Yhteyshenkilö: Janne Halonen, puhelin 0400 577 242

sivu 1 Viranomaisltk 18.2.2014 9 liite 4 1 Ympäristölupahakemus 1.1 Luvan hakija Janne Halonen, Y-tunnus 1194051-6 Niementie 60 71890 Hamula Yhteyshenkilö: Janne Halonen, puhelin 0400 577 242 1.2 Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö (koordinaatit 28 477 810, 6 996 120, ETRS89-GK28 -tasokoordinaatisto) Janne Halonen hakee ympäristölupaa kallion louhinnalle, louheen murskaukselle, jäteasfaltin varastoinnille ja käsittelylle sekä ylijäämämaiden varastoinnille ja käsittelylle Vuorimäessä, Mäntylän 749-402-27-3 (myöhemmin Mäntylän tila) ja Arpalan 749-402-6-7 (myöhemmin Arpalan tila) tiloilla. Alueella on aiemmin toiminut Savon Kuljetus Oy. Halonen omistaa Mäntylän tilan, Arpalan tilasta on vuokrasopimus tilan omistajan, Juhani Honkipuron kanssa. Janne Halosen toiminta-alue on osa laajaa Vuorimäen kallionottoaluetta, jossa on ollut ottotoimintaa noin 25 vuoden ajan. Alueella on aikaisemmin toiminut Savon Kuljetus Oy vuodesta 2004 alkaen. Yhtiön ympäristölupa oli voimassa 23.1.2014 saakka. Halosen alueen itäpuolella on Destia Oy:n alue Kiistalan tilalla 749-402-6-8 (myöhemmin Kiistalan tila) ja Rudus Oy:n toiminta-alue Jussilan tilalla 749-402-8-23 (myöhemmin Jussilan tila). Destia Oy hakee toistaiseksi voimassa olevaan ympäristölupaan muutosta yhtä aikaa Halosen kanssa yhteisellä ottamissuunnitelmalla ja ympäristölupahakemuksella. Destian hakemuksen mukaan kallionottoalue laajenee Arpalan tilan puolelle. Vuorimäen kallioalueelle on laadittu ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Destia Oy:n, Rudus Oy:n ja Savon Kuljetus Oy:n toimeksiannosta vuonna 2010. Halosen ja Destia Oy:n alueilla tai niiden vaikutusalueella ei ole uhanalaisten lajien esiintymiä tai luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Koillispuolella on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Alue ei ole pohjavesialueella. Lähin asuinrakennus on ottamisalueen länsipuolella. Vuorimäen kallioalue on kantatien 77 eteläpuolella. Alueelle on kaksi, noin 1,5 kilometrin tieyhteyttä kantatieltä 77. Tiet kulkevat Mäntylän ja Jussilan tilojen kautta. Alueelle johtaville työmaateillä on lukittavat portit. Alueen ympärillä on kiinteä verkkoaita. 1.3 Laitoksen toiminta 1.3.1 Yleiskuvaus toiminnasta Savon Kuljetus Oy on louhinut kalliota Mäntylän tilan eteläosasta ja Arpalan tilan keskiosista. Ottoalue on nykyisin tasolla +115 (N2000), joka on myös

sivu 2 suunniteltu ottotaso. Ottoalueella maanpinta on nykyisin tasoilla +115 - +136. Kallionotto etenee hakemusasiakirjoissa esitetyllä vaiheen 1 mukaisella alueella, jonka pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria nykyisestä louhoksesta koilliseen ja itään kohti Destia Oy:n ottoaluetta yhdistyen siihen. Vaiheessa 1 kokonaisottomäärä 10 vuoden aikana on noin 240 000 m 3 ktr. Hakemusasiakirjoissa on esitetty myös vaihe 2, jonka pinta-ala on noin 1,7 hehtaaria. Vaiheissa 1 ja 2 hyödyntämiskelpoista kalliokiviainesta on arvioitu olevan yhteensä noin 530 000 m 3 ktr. Vaiheiden 1 ja 2 ottamisalueet sekä oheistoimintojen alueet ovat yhteensä noin 6,1 hehtaaria. Mäntylän tilan länsireunaa on käytetty varastoalueena. Kalliota louhitaan ja louhetta murskataan 1-2 kertaa vuodessa noin 1-4 viikkoa kerrallaan. Murskeita kuljetetaan ympäri vuoden. Toimintaa on vuosittain tarpeen mukaan ja toiminnoissa voi olla myös välivuosia. Vuosittainen toiminta-aika koostuu yleensä useammasta toimintajaksosta. Toimintaa on arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 7.00-21.00, - räjäytykset klo 8.00-18.00, - lohkareiden rikotus klo 8.00-18.00 ja - louheen murskaus klo 6.00-22.00. Kiviaineksia lastataan ja kuljetetaan maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00 ja lauantaisin klo 8.00-17.00. Lauantaina lastataan ja kuljetetaan vain erityisistä syistä. Tällaisia erityisiä syitä voivat olla yksittäiset kuljetukset esimerkiksi omakotityömaille sekä mahdollisten keskeneräisten urakoiden saattaminen loppuun. Urakoitsijat valitaan urakkakohtaisesti. Murskauslaitos sekä muut tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan alueelle erikseen jokaista urakkaa varten ja viedään pois työn päätyttyä. Urakoiden ajankohdat, urakoitsijan yhteystiedot ja laitosten sijoittamispaikat ilmoitetaan viranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Polttoöljyn varastointia sekä työkoneiden tankkausta varten toiminta-alueelle rakennetaan varikkoalue, jonka sijoittuminen voi vaihdella toimintojen sijoittumisen mukaan. Ympäristölupaa haetaan 10 vuodelle. Janne Halonen hakee lupaa aloittaa toiminta lupamääräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. 1.3.2 Tuotteet, raaka-aineet ja polttoaineet Murskattua kalliokiviainesta käytetään lähiseudun tiestön kunnossapitoon ja parantamiseen sekä muuhun rakentamiseen sekä raidesepeliksi. Murskeiden varastointialue on pääasiassa Mäntylän tilan länsiosassa. Janne Halosen

