1 $.7,,9,7,('27(.RXOXWXVOXRNLOSDLOXN\N\l Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää huomiotta aiemmassa koulutusjärjestelmässä oppinsa saaneita. Kansantaloudellisesti ei ole kannattavaa kouluttaa uudelleen kaikkia vanhan tutkinnon hankkineita. Täydennys- ja lisäkoulutusta toki tarvitsevat kaikki työmarkkinakelpoisuuden yllä pitämiseksi. Suomalainen koulutusjärjestelmä uudistettiin 1990-luvulla. Silloisista teknillisistä oppilaitoksista tehtiin ammattikorkeakouluja, ja teknikkokoulutus lopetettiin. Tässä kehityksessä olivat myös ammattijärjestöt mukana. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin asiaa pitää vielä arvioida osaamisen, kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmista. Uudistuksen tavoitteena ainakin ammattijärjestöillä oli koulutustasojen ja osaamisen nostaminen. Tutkinnot saatiin myös paremmin vastaamaan EU-alueen koulutustasoja. Tämä rinnastus oli merkittävä tekijä koulutettujen teknisten liikkuvuudelle ja arvostukselle. Mitä sitten oikeasti työmarkkinoilla on tapahtunut muutosten jälkeen? Vanha järjestelmä edellytti ennakkoon hankittua kahden vuoden alakohtaista työkokemusta. Tämä vaatimus poistettiin. Nykyisin harjoitteluun hyväksytään laajemman asteikon mukainen työharjoittelu. Tutkintoihin voi kerätä erilaisia opintoja ja lähiopetus on vähentynyt. Pelkästään näistä syistä on työpaikoilta järjestöihin kantautunut palautetta, että valmistuvien ammatilliset valmiudet ovat laskeneet ja alan syvällisempi tuntemus opitaan vasta työelämässä tutkinnon jälkeen. Toisaalta ict-osaaminen on parempaa ja koulutuksen laaja-alaisuus on tuonut osaamista myös esimerkiksi kulttuurillisista asioista. Työantajien pitää huomioida, että vanhan koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja on työelämässä vielä yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tästä syystä monissa julkisissa tehtävissä toimivien ammattien kelpoisuusehtoihin on tehty siirtymäsäännöksiä. Näillä turvataan vanhoille tutkinnoille tasavertainen asema koulutusuudistuksen johdosta syntyneisiin tilanteisiin. Monissa tehtävissä tulisikin kelpoisuusehdoksi kirjata soveltuva tekninen koulu- tai opistotutkinto tai insinöörien osalta soveltuva insinöörin tutkinto. Etukäteen on turha rajata osaavia hakijoita pois koulutusuudistuksen muodollisten vaatimusten vuoksi. Tällä tavalla aiheutetaan työmarkkinoille liikkumattomuutta, elleivät tekniset voi kelpoisuusehtojen takia vaihtaa työpaikasta toiseen. Hyvää ja rauhallista Joulun aikaa! Puheenjohtaja Keijo Houhala KTK Tekniikan Asiantuntijat ry keijo.houhala@ktk-ry.fi, 0400 551 175 KTK on myös facebookissa - liity tykkääjiin
2 Sisältö Koulutus luo kilpailukykyä... 1 V i i m e h e t k e n u u t i s e t... 4 Verokortti voi tipahtaa postilaatikosta jo tässä kuussa... 4 Tule mukaan KTK:n Jäsenhankintakampanjaan!... 4 E d u n v a l v o n t a... 4 Kilometrikorvaukset laskevat 43 senttiin/km... 4 Kuntatyöntekijöiden palkat on maksettava sovitusti... 4 Palkansaajakeskusjärjestöt tiivistävät yhteistyötään... 5 Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee vuodella... 5 Loman sairauspäivästä korvaus... 5 Energia-alalla kysely nuorten työllistymisestä... 6 Työaikadirektiivistä erimielisyys... 22 Ruokailukustannusten korvaukset nousevat... 6 Hyödyllisiä edunvalvonnan linkkejä... 6 Maanmittausalan ammattitutkinto ei ole maanmittausteknikon tutkinto... 13 Ei viranomaistöitä konsulteille!... 6 J ä s e n e d u t... 7 Teboilin bensa-alennus 2 snt / lt 1.1.2013 alkaen... 7 Mobiili -lehti näytenumerona jäsenille... 7 J ä r j e s t ö t o i m i n t a... 7 Jäsenhankintakampanja etenee!... 7 Markkinoikaa KTK:n Työpaikkapankkia - Pankki, jolla ei ole palvelumaksuja!... 8 Päättävät elimet olivat koolla... 8 KTK:n varsinainen edustajakokous 19.10.... 8 Akavan syysliittokokous ja seminaari 28.11.... 8 KTN:n edustajakokous 4.12.... 8 Pekka Nikulainen KI:n johtoon 1.1.2013 alkaen... 9 KTK:n liittohallituksen kokoonpano 1.1.2013 -... 9 Akavan uutisia -> www.akava.fi... 10 Fjäder Pohjolan palkansaajajärjestön puheenjohtajaksi... 10 Fjäder ehdottaa laajaa yhteiskuntasopimusta... 10 Kiista koulutusoikeudesta ratkaistava pian... 10 Akavan aluetoiminta uudistuu vuoden alussa... 10
3 Akavan opiskelijoille ensimmäinen strategia... 11 Lukiot lähemmäs korkeakoulu - ja työelämäyhteyksiä... 11 Kaksivuotiset tutkinnot vieras aloite korkeakoulujärjestelmälle... 11 Suomeen syntyi duunarien unioni... 12 K o u l u t u s... 12 Ilmoittautukaa KTK:n luottamusmieskoulutukseen 2013... 12 V i e s t i n t ä... 13 Vielä ehdit kirjoittaa ay-tarinasi TJS:ään 31.12. mennessä!... 14 KTK on myös facebookissa... 14 Y h t e i s k u n n a l l i n e n v a i k u t t a m i n e n... 14 Kevan valtuuskunta nimitetty vuosiksi 2013-16... 14 Kansalaisaloite -verkkopalvelu avataan... 14 K u n t a t a l o u s j a -h e n k i l ö s t ö, m u u t k u n t a - a s i a t... 15 Kunnista ken on kaunein?... 15 Lahden katujen kunnossapidon asiakaspalvelu YIT:lle... 15 Helsinki peittyi lumeen virkamies toivoo lisää rahaa lumitöihin... 15 Kuntia patistetaan investoimaan velkarahalla... 16 Tutkimustietoa kunta-alalta... 