliökilometri. Vanhan Joensuun taajama-aste oli 99 prosenttia, liittyvissä Tuupovaarassa vain 30 ja Kiihtelysvaarassa 46. Tässä vaiheessa laadittiin Joensuun ensimmäinen maaseutuohjelma vuosille 2005-2009, jossa oli rahaa käytettävissä erilaiseen kehittämishanketoimintaan 500 000 euroa. Vuonna 2010 Pyhäselän ja Enon kuntien liittäminen jatkoi aiemman kaupunkimaisen aluerakenteen muutosta. Maa-ala tuplaantui entisestään ja asukastiheys laski 30 asukkaaseen per maaneliökilometri. Tässä vaiheessa laadittiin kaupungin toinen maaseutuohjelma, jonka toteutusalueena oli Kiihtelysvaara ja Tuupovaara sekä uusina alueina liitetyt Eno ja Pyhäselkä. Ohjelman rahoitukseen varattiin kuntaliitoksen yhdistymisavustuksesta 520 000 euroa vuosille 2009-2013. Kuvio 1. Joensuun aluerakenteen muutos 2004-2009 (lähde: TK, SYKE) 3

Näin maa-alaltaan pienestä ja tiiviisti asutusta, kaupunki- ja kaupunkimaisia alueita sisältäneestä kunnasta oli rakentunut pinta-alaltaan laaja sekä kaupunki- että maaseutualueista koostuva alueiden mosaiikki. Nykyinen Joensuun kaupunki sisältääkin maaseudun paikalliskeskuksia lukuun ottamatta kaikkia alueluokkia, jotka Suomen Ympäristökeskuksen tuorein hallinnollisista rajoista riippumaton kaupunki-maaseutujaottelu tunnistaa. Joensuun kaupungin käynnissä olevan maaseutuohjelma 2016-2020 on kaupungin kolmas erityisesti maaseutualueita koskeva kehittämisohjelma. Aiemmat ohjelmat liittyivät kuntaliitosten jälkeiseen aikaan. Nyt arvioinnin kohteena oleva ohjelma on jatkumoa aiempien ohjelmien toteutukselle, mutta ilman kytkentää kuntaliitoksiin. 2. Maaseudun tilanne- ja kehityskuva Joensuussa Joensuun asutuksen painopiste on Pyhäselän rantoja myötäilevällä nauhamaisella alueelle (kuvio 2). Se ulottuu Hammaslahden ja Reijolan taajamien kautta Joensuun ruutukaava-alueelle ja siitä edelleen kuntarajat ylittäen Liperin Ylämyllyn ja Kontiolahden Lehmon suutaan. Syvemmällä Joensuun maaseudulla esille nousevat asutuskeskittymänä taajamista Kiihtelysvaara, Tuupovaara, Kovero, Heinävaara, Eno ja Uimaharju. Kuvio 2. Asutuksen sijoittuminen Joensuussa vuonna 2018 (lähde: TK, SYKE) 4

Nykyisen Joensuun alueen väkiluku on kasvanut vuosina 2000-2017 noin 7 prosenttia (71 013 as. -> 76 067 as.). Kaikki kolme kaupunkimaista aluetyyppiä eli ulompi- ja sisempi kaupunkialue sekä kaupungin kehysalue ovat kasvaneet (kuvio 3a). Näistä vahvinta ja koko aikavälillä nousujohteista kasvu on ollut kaupungin kehysalueella. Tämä alue sijaitsee kaupungin keskustaajaman ja maaseudun välimaastossa tai vaihettumisvyöhykkeellä. Ne eivät ole alueidenkäytön mittareilla kuten rakennuskannan mukaisesti kaupunkimaisia, mutta niiden toiminnallisuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta kiinnittyvät tiiviisti kaupunkiin. Kehysalueet sijaitsevat Joensuun kaupungin eteläisillä ja itäisillä suunnilla: Reijolan, Niittylahden ja Iiksenvaaran suunnilla. Maaseutumaisten alueiden väkiluku on vähentynyt. Kaupungin läheisen maaseudun ja ydinmaaseudun väkiluku on laskenut samaa vauhtia menettäen noin joka kymmenennen asukkaan vuosina 2000-2017. Kaupungin läheinen maaseutu ulottuu Joensuussa vajaan puolen tunnin automatkan etäisyydelle Joensuun kaupunkikeskustasta Heivävaaran ja Hammaslahden taajamien tienoille. Nämä alueet kytkeytyvät osin toiminnallisesti, mutta erityisesti työssäkäynnin osalta kaupunkialueeseen. Ydinmaaseutua Joensuussa on verraten vähän, sillä väestöstä alle 2 prosenttia asuu tällä aluetyypillä, kun koko Pohjois-Karjalassa liki joka viides (noin 18 prosenttia). Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Ydinmaaseutu on suhteellisen etäällä suurista keskuksista, sillä se rajautuu kaupungin läheisen maaseudun ulkopuolelle. Aluetta luonnehtivat keskikokoiset keskukset, kirkonkylät ja suhteellisen tiheä pienten taajamien verkosto. Alueen maankäyttö on intensiivistä, joten erityisesti maatalousvaltaiset alueet nousevat ydinmaaseuduksi. Harvaan asutun maaseudun laajuus on Pohjois-Karjalan maaseudun erityispiirre. Joensuun keskustaajaman vinkkelistä nämä ovat kauimmaisia alueita idässä ja pohjoisessa. Maa-alasta se kattaa liki kolme neljästä. Muutamia taajamia lukuun ottamatta (Eno, Tuupovaara, Uimaharju) näiden alueiden asukastiheys on alhainen, elinkeinorakenne melko yksipuolinen ja maankäyttö pitkälti metsävaltainen. Kaupungin asukkaista alueella asui 10 prosenttia vuonna 2017, kun se vuonna 2000 oli 14 prosenttia. Aluetyyppi on menettänyt noin 23 prosenttia asukkaistaan vuosina 2000-2017. a) Asukkaat b) Työpaikat Kuvio 3. Asukasmäärän (a) ja työpaikkojen (b) muutos Joensuussa erilaisilla aluetyypeillä, indeksi vuosi 2000=100 (tiedot saatavissa aluetyypeittäin vuosilta 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2017, lähde: TK, SYKE) 5