sivu 3 Vuorimäen kallioalueen tuotteet sekä keskimääräiset ja maksimi tuotantomäärät vuodessa ovat seuraavat: Tuote Tuotanto (tonnia/vuosi) Keskimäärin Maksimi Kalliomurske 20 000 67 000 Asfaltin kappaleet 1) 2 000 5 000 Ylijäämämaa 200 2 000 1) Alueella on varastoituna noin 2 000 tonnia Savon Kuljetus Oy:ltä siirtyvää asfalttijätettä, mikä murskataan ensimmäisellä murskausjaksolla. Murskaamon käyttöenergia tuotetaan kevyt polttoöljykäyttöisellä aggregaatilla. Murskaimet voivat toimia myös omilla polttoöljykäyttöisillä voimalähteillä (telaalustaiset murskaimet). Työkoneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Työkoneiden polttoainesäiliöiden tilavuus on tyypillisesti noin 300-500 litraa. Alueella varastoidaan polttonesteitä kerrallaan korkeintaan 12 000 litraa. Kevyttä polttoöljyä käytetään vuodessa keskimäärin noin 17 tonnia ja enimmillään noin 56 tonnia. Polttoaineet varastoidaan lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä ja ne on varustettu ylitäytönestimellä. Hydrauliikka- ja moottoriöljyjä, enimmillään 200 kg varastoidaan tynnyreissä lukittavassa ja tiivispohjaisessa varastokontissa. 1.3.3 Prosessit Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten niille varatuille alueille alueen reunoille. Ottoalue merkitään maastoon varoituskyltein ja lippusiimoin. Louhinta koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Porauksessa käytetään hydraulisia, tela-alustaisia poravaunuja, jotka ovat varustettuja pölynkeräyslaitteistolla. Porausreikien paikat merkitään maastoon panostussuunnitelman mukaisesti. Porausreikien määrään ja reikäväliin vaikuttavat muun muassa louhittavan kallion laatu, irrotettava materiaalimäärä, käytettävä räjähdysaine sekä haluttu lohkarekoko. Yhdellä räjäytyksellä irrotetaan keskimäärin 3 500-5 500 kiinto-m 3 kalliota. Käytettävä räjähdysainemäärä on noin 0,5-1 kg/m 3 ktr. Ylisuuret, yli 1 m 3 :n lohkareet rikotetaan ennen murskausta hydraulisella, kaivinkoneeseen tai esimurskaimeen liitetyllä iskuvasaralla. Louheen murskaus tehdään siirrettävällä murskauslaitoksella tai liikkuvilla ns. Locotrack-yksiköillä, joilla on oma voimanlähde. Murskauslaitoksen kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavan lajitteen ja käytettävissä olevan kaluston mukaan. Tyypillisesti laitos koostuu esi-, väli- ja jälkimurskaimista, 6-10 hihnakuljettimesta ja 2-3 seulasta. Laitteiston tuotantokapasiteetti on 1 500-5 000 tonnia vuorokaudessa. Murskaamon käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Murskaamo sijoitetaan mahdollisimman lähelle ottorintausta. Murskevarastokasat sijoitetaan jo hyödynnetylle alueelle. Kasojen paikat vaihtelevat ottamisen etenemisen mukaan. Osa murskeista ajetaan suoraan käyttökohteille.

sivu 4 Asfalttijätettä tuodaan alueelle välivarastoitavaksi erilaisilta rakennuskohteilta. Asfalttijäte murskataan louheen murskausjaksojen yhteydessä ja käytetään sellaisenaan tai valmistetaan uusioasfaltiksi Destia Oy:n Vuorimäen asfalttiasemalla. Murskaamatonta asfalttijätettä varastoidaan alueella enintään kolme vuotta ja murskattua enintään yhden vuoden. Alueella varastoidaan tilapäisesti alueen omia tai lähialueiden työmailta tuotuja puhtaita ylijäämämaita. Pintamaista erotellaan tarvittaessa kannot ja oksat, jotka haketetaan ja hyödynnetään tai toimitetaan kaatopaikalle. Maita käytetään tarvittaessa alueen maisemointiin. 1.4 Ympäristökuormitus, sen rajoittaminen ja vaikutukset ympäristöön 1.4.1 Melu ja tärinä Louhinnassa ja murskauksessa melua aiheuttavat samanaikaisesti useat laitteet. Tyypillisesti häiritsevimmiksi koetaan räjäytykset, kiviaineksen rikotus iskuvasaralla, kiviaineksen syöttö esimurskaimeen ja esimurskaus. Lisäksi melua aiheuttavat poraus, kuljettimet, seulastot sekä aggregaatti. Murskaus useammassa vaiheessa ei merkittävästi lisää melua, sillä suurin melu aiheutuu suurten lohkareiden rikotuksesta esimurskaimessa. Räjäytysmelu on kestoltaan lyhytaikaista ja kertaluonteista. Louheen ja murskeen käsittelyyn ja kuljetuksiin käytetään kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kuorma-autoja. Valmis murske kuljetetaan alueelta kuormaautoilla. Laitoksen liikenteen määrä vaihtelee murskeen tuotannon mukaan. Laitoksen raskaan liikenteen määrä on keskimäärin murskausjakson aikana 30 käyntiä vuorokaudessa. Henkilökunnan työmatkaliikennettä on 10-30 käyntiä vuorokaudessa. Melun syntyä vähennetään laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Melun leviämistä ehkäistään toimintojen sijoittelulla siten, että murskauslaitos sijoitetaan mahdollisimman matalalle tasolle lähelle ottorintausta ja varastokasoja, jotka toimivat meluesteinä. Laiteteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi esimurskaimen syöttösuppilon kumitus) voidaan vähentää melun syntyä. Alueen reunapuusto pyritään jättämään suojapuustoksi meluhaittojen ehkäisemiseksi. Ottamisalueen eteläpuolella oleva puusto jätetään suojapuustoksi asutukseen päin. Murskaus- ja päällysteasematoiminnoissa pyritän käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa Vuorimäen kallioalueen YVA-menettelyssä tehdyn laskennallisen melumallinnuksen mukaan VNp:n 993/1992 mukaiset melutasot eivät ylity nykytilanteessa (vaihtoehto 0). Kolmen kallionottoalueen yhdistyessä (vaihtoehto 1) melutasojen alittaminen edellyttää meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluntorjuntatoimena Mäntylän tilan ottamisalueen länsireunaan on tehty noin viisi metriä korkea ja noin 45 metriä pitkä meluvalli. Meluvallia tullaan jatkamaan siten, että melu asutuksen suuntaan vähenee. Meluvalli on esitetty hakemuksen liitteenä ole-