16 1. Mikä on kunta-alan työterveyshuollon tila?... 16 2. Laaja työturvallisuushanke käynnistyy kunta-alalla... 16 3. Hyvinvointihavaintoja... 16 Alle 20 000 asukkaan kunta ei voi järjestää itse sote -palveluja... 17 Pekka Korpinen lakkauttaisi Helsingin... 17 27 kuntaa saa harkinnanvaraista apua... 17 T y ö m a r k k i n a t, t y ö e l ä m ä j a t a l o u s... 17 Suomi on hyvä eikä liian kalliskaan maa... 17 Margita Klemetti kansallisen työelämähankkeen johtoon... 18 Suomalaisten ylityöt eivät ole lisääntyneet... 18 Suomalaiset neljäsluokkalaiset kärjessä osaamisvertailussa... 13 Osingot kasvaneet hurjasti... 19 Palkka-ale ei tuo tehtaita takaisin... 19 Työnantajaleirin luoma kuva lakkoherkkyydestä väärä... 19 Palkkaratkaisut avoimen sektorin kilpailukyvyn mukaan... 20 Tuottavuus ei lisäänny työaikaa pidentämällä... 20 Yleiskorotukset pois palkoista - auttaisi ikäihmisiä... 20 Sopimuksia jatkettava ilman palkankorotuksia... 21
4 Yritysten on aika ottaa vastuuta yhteiskunnasta... 21 Energiayhtiöiden fuusiot voivat säästää miljoonia... 21 Monet organisaatiomuutokset ovat täysin tarpeettomia... 21 Kilpailu- ja kuluttajavirasto aloittaa 1.1.2013... 22 E U j a m u u m a a i l m a... 22 Suomi jakaa ykköstilan maailman vähiten korruptoituneena maana... 22 Virolainen ansaitsee kuukaudessa keskimäärin 855 euroa... 22 H e r ä t t e i t ä... 23 Palataanko Suomessa soratieaikaan?... 23 Aforismi ja taustatietoja... 23 9LLPHKHWNHQXXWLVHW 9HURNRUWWLYRLWLSDKWDDSRVWLODDWLNRVWDMRWlVVlNXXVVD Vuoden 2013 verokorttien postitus on alkanut. Uudet verokortit ovat asiakkailla viimeistään 14. tammikuuta. Kortit tulevat voimaan 1.2.2013. 7XOHPXNDDQ.7.Q-lVHQKDQNLQWDNDPSDQMDDQ Tarkempia tietoja kampanjasta (1.12.2012 - tämän tiedotteen Järjestötoiminta -osassa sekä verkko-osoitteessa KWWSVNWNU\ILGLUHFWRILMDVHQVLYXWMRXOXNDPSDQMD (GXQYDOYRQWD.LORPHWULNRUYDXNVHWODVNHYDWVHQWWLLQNP Verovapaiden matkakustannusten kilometrikorvaukset laskevat kahdella sentillä. Oman auton veroton kilometrikorvaus on ensi vuoden alusta 43 senttiä/km..xqwdw\ QWHNLM LGHQSDONDWRQPDNVHWWDYDVRYLWXVWL KT Kuntatyönantajien valtuuskunta on antanut 22.11. kannanoton, jonka mukaan kunnilla ei olisi varaa ensi vuoden palkankorotuksiin. Asiasta ei ollut etukäteen keskusteltu pääsopijajärjestöjen kanssa, eikä siitä myöskään tehty esitystä kunta-alan pääneuvotteluryhmässä. Pääsopijajärjestöt
5 antoivat asiasta samana päivänä oman tiedotteensa, jonka mukaan kuntatyöntekijöiden palkat on maksettava sovitusti KWWSZZZNWQU\IL"KWPO KT:n kanssa on käyty keskusteluja siitä, miten paikallisen erän kustannukset lasketaan. Erityisesti laskennallisista kustannusheijastuksista vallitsee erimielisyys. 3DONDQVDDMDNHVNXVMlUMHVW WWLLYLVWlYlW\KWHLVW\ WllQ SAK:n, STTK:n ja Akavan työvaliokunnat ovat päättäneet valmistautua yhdessä seuraavalle sopimuskierrokselle. Järjestöt korostavat, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n viime päivien poikkeuksellisen rajut esitykset edellyttävät palkansaajilta yhteistä tahtoa ja toimintaa, joten sopimus- ja neuvottelutavoitteet laaditaan nyt yhdessä. Yhteistyöllä ajetaan palkansaajien tavoitteita mahdollisimman tehokkaasti tulevalla sopimuskierroksella. Palkansaajajärjestöjen mielestä nykyisessä taloustilanteessa on ensisijaisen tärkeää, että kansalaisten syyllistämisen sijaan EK palaisi keskustelemaan työmarkkinoiden tulevaisuudesta rakentavasti. Myös raamisopimuksen osana olleesta työntekijöiden koulutusoikeudesta on päästävä sopuun. Järjestöjen yhteistiedote 17.12.2012 2VDDLNDHOlNNHHQLNlUDMDQRXVHHYXRGHOOD Vuonna 1954 tai sen jälkeen syntyneiden on jatkossa mahdollista jäädä työeläkelakien mukaiselle osa-aikaeläkkeelle aikaisintaan 61-vuotiaana. Tällä hetkellä osa-aikaeläkkeen alaikäraja on 60 vuotta ja tämä ikäraja koskee jatkossakin ennen vuotta 1954 syntyneitä. Nykyään sekä työeläke- että kansaneläkejärjestelmässä on mahdollisuus jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Työeläkejärjestelmästä poistuu kokonaan mahdollisuus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Kansaneläkejärjestelmässä varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 63 vuoteen eli työeläkejärjestelmän mukaiseen vanhuuseläkkeen alaikärajaan. Muutokset koskevat vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneitä. Ennen vuotta 1952 syntyneet voivat edelleen jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana. Talouselämä 13.12.2012 /RPDQVDLUDXVSlLYlVWlNRUYDXV Jokaisen sairaana vietetyn lomapäivän voisi vastedes korvata siirretyllä lomapäivällä. Lain mukaan työnantaja päättää työntekijän pyynnöstä siirretyn vuosiloman ajankohdasta. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai viimeistään viikkoa ennen loman antamista. Sairauspäivämuutos johtuu Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksistä, joiden mukaan Suomen karenssiaika on EU:n työaikadirektiivien vastainen. Eduskunta käsittelee lakiesitystä alkuvuodesta. Helsingin Sanomat 18.12.2012