Nykyisen Joensuun eri aluetyypeillä työpaikkojen kehitys on ollut 2000-luvulla kaksijakoinen (ks. kuvio 3b). Aikaväillä 2000-2016 työpaikkojen kokonaislisäys on ollut noin 13 prosenttia. Tämän kasvun ylittäneitä alueita ovat kaupungin kehysalue sekä kaupungin sisempi ja ulompi alue. Joensuun ydinmaaseudun työpaikkojen kehityksen arviointiin liittyy suurta epävarmuutta, koska aluetyypillä on vain 300-400 työpaikkaa. Heikointa työpaikkojen kehitys on ollut kaupungin läheisellä maaseudulla sekä harvaan asutulla maaseudulla. Työpaikkavähenemä on ollut noin 15 prosenttia vuosina 2000-2017. Yksi maaseututilan käyttöä koskeva ajankohtainen keskustelu liittyy vapaa-ajan asutukseen. Joensuun kaupungissa oli noin 3700 kesämökkiä vuonna 2017 eli 15 prosenttia Pohjois-Karjalan ja 0,7 prosenttia Suomen mökkikannasta (kuvio 4). Joensuun mökeistä noin 90 prosenttia sijaitsee maaseutualueilla tyypillisimmin harvaan asutulla maaseudulla (2/3 mökkikannasta). Joensuun mökinomistuksen ominaispiirre on sijaintikuntalaisten suuri omistusosuus: joensuulaiset omistavat 55 prosenttia mökeistä. Vertailukohdaksi voi ottaa esimerkiksi Suomen suurimpiin mökkikuntaan kuuluvan Mäntyharjun, jossa vain 13 % mökeistä on oman kunnan asukkaiden omistuksessa. Kuvio 4. Joensuun vapaa-ajan rakennukset kartalla (lähde: TK, SYKE) 6

3. Joensuun maaseutuohjelma Joensuun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2015 talousarvion yhteydessä kaupungin uuden maaseutuohjelman laadinnasta. Työn tuloksena syntyi Osallistuva ja kehittyvä kaupunkimaaseutu, Joensuun maaseutuohjelma vuosille 2016-2020. Joensuun kaupunki ohjaa sen toimenpiteiden toteuttamiseen vuosittain 60 000 100 000 euroa, joka täsmentyy talousarviokeskustelujen yhteydessä. Ohjelman käytännön toteutus pääsi liikkeelle vuoden 2017 helmikuussa, jolloin ensimmäinen maaseutuohjelman hakujakso käynnistyi. Tämän jälkeen hakuja on ollut kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja elokuussa. Maaseudun kehittämisrahoituksen hakuohjeet on esitetty liitteessä 1. Ohjelmalla on kaupungin eri hallintoalojen edustajista koottu seurantaryhmä, joka vuosittain tarkastelee ohjelman toimenpiteiden etenemistä. Joensuun maaseutuohjelman tavoitteet ovat: 1) Aktivoida asukkaita ja järjestöjä asuinympäristöjen kehittämiseen (paikallinen aloitteellisuus) 2) Edistää maaseutualueiden asuin- ja elinympäristöjen vetovoimaa ja viihtyisyyttä. 3) Lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, sen väyliä ja välineitä 4) Kartuttaa maaseutualueiden erityispiirteiden tuntemusta kaupunkiorganisaatiossa Maaseutuohjelman kehittämisrahaa voidaan käyttää kaupungin tai muiden tahojen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen tai kehittämishankkeiden osarahoituksena (kuvio 5). Toistaiseksi yksikään ohjelman hanke ei ole ollut kaupungin itsensä toteuttama. Päälinjana on ollut se, että hankkeessa tulee olla myös omarahoitusta tai muuta rahoitusta. Toistaiseksi vain yksi hanke on rahoitettu kokonaisuudessaan maaseutuohjelmasta (suunnitteluavustus). Kuvio 5. Joensuun maaseutuohjelman painopisteet ja toimintamuodot 7

Maaseutuohjelmassa on kaksi kehittämisen teemaa ja niiden alla useita painopisteitä (kuvio 5). Teeman 1. Viihtyisyys ja elinvoimaisuus painopisteet ovat yhteyksien kehittäminen, palvelujen saatavuus ja laatu, työtä ja toimeentuloa sekä markkinointi, näkyvyys ja yleisilme. Teeman 2. Vaikuttaminen ja yhteisöllisyys painotukset ovat puolestaan viestintä, monikanavainen vaikuttaminen sekä yhteisöllisyys ja yhteistyö. 4. Väliarvioinnin tavoite ja lähtökohdat Maaseutuohjelman 2016-2020 toteutuksessa on käynnistynyt jälkimmäinen puolisko. Siksi on sopiva ja hyödyllinen ajankohta arvioida ohjelman toteutuksen etenemistä, tuloksia ja vaikutuksia. Myös maaseutualueiden ja maaseutuohjelman näkyvyyden ja tunnettuuden vahvistamisessa välikatsauksen toteuttaminen on tärkeää. Arviointi antaa tukea ohjelman loppuvaiheen toteutukselle sekä syötteitä sen jälkeisille maaseutualueiden kehittämistoimien pohdinnoille Joensuussa. Väliarvioinnin tavoitteena on Arvioida ohjelman tuloksia ja vaikutuksia Joensuun kaupungin maaseutualueiden kehityksessä. Lisätä tietoisuutta maaseutuohjelmasta ja maaseutualueista niin kohdealueella kuin päättäjienkin keskuudessa. Kehittää ohjelman toteutusta ja antaa suuntaa loppukaudelle sekä sen jälkeisille maaseudun kehittämistoimille. Väliarvioinnissa on kolme kysymystä: 1. Kuinka ohjelman toteutus on onnistunut (toteutuksen yleisarvio)? a. kuinka rahoitetut toimenpiteet ovat linjassa maaseutuohjelman kanssa? b. miten ohjelman eri painopisteet ja toimintamuodot näkyvät toteutuksessa? c. miten toimet ovat kohdistuneet erilaisille maaseutualueille? Ketkä ohjelmaa ovat toteuttaneet? 2. Millaisia ovat ohjelman tulokset ja vaikuttavuus? a. Millainen maaseutuohjelman toimenpiteiden ja hankkeiden vaikutus on toimijoille? b. miten toimijat ja viranhalijat/poliittiset päättäjät kokevat ohjelman toteutuksen tulokset ja vaikuttavuuden? 3. Miten toteutusta jatketaan? a. Mikä on toiminut hyvin ja on säilyttämisen arvoista? Mitä tulisi kehittää? Arviointi perustuu erilaisten dokumenttien ja tilastoaineiston läpikäyntiin sekä valtuutetuille ja hanketukea maaseutuohjelmasta saaneiden toimijoiden kyselyihin. Lisäksi 28.5.2019 pidettiin keskustelutilaisuus maaseutuohjelmasta ja sen arvioinnin ensihavainnoista. Tilaisuuteen osallistui yhteensä noin 20 kehittäjää ja viranhaltijaa. 8