sivu 5 vassa nykytilannekartassa. Mäntylän tilan länsiosassa oleva murskeiden varastointialue estää melun leviämistä länteen. Melua torjutaan myös kallionoton vaiheistamisella siten, että alkuvaiheessa kalliorintaus estää melun leviämistä lounaan suuntaan. Ottamista jatketaan Mäntylän ja Arpalan tilojen rajalla koillisen suuntaan ja Arpalan tilalla koillisenlännen suuntaan. Ottamissuunnat ovat esitetty 30.1.2014 muutetussa nykytilannekartassa. Mäntylän tilan lounaisosan ottamista ei tehdä ennen tarvittavia meluntorjuntatoimia. Räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän vaikutusalue voidaan laskennallisesti arvioida työn suunnittelun aikana. Tärinän suuruuteen vaikuttavat kallion tärinänjohtavuus, räjäytystapa, etäisyys räjäytyspisteestä havaintopisteeseen sekä räjäytyskentän koko. Kun em. tekijät ja kohdekohtainen tärinän raja-arvo tunnetaan, voidaan laskea oikea räjähdysainemäärä. Räjäytystyöt suunnitellaan siten, että tärinän heilahdusnopeuden pystykomponentti ei ylitä lähimmässä asuinrakennuksessa (Pitkälä) arvoa 7 mm/s. 1.4.2 Päästöt ilmaan Pölyä syntyy pääasiassa louhinnassa, louheen murskauksessa, valmiiden tuotteiden lastauksessa ja kuljetuksessa. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Pölyn määrään ja leviämiseen vaikuttavat useat tekijät, kuten valmistettavan murskeen raekoko, raaka-aineen ominaisuudet, ilman suhteellinen kosteus sekä tuuliolosuhteet. Kiviainestuotannossa syntyvät pölyhiukkaset ovat pääasiassa yli 10 µm kokoluokkaa ja ne laskeutuvat lähelle päästölähdettä. Pöly aiheuttaa haittaa lähinnä työmaaalueella. Kallion porauksessa syntyvää leijuvaa pölyä imetään porausvaunujen pölynkeräyslaitteistoon. Murskauksen pölyämistä estetään muun muassa koteloiduilla kuljettimilla, louheen syöttösuppilon kumituksella, tarvittaessa laitoksen pölyävien kohteiden kastelulla ja kiviaineksen putoamiskorkeuden säätämisellä sekä murskekasojen kastelulla. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään pitämällä ajonopeudet alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla tiestöä. Murskauslaitos sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan alimmalle ottamistasolle, lähelle rintausta siten, että ympäröivät maaston muodot ja varastokasat estävät pölyn leviämistä. Toiminta-alueen ympärille jätetään mahdollisuuksien mukaan puustoa kasvava suojavyöhyke. Louheen ja asfalttijätteen murskauksen ilmapäästöt, jotka perustuvat Destia Oy:n tilastoituun keskimääräiseen polttoainekulutukseen/tuotetonni, keskimääräiseen ja maksimituotantomäärään sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn ominaispäästöihin, ovat seuraavassa taulukossa. Laskenta ei sisällä murskauksessa syntyvää kivipölyä.

sivu 6 Päästö Murskauksen 1) vuosipäästö (tonnia) Keskimäärin Enimmillään Hiukkaset 0,005 0,017 Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,000 0,001 Typen oksidit (NO x ) 0,036 0,12 Hiilidioksidi (CO 2 ) 52,4 176 1.4.3 Päästöt pinta- ja pohjaveteen sekä maaperään Suunnitelma-alueen toiminnoissa ei synny jätevesipäästöjä. Vettä käytetään tarvittaessa pölyn sidontaan sekä sosiaalitilojen talousvetenä. Sosiaalitilojen talousvettä käytetään noin 100 litraa päivässä. Kasteluun käytetään vettä tarvittaessa noin 5-10 m 3 vuorokaudessa. Pölyn sidontaan käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöautolla tai käytetään ojiin ja painanteisiin kertynyttä vettä. Sosiaalitiloissa käytettävät vedet tuodaan alueelle säiliössä ja ne johdetaan umpisäiliöön ja kuljetetaan loka-autolla jätevedenpuhdistamolle. Pintavedet (sade- ja sulamisvedet sekä pölyn sidontaan käytettävä vesi) imeytyvät pääsääntöisesti maaperään sekä murskekasoihin. Ottamisalueen pohja muotoillaan kaltevaksi, joten maahan ja murskekasoihin imeytymättömät pintavedet eivät lammikoidu alueelle vaan kulkeutuvat ympäröivään maastoon. Öljytuotteet varastoidaan ja työkoneet tankataan varikkoalueella. Varikkoalueella maaperä suojataan tiiviillä öljynsuojamuovilla, jonka päällä on rikkoutumisen estävä noin 20-30 cm paksuinen hienojakoinen maa-aineskerros. Aggregaatin öljyt vaihdetaan alueella, jonka maaperä on tiivistetty vettä läpäisemättömäksi. Alueella ei huolleta tai pestä työkoneita eikä ajoneuvoja. Öljytuotteita käsitellään ja varastoidaan siten, ettei aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Öljytuotteita varastoidaan vain koneiden ja laitteiden tarvetta vastaava määrä. Öljytuotteita lukuun ottamatta alueella ei varastoida ympäristölle vaarallisia aineista. 1.4.4 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alueen pintamaat, noin 12 050 m 3 on pääosin jo poistettu ja läjitetty ottamisalueen reunoille meluesteeksi, maisemointia varten ja putoamisesteiksi. Jäljellä olevalta alueelta pintamaat, poistetaan ja läjitetään oton edistyessä. Pintamaita käytetään jälkihoitotyöhön. Toiminnassa muodostuvat jätteet, niiden määrä ja varastointi sekä toimituspaikat ovat seuraavat:

sivu 7 Jätelaji Jätemäärä vuodessa Jätteen varastointi ja toimituspaikka 100-500 litraa Kerätään erilleen suljettuihin astioihin, astiat merkitään ja varastoidaan katetussa, lukitussa varastokontissa varikkoalueella. Urakoitsija toimittaa vaaralliset jätteet vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Vaarallinen jäte (muun muassa jäteöljy, akut, paristot, öljynsuodattimet) Metalliromu noin 10 tonnia Varastoidaan kuormalavalle, toimitetaan paikalliselle romunkeräysliikkeelle Jätevedet noin 1 m 3 Johdetaan umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Sekajäte noin 3 000 litraa Keräysastiassa varikkoalueella, toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen Vaarallisten jätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa ja kirjanpito on pyydettäessä viranomaisen nähtävillä. 1.5 Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Destia Oy:n ottamisalueen eteläpuolelle, Kiistalan tilalle on kesäkuussa 2013 asennettu uusi pohjavesiputki (koordinaatit 28 477 861, 6 995 704). Syyskuussa 2013 pohjaveden korkeus havaintoputkessa oli +110,07. Hakemuksen mukaan Mäntylän tilalle, ottamisalueen tulotien länsipuolelle asennetaan uusi pohjavesiputki. Louhinnan ja murskauksen toimintajaksoista ilmoitetaan ennen toiminnan aloittamista ympäristölupaviranomaiselle. Urakoitsija pitää toiminnasta käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan muun muassa päivittäinen työaika, tuotantomäärä, syntyneiden jätteiden määrä, tehdyt tarkastukset ja huollot, keskeytykset sekä poikkeavat tilanteet. Päällystekappaleiden ja ylijäämämaiden vastaanotosta kirjataan tiedot vastaanotetun materiaalin määrästä ja kohteesta, josta materiaali on peräisin. Käyttöpäiväkirjat ovat valvontaviranomaisen saatavissa. Toiminta suunnitellaan siten, että asetetut raja-arvot eivät ylity. Melua ja pölypitoisuuksia arvioidaan jatkuvasti aistinvaraisesti tuotannon aikana, sillä pöly ja melu ovat myös työterveydellinen haitta. Melu- ja pölymittauksia tehdään, mikäli annettujen ohjearvojen oletetaan ylittyvän. Räjäytysten aiheuttamaa tärinää mitataan lähimmällä kiinteistöllä (Pitkälä). Tärinämittausten tarve arvioidaan jokaisessa louhinnassa räjäytyssuunnitelman laadinnan yhteydessä. Alueen valumavesien määrää ja laatua ja siihen vaikuttavaa toimintaa seurataan silmämääräisesti, ja mahdolliset poikkeamat kirjataan raportteihin. Lupamääräysten mukaiset tutkimus- ja mittaustulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi.

sivu 8 1.6 Paras käyttökelpoinen tekniikka Murskausalalle ei toistaiseksi ole laadittu yleiseurooppalaisia BAT- vertailuasiakirjoja. Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu taustatietoa muun muassa alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Vuorimäen kallioalueen toiminnassa noudatetaan edellä mainitussa julkaisussa esitettyjä toimintaperiaatteita. Paikalliset olosuhteet ja toiminnan laajuus huomioiden toiminnassa käytetään parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. 1.7 Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Merkittävin ympäristöriski on öljyvahinko. Muita mahdollisia riskejä lähiasutukselle ja murskauslaitoksen tai päällysteaseman työntekijöille ovat sallittujen melun tai pölyn ohjearvojen ylittyminen sekä murskaus- tai päällysteaseman tulipalot tai muut vastaavat poikkeustilanteet. Toiminnan ympäristövaikutuksia ja riskejä ehkäistään asianmukaisella suunnittelulla ja tekniikalla. Huomioitavia asioita ovat muun muassa toimintajaksojen ajoittaminen, louhintatasojen valvonta, varastokasojen ja laitosten sijoittelu, polttoaineiden varastointipaikkojen sijoittelu ja suojaus, ympäristövaikutusten jatkuva seuranta sekä alueen mahdollisimman nopea jälkihoito. Kaikki alueella työskentelevät työntekijät ovat tietoisia maa-aines- ja ympäristölupamääräyksistä ja toimintaan liittyvistä riskeistä siinä laajuudessa kuin se heidän työtänsä koskee, sekä velvoitettuja toimimaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Öljytuotteiden varastopaikat on suojattu. Alueella varastoidaan öljytuotteita vain käytössä olevan kaluston tarvitsema määrä. Öljysäiliöt täytetään pumpulla suoraan säiliöautosta. Kulkuväylät tankkaus- ja varastointialueille pidetään esteettöminä ja siisteinä. Säiliöiden ja suojalaitteiden kunto tarkistetaan työmaan viikkotarkastusten yhteydessä. Alueella on alkusammutuskalusto ja riittävästi öljynimeytysmateriaalia, ja niiden säilytyspaikkojen sijainnit on merkitty. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet kerätään ja varastoidaan (vrt. kohta 1.4.4). Poikkeustilanteessa laitokset pysäytetään ja vika tai häiriö korjataan. Onnettomuuksien varalle laaditaan toimintasuunnitelma, joka pidetään näkyvillä työmaakopissa ja jaetaan sekä omien että urakoitsijoiden työntekijöille. Onnettomuuksista tehdään välittömästi ilmoitus kunnan pelastus- ja ympäristöviranomaisille ja ryhdytään asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. 1.8 Hakemusasiakirjat 1.11.2013 päivätty ympäristöluvan jatkolupahakemus on tehty lomakkeelle 6036/05.2012. Hakemuksen liitteenä 1 on 29.10.2013 päivätty Vuorimäen suunnitelma-alueen ottamissuunnitelma ja ympäristölupahakemus, jonka liitteitä ovat