6 5XRNDLOXNXVWDQQXVWHQNRUYDXNVHWQRXVHYDW Kuntatyönantaja ja pääsopijajärjestöt ovat hyväksyneet työ- ja virkaehtosopimuksen, jolla korotetaan kunnallisen henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevassa suosituksessa sekä ammattiyhdistyskoulutusta koskevassa työ- ja virkaehtosopimuksessa tarkoitettuja ruokailukustannusten korvauksia. Korvaus on ensi vuonna 24,25 euroa / kurssilainen / kurssipäivä, ja vuonna 2014 korvaus on 24,60 euroa. (QHUJLDDODOODN\VHO\QXRUWHQW\ OOLVW\PLVHVWl Yksityisellä energia-alalla tehdään yhteinen kysely Energiateollisuus ry:n ja palkansaajajärjestöjen kanssa ET:n jäsenyrityksille ja toimihenkilöiden luottamusmiehille nuorten työllistymisestä. Kyselyllä pyritään kartoittamaan niitä keinoja, joilla liitot paikallisten osapuolten näkemyksien mukaan voivat edesauttaa nuorten työllistämisessä sekä sitä, miten alan toimihenkilösopimusta tulisi kehittää, jotta nuorten työllistämistä voitaisiin edistää. +\ G\OOLVLlHGXQYDOYRQQDQOLQNNHMl Työurien tukeminen: http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/tyoelamankehittaminen/tyohyvinvointi/jatkaminen/sivut/default.aspx Tuloksellisuus: http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/sivut/13-11- tyohyvinvointi.aspx eli Työhyvinvoinnilla tuloksellisuutta mitä kunta voi tehdä? (13/11) >> Tuloksellisuuskampanjasta löytyy asiaa osoitteesta www.kt.fi/tuloksellisuus Isyysvapaa: Akavan ja SAK:n Isän kanssa -video YouTubessa http://www.youtube.com/watch?v=ehvhd4vwctw&feature=youtu.be ja Akavan verkkosivuilta http://www.akava.fi/ajankohtaista/teemajuttu/isyysvapaa_pitenee/ (LYLUDQRPDLVW LWlNRQVXOWHLOOH KTK on pyytänyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lausuntoa viranomaistöiden teettämisestä kolmansilla osapuolilla, kuten yksityisillä konsulteilla. Eräs satakuntalainen kaupunki (Pori) on ollut tekemässä tällaista päätöstä. Toiminta saattaisi viranhaltijat vaikeaan välikäteen ja vastuuseen, jota kunnat eivät ole tulleet ajatelleeksi. Jos viranhaltija päättää asiasta pelkästään konsultin tekemän selvityksen perusteella, se ei kuitenkaan poista viranomaisen oikeudellista vastuuta. Niinpä viranomainen eli käytännössä viranhaltija vastaisi myös konsultin tekemästä selvityksestä henkilökohtaisesti. Näillä toimenpiteillä kunnat vaarantavat yksittäisen viranhaltijoitten oikeusturvan tietämättään! STM oli lausunnossaan samoilla linjoilla kuin KTK. Sen mukaan kyseinen menettely saattaa johtaa hankaliin tilanteisiin viranhaltijoitten oikeusturvan kannalta. Lisää lausunnosta Jäsensivuiltamme -> Edunvalvonta -> Ohjeita ja tilastoja
7 -lvhqhgxw 7HERLOLQEHQVDDOHQQXVVQWOWDONDHQ Teboilin kanta-asiakaskortilla ja KTK:n jäsenkortilla ostettavat bensiini- ja dieselöljyalennukset nousevat molemmat 2,0 senttiin litralta ensi vuoden alusta lukien. Nykyinen alennus on 1,7 snt /lt. Alennukset eivät koske Teboilin Express -huoltamoita. Muut KTK:n jäsenkortilla saatavat alennukset ovat voiteluaineista 10 % (alle 10 litran astiat), autokemikaaleista 5 %, pesuista 5 % ja nestekaasusta 5 % (täyttö). Lisätietoja korttiyksikön päällikkö Tapani Tanhuanpää, tapani.tanhuanpaa@teboil.fi 0RELLOLOHKWLQl\WHQXPHURQDMlVHQLOOH Mobiilimaailman tuotteista ja palveluista kertova uusi lehti Mobiili on toimitettu kertaluonteisena näytenumerona kaikille KTK:n jäsenrekisterissä oleville jäsenille, joilla ei ole markkinointiestoa. Lehden esittely ja tarjoushinnat Jäsensivuillamme Jäsenetujen Lehtiedut -kohdassa. -lumhvw WRLPLQWD -lvhqkdqnlqwdndpsdqmdhwhqhh Jäsenkampanjamme 3DUDVMRXOXODKMDRQ.7.QMlVHQ\\V kestää ensi helmikuun loppuun. Liittyessään KTK:n jäseneksi MRXOXNXXQMDKHOPLNXXQYlOLVHQlDLNDQD uusi jäsen saa jäsenmaksuvapautusta helmikuun loppuun eli 1-3 kuukautta. Jäsenyys astuu voimaan heti henkilön liityttyä, mutta jäsenmaksun perintä alkaa vasta 1. maaliskuuta 2013. Tämä tulee ottaa huomioon myös jäsenhakemusta täytettäessä, jolloin NRKWDDQ 7\ QDQWDMDSHULLMlVHQPDNVXQ SDONDVWDQLDONDHQ WXOHHPHUNLWl KTK maksaa jäsenen työttömyyskassamaksun kultakin vapaakuukaudelta. Lisäksi uusi jäsen saa kuusi (6) liittymistä seuraavaa kuukautta ilmaiseksi Tekniikka & Talous -lehden sekä tietenkin kaikki muut liiton jäsenedut ja -palvelut. Jäsenhankkija saa jokaisesta hankkimastaan uudesta KTK:hon liittyneestä jäsenestä valintansa mukaan 10 euron arvoisen S-ryhmän tai PresentCardin lahjakortin. Tarkemmat ohjeet jäsenhankkijoille verkkosivuiltamme KWWSVNWNU\ILGLUHFWRILMDVHQVLYXWMRXOXNDPSDQMD Tiedustelut: Kari Tirronen, 0400 930 615, kari.tirronen@ktk-ry.fi KDNHPLVWRRQ
8 0DUNNLQRLNDD.7.Q7\ SDLNNDSDQNNLD3DQNNLMROODHLROH SDOYHOXPDNVXMD KTK:n Työpaikkapankki julkaisee verkkosivuillamme teknisten työpaikkojen hakuilmoituksia maksutta. Pyytäkää työnantajanne hakuilmoituksista vastaavaa henkilöä toimittamaan meille ilmoitukset word -muodossa osoitteeseen LQIR#NWNU\IL Lisätietoja Työpaikkapankista osoitteessa KWWSZZZNWNU\ILW\RSDQNNLtai Kari Tirroselta. KDNHPLVWRRQ 3llWWlYlWHOLPHWROLYDWNRROOD.7.QYDUVLQDLQHQHGXVWDMDNRNRXV KTK:n varsinainen edustajakokous päätti sääntömääräisistä asioista, kuten viime vuoden toimintakertomuksesta ja tileistä sekä ensi vuoden toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja jäsenmaksuista. KTK:n jäsenmaksuprosentti vuonna 2013 on edelleen yksi (1) prosentti. Kattojäsenmaksu nousi 378 euroon / vuosi (31,50 e/kk). Tarkistuksia tehtiin myös muihin jäsenmaksuihin. Edustajakokouksen tiedote Maanalaisessa infrastruktuurissa kytee aikapommi ja vuoden 2013 