5. Ohjelman toteutus Arviointiin sisältyi viisi hankkeiden hakujaksoa: 1/2017, 2/2017, 1/2018, 2/2018 ja 1/2019. Näillä kierroksilla hakemuksia tuli 97, joista tuettaviksi on valittu 65 hanketta. Hylättyjä hankkeita on 32, joihin tukea oli haettu 82 000 euroa. Useimmiten kielteisen päätöksen syynä oli se, että toiminnan on katsottu kuuluvan paremmin yhdistyksen toiminta-avustuksella rahoitettavaksi, kuten pienimuotoiset korjaukset. Maaseutuohjelman keskeinen tuen myöntökriteeri on pitkäjänteisen kehittämistyön tukeminen. Muita keskeisiä kielteisen päätöksen syitä olivat hankkeen heikko asemoituminen ohjelman tavoitteisiin tai yhdistyksen vastikään vastaavanlaiseen tai muuhun sen toimintaan saama tuki. Tukea saaneiden 65 hankkeen ilmoitettu kokonaisbudjetti oli liki miljoona euroa, joihin tukea Joensuun maaseutuohjelmasta haettiin 244 000 euroa. Tukea näille myönnettiin 133 000 euroa eli 55 prosenttia haetusta määrästä. Yksittäiseen hankkeeseen myönnetty keskimääräinen tuki oli 2055 euroa, pienin 500 euroa ja suurin 8 370 euroon. Suurimmat tuen saajat ovat Pyhäselän metsästäjät ry (13 500 euroa) Kulttuuriyhdistys Louhi ry (12 000 euroa) ja Pohjois-Karjalan museo (8 370 euroa). Eniten tuettuja hankkeita on ollut Pyhäselän metsästäjillä (4 kpl), Hammaslahden nuorisoseuralla (4 kpl) ja Kiihtelysvaara seuralla (4 kpl). Liitteessä 2 on esitetty kaikki tukea saaneet yhdistykset, niiden hankkeiden lukumäärä ja maaseutuohjelmasta saadun tuen kokonaismäärä. Oheisessa kartassa tuetut hankkeet on sijoitettu kartalle niiden tuetun kehittämiskohteen sijainnin perusteella (postinumeroalueelle). Pallon koko kuvaa tuen suuruutta. Jo ensisilmäys osoittaa hyvin sen, että maaseuturahaston tukea on osattu hakea ja sitä on myönnetty eri puolelle Joensuun kaupungin maaseutualueita. Kuvio 6. Maaseutuohjelman tuet kartalla 9

Hankkeilla on tuettu kolmea ohjelman painopistettä (luokittelu perustuu hankekuvausten sisällönanalyysiin): yhteisöllisyys ja yhteistyö: 42 hanketta, 86 000 euroa Markkinointi, näkyvyys ja yleisilme: 17 hanketta, 34 670 euroa Palvelujen saatavuus ja laatu: 5 hanketta, 13 000 euroa Yhteisöllisyyden ja yhteistyön hankkeista monet liittyvät yhteisöllisten tilojen ja paikkojen kunnostamiseen ja kohentamiseen (kylätalot, kuntoilupaikat ja reitit yms.). Markkinointitoimiin linkittyvissä hankkeissa on esim. hankittu aihepiirin välineistöä ja ajanmukaistettu digitaalista markkinointia. Palvelujen saatavuus sisältää Osuuskunta Viesimon kehittämishankkeita ja esim. varavirtalähteiden hankintaa kyläyhteisölle. Muut ohjelman painopisteet eli yhteyksien kehittäminen, monikanavainen vaikuttaminen, työn ja toimeentulon edistäminen sekä viestinnän kehittäminen eivät tulleet hankekuvausten sisällönanalyysissa esille. Näihin ei siis ole kohdistunut hanketoimintaa, mutta niissä on tapahtunut edistymistä kaupungin toimien edesauttamina. Tämä selviää maaseutuohjelman seurantaryhmän dokumenteista. Tuorein seurantaryhmän katsaus on vuodelta 2018 (ks. liite 3). Havaintona voi todeta, että ryhmä on kiinnittänyt tarkastelussaan hyvin ja systemaattisesti huomiota eri toimenpiteiden toteutukseen ja etenemiseen. Esimerkiksi laajakaistarakentamisesta maaseutualueille todetaan laaditun kaupunginvaltuuston tekemät periaatelinjaukset, ja kaupunginhallituksen hankekohtaisen päätösharkinnan tuesta. Yksityistieavustuksia kerrotaan korotetun vuoden 2019 alusta 10 prosenttia. Aluepalvelupisteiden henkilöstöresurssit on pidetty entisellä tasolla ja huomiota on kiinnitetty uusien työntekijöiden koulutukseen. Enon kirkonkylän ja Hammaslahden asemakaavaehdotukset ovat valmistuneet ja muita maaseutualueita koskevia kaavoja on työn alla. 6. Kyselyjen tulokset Arvioinnissa suunnattiin kyselyt kaupunginvaltuutetuille ja Joensuun maaseutuohjelmasta hanketukea hakeneille yhdistyksille (jatkossa kehittäjät). Joensuun kaupunginvaltuutettuja on yhteensä 59 ja heistä kahden muistutuskierroksen jälkeen kyselyyn vastasi 21 eli vastausaktiivisuus oli 36 prosenttia. Ohjelmasta tukea hakeneista vastasi 36, jolloin vastausaktiivisuus oli 67 prosenttia 1. Kaupunginvaltuutetuille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin aluksi heidän tietämystään ja tuntemustaan Joensuun kaupungin maaseutuohjelmasta (kuvio 7). Vastanneista noin kolmannes ilmoitti tuntevansa ohjelman sisällön ja tavoitteet erittäin hyvin tai hyvin ja 40 prosenttia kohtalaisesti. Heikkoon tuntemukseen vaikuttanee osin sen, että nykyinen maaseutuohjelma käsiteltiin ja hyväksyttiin jo edellisellä valtuustokaudella. Viidennes vastanneista ilmoitti tuntevansa ohjelmasta tuettuja ja toteutettuja hankkeita hyvin. Sen sijaan hankkeiden aikaansaannoksia (tuloksia) tunnetaan tyypillisesti vain kohtalaisesti tai huonosti. 1 Kysely kohdennettiin kaikille, myös kielteisen päätöksen saaneille hakijoille. Hakijoina oli useita samoja yhdistyksiä ja yhteyshenkilöitä, jolloin kyselyn kohdennettiin suurimman tuen saaneeseen hankkeeseen. Näin lopullinen kyselyn kohdejoukko oli 54 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 36 henkilöä. 10