sivu 9-1.10.2013 ja 9.7.2013 päivätyt karttatulosteet kiinteistötietojärjestelmästä Mäntylän 749-402-27-3 ja Arpalan 749-402-6-7 tiloista (mittakaava 1:10 000; liite 1), - 9.9.2013 ja 9.7.2013 päivätyt Mäntylän ja Arpalan tilojen lainhuutotodistukset (liite 2), - 31.7.2013 päivätty maa-aineksen ostoa koskeva vuokrasopimus (liite 3), - luettelo Mäntylän 749-402-27-3 ja Arpalan 749-402-6-7 tiloihin rajoittuvista kiinteistöistä ja niiden omistajista (liite 4), - 25.10.2013 päivätty, 10.12.2013 ja 30.1.2014 muutettu kartta Vuorimäen kallioalueen nykytilanteesta (mittakaava 1:2000), 22.10.2013 päivätyt pituusleikkauspiirustukset (mittakaava 1:2000/1:400) ja poikkileikkaukset (mittakaava 1:1000) sekä 25.10.2013 päivätty maastonmuotoilukartta (mittakaava 1:2000; liite 5) - 23.10.2013 päivätty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma (liite 6) ja - yleisölle tarkoitettu tiivistelmä (liite 7). Hakemusta on pyynnöstä täydennetty ja täsmennetty 11.12.2013, 18.12.2013, 3.1.2014, 30.1.2014 ja 12.2.2014 saapuneilla täydennyksillä. Lisäksi hakemusta on täydennetty 16.12.2013 pidetyn neuvottelun 19.12.2013 päivätyllä muistiolla. 2 Hakemuksen käsittely 2.1 Asian vireille tulo Janne Halosen ympäristölupahakemus saapui 4.11.2013 (asianumero 347/2013). Ympäristönsuojelutarkastajan 28.11.2013 sähköpostilla lähettämään täydennys- / täsmennyspyyntöön perustuvat hakemusta koskevat täydennykset ja täsmennykset saapuivat 11.12.2013. Hakemusta on lisäksi täydennetty/täsmennetty 18.12.2013, neuvottelun 16.12.2013 muistiolla, 3.1.2014 toiminta-alueen pinta-alatiedoilla, 30.1.2014 päivitetyllä nykytilannekartalla sekä 12.2.2014 murskeen lastausta ja kuljetusta lauantaina koskevilla perusteluilla. Täydennykset ja täsmennykset sisältyvät kohdassa 1 esitettyyn. 2.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusasiakirjat olivat nähtävillä 20.12.2013-20.1.2014 Siilinjärven kunnantalolla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimitiloissa. Ympäristölupahakemuksen nähtävillä pitoa koskeva kuulutus oli Siilinjärven kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 18.12.2013-21.1.2014. Ilmoitus kuulutuksen julkaisemisesta oli Uutis-Jousessa 19.12.2013. Erikseen tieto hakemuksesta lähetettiin postitse 22 kiinteistön omistajalle tahi haltijalle. 2.3 Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

sivu 10 2.4 Lausunnot Viranomaislautakunta pyysi hakemuksesta lausunnon Siilinjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta 18.12.2013 lähetetyillä sähköposteilla. Terveydensuojeluviranomainen ilmoitti 20.1.2014, ettei anna hakemuksesta lausuntoa. 2.5 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupahakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä eikä annettu lausuntoja, joten hakijan kuuleminen ei ollut tarpeen. 2.6 Katselmukset, tarkastukset ja neuvottelut Ympäristölupahakemuksen käsittelyyn liittyen pidettiin neuvottelu 16.12.2013, josta on laadittu 19.12.2013 päivätty muisto. 2.7 Ympäristövaikutusten arviointi Vuorimäen kallioalueen louhinnan ja kiviainesten jalostamisen ympäristövaikutukset ovat arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-laki, 468/1994) mukaisesti. Arviointi perustuu yleissuunnitelmaan, missä kalliota otetaan 94 hehtaarin alueelta tasoon +112. Pohjois-Savon ELYkeskus on yhteysviranomaisena antanut 12.1.2011 lausunnon 15.9.2010 päivätystä arviointiselostuksesta (YVA-selostus). Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa: --- Jatkosuunnittelussa ja erityisesti toimintaan haettavien ympäristölupien osalta tulisi hankkeesta vastaavien pyrkiä siihen, että eri toimijoiden lupahakemukset olisivat lupakäsittelyssä yhtäaikaisesti, jotta toimintojen yhteisvaikutuksia voitaisiin arvioida lupakäsittelyssä helpommin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa yhtenä keskeisenä asiana on, että vaikutuksia tulisi tarkastella myös tiettyyn kohteeseen tai kohderyhmään kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi vesistöön kohdistuvat vaikutukset tulisi täten kuvata myös yhteisvaikutuksina, jotka mm. koostuisivat pöly- ja pintavesivaikutuksista sekä mahdollisista muista vaikutuksista. Samoin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina. Nyt arviointiselostuksessa ei kaikilta osin ole näin tehty, vaan kerrottu paikoin vain vaikutuksia vaikutustavoittain, huomioimatta eri vaikutusten yhteisvaikutus. Vähintäänkin olisi tullut kuvata kasvattaako vai vähentääkö jokin muu vaikutus jonkin muun vaikutuksen merkittävyyttä. --- Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointi on tehty ja esitetty arviointiselostuksessa YVA-lain edellyttämällä tavalla. --- Vesistöön kohdistuvien vaikutusten --- lähtöolettamukset saattavat olla virheellisiä, joten itse arviointitulokseen voi suhtautua varauksellisesti. Kuten Siilinjärven kunnan ympäristölautakuntakin lausunnossaan toteaa, niin toisaalla