toimintasuunnitelma ovat Jäsensivujen Järjestötoimintaosuudessa KTK edustajakokous. Kokouksessa alustaneen Akavan puheenjohtajan 6WXUH)MlGHULQmukaan kunnilla on 554 lakisääteistä tehtävää. Kuntien velkamäärä on kolminkertaistunut 2000-luvulla 12 miljardiin euroon. Se on kuitenkin vain noin kahdeksasosa valtion velasta. Fjäder patisti raamisopimuksessa sovitun kolmen päivän koulutusvapaan sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista. Hän kiinnitti huomiota myös kuntainfran asemaan. KTK:lla hän kertoi olevan jäsenmääräänsä isompi painoarvo KTK:n aktiivisuuden vuoksi. KTK:n Jäsensivuilta löytyvät myös Työeläkevakuuttajat TELA ry:n johtajan 0LQQD+HOWHHQja KTN:n neuvottelujohtajan -XNND.DXSSDODQ kokousalustukset. KDNHPLVWRRQ $NDYDQV\\VOLLWWRNRNRXVMDVHPLQDDUL Akavan liittokokous hyväksyi sääntömääräisten asioiden lisäksi asiakirjan Akavalaisen yhteistoiminnan periaatteet. Ennen kokousta pidettiin seminaari Suomen työn linja, jossa alusti mm. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja -XKDQD9DUWLDLQHQ. KDNHPLVWRRQ.71QHGXVWDMDNRNRXV Neuvottelujärjestömme Tekniikka ja Terveys KTN ry valitsi edustajakokouksessaan hallituksen 1. varapuheenjohtajaksi STHL:n puheenjohtajan /HLOD/HKWRPlHQ5DLPR/HKWRVHQ jäätyä
9 eläkkeelle. 2. varapuheenjohtajaksi valittiin KST:n puheenjohtaja6dul(vwlolspal:n puheenjohtaja.lp1lnxodjatkaa KTN:n kolmantena varapuheenjohtajana. Kokouksessa alustanut Akavan työelämäasioiden johtaja 0DULD/ IJUHQesitteli raamisopimuksen taustoja sekä Akavan tulevaa yhteiskuntasopimusmallia ja kertoi luottamusta lisäävistä toimista työmarkkinoilla. Pitkäaikainen KI Insinöörit ry:n puheenjohtaja ja KTK:n hallituksen jäsen insinööri 5DLPR/HKWRQHQpalkittiin KTN:n pöytästandaarilla. Toinen KTK:lainen viirin saaja KTN:n edustajakokouksessa oli Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry KRI:n puheenjohtajuudesta luopuva rakennusmestari 0DUNNX -luyhqsll Lisää tietoa kokouksesta KTN:n verkkosivuilla www.ktn-ry.fi. 3HNND1LNXODLQHQ.,QMRKWRRQDONDHQ KI Insinöörit ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja 5DLPR/HKWRQHQ on jäänyt eläkkeelle. KI:n 50- vuotisjuhlaliittokokous Espoossa 24.11.2012 valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi 3HNND 1LNXODLVHQ Helsingistä. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin 7DUPR-lUYLQHQTurusta ja toiseksi varapuheenjohtajaksi -DQL7XKNDQHQLahdesta. Liiton sihteerinä aloittaa +HLQL/ \WW\ Lappeenrannasta..7.QOLLWWRKDOOLWXNVHQNRNRRQSDQR Useat KTK:n jäsenjärjestöt ovat pitäneet ylimpien päättävien elintensä valintakokoukset. KTK:n liittohallituksen kokoonpano ensi vuoden alusta (suluissa henkilökohtainen varajäsen)::.hlmr+rxkdod, hallituksen puheenjohtaja KI: 3HNND1LNXODLQHQ (7DUPR-lUYLQHQ) KRI: +HLNNL7XRPLQHQ (3HWUL3XFLORZVNL) SKT: 7LPR$QVLR, 1. varapuheenjohtaja (0DWWL6DLUDQHQ) KTL:.LUVL.XMDOD (-DUPR/DWYD/XVD) KST: 6DUL(VWLOl (-DQ.DVNL) EATL: -XKDQL3UXVWL, 2. varapuheenjohtaja (-RXNR.DXSSLOD)
10 $NDYDQXXWLVLD!ZZZDNDYDIL 6WXUH)MlGHU3RKMRODQSDONDQVDDMDMlUMHVW QSXKHHQMRKWDMDNVL Akavan puheenjohtaja 6WXUH)MlGHU on valittu Pohjoismaiden palkansaajien yhteistyöjärjestön hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle 2013. Pohjoismainen yhteistyö ei ole vain viranomaisten projekti, vaan kansalaisyhteiskunnalla ja ayliikkeellä on siinä tärkeä rooli. Yhdessä tekemistä esimerkiksi työmarkkina-asioissa pitää vahvistaa, Fjäder linjaa. Puheenjohtajakaudellaan Akava panostaa pohjoismaisen kolmikantayhteistyön kehittämiseen, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja osaamiseen. 6WXUH)MlGHUHKGRWWDDODDMDD\KWHLVNXQWDVRSLPXVWD Akavan puheenjohtaja 6WXUH)MlGHU esittää, että työmarkkinajärjestöt sitoutuvat torjumaan lähivuosina uhkaavia palvelujen ja etuuksien leikkauksia ja veronkorotuksia laajalla yhteiskuntasopimuksella. Yhteiskuntasopimuksen osana järjestöt sopisivat jo ensi keväänä kokoavasta työmarkkinaratkaisusta, jossa vientiteollisuus määrittelisi palkkatason. Nyt voimassa olevia työ- ja virkaehtosopimuksia jatkettaisiin palkantarkistuksineen, ja sen päälle tehtäisiin sopimus 1,5 vuodeksi, Fjäder ehdottaa..llvwdnrxoxwxvrlnhxghvwdudwndlvwdydsldq Raamisopimukseen liittyvää kolmen päivän koulutusoikeutta ei ole haudattu, vaikka sovintoa ei edelleenkään ole näköpiirissä. Neuvonpitoa on käyty lähinnä kulisseissa ja epävirallisesti sen jälkeen, kun EK hylkäsi jo kertaalleen neuvotellun ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lakikokonaisuuden. Kiista pitää saada ratkaistua mahdollisimman pian, jotta se ei toisi paineita seuraaviin sopimusneuvotteluihin, eikä hiertäisi työmarkkinaosapuolten välejä haastavassa taloustilanteessa, vaatii Akavan johtaja 0DULD/ IJUHQ. Akava pitää kiinni siitä, että mikään osapuoli ei voi yksipuolisesti vetäytyä tehdyistä sopimuksista. Tässä tilanteessa valmiutta uuteen ratkaisumalliin on löydyttävä kaikilta. Osaamisen kehittäminen läpi työuran on kaikkien yhteinen etu, Löfgren painottaa. Lisätietoja: johtaja Maria Löfgren, p. 040 568 2798 $NDYDQDOXHWRLPLQWDXXGLVWXXYXRGHQDOXVVD Tavoitteena on tehostaa Akavan aluevaikuttamista kaikkialla Suomessa ja edistää akavalaisille tärkeitä asioita alueellisten erityispiirteiden mukaan.