Kuvio 7. Joensuun kaupunginvaltuutettujen maaseutuohjelman tuntemus (n=19) Maaseutuohjelmasta tukea saaneiden yhdistysten kyselyssä tiedusteltiin aluksi maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksien tietolähteitä. Näitä oli useita ja tärkeimmäksi osoittautui kaupungin henkilöstö ja palvelupisteet (35 %). Myös kaupungin internet-sivut ovat tärkeä tiedonvälityskanava maaseudun kehittämisavustusten tiedon levittämisessä (29 %). Hankkeiden toteuttajat ovat myös saaneet tietoa ohjelmasta erilaisten tiedotteiden yhteydessä (26 %). Muita yksittäisiä tietolähteitä ovat olleet mm. oma aktiivisuus eli kysymällä asiasta tai kuulemalla siitä oman toimintaverkoston kautta (toinen yhdistys tms.). Kuvio 8. Hanketoteuttajien tietokanavat Joensuun maaseutuohjelmasta (n=31) 11

Kehittäjille esitettiin väittämiä maaseutuohjelman tuen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta. Kokonaisuudessaan arviot ovat myönteisiä. Hakua pidetään helppona ja kokemus on siinä määrin myönteinen, että rahoitusta tullaan hakemaan uudestaankin (80 % väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä). Myös tuen kriteeristöä pidetään verraten selkeänä, sillä 2/3 oli selkeydestä täysin tai osittain samaa mieltä. Hakijat pitävät maaseutuohjelman rahoitusta hyvänä välineenä maaseudun kehittämiseen, vaikutukset aluekehitykselle arvioidaan myönteisiksi ja tukea pidetään tärkeänä hankkeen toteutumisen kannalta. Hankkeelle saadun rahoituksen riittävyys jakoi vastaajien mielipiteet. Ohjelman tiedottamisen riittävyys herätti myös erilaisia näkökantaja jopa epätietoisuutta nykytilanteesta (neutraali kanta). Kuvio 9. Hanketoteuttajille esitettyjä väittämiä ohjelman toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta Ohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden tärkeyttä kysyttiin valtuutetuilta ja kehittäjiltä. Käytetty 4-portainen asteikko oli 1 ei tärkeä, 2 vähän tärkeä, 3 melko tärkeä ja 4 erittäin tärkeä. Kuviossa 10 on esitetty vastausten keskiarvot koko aineistosta sekä eroteltuna vastaajaryhmittäin valtuutetut ja kehittäjät. 12

Yhteensä (n=53-56) Valtuutetut (n=18-21) Kehittäjät (n=34-35) Kuvio 10. Ohjelman toimenpiteiden tärkeys 13

Sekä valtuutettujen että kehittäjien vastaukset yhdistämällä ohjelmasta erottuu kaksi molemmille ryhmille tärkeää asiaa: asukkaiden ja yhdistysten mukaan ottaminen alueiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä kokoontumistilojen turvaaminen (kuvio 10). Valtuutettujen vastauksissa erottuu kehittäjiin verrattuna kysyntäohjatun julkisen liikenteen kehittäminen ja lisääminen. Kehittäjien vastauksissa puolestaan korostuu yhdistysten tuen asteittain tasokorostus vuoteen 2020 mennessä sekä maaseutualueilla sijaitsevien kaupungin aluepalvelupisteiden toiminnan turvaaminen ja kehittäminen. Suurin yksimielisyys keskiarvoilla mitattuna valtuutettujen ja kehittäjien välillä on kaupungin palveluverkkosuunnitelman 2020 maaseutuun kohdistuvien vaikutusten kokonaistarkastelussa, suunnitelmien ja valmisteluaineistojen varhaisessa tiedottamisessa, nopeiden tietoliikenneyhteyksien saamisessa, kokoontumistilojen turvaamisessa sekä yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämisessä. Suurimmat erot puolestaan liittyvät harvaan asutulle maaseudulle sopivien kaavoitus ja luparatkaisujen kehittämiseen, yhdistysten asteittain tukien tasokorotukseen sekä aluepalvelupisteiden kehittämiseen. Näille eniten erimielisyyttä aiheuttaneille asioille on tyypillistä se, että ne ovat jo edenneet tai etenemässä, mikä osittain voi selittää vastaajaryhmien näkemysten eroja. Maaseutuohjelman uusien painostuksen tarpeista kysyttiin niin valtuutetuilta kuin kehittäjiltäkin. Valtuutetuilta vastuksia tähän avoimeen kysymykseen tuli vain kahdeksan, eikä niissä ole mitään yhtenäistä linjaa tai teemaa. Osa vastauksista oli hyvin yleisluonteisia todeten, että maaseudun elinvoimaisuutta tulee edistää tai Maaseutu olisi pidettävä elävä. Ei vain ydinkeskusta. Osa vastauksista oli hieman tarkempia todeten, että Liikkuvat kaupungin palveluyksiköt, toimivat kokoontumistilat, liikuntapaikat ja nopeat tietoliikenneyhteydet tai Yritysten tukeminen esim. edullisine vuokrineen - tonttien markkinointi luonnon keskeltä muualle Suomeen tai Palvelujen saamiseen ja hyviin liikenneyhteyksiin tiestön kuntoon ja julkiseen liikennemahdollisuuksiin. Kehittäjien vastauksista maaseutuohjelman toivotusta suunnasta voidaan erottaa kaksi teemaa. Ensimmäinen näistä on lähipalvelujen turvaaminen ja niiden kehittäminen. Tämä liittyy niin kuntoilumahdollisuuksiin, virkistyspalveluihin kuin sote-palveluihinkin. Ratkaisuehdotuksiakin esitetiin kuten Palvelujen ylläpito vaikka uusilla keinoilla; esim. tietotekniikan hyödyntäminen, kiertävät pisteet yms., Toimivien palvelupisteiden monipuoliseen tarjontaan. Toisena kokonaisuutena vastauksista erottuu toimijayhteistyön edistäminen ja tukeminen. Tällä viitataan sekä alueen toimijoiden keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen että ylialueelliseen yhteistyöhön. Ohjelman toivottiin keskittyvän mm. Tukemaan esim. kolmannen sektorin työtä kylien ja maaseutualueiden kehittämisessä, Vapaaehtoisten järjestöjen ja ihmisten kannustaminen tehdä arvokasta työtä alueen kehittämiseen, Vuorovaikutteisten tapaamisten ja tupailtojen turinoitten avulla on mahdollista saada hyvä käsitys mitkä asat ovat ajankohtaisia eri puolilla laajaa kaupungin aluetta. Vaatii vähän sitkeyttä että ihmiset alkavat luottaa aktiivisen ideoinnin oikeasti tuottavan tuloksia reaalimailmaan, eikä vain ns. kuulluksi tulemista! 14