sivu 11 Suomessa tehdyissä kiviainestuotannon ympäristövaikutuksien selvityksissä pintaveteen kohdistuvien mm. nitraattityppi- ja kiintoainepitoisuudet ovat selvästi korkeammat, kuin nyt tämän hankkeen osalta lähtökohtaisesti on oletettu. Tämä asia tulee tarkentaa ja selvittää hankkeita koskeviin lupahakemuksiin. --- Meluvaikutusten arvioinnissa ei --- ole otettu huomioon alueelle mahdollisesti tulevia muita toimintoja, kuten asfaltin valmistus ja siihen liittyvät toiminnot, ylijäämämaiden kuljetukset ja käsittely. Nämä alueelle sijoittuvat toiminnot ja niistä aiheutuva melu tulee jatkotyössä huomioida kokonaisuutena ja huomioida impulssimaiset melulähteet kaikissa toimintoihin liittyvissä toiminnoissa. --- mm. poravaunun äänitehotasona (LWA) käytetty 115 db poikkeaa jonkin verran Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) esitetyistä arvioista kiviainestuotannon melulähteiden A-painotetuista kokonaisäänitehotasoista, joiden mukaan porakoneen kokonaisäänitehotaso on pikemminkin 120 125 db:tä. Hankkeesta vastaavien kannattaa huomioida jatkotyössä edellä mainittu julkaisu ja siinä esitettyjä asioita. --- jatkotyössä tulee varmistaa mm. liikennejärjestelyitä suunniteltaessa ulkoilureitin turvallinen käyttö niin kesäkäytössä kuin erityisesti talvikäytössä. --- pohjaveteen kohdistuviin vaikutuksiin liittyykin merkittäviä epävarmuuksia. Tehty arviointi epävarmuustarkasteluineen antaa kuitenkin suuntaviivat, miltä osin lupavaiheessa pohjavesitutkimuksia tulee tarkentaa. Jatkotyössä tehtävien pohjavesiselvitysten tavoitteena tulisi olla Vuorimäen ja Harjamäki - Käärmelahti pohjavesialueen välisen geologisen ja hydrogeologisen yhteyden selvittäminen, sillä se on keskeisin asia toiminnan pohjavesivaikutusten arvioimisessa, kuten GTK on lausunnossaankin maininnut. Arviointiselostuksessa esitetty tapa, että toiminnan pohjavesitarkkailun pohjalta tarkennettaisiin pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia, on yhteysviranomaisen mielestä virheellinen. Pohjaveteen kohdistuvat vaikutukset tulee jatkotyössä arvioida riittävin tutkimuksin ja toiminnan tarkkailulla vain varmistetaan, että tehdyt johtopäätökset ovat oikeansuuntaisia. Mikäli tarkkailulla havaitaan, että tehdyt olettamukset ja johtopäätökset ovat olleet virheellisiä, tulee ryhtyä jo toimenpiteisiin haitallisten pohjavesivaikutusten vähentämiseksi. Tätä varten jatkotyössä onkin erityisesti pohjaveteen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi laatia käytännön suunnitelma niin tarkkailuista, kuin myös niistä toimenpiteistä, joilla haittoja vähennettäisiin tai eliminoitaisiin.

sivu 12 --- on pöly- ja erityisesti hajuvaikutuksia --- Laskennan lähtöolettamukset eivät kuitenkaan ole kovin käyttökelpoisia, sillä käytetty sekamalli, jossa arvioidaan hengitettävien kuitujen vähentymistä leijuman laimentumiskertoimilla, ei anna riittävän luotettavaa tietoa. Kiviainestuotannosta aiheutuvia pöly- ja hajuhaittoja on tarkasteltu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010). Edellä mainittua julkaisussa esitettyjä asioita pöly- ja hajuhaittojen vähentämiseksi kiviainestuotannossa kannattaa hankkeesta vastaavien huomioida jatkosuunnittelussaan ja erityisesti lupahakemusvaiheessa. Kaiken kaikkiaan pölyvaikutukset, kuten pääosin myös hajuvaikutukset, kohdistuvat ilmeisimmin lähinnä vain toiminta-alueen välittömään läheisyyteen. Myös niiden merkittävyys, kun huomioidaan jo olemassa olevat vaikutukset, on siten ennakkoon arvioiden vähäinen kun toiminnat toimivat normaalisti. Poikkeus- ja häiriötilanteissa syntyy aina keskeisimmät haitalliset vaikutukset. Näiden poikkeus- ja häiriötilanteiden osalta jatkosuunnittelussa ja lupahakemuksessa on syytä kertoa, millä keinoin niiden syntymistä voidaan estää ja miten syntyviä haitallisia vaikutuksia tultaisiin vähentämään. --- jatkosuunnittelussa tulisi ottaa tarkemmin huomioon ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja erityisesti niiden vähentämistoimenpiteet. --- Jatkosuunnittelussa on --- huomioitava, miten haitallisia vaikutuksia voidaan käytännön toimenpiteillä poistaa tai minimoida. Näitä käytännön toimenpiteitä suunniteltaessa hankkeesta vastaavien on syytä ottaa huomioon, mitä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisussa (Suomen ympäristö 25/2010) on esitetty. --- Vahinkotilanteista ja onnettomuuksista tiedottamisen tapoja ja keinoja tulisi jatkossa vielä kehittää, jotta lähialueen ihmiset saavat tiedot ja tarvittaessa myös toimintaohjeita mahdollisimman nopeasti tilanteen niin vaatiessa. --- Arviointiselostuksessa ei ole esitetty lainkaan varsinaista vaikutusten seurantaohjelmaa, vaan esitetty lähinnä yhden alueella toimivan yrittäjän (Destia Oy) voimassa olevan ympäristöluvan määräyksen mukaista toiminnan käyttöpäiväkirjaan merkittäviä tietoja. Arviointiselostuksessa olisi pitänyt esittää selvästi kattavampi vaikutusten seurantaohjelma, jossa olisi mm. kerrottu, miten eri toimijoiden toimintojen yhteisvaikutuksia tullaan seuraamaan. On myös huomattava, ettei mahdollisesti myönnettävissä luvissa määritellä kuin vain sen lain mukaisista seurannoista ja tarkkailuista, jonka pohjalta ko. lupa on myönnetty. Täten kaikkia YVA-menettelyssä arvioitavia vaikutuksia ei määritellä toiminnoille myönnettävissä luvissa, vaan niiden osalta vaikutusten seuranta pitää nimenomaan esittää YVA-menettelyn yhteydessä.