11 Yhteensä viidentoista alueverkoston toiminta käynnistyy vuoden 2013 alussa aluejohtoryhmien johdolla. KTK on tehnyt omat esityksensä aluejohtoryhmiin ja alueverkostoihin liitolle tulleista esityksistä. Palaamme asiaan seuraavassa tiedotteessa. $NDYDQRSLVNHOLMRLOOHHQVLPPlLQHQVWUDWHJLD Akavan opiskelijoiden valtuuskunta on hyväksynyt Akavan opiskelijatoiminnan historian ensimmäisen strategian. Akavan opiskelijat haluaa olla entistä vahvempi toimija yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja Akavan sisäisessä päätöksenteossa. Akavan opiskelijoilla on paljon osaamispotentiaalia, jota ei ole vielä osattu hyödyntää riittävän hyvin. Haluamme nyt priorisoida vaikuttamiskohteita, painottaa työelämäasioita ja käyttää aiempaa tehokkaammin tutkittua tietoa vaikuttamistyön pohjana, Akavan opiskelijoiden puheenjohtaja 7HG $SWHU kuvailee uutta strategiaa. Akavan opiskelijoiden mielestä on erittäin tärkeää, että nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa. Tämän päivän ratkaisuilla rakennetaan tulevaisuuden työelämää, joten nuoria on kuunneltava entistä paremmin. /XNLRWOlKHPPlVNRUNHDNRXOXMDW\ HOlPl\KWH\NVLl Akava ja Suomen Lukiolaisten Liitto vaativat pian alkavalta lukiokoulutuksen uudistustyöltä edistyksellisyyttä ja rohkeutta. Suomi tarvitsee yleissivistävän ja korkeakouluopintoihin valmistavan lukion, joka vastaa 2000-luvun tarpeisiin. Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteyksiä on kehitettävä, jotta ylioppilaiden jatko-opinto- ja uravalinnat helpottuisivat. Lukio-opetusta on uskallettava kehittää lukiolaisia aktivoivaan suuntaan. Oppiainekohtaisen sirpaletiedon pänttäämisen sijaan lukiolaiset haluavat käsitellä oppiaineita yhdistäviä ilmiöitä ja ratkaista niihin liittyviä ongelmia. Tämä muun muassa tarkoittaa, että tietotekniikka on saatava vihdoin luonnolliseksi osaksi koulutyötä, esittää Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja 9HHUD 6YDKQ Lisätietoja: Akavan asiantuntija Ida Mielityinen, puh. 050 5940 731.DNVLYXRWLVHWWXWNLQQRWYLHUDVDORLWHNRUNHDNRXOXMlUMHVWHOPlOOH Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja Akava ovat huolissaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän kaavailuista käynnistää uudet kaksivuotiset tutkinnot ammattikorkeakouluissa. Arenen puheenjohtaja 0DUNNX/DKWLQHQ ja Akavan puheenjohtaja 6WXUH )MlGHU toteavat yhdessä, että suunnitelma vaarantaisi laadukkaan korkeakoulutuksen ja ammattikorkeakoulujen kehittämisen. Järjestöjen mielestä ammattikorkeakoulutuksen resursseja ei pidä hajottaa monimuotoisempaan tutkintorakenteeseen. Järjestöt pitävät aloitetta erikoisena, sillä sen suuntaisia kirjauksia ei sisälly hallitusohjelmaan. Verkkouutiset 13.12.2012
12 6XRPHHQV\QW\LGXXQDULHQXQLRQL Yhdentoista ammattiliiton yhteistyöelin Teollisuuden palkansaajat (TP) on rekisteröitynyt virallisesti yhdistykseksi. Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi tulee SAK:laisen Metalliliiton 5LNX$DOWR. Hän korvaa vuodenvaihteessa TP:n nykyisen puheenjohtaja 3HUWWL3RURNDULQ. Suomalaisen teollisuuden asema työmarkkinapolitiikassa ei ole niin vahva kuin sen pitäisi olla. Teollisuudessa työskentelevät palkansaajat tarvitsevat voimakkaampaa yhteistä edunvalvontaa. Kun myös työnantajien puolella on koottu rivejä, päätimme virallistaa Teollisuuden palkansaajien toiminnan, Porokari perustelee päätöstä. TP aikoo asettaa tulevan vuoden työehtoneuvotteluihin yhteisiä tavoitteita. TP:n jäsenliitot ovat SAK:laiset Metallityöväen Liitto, Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto ja Sähköalojen ammattiliitto, akavalaiset Uusi Insinööriliitto UIL, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Suomen Ekonomiliitto SEFE sekä STTK:laiset Ammattiliitto Pro, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ja Suomen Konepäällystöliitto SKL. Uusi Suomi 11.12.2012.RXOXWXV,OPRLWWDXWXNDD.7.QOXRWWDPXVPLHVNRXOXWXNVHHQ KT:n ja järjestöjen yhteinen koulutustyöryhmä on hyväksynyt 12.11.12 KTK/KTN:n vuoden 2013 palkalliset luottamusmieskurssit seuraavasti: 7.-8.3. Tampere Luottamusmiesten peruskurssi etäpäivä 25.2. 4.-5.4. Oulu Alueellinen luottamusmieskurssi 18.-19.4. Kuopio Alueellinen luottamusmieskurssi 16.-17.5. Helsinki Luottamusmiesten jatkokurssi etäpäivä 6.5. 3.-4.10. Rovaniemi Alueellinen luottamusmieskurssi 24.-25.10. Vantaa Pääluottamusmiesten koulutuspäivät (Kutsuperiaatteella) 14.-15.11. Lahti Alueellinen luottamusmieskurssi Kuntatyönantajille on asiasta ilmoitettu yleiskirjeellä http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2012/sivut/16-12-ay-koulutus.aspx PTY-alan luottamusmiesten peruskurssi pidetään 21.-22.3.2013 Helsingissä. Asiasta on ilmoitettu PTY-työnantajille http://www.ptyry.fi/jasenille/jasenkirjeet/yleiset/2012/sivut/10-12-aykoulutus.aspx. Kursseista tarkemmin verkkosivuillamme www.ktk-ry.fi ja koulutus- ja kenttäpäällikkö Kyösti Käki, kyosti.kaki@ktk-ry.fi, 0400 930 618, alueasiamies Tuomo Hiltunen, tuomo.hiltunen@ktk-ry.fi, 0400 738 947, alueasiamies Sampo Kilpeläinen, sampo.kilpelainen@ktk.ry.fi, 040 731 0069 ja alueasiamies Tomas Wass, tomas.wass@ktk-ry.fi, 040 525 0515
13 0DDQPLWWDXVDODQDPPDWWLWXWNLQWRHLROHPDDQPLWWDXVWHNQLNRQWXWNLQWR Koulutuskeskus Tavastia on alkanut kouluttaa opiskelijoita maanmittausalan toisen asteen ammattitutkintoon. Tästä tutkinnosta on virheellisesti väitetty, että se vastaisi entistä maanmittausteknikon tutkintoa. Näin ei ole! Entinen maanmittausteknikon tutkinto on verrattavissa lähinnä maanmittausinsinöörin amk -tutkintoon, koska maanmittausteknikoiden koulutus muutettiin insinöörikoulutukseksi. Maanmittausalalla ei vanhassa järjestelmässä ollut opistoinsinöörikoulutusta. Teknikkokoulutuksen loputtua ja koulutusjärjestelmän muututtua meillä työskentelee yhä yli 2 000 teknikkoa. Vaikka lait ovat muuttuneet ja pätevyysvaatimukset kiristyneet, on siirtymäsäännöksillä kuitenkin turvattu entisten teknikkojen pätevyydet toimia esimerkiksi kaavan laatijana, kaupan vahvistajana, toimitusinsinöörinä ja pohjakartan hyväksyjänä. Eli mitkään muut uudet tutkinnot eivät tuo maanmittausalan teknikon pätevyyttä. Koulutusjärjestelmä on muuttunut. Samoin siirtymäsäännökset, joilla pätevyydet pysyvät töissä olevilla teknikoilla ao. tehtäviin. Kun kerran yhteiskunta on kertaalleen miettinyt ja päätynyt siirtymäsäännöksin turvaamaan tietyt kelpoisuudet vanhojen tutkintojen suorittaneille, on järjetöntä, jos yksittäiset kunnat vielä miettivät samaa asiaa ja päätyvät keskenään erilaisiin ratkaisuihin. Tässä on kyse myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamisesta lain tarkoittamalla tavalla. 6XRPDODLVHWQHOMlVOXRNNDODLVHWNlUMHVVlRVDDPLVYHUWDLOXVVD Ensimmäistä kertaa 25 vuoteen suomalaiset osallistuivat neljäsluokkalaisille tehtyihin kansainvälisiin testeihin. Samalla selviteltiin myös kahdeksasluokkalaisten taitoja, kun esimerkiksi Pisa-vertailut ovat keskittyneet peruskoulunsa päättäviin eli yhdeksännen luokan 15-vuotiaisiin.. Suomalaiset koululaiset ovat jälleen kärjessä osaamisvertailussa vaikka hammasta purren. Oppimisen ilo tai esimerkiksi matematiikasta pitäminen ei nimittäin korostu Suomen tuloksissa. Suomalaiskoululaiset sijoittuivat 45-50 maan joukossa kansainväliseen kärkeen neljäs - ja kahdeksasluokkalaisten vertailussa. Mikä oli sijoitus eri aineissa? - Lukutaidossa neljäsluokkalaiset olivat toiseksi parhaita Venäjän kanssa. Edellä Hongkong. - Luonnontieteissä neljäsluokkalaiset olivat kolmansia Etelä-Korean ja Singaporen jälkeen. Kahdeksasluokkalaisten kisassa Suomi oli viides. - Matematiikassa sekä neljäs - että kahdeksasluokkalaiset olivat kahdeksansia. Osaamiserot Suomen sisällä ovat muihin tutkimusmaihin verrattuna pieniä. Etenkin alueelliset erot ovat vähäisiä, mutta kodin varallisuustaso näkyy oppimistuloksissa Suomessakin. Lukutaidossa ero tyttöjen ja poikien välillä on Suomessa tutkimusmaiden suurimpia. Kun Pisa-testi mittaa enemmän käytännön sovellustaitoja, nämä tutkimukset mittaavat enemmän varsinaista koulun oppisisältöjen omaksumista Helsingin Sanomat 11.12.2012