7. Yhteenvetoa ja päätelmiä Joensuu on lyhyellä aikavälillä muuttunut tiiviistä kaupunkirakenteesta mosaiikkimaiseksi maaseutukaupungiksi. Maaseutualueiden väkiluku ja työpaikat ovat vähentyneet 2000-luvulla, mutta alueiden merkitys on kaupungille edelleen huomattava. Paikkatietopohjaisen alueluokittelun mukaan maaseutualuetyypeillä asuu noin 13 200 ihmistä (17 % väestä) ja jos siihen lisätään vielä maaseutumainen, kuntaliitoksista tullut kaupungin kehysalue, päästään liki 20 500 asukkaaseen (27 %). Kaikkia kuntalaisia kokoavana maaseudun tilankäytön ilmentymä on vapaa-ajan asutus, vapaa-ajan vietto ja monipaikkaisuus. Tämä edelleen vahvistaa maaseutualueiden elämää ja elinvoimaa. Tästä huolta pitää myös aktiiviset alueiden asukkaat, toimijat ja yhdistykset. Heille maaseutuohjelmassa suunnattuna tukivälineenä on kehittämishankerahoitus. Joensuun maaseutuohjelman vahvuutena on sen laaja ja kokonaisvaltainen näkökulma maaseudun elinvoiman säilyttämiseen. Tavoitellut toimet liittyvät niin yhteyksien kehittämiseen, palvelujen saatavuuteen ja laatuun, työhön ja toimeentuloon, markkinointiin, viestintään, vaikuttamismahdollisuuksiin ja yhteistyöhön. Yksittäiset toimet harvoin riittävät tai johtavat toivottuihin muutoksiin. Maaseutuohjelmasta tukea hakeneita toimijoita on runsaasti ja kysyntä tuelle ollut tasaisen vahvaa. Ohjelman toimeenpano- ja hallintorakenne on kevyt ja selkeä. Maaseutuohjelmalla on Joensuun kaupungin organisaatiossa oma seurantaryhmänsä, jossa on eri hallinnonalojen edustajisto. Vuosittainen tilannekatsaus esittää hyvin ohjelman etenemisen kokonaistilanteen. Hankerahoitus on toistaiseksi kohdentunut vahvasti yhteisöllisyyden ja alueen ihmisiä aktivoiviin toimiin. Jos ohjelman muita toimenpiteitä halutaan edistää hankevetoisesti, syytä on pohtia myös teemakohtaista hankehakua nykyisen kysyntälähtöisen toimintatavan sijaan tai rinnalla. Kaupunginvaltuutetuilta maaseutuohjelmaa koskevaan kyselyyn saatiin vähän vastauksia (21 kpl, 36 %). Vastausten mukaan päättäjien tuntemus ohjelman rahoituskohteista ja tuloksista on heikko. Muodollisesti asia käsitellään vuosittaisen talousarvion yhteydessä, mutta käytännössä virkamieskoneisto on tässä vaiheessa asian jo pitkälle valmistellut. Ohjelman sisältö ja tavoitteet ovat parhaiten kyselyyn vastanneiden valtuutettujen tiedossa. Valtuutetut painottavat vastauksissaan alueiden omaehtoista toimintaa ja kehittämistä. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta sillä on varjopuolensa. Jos odotukset maaseudun asukkaiden omaehtoisuuteen ja omatoimisuuteen ovat ylimitoitetut, vaarana on kaupungin vastuun unohtuminen koko kaupungin kehittämisessä. Sekä virkamiesten että poliittisten päättäjien tietoisuutta ja ymmärrystä laajasta ja hyvin erilaisista alueista koostuvasta kaupungista olisi syytä lisätä. Hyvänä käytänteenä vaikuttaisi olevan päättäjien jalkautuminen maaseutualueille eli puheenjohtajiston vuosittaiset käynnit maaseutualueilla sekä valtuutettujen retket maaseutualueille. Näitä kannattaa jatkaa ja kehittää. Tämän arvioinnin tehtävänä oli tuottaa ja myös levittää tietoa Joensuun maaseudusta ja sen kehitystä tukevasta maaseutuohjelmasta. Siksi arvioinnin havaintoja on syytä levittää laajasti ja eri tavoin kaupunkiorganisaatiossa. Suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että asukkaiden tulisi päästä vaikuttamaan itse alueidensa suunnitteluun, kehittämiseen ja kehittymiseen nykyistä enemmän ja paremmin. Tässä tulee esille kehittäjien korostama tarve koota, tiivistää ja aktivoida paikallisia asukkaita. Kunnan tehtävä olisi puolestaan kehittää ja tarjota sellaisia työvälineitä ja mahdollisuuksia osallistumiselle, että se aktivoi, suorastaan innostaa osallistumaan. Osallistuvaa budjetointia kokeillaan ja kehitellään monella alueella Suomessa ja tämän sovellutukset voisivat olla kokeilemisen arvoisia myös Joensuun maaseutualueilla. Pienimuotoisesti tätä on pilotoitu maaseudun nuorten keskuudessa, jotka saivat syksyllä 2018 päättää pienen määrärahan kohdentumisesta heille tärkeisiin asioihin. 15

Kokoontumistilojen tarve tunnistetaan ja tunnustetaan niin valtuutettujen kuin kehittäjienkin keskuudessa. Yhteiset tilat ovat erittäin tärkeitä alueille suorastaan alueiden keskuspisteitä. Tilojen säilymistä käyttökelpoisina yhteistiloina on tuettu maaseutuohjelmasta. Laajempana kysymyksenä voi esittää sen, miten näiden tilojen säilyminen turvataan pidemmällä aikavälillä. Mikä rooli tässä on maaseutuohjelmalla ja toisaalta kaupungin ns. normaalilla toiminnalla? Maaseutualueilla toimivien kaupungin aluepalvelupisteet ovat tärkeitä. Näiden toiminnan turvaaminen ja kehittäminen on linjattu myös yhdeksi toimenpiteeksi maaseutuohjelmassa ja niiden kehittäminen omanlaisikseen oli laajassa keskustelussa jo ohjelman valmisteluvaiheessa. Nyt henkilöresurssit pisteissä on säilytetty entisellä tasolla ja erityishuomiota on kiinnitetty henkilöstön koulutukseen. Aluepalvelupisteiden rooli voikin olla muutoksessa palvelujen kysynnän ja asiointitapojen muuttuessa ja niitä voidaan pyrkiä myös tietoisesti kehittämään. Voisiko niiden rooli suuntautua vahvemmin maaseutualueiden kehittämistoiminnan koordinointiin ja toimijoiden kokoamiseen ja aktivoimiseen. Voisiko maaseutuohjelma toimia jopa niiden toimintaoppaana yhtä kyselyssä tullutta ajatusta lainaten Maaseutuohjelma toimisi yhteistyöelimenä paikallisten asukkaiden, kylätoimijoiden ja -yhdistysten sekä kaupungin välillä. 16