sivu 13 --- Arviointiselostuksessa on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten esittämisessä puutteita. Samoin melun, pölyn ja maisemaan kohdistuvissa vaikutusten arvioinneissa oli puutteita. Pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointia tulee jatkotyössä täsmentää, vaikkakin arviointimenettelyn yhteydessä tehtyä arviointia voidaan pitää riittävänä. Erityisenä puutteena voidaan pitää varsinaisen vaikutusten seurantaohjelman puuttumista. Vaikka arviointiselostuksessa ei olekaan sellaisia merkittäviä puutteita, jotta se ei täyttäisi YVA-lain ja -asetuksen edellytyksiä, niin jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja sekä tiedottaa avoimesti niistä lähialueen asukkaita, jotta heillä on tiedossa hankkeiden eri vaiheet.. 2.8 Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain 28.1 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Luvanvaraisuus on määritelty edellä mainitussa lainkohdassa ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä. Ympäristölupa on oltava asetuksen 1.1 :n - kohdan 7c) mukaan kivenlouhimolla tai sellaisella muulla kuin maanrakennustoimintaan liittyvällä kivenlouhinnalla, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja - kohdan 7e) mukaan kiinteällä tai sellaiselle tietylle alueelle sijoitettavalla siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Ympäristönsuojelulain 28.2 :n kohdan 4 mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn. Ympäristönsuojeluasetuksen 1.1 :n kohdan 13f) mukaan muuhun kuin 13 kohdan c - e alakohdissa tarkoitettuun jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn, joka on ammattimaista tai laitosmaista, on oltava ympäristölupa. Ylijäämämaan varastointi ja käsittely ei ole ympäristöluvanvaraista, koska ylijäämämaata ei katsota tässä jätelain mukaiseksi jätteeksi. 2.9 Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomaisten toimivallasta säädetään ympäristönsuojelulain 5 luvussa ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvussa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee asetuksen 7.1 :n mukaan seuraavat lupa-asiat: - kivenlouhimo sekä muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (kohta 7a),

sivu 14 - kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää (kohta 7b). Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 :n kohdan 13c) perusteella asfalttijätteen ammattimaisen hyödyntämistä koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jos hyödynnettävä tai käsiteltävä asfalttijätemäärä on alle 10 000 tonnia vuodessa. Siilinjärven kunnanvaltuuston 17.12.2012 hyväksymän toimivaltasäännön mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät hoitaa viranomaislautakunta. 3 Selvityksiä 3.1 Ympäristön tila ja laatu Vuorimäki on Siilinjärven kirkonkylän länsipuolella, linnuntietä noin 4,5 kilometrin päässä. Vuosina 1996-1998 toteutetun Pohjois-Savon kallioinventoinnin mukaan Vuorimäki ei ole valtakunnallisesti eikä paikallisesti arvokas kallioalue. Vuorimäki ei ole Kuopion luonnontieteellisen museon kasvistollisesti arvokkaiden kallioiden luettelossa (Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Savossa, Suomen ympäristökeskus 214, 2001). Pääosa Vuorimäen lähialueesta on maa- ja metsätalouskäytössä. Janne Halosen ottamisalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa luonnonsuojelullisesti arvokkaita kasvilajeja tai luontotyyppejä tai maisemansuojelullisesti arvokkaita kohteita. Alueen koillispuolella, noin 1 kilometrin etäisyydellä on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu Jussilan letto. Suo on harvinainen lettosuo, missä on muun muassa uhanalaisia puna- ja kaitakämmeköitä. Jussilan leton suotyyppi on luokiteltu vuonna 2008 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksessa äärimmäisen uhanalaiseksi. Vuorimäen pohjoispuolella on Siilinjärvi-Maaninka -harjujakso. Siilinjärven luonto ja maisema -selvityksen (15.1.2005) mukaan harjulla on luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaita alueita, muun muassa Harvalainen-Outokki. Vuorimäki ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Vuorimäen pohjoispuolella ovat Harjamäki-Kasurila -pohjavesialue (0874901) ja Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialue (0847651). Pohjavesialueiden vedenjakaja on Harjamäessä. Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella on Maaningan kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo, Harjamäki-Kasurila - pohjavesialueella on kaksi Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamoa. Janne Halosen kallioalue on noin 450 metrin etäisyydellä Harjamäki- Käärmelahti -pohjavesialueen rajasta. Vuorimäen kallioalueen toimintojen pohjavesivaikutusten tarkkailua on tarkasteltu Pohjois-Savon ELY-keskuksen hydrogeologi Jussi Aallon kanssa (11.2.2014 saapunut sähköposti).

sivu 15 Tieyhteys alueelle kantatieltä 77 kulkee kantatien puoleisessa päässä Harjamäki-Käärmelahti -pohjavesialueella. Vuorimäen kallioalue kuuluu Räimäjärven valuma-alueeseen (04.289). Kallioalueen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöjä. Kallioalueen vedet ohjautuvat kallioalueen länsipuolella sijaitsevaan Lyhyenjärveen, yli kaksi kilometriä pitkän ojaverkoston kautta. 3.2 Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Janne Halosen hakemuksen mukaista aluetta lähinnä oleva asunto on lännessä, noin 440 metrin päässä Koivusaaressa Pitkälän kiinteistöllä (749-408- 22-0). Siilinjärven ympäristötoimiston 15.6.2007 tekemän melumittauksen mukaan ko. kiinteistön piha-alueella A-painotettu keskiäänitaso oli 30 minuutin mittauksessa 52,9 db. Lounaassa Koivusaarentien varressa on asuntoja lähimmillään noin 1 kilometrin ja etelässä Honkamäen yksityistien varressa 1,4 kilometrin etäisyydellä. Kantatieltä 77 Vuorimäen kallioalueelle johtavien teiden varressa ei ole asutusta. Vuorimäen alue ja Vuorimäen pohjoispuolella oleva harjualue ovat aktiivisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Harjualueen ulkoilu- ja latureitti risteää Janne Halosen kallioalueen tuloteiden kanssa. 3.3 Melu, liikenne ja muu kuormitus Janne Halosen (aiemmin Savon Kuljetus Oy) lisäksi Vuorimäessä toimivat Destia Oy Kiistalan tilalla ja Rudus Oy Jussilan tilalla. Destia Oy:n maaaineslupa on voimassa 12.5.2014 saakka. Destia Oy:n ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn, asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen sekä ylijäämämaiden varastointiin ja käsittelyyn on voimassa toistaiseksi. Destia Oy:n ympäristöluvan muutoshakemus ja hakemus ympäristöluvan määräysten tarkistamiseksi on vireillä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa. Rudus Oy:llä on maaaineslupa voimassa 8.6.2014 saakka. Asfalttiaseman ympäristölupa oli voimassa 31.12.2012 saakka, kallion louhinnan, louheen murskauksen sekä ylijäämälouheen vastaanoton ja varastoinnin ympäristölupa on voimassa 31.5.2014 saakka. Destia Oy:n ja Rudus Oy:n alueet ovat Halosen ottamisalueen kaakkoispuolella. Halosen louhos avautuu länteen, Destia Oy:n louhos lounaaseen ja Rudus Oy:n etelään. YVA-menettelyn suunnitelmien mukaan kaikkien kolmen toimijan alueet yhdistyvät. Destia Oy:n ja Rudus Oy:n ottamisalueet ovat noin 100 metrin etäisyydellä toisistaan, ottamisalueiden välillä on tie.

sivu 16 3.4 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne Savon Kuljetus Oy:llä oli Mäntylän ja Arpalan tiloilla Siilinjärven ympäristönsuojelulautakunnan 23.1.2012 antama ympäristölupa kallion louhintaan, louheen murskaukseen, asfalttijätteen vastaanottoon, välivarastointiin ja murskaukseen sekä asfaltin ja uusioasfaltin valmistukseen. Lupa oli voimassa 23.1.2014 saakka. Savon Kuljetus Oy:llä oli 23.1.2014 saakka voimassa maa-aineslain mukainen lupa yhteensä 300 000 m 3 -ktr:n kiviaineksen ottamiseen Vuorimäestä Mäntylän ja Arpalan tiloilta. Janne Halonen hakee maa-aineslain mukaista lupaa ottaa kalliokiviainesta 10 vuoden aikana yhteensä 240 000 m 3 ktr. Pohjois-Savon ELY-keskuksen Halosen maa-aineslupahakemuksesta 21.1.2014 antamassa lausunnossa viitataan yhteysviranomaisen Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä antamaan lausuntoon (vrt. kohta 2.7) ja esitetään, että Vuorimäen ja Harjamäki-Käärmelahti pohjavesialueen välinen mahdollinen hydrogeologinen yhteys tulisi selvittää. Alueelle on myös oleellista tehdä kokonaisvaltainen suunnitelma pohjaveden suojaustoimenpiteistä ja koko vaikutusalueen kattava tarkkailuohjelma niin pohja- ja kuin pintavesillekin, jonka avulla toiminnan vaikutuksia pystytään kokonaisuudessaan arvioimaan. Toiminta-alueen koillis- ja pohjoispuolelle tulee asentaa vähintään kaksi muovista öljyisten näytteiden ottoon soveltuvaa pohjaveden havaintoputkea toiminnan tarkkailua varten. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata alueen havaintoputkista 2 kertaa vuodessa. Pohjaveden laatunäyte tulee ottaa havaintoputkista ennen toiminnan aloittamista, säännöllisesti toiminnan aikana (kerran vuodessa, mikäli ottotoimintaa on vuoden aikana ollut) sekä toiminnan loputtua. Vesinäytteistä tulisi määrittää väri, sameus, happi ph, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt.. Vuorimäen alueella on voimassa ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava, jolla Vuorimäen osalta on muutettu ympäristöministeriön 3.7.2008 vahvistamaa Kuopion seudun maakuntakaavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa Vuorimäki on osoitettu kallionlouhinta-alueeksi (EO2 13.681). Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: "Laajoilla, usean toimijan käsittävillä maa-ainesten ottoalueilla ottosuunnitelmien tulisi perustua koko alueen kattavaan osayleiskaavaan tai maisemaselvitykseen (MAL 5.2 )". Vuorimäen alueella on voimassa Siilinjärven kunnanvaltuuston 16.12.2013 hyväksymä Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava, missä Vuorimäki on osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi (EO-3/M). Kaavamääräysten mukaan maa-aineslupien käsittelyn pohjana tulee olla koko aluetta koskeva yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi. Oton päätyttyä alueella noudatetaan metsätalousvaltaisen alueen (M) kaavamääräyksiä.

sivu 17 4 Asian ratkaisu 4.1 Ratkaisu Siilinjärven viranomaislautakunta myöntää Janne Haloselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan, louheen murskaukseen, asfalttijätteen varastointiin ja käsittelyyn sekä ylijäämämaiden varastointiin ja käsittelyyn Vuorimäen kallioalueella (tilat Mäntylä 749-402-27-3 ja Arpala 749-402-6-7). 4.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyselvityksen ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Syksyllä 2010 valmistuneessa Vuorimäen kallioalueen ympäristövaikutusten arvioinnissa on ollut puutteita, jotka Pohjois-Savon ELY-keskus on yhteysviranomaisena YVA-selostuksesta 12.1.2011 antamassaan lausunnossa todennut. Lausunnon mukaan jatkosuunnittelun yhteydessä ja lupahakemuksia varten kannattaa täydentää ja tarkentaa tehtyjä arviointeja. Nyt käsiteltävänä oleva hakemus yhdessä samaan aikaan vireillä olevan Janne Halosen Vuorimäen kallionalueen toimintoja koskevan ympäristölupahakemuksen kanssa vastaa YVA-menettelyn vaihtoehtoa 1(+), missä ottamisalueet yhdistyvät. Destian ympäristöluvan muutoshakemukseen ei ole täydennetty tahi tarkennettu YVA-menettelyssä tehtyjä arviointeja ja selvityksiä. Ottamisalue laajenee luoteeseen lähemmäksi lähintä asuinkiinteistöä ja kallionottoalue yhdistyy länsipuolella olevaan Janne Halosen kallionottoalueeseen sekä myöhemmin itäpuolella olevaan Rudus Oy:n kallionottoalueeseen. YVA-selostukseen sisältyvässä melumallinnuksessa todetaan, että erityisiä meluntorjuntatoimia (meluvalleja) tarvitaan kallionottoalueiden yhdistyessä. Edellä esitetystä huolimatta ottaen huomioon alueen olosuhteet ja toimialan erityisnormit (VNa 800/2010 ja VNa 846/2012) kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että lupaharkinnan kannalta on ollut riittävät tiedot toiminnan vaikutuksista. Ympäristöluvassa annettavilla määräyksillä Janne Halonen velvoitetaan selvittämään/tarkkailemaan toiminnan aiheuttamia melu- ja pölyvaikutuksia kallionottoalueiden yhdistyessä (lupamääräys 8) sekä toiminnan aiheuttamia pohjavesivaikutuksia (lupamääräys 10). Vuorimäen kallioalueen välittömässä läheisyydessä ei ole vesistöjä