14 9LHVWLQWl 9LHOlHKGLWNLUMRLWWDDD\WDULQDVL7-6llQPHQQHVVl Lisätietoja: www.tjs-opintokeskus.fi/kulttuuri/jarjestotarinat sekä TJS:n kulttuurisihteeri Inka Ukkola, inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi, puh. (09) 2293 0329..7.RQP\ VIDFHERRNLVVD Käypä tutustumassa KWWSZZZIDFHERRNFRPSDJHV.7.7HNQLLNDQ$VLDQWXQWLMDWU\ <KWHLVNXQQDOOLQHQYDLNXWWDPLQHQ.HYDQYDOWXXVNXQWDQLPLWHWW\YXRVLNVL Valtioneuvosto on määrännyt Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskuntaan 30 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet vuosiksi 2013-2016. Jäsenistä 26 nimitettiin Suomen Kuntaliiton ehdotuksesta ja neljä kunta-alan pääsopijajärjestöjen ehdotuksesta. KTN:n edustajana Kevan valtuuskunnassa jatkaa KTN:n ja KTK:n puheenjohtaja.hlmr+rxkdod ja varajäsenenä STHL:n puheenjohtaja /HLOD/HKWRPlNL Keva (vuoden 2010 loppuun asti Kuntien eläkevakuutus) on suomalainen eläkevakuutuksia hoitava yritys. Yritys huolehtii kunta-alan, valtion ja kirkollisen henkilökunnan eläkkeistä. Kaikkiaan sen piiriin kuuluu 1,3 miljoona julkisen sektorin työntekijää. Kevan toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin ja sitä valvoo valtiovarainministeriö ja Finanssivalvonta. Kevan toimitusjohtaja on 0HUMD $LOXV Lisätietoja www.keva.fi.dqvdodlvdorlwhyhunnrsdoyhoxdydwddq Oikeusministeriön verkkopalvelu kansalaisaloitteiden tekemiseksi ja aloitteiden kannatusilmoitusten keräämiseksi on avattu. Palvelu toimii osoitteessa ZZZNDQVDODLVDORLWHIL. Se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden saada aloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Uusi verkkopalvelu on maksuton, esteetön ja turvallinen käyttää. Vähintään 50 000 äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi. Kansalaisaloite voi sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Kansalaisaloitetta tukevat allekirjoitukset eli kannatusilmoitukset on kerättävä kuuden kuukauden
15 kuluessa. Ne kerätään sähköisesti tietoverkossa tai paperilla. Paperilla kerättävissä ilmoituksissa on käytettävä oikeusministeriön vahvistamaa lomakepohjaa. Verkkouutiset 30.11.2012.XQWDWDORXVMDKHQNLO VW PXXWNXQWDDVLDW.XQQLVWDNHQRQ³NDXQHLQ " /XHKWWSZZZNDQVDQXXWLVHWILXXWLVHWNRWLPDDNXQQDWODLWHWWLLQ SDUHPPXXVMDUMHVW\NVHHQHNDXQLDLQHQNDUMHVVD /DKGHQNDWXMHQNXQQRVVDSLGRQDVLDNDVSDOYHOX<,7OOH YIT ja Lahden kaupunki ovat solmineet sopimuksen, jossa YIT vastaa Lahden katualueilla kunnossapidon asiakaspalvelusta 1.12.2012 alkaen. Asiakaspalvelu vastaanottaa kaikki Lahden kaupungin alueelta tulevat katujen ylläpitoon liittyvät kyselyt sekä palautteet ja ohjaa ne suoraan alueesta vastaaville henkilöille. Ympäri vuorokauden päivystävä palvelukeskus PANU aloitti toimintansa syyskuussa YIT:n kunnossapitoon kuuluvilla urakka-alueilla. Se työllistää kymmenen asiakaspalvelijaa. Uutinen (5.12.2012) herätti ajatuksia: - Onko tämä kuntien Infrastruktuurin tulevaisuus? - Kuntako vastaa vain rahoituksesta ja yritykset pyörittävät bisnestä? - Kuka vastaa huoltovarmuudesta? - Miten estetään yksityisten monopolien syntyminen, kun toiminta on kohta yhtä harvojen käsissä kuin asfalttityöt? - Onko tämä myös Suomen Kuntaliiton tavoite? +HOVLQNLSHLWW\LOXPHHQ±YLUNDPLHVWRLYRROLVllUDKDDOXPLW LKLQ Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara vastaa suuresta osasta kaupungin lumitöitä. Staran Läntisen kaupunkitekniikan yksikönjohtajan sijainen +DQQX9LUWDVDOR sanoo, että Stara joutui tekemään viime sunnuntain lumityöt korkeintaan 200 yksikön voimin, mikä on noin puolet normaalista miehityksestä. Virtasalo toivoo, että kaupungilta irtoaisi tulevaisuudessa enemmän rahaa lumitöiden hoitoon. "Tämä on nyt neljäs talvi peräkkäin, kun lunta näyttää tulevan kunnolla. Kaupungin on kyllä tavalla tai toisella parannettava resursseja, kun nyt joka vuosi määrärahoja nyhdetään pois. Se ei ole viisasta", hän sanoo. "Pakkohan nämä lumityöt on hoitaa, mutta se ei valitettavasti näy rahoituksessa. Ehkä tämä ei ole seksikäs ala kaupunginvaltuuston näkökulmasta." Helsingin Sanomat 16.12.2012
16.XQWLDSDWLVWHWDDQLQYHVWRLPDDQYHONDUDKDOOD Kuntien takauskeskus kannustaa kuntia säästämisen sijaan tekemään uusia investointeja. Kunnallisalan kehittämissäätiö (Kaks) puolestaan pitää kuntien velkaantumistahtia liiankin kovana. YleUutiset 11.12.12; http://yle.fi/uutiset/kuntia_patistetaan_investoimaan_velkarahalla/6411961 7XWNLPXVWLHWRDNXQWDDODOWD 0LNlRQNXQWDDODQW\ WHUYH\VKXROORQWLOD" Keva julkaisi viime kuussa tutkimusraportin 7\ WHUYH\V\KWHLVW\ NXQWDDODOOD, jossa tarkastellaan työterveyshuollon järjestämistä, työterveysyhteistyötä ja työkykyä tukevaa toimintaa. Aiemmat vastaavat tutkimukset on tehty vuosina 2008 ja 2010. Tilaukset verkkosivujen kautta www.keva.fi. /DDMDW\ WXUYDOOLVXXVKDQNHNl\QQLVW\\NXQWDDODOOD Kunta-alan valtakunnallinen työsuojelun yhteistoimintaryhmä, Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kuntaryhmä julkisti useampivuotisen, kunta-alan työpaikoille suunnattavan työturvallisuushankkeen 40-vuotisjuhlaseminaarissaan 10.12.2012 Helsingissä. Laaja Turvallisuus hallintaan kuntatyössä -hanke toteutetaan vuosina 2013 2015. Hankkeella tavoitellaan kunta-alan työpaikkojen työtapaturmien määrässä ja taajuudessa vähintään 25 prosentin vähennystä vuoteen 2015 mennessä. Lähtökohtana on Nolla tapaturmaa -ajattelu. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa. Työstä pitää päästä joka päiviä terveenä kotiin. Viime vuonna jo joka viides Suomen korvaukseen johtaneista työtapaturmista sattui kunta-alan töissä. Kunta-alalla sattuu tällä hetkellä kaikista toimialoista toiseksi eniten työtapaturmia Suomessa - lukumääräisesti jopa enemmän kuin valmistavassa teollisuudessa ja rakennusalalla. Hankkeessa ovat mukana mm. TTK:n kuntaryhmä, kuntatyönantajat ja -järjestöt, Keva. sosiaali- ja terveysministeriö, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, vakuutusyhtiöt ja Työterveyslaitos. Lisätietoja http://www.ttk.fi/ttk_uutiset/?1350_m=3080 tai Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän varapuheenjohtaja, KTK:n alueasiamies. Tomas Wass, 040 525 0515, tomas.wass@ktk-ry.fi +\YLQYRLQWLKDYDLQWRMD Työterveyslaitoksen (TTL) apulaisylilääkärin 7XXOD2NVDVHQ toimittamassa uudessa kirjassa +\YLQYRLQWLKDYDLQWRMD!WXWNLPXVWLHWRDNXQWDDODOWD kuvataan kunta-alan työelämän laadun ja työntekijöiden hyvinvoinnin muutoksia 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kirjassa käsitellään myös mm. suomalaisten eläköitymistä, oikeudenmukaista johtamista, työyhteisön sosiaalista pääomaa ja työkyvyttömyyden ehkäisyä. Kirjatilaukset (34 ¼77/QYHUNNRNDXSDVWDwww.ttl.fi/verkkokauppa tai puh. 030 474 2543.