Liite 1. Rahoitusohjeet, Maaseudun kehittämisrahoitus v. 2017 2020 Joensuun maaseutuohjelman Osallistuva ja kehittyvä kaupunkimaaseutu toimintamuotoja ovat 1) kehittämistoimien hankkeistaminen ja 2) maaseutualueiden kehittämistoimet kaupungin perustoimintana. Toimenpiteiden toteuttamiseen ohjataan vuosittain 60 000 100 000 euroa. Määrärahan suuruus vahvistetaan kunakin vuonna talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kaupungin kehittämisrahoitusta voidaan käyttää: - kaupungin tai muiden tahojen toteuttamien kehittämistoimenpiteiden (hankkeiden) rahoittamiseen, ja - muiden kehittämisohjelmien kautta toteutettavien kehittämishankkeiden osa-rahoituksena. HAKIJA JA AVUSTUKSEN KÄYTTÖTARKOITUS Avustusta voi hakea julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö - työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin ja vuokriin toimintaa käynnistettäessä - viestintään - selvitysten ja suunnitelmien laatimiseen - paikallisten palvelujen kehittämiseen - yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin - kylien kehittämistoimiin, maaseutumaiseman ja kulttuuri- sekä luonnonperinnön säilyttämiseen RAHOITUSLINJAUKSET - avustusta myönnetään maaseutuohjelmaa Osallistuva ja kehittyvä kaupunkimaaseutu tukeviin toimenpiteisiin vuosina 2017 2020 - erityisesti kannustetaan uuden ja kokeilevan toiminnan käynnistämiseen - avustusta myönnetään toiminnan kehittämiseen, ei jo olemassa olevan toiminnan ylläpitoon - toteuttamiskustannusten tulee olla kohtuulliset - yleensä hakijalta edellytetään omaa rahoitusosuutta - avustus on harkinnanvaraista, hankkeille myönnettävä tukitaso voi vaihdella - avustusta ei myönnetä päällekkäin kaupungin muiden avustusjärjestelmien kanssa - mikäli hankkeeseen on mahdollista saada EU:n, valtion tai muuta rahoitusta, kannustetaan näiden rahoitusjärjestelmien käyttämiseen. Kaupunki voi myöntää avustusta muun rahoituksen lisäksi, mikäli se on ulkopuolisen rahoituksen ehtojen mukaista - hankkeiden väliaikaisrahoitusta ei myönnetä RAHOITUKSEN HAKEMINEN - avustusta haetaan kaksi kertaa vuodessa, helmi- ja elokuussa - avustusta haetaan sähköisesti hallintopalveluista. Hakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse kirjaamo@jns.fi tai postitse Rantakatu 20, 80100 Joensuu - avustuksen maksatusta on haettava kunakin vuonna hyvissä ajoin ennen talousarviovuoden päättymistä - avustus maksetaan toteutuneita kustannuksia vastaan - avustushakemuksessa on ilmoitettava kullekin vuodelle kohdistuvat kustannukset - hakemuksessa on esitettävä selvitys tarvittavista luvista LIITTEET tavanomaiset julkis- tai yksityisoikeudellisen yhteisön toimintaa kuvaavat raportit kuten edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus sekä talousarvio ja toimintasuunnitelma tulevalle vuodelle. Yli 20.000 euron hankkeissa pyydetään tarvittaessa rahoitussuunnitelma seuraaville kolmelle vuodelle 17

Liite 2. Tuetut yhdistykset, hankkeiden lukumäärä ja tukisumma (hakujaksot 1/2017 1/2019). Yhdistys Hankkeiden lkm Tuki yhteensä Pyhäselän metsästäjät ry 4 13 500 Kulttuuriyhdistys Louhi ry 2 12 000 Pohjois-Karjalan museo 1 8 370 Kiihtelysvaara-Seura ry 4 5 800 Koveron Nuorisoseura ry 2 5 700 Kiinteistöyhtymä Erälä 1 5 000 Osuuskunta Viesimo 2 5 000 Raatevaaran kyläyhdistys ry 1 5 000 Hammaslahden Nuorisoseura ry 4 4 900 Tuupovaaran Pilkekylät ry 3 4 600 Joensuun Työväenyhdistys ry 1 4 000 Ahvenisen kyläyhdistys ry 2 3 900 Kiihtelyksen kyläyhdistys ry 2 3 300 Saarivaaran Nuorisoseura Sarastus ry 1 3 000 Joensuun Kylät ry 2 2 800 Korpiselän Pitäjäseura ry 2 2 800 Suomen Punainen Risti Pyhäselän osasto 1 2 800 Särkivaaran kyläyhdistys ry 1 2 800 Uimaharjun Kasari ry 3 2 600 Maaseudun Sivistysliitto Pohjois- Karjalan aluejärjestö 1 2 500 Tuupovaara Lions Club ry 1 2 500 Uimaharjun taajamayhdistys ry 2 2 400 Eno-Seura ry 2 2 200 Heinävaaran Marttayhdistys ry 1 2 200 Kiihtelysvaaran Kirkonkylän Marttayhdistys ry 1 2 200 Karjalan Retkeilijät ry 1 2 000 Keskijärven kyläyhdistys ry 1 2 000 Kiihtelysvaaran Eteläiset Kylät ry 1 2 000 Pyhäselän urheilijat ry 1 2 000 Pamilon kyläyhdistys ry 2 1 700 Alavi-Jukajärviseudun yhdistys ry 1 1 500 MLL:n Enon paikallisyhdistys ry 1 1 500 Tuupovaara-Seura Ry 1 1 400 Keskijärvi-Röksän kyläyhdistys ry 1 1 200 Herajärven Erä ry 1 1 000 Sarvinki-Pirttivaaran nuorisoseura ry 1 1 000 Tuupovaaran Käsityöläiset ry 1 1 000 Joensuun Nivan kyläyhdistys ry 1 800 Louhiojan kyläyhdistys ry 1 800 Enon Pohjoinen Erä ry 1 700 Hammaslahden seudun kyläyhdistys ry Tuupovaaran Luutalahden Marttayhdistys ry 1 600 1 500 Yhteensä 65 133 570 18