17 $OOHDVXNNDDQNXQWDHLYRLMlUMHVWllLWVHVRWHSDOYHOXMD Sosiaali- ja terveyspalvelujen laaja perustaso muodostuu tulevaisuudessa vähintään 50 000-100 000 asukkaasta ja sisältää myös erityispalveluja. Perustasolla on jatkossa päävastuu suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta. Alle 20 000 asukkaan kunta ei voi jatkossa vastata sosiaali- ja terveyspalveluista itsenäisesti, vaan sen pitää kuulua suurempaan alueeseen. Sen sijaan vähintään 20 000 asukkaan kunnalla voi olla mahdollisuus järjestää joitakin peruspalveluja itse. MTV3 14.12.2012 3HNND.RUSLQHQODNNDXWWDLVL+HOVLQJLQ Helsinki pitää lakkauttaa kaupunkina, ehdottaa eläkkeellä oleva apulaiskaupunginjohtaja 3HNND.RUSLQHQ (sd.). Sen tilalle Korpinen synnyttäisi uuden suurkaupungin, joka muodostettaisiin Suur- Helsingistä ja ns. KUUMA -kunnista (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). Noin 14 kuntaa muodostaisi puolestaan kymmenen 100 000 200 000 asukkaan metropolikuntaa. Helsinki, Espoo ja Vantaa hajoaisivat pienempiin osiin ja pienemmät kunnat yhdistyisivät suuremmaksi. Nykyinen Helsinki esimerkiksi jakaantuisi neljään kuntaan, joilla olisi omat valtuustonsa. Demokraatti 29.11.12 NXQWDDVDDKDUNLQQDQYDUDLVWDDSXD Valtioneuvosto jakaa tälle vuodelle 27 kunnalle harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta yhteensä 20 miljoonaa euroa. Viime vuonna tukea jaettiin 31 kunnalle yhteensä niin ikään 20 miljoonaa euroa. Tänä vuonna avustusta haki 95 kuntaa, yhteissummaltaan 118,1 miljoonaa euroa. Viime vuonna avustusta haki 64 kuntaa, yhteissummaltaan 70,0 miljoonaa euroa. Verkkouutiset 29.11.2012 7\ PDUNNLQDWW\ HOlPlMDWDORXV 6XRPLRQK\YlHLNlOLLDQNDOOLVNDDQPDD Juuri kukaan ei tänä vuonna jaksanut innostua World Economic Forumin (WEF) vertailusta, jonka mukaan Suomi on jälleen maailman kolmanneksi kilpailukykyisin maa. Ympäröivä todellisuus näyttäisi todistavan muuta. Yritykset irtisanovat väkeä, elinkeinoelämä pelottelee perikadolla ja kauppatase pysyy miinuksella. Puhuvatko WEF ja Elinkeinoelämän keskusliitto edes samoista asioista, kun päätelmät ovat niin kaukana toisistaan? Kilpailukyvyllä voidaan tarkoittaa monenlaisia asioita. Vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky on yksi asia. Toinen asia on laajempi elinkeinoelämän strategioihin, teknologioihin ja kaupalliseen osaamiseen liittyvä kilpailukyky, joka näkyy esimerkiksi
18 tuottavuuden kehityksenä. Vielä laajemmin voidaan puhua koko suomalaisen yhteiskuntamallin ja esimerkiksi koulutusjärjestelmän kilpailukyvystä. Yhteiskuntaan ja hyvinvointiin perustuvilla "pehmeillä" mittareilla mitattuna Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa loistavasti. Suomen kunnille rahoitusta maailmalta hankkiva Kuntarahoitus on julkistanut pohjoismaisten kollegoidensa kanssa selvityksen, jonka pääviesti on, että kilpailukyvyn salaisuus on korkeaan verotukseen perustuva hyvinvointiyhteiskunta. Professori 3HUWWL+DDSDUDQQDQ mukaan Suomen kustannukset eivät ole karanneet käsistä, vaan päinvastoin kustannuskilpailukyky on muuhun maailmaan verrattuna ihan hyvä. Helsingin Sanomat 12.12.2012; Kirjoitus kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.hs.fi/talous/uutisanalyysi+suomi+on+hyv%c3%a4+eik%c3%a4+liian+kalliskaan+maa/ a1355207737151 0DUJLWD.OHPHWWLNDQVDOOLVHQW\ HOlPlKDQNNHHQMRKWRRQ Terveydenhuollon maisteri 0DUJLWD.OHPHWWL aloittaa kansallisen työelämähankkeen johtajana 1.1.2013. Hanketta ohjaa työministeri /DXUL,KDODLVHQ vetämä kolmikantainen johtoryhmä, jossa ovat edustettuina työmarkkinajärjestöt, keskeiset työelämätoimijat ja ministeriöt. Hanke keskittyy keväällä 2012 valmistellun työelämästrategian toteuttamiseen. Strategian visiona on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Ydinajatus on, että laadukkaat ja tulokselliset työpaikat luovat uutta työtä, työllistävät pitkällä aikavälillä ja siten parantavat tuottavuutta ja Suomen kilpailukykyä. Työelämästrategian painopistealueita ovat innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Hankkeen keskeinen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden ja työpaikkojen välille. Se kokoaa yhteen eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä ja toimii ennen kaikkea moottorina yhteisen vision saavuttamiseksi. Työelämästrategia osoitteessa http://www.tem.fi/?s=4698 6XRPDODLVWHQ\OLW\ WHLYlWROHOLVllQW\QHHW Suomalainen palkansaaja tekee keskimäärin 37 tuntia ylityötä vuodessa. Ylityöt eivät näytä lisääntyneen 2000-luvulla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomessa tehdyistä työtunneista hieman yli kaksi prosenttia on ylityötä. Pisintä työviikkoa yrittäjien jälkeen tekevät ylemmät toimihenkilöt. Joka kuudes heistä on töissä yli 41 tuntia viikossa. Saman ryhmän taakkana on myös palkaton ylityö. Akavan kyselyn mukaan seitsemän prosenttia sen jäsenistä tekee palkatonta ylityötä. Viikossa kertyy keskimäärin 7,6 korvauksetonta tuntia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) työaikatutkimuksen mukaan suomalaisten tekemät työtunnit ovat vähentyneet merkittävästi 1960-luvulta nykypäivään. Muihin maihin verrattuna suomalaisten työaika voi olla joko Euroopan lyhin tai jopa hiukan EU:n keskiarvoa pidempi. Tulos riippuu siitä, mitä lukuja katsotaan.