Liite 3. Maaseutuohjelman seurantaryhmän tilannekatsaus 5.12.2018 PAINOPISTE TOIMENPIDE TOTEUTTAJA(T) TOTEUTUMA 5.12.2018 Yhteyksien kehittäminen Turvataan maaseudun asukkaiden liikkuminen ja yhteydet 1) Kysyntäohjattua julkista liikennettä kehitetään ja lisätään 2) Tietoliikenneyhteyksien ajanmukaistaminen selvitetään vuonna 2016. Tavoitteena on nopeiden tietoliikenneyhteyksien saaminen Joensuun kaupungin alueille. Selvitys koskee myös ns. langattomien verkkojen vaihtoehtoa. Vuoden 2016 selvitetään myös operaattoria koskeva kysymys 3) Taajamien kevyen liikenteen väyliä kunnostetaan ja täydennetään 4) Kaupungin yksityistieavustukset säilytetään vuoden 2016 tasolla 1) Kaupunki/Kaupunkirakenne, Yhdistykset 2) Kaupunki/Hallintopalvelut 3) Kaupunki/Kaupunkirakenne 4) Kaupunki/Kaupunkirakenne 1) Palvelua on kehitetty matkustajamäärien mukaisesti. Reittien yhdistämisellä on pyritty säilyttämään palveluverkko. Toteutettu Tuupovaarasta iltapäivän asiointiyhteys Joensuuhun liityntäliikenteenä. 2) Kaupunginvaltuusto hyväksyi laajakaistarakentamisen tuen periaatteet 23.04.2018 57. Kaupunginhallitus päättää mahdollisesta tuesta hankekohtaisesti 3) Kummuntien jalankulun ja pyöräilyn väylä on rakenteilla 4) Vuoden 2016 tasolla olleita yksityisavustuksia korotettiin 10 % vuodelle 2019 Palvelujen saatavuus ja laatu Järjestetään maaseutuasumisen mahdollistavat palvelut 1) Kaupungin palveluverkkosuunnitelman 2020 maaseutuun kohdistuvien vaikutusten kokonaistarkastelu, esiin tuominen ja huomioiminen maaseutualueiden palveluverkon kehittämisessä 2) Kotona asumista tukevien kiertävien palvelujen ja esimerkiksi verkkopalvelujen tarjonnan monipuolistaminen 3) Maaseudulla sijaitsevien kaupungin aluepalvelupisteiden toiminnan turvaaminen ja kehittäminen 1) Kaupunki/Hallintopalvelut 2) Kaupunki/Sosiaali- ja terveyskeskus/siun sote 3) Kaupunki/Hallintopalvelut 1) Kouluverkkoratkaisuja on käsitelty vuoden 2018 aikana, on hankittu uusia päivähoitotiloja myös maaseudulle, talousarvion investointiohjelma ja suunnitelma määrittelee toteuttamisen laajuuden. Elokuussa 2018 valmistui Hammaslahden päiväkoti ja Kiihtelysvaaraan rakennettiin uusi leikkipaikka. 2) Edesautetaan Siun Soten esittelyä kuntalaisille. Siun Sotea esiteltiin mm. Tuupovaarassa 13.11.2018 3) Aluepalvelupisteiden henkilöstöresurssit on pidetty entisellä tasolla ja panostettu henkilöstön työhyvinvointiin erityisesti työvälineiden ja kaluston hankinnalla. Erityistä huomiota on kiinnitetty uusien työntekijöiden koulutukseen. Hallintopalvelujen viestintä on käynyt tutustumassa palvelupisteisiin. Viestinnän ja palvelupisteiden yhteistyötä on muutenkin tiivistetty. Työtä ja toimeentuloa Tuetaan maaseudun yhdistys- ja yritystoimintaa kaupungin hankintapolitiikassa 1) Viesimo-osuuskunnan toiminnan käynnistäminen Kiihtelysvaarassa ja sen kokemusten hyödyntäminen yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämisessä maaseutualueilla 2) Yhdistysten kaupungille tuottamien palveluiden lisääminen (sopimuksellisuus) 1) Siun sote/kaupunki Viesimoosuuskunta 2) Kaupunki/Hallintokunnat/ Yhdistykset 1) Toiminta päättyy vuoden 2018 lopussa. Kilpailulaki ei mahdollistanut tämän tyyppisen sopimuksen jatkamista 2) Hyvinvoinnin toimialalla selvitetty järjestöjen avustuskäytäntöjä ja tavoite on lisätä sopimuksellisuutta. Toimialoilla sopimusyhteistyötä tehdään jo nyt esimerkiksi maaseutualueen matonpesupaikkojen ja liikuntapaikkojen hoidossa. Liikuntapalveluilla on yhteensä 15 kpl paikallistoimijasopimusta kohteiden ylläpitoon/kalustoon liittyen. Kulttuuripalveluissa on jo olemassa olevia sopimuksia yhteistyöstä yhdistysten kanssa 19

Markkinointi, näkyvyys ja yleisilme Lisätään maaseutualueiden tunnettuutta ja houkuttelevuutta 1) Maaseutualueiden markkinoinnin lisääminen ja sisältöjen kehittäminen (aluemarkkinointi) 2) Maaseutualueiden ja keskusten yleisilmeen kohentaminen ja ympäristön siistiminen 3) Taajamien asemakaavojen ajanmukaistaminen 4) Harvaan asutulle maaseudulle sopivien kaavoitus- ja luparatkaisujen kehittäminen Viestintä 1) Suunnitelmien ja valmisteluaineistojen varhainen tiedottaminen 2) Aluepalvelupisteiden kehittäminen tiedottamiskanavana 3) Tiedotusaineiston tuottaminen asuinalueiden palveluista, yhdistystoiminnasta ja tapahtumista Monikanavainen vaikuttaminen Luodaan räätälöityjä vaikuttamisen mahdollisuuksia ja hyödynnetään asukaspalautetta 1) Räätälöityjen mahdollisuuksien luominen asukkaille sekä kylä- ja asukasyhdistyksille päästä osallistumaan aluettaan koskevaan suunnitteluun ja kehittämiseen 2) Asukas- ja asiakasraatien käyttäminen maaseutualueita koskevien toimien valmistelussa ja toteutuksessa 3) Asukastiedon kerääminen ja hyödyntäminen kehittämisen välineenä ja päätöksenteon tukena (esim. kuntalaiskyselyt, kylä- ja pitäjäsuunnitelmat) 1) Kaupunki/Kaupunkirakenne/Hallintopalvelut 2) Kaupunki/Kaupunkirakenne, Yhdistykset 3) Kaupunki/Kaupunkirakenne 4) Kaupunki/Kaupunkirakenne 1) Kaupunki/Hallintopalvelut, Hallintokunnat 2) Kaupunki/Hallintopalvelut 3) Yhdistykset Kaupunki/Hallintopalvelut, Hallintokunnat 1) Kaupunki/Hallintopalvelut 2) Kaupunki/Hallintopalvelut 3) Kaupunki/Hallintokunnat Yhdistykset 1) Enon vapaita tontteja on vuonna 2018 markkinoitu yhteistyössä paikallisten asukasyhdistysten kanssa ja kaupunkirakennepalveluiden edustaja on ollut mukana Louhiojan kyläpäivillä, Uimaharjun ja Enon toritapahtumissa, joista on ilmoitettu Karjalaisessa ja Pielisjokiseudussa. Kaikki maaseutualueiden tontit näkyvät sähköisessä tontinhaussa. Kaupungin verkkosivut www.joensuu.fi uudistuvat vuonna 2019. Sivustolle tulee uutuutena niin sanottuja kaupunginosasivuja palvelemaan kunkin alueen asukkaita ja matkailijoita. Maaseutualueiden palvelupisteiden henkilöstö on mukana sisältöjen suunnittelussa. 2) Yhdistysten ympäristön parantamistoimia tuetaan mm toiminta-avustuksella. Kyläkeskusten jouluvaloista on tehty valtuustoaloitteen pohjalta periaatelinjaus (KV 28.8.2017 98), jonka mukaan edetään toteutukseen yhdessä yhdistysten kanssa 3) Enon kirkonkylän ja Hammaslahden asemakaavaehdotukset ovat valmistuneet ja kaavat tulevat valtuuston päätettäviksi vuoden 2018 aikana. Myös muita maaseudun taajamien kaavoja on työn alla. 4) Rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnissä ja yhtenä tavoitteena on, että esimerkiksi vaikutuksiltaan vähäisten toimenpiteiden luvanvaraisuutta voitaisiin vähentää 1) Joensuun Uutiset -tiedotuslehdessä ja verkkolehdessä on kiinnitetty edelleen huomiota maaseutualueiden näkyvyyteen yhteistyössä palvelupisteiden kanssa. 2) Yhdistystoiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan palvelupisteiden sivuilla. Kaupungin visuaalinen ilme uudistetaan vuonna 2019. Prosessin myötä viestintään saadaan uusia tiedottamisen työkaluja tukemaan myös palvelupisteiden itsenäistä tiedottamista (ilmoitus- ja julistepohjia); verkkosivu-uudistuksen kaupunginosasivut tuovat suuremman näkyvyyden pitäjille verkossa. Palvelupisteet ovat suunnitelleet sosiaalisen median tehokkaampaa hyödyntämistä. Palvelupisteiden henkilöstö on koulutettu päivittämään uudistuvia verkkosivuja. Kaupungin viestinnän ajankohtaisista asioista on tiedotettu tapaamisessa palvelupisteiden kanssa. Palvelupisteet toimivat tiedonvälityskanavina kaupungin tiedotukseen. Palvelupisteet tuovat alueillansa esillä ja keskustelussa olevia asioita esille tiedotuslehden toimituskunnalle. Kaupungin verkkosivut www.joensuu.fi uudistuvat vuonna 2019. Sivustolle tulee uutuutena niin sanottuja kaupunginosasivuja palvelemaan kunkin alueen asukkaita ja matkailijoita. Visuaalisen ilmeen uudistuksen myötä saatavat uudet työkalut (ks. kohta 2) auttavat palvelupisteitä viestinnässään. Kaupunki on ottanut käyttöön uuden tapahtumakalenterin tapahtumat.joensuu.fi, jonka kautta myös maaseutualueet saavat tapahtumille näkyvyyttä. 1) Talousarvion 2018 edellyttämä osallisuusselvitys on tehty kesällä 2018. Osallisuusselvitystä on esitelty kaupunginhallitukselle ja valtuustoryhmille alkusyksystä 2018. Osallisuusselvityksessä esitettyjä kehittämistoimenpiteitä on otettu huomioon talousarvion 2019 laadinnassa 2) Kulttuuripalvelut on perustanut työryhmän pohtimaan Annamaija Lankisen kokoelman sijoittamista Tuupovaarassa Yhteisöllisyys ja yhteistyö Edistetään yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä 1) Tarjotaan neuvontaa ja tukea kehittämiseen ja hanketoimintaan 2) Tuetaan kylätapahtumia ja maaseutualueiden yhteisesiintymisiä (identiteetin säilyttäminen) 1) Kaupunki/Hallintopalvelut/Palvelupisteet 2) Kaupunki/Hallintopalvelut/Hallintokunnat 1) Maaseudun kehittämisrahaa myönnetty 34.100 helmikuussa, 6.600 elokuussa. Kiihtelysvaaran alueella Albert Vartiaisen rahaston avustuksilla on tuettu mm. harrastuskerhojen ja kylien toimintaa. Kiihtelysvaaran kulttuurirahaston avustuksella on tuettu Kiihtelysvaaraan sijoittuvaa kulttuuritoimintaa 20

sekä niiden hyödyntämistä asuinalueiden kehittämisessä 3) Edistetään yhdistysten välistä yhteistyötä ja toimintojen yhteensovittamista 4) Turvataan kokoontumistilat ja niiden vuokrien maltillisuus sekä lisätään tilojen yhteiskäyttöä 5) Kokeillaan Leader-toiminnan käyttämättömän kuntarahan ohjaamista nuorisotyöhön ja nuorten viihtymiseen 6) Kaupungin tuessa yhdistyksille pyritään asteittain toteuttamaan vuoteen 2020 tasokorotus 7) Myönteisen rahoituksen saaneiden yhdistysten Leaderhankkeille kaupunki pyrkii järjestämään väliaikaisrahoituksen 3) Kaupunki/Palvelupisteet 4) Kaupunki/Tilapalvelut 5) Kaupunki/Nuorisotoimi 6) Asukas- ja kyläyhdistykset Kaupunki/Hallintokunnat 2) Asukas- ja kyläyhdistysten toiminta-avustukset käsitellään keväisin, summa 33.000 euroa. Kulttuurin kohdeavustuksilla on tuettu varsinkin maaseutualueiden tapahtumia 3) Järjestöt yhdessä kunkin alueen palvelupisteen kanssa pitävät järjestökokouksen 2 krt/v Enossa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa. Järjestökokoukset käynnistetään Pyhäselässä 4) Tilakeskus vuokraa pääkäyttäjälle, joka hoitaa edelleen vuokrauksen. Uusissa hankesuunnitelmissa tilojen yhteiskäyttömahdollisuudet otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, esim. Heinävaaran yläkoulu. Kiihtelysvaaran alueella Albert Vartiaisen rahaston avustuksilla on tuettu mm. kylätalojen kunnostuksia ja kehittämistä. Tuupovaaran Ullakko on mahdollistettu maksuttomaksi kokoontumispaikaksi vuoden 2018 taksoissa ja tilan kehittäminen jatkuu vuonna 2019 5) Leaderilta palautunut määräraha varataan hyvinvointipalveluiden talousarvioon käytettäväksi nuorisotyöhön vuosina 2018, 2019 ja 2020, 20.000 euroa/vuosi 6) Avustuksia korotettiin 5 % vuodelle 2018 ja korotetaan saman verran eli 5 % vuodelle 2019 7) Toistaiseksi mallia ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi 21