19 Kokopäiväisessä työsuhteessa tehtyjen tuntien määrällä mitattuna Suomessa tehdään vähiten työtä Euroopassa. Jos katsotaan säännöllistä eli tavanomaista työaikaa, suomalaiset ovat varsin työteliäitä. Silloin ei huomioida erilaisia vapaita ja lomia, joita Suomessa on paljon. Suomi nousee jopa EU:n keskiarvon yläpuolelle, jos laskuihin otetaan osa-aikatyötä tekevät, joita Suomessa on vähän. Helsingin Sanomat 13.12.2012 2VLQJRWNDVYDQHHWKXUMDVWL Tilastokeskuksen mukaan ansiotuloina verotetut osingot ja työsuhdeoptiot kasvoivat eniten viime vuonna. Viime vuosi oli hyvä myös yritysten omistajille. Pääomatuloina verotetut osingot kasvoivat lähes neljänneksen 1,6 miljardiin euroon. Pörssiyhtiöistä palkansaajat saivat 770 miljoonaa euroa. Listaamattomat yhtiöt puolestaan jakoivat tulonsaajille 707 miljoonaa euroa. Ulkomailta sijoittajat saivat osinkoja 104 miljoonaa euroa. Tulonsaajat saivat viime vuonna kaikkiaan 120,8 miljardia euroa tuloja. Niistä ansiotuloja oli 113 miljardia ja pääomatuloja 7,8 miljardia. Ansiotulot kasvoivat 4,5 prosenttia, mutta pääomatulot 13 prosenttia. Veronalaista tuloa saaneita oli 4,5 miljoonaa, heidän lukumääränsä kasvoi noin prosentin. Kauppalehti 19.12.2012; http://www.kauppalehti.fi/omaraha/osingot+kasvaneet+hurjasti/201212325193?ref= 3DONNDDOHHLWXRWHKWDLWDWDNDLVLQ Kilpailukyvyn nimissä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto on peräänkuuluttanut palkkamalttia. Vielä pidemmälle meni Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja -XKDQD9DUWLDLQHQ, joka esitti palkkojen alennuksia. Palkka-ale ei kuitenkaan ole ihmelääke kilpailukykyyn. Danske Bankin ekonomisti -XKDQD%URWKHUXV huomauttaa, että vaihtotaseen laskusta puolet selittyy elektroniikkateollisuuden, erityisesti Nokian, alamäellä ja yksi kolmasosa metsäteollisuuden rakennemuutoksella. Palkkojen vaikututusta viennille ei pidä liioitella. Suomen vienti ei vedä, koska kilpailukyky suhteessa esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin on heikko. Alhainen vienti painaa vaihtotaseen tänä vuonna pakkaselle, mistä ollaan oltu huolissaan Euroopan unionin komissiota myöten. Taloussanomat 18.12.2012 7\ QDQWDMDOHLULQOXRPDNXYDODNNRKHUNN\\GHVWlYllUl Suomi ei ole erityisen lakkoherkkä maa. Suomen työtaistelujen määrä ja niiden yhteiskunnallinen merkitys on kaikilla tilastollisilla mittareilla supistunut dramaattisesti 1990- ja 2000 -luvuilla, kirjoittaa SAK:n erikoistutkija 7DSLR%HUJKROP blogissaan. Suomi oli runsaiden työtaisteluiden maa vielä 1970- ja 1980-luvuilla, kun paikallisia työsuojelu-, palkka- ja työaikavaatimuksia vauhditettiin työtahdin hidastuksilla, ulosmarsseilla ja istumalakoilla.
20 Menetettyjen työpäivien lukumäärä kuvaa trendiä: 1970-luvulla yli miljoona, 1980-luvulla yli 800 000, 1990-luvulla alle 316 000 ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 145 881. Uutena piirteenä Bergholmin mukaan on se, että työpäiviä menetettiin vuosina 2005 ja 2010 eniten työnantajien työsuluissa. KU 17.12.2012 ja Verkkouutiset 18.12.2012 3DONNDUDWNDLVXWDYRLPHQVHNWRULQNLOSDLOXN\Y\QPXNDDQ Jos vientiä ja työllisyyttä halutaan vahvistaa, on Suomen Pankin pääjohtajan (UNNL/LLNDVHQ mukaan vahvistettava avoimen sektorin kilpailuasemaa. Suomen vientihinnat ovat laskeneet suhteessa tuontihintoihin, mikä on supistanut palkanmaksuvaraa. Tästä seuraa se, että tulevat palkkaratkaisut on mitoitettava avoimen sektorin kilpailukyvyn mukaan, Liikanen sanoi. Verkkouutiset 13.12.2012 7XRWWDYXXVHLOLVllQQ\W\ DLNDDSLGHQWlPlOOl EK:n tuore toimitusjohtaja -\UL+lNlPLHV ehdottaa viikkotyöajan pidentämistä kahdella tunnilla. Akavan mukaan työajan pidentäminen ei lisää tuottavuutta. Korkeasti koulutettujen palkansaajien ongelmana on jo nyt, että työajan seuranta on puutteellista, eivätkä todelliset tehdyt työtunnit tai työhön sidonnainen aika näy tilastoissa, sanoo johtaja 0DULD / IJUHQ Akavasta. Akavan mukaan korkeasti koulutetut ovat usein muun muassa jatkuvasti hälytysvalmiudessa ja matkustavat omalla ajallaan työmatkoille. Lisäksi luovuus ja innovointi eivät ole suoraan kytköksissä työajan pituuteen. Taloussanomat 11.12.2012 <OHLVNRURWXNVHWSRLVSDONRLVWDDXWWDLVLLNlLKPLVLl Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtajan -XKDQD9DUWLDLVHQ mukaan palkkojen yleiskorotuksista tulisi luopua. Vartiainen sanoi keskiviikkona Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa, että yleiskorotusten poistaminen helpottaisi ikääntyneiden työllistymistä. Hänen mukaansa esimerkiksi Ruotsissa yksilöllinen palkanmuodostus on tavallisempaa kuin Suomessa. Eihän virkamies voi ryhtyä sanelemaan työmarkkinajärjestöille, mutta sanon vain, että näin on tehty pitkälti muissa Pohjoismaissa ja voisi kysyä, miksi. Ehkä siihen on hyviä syitä. Talouselämä 19.12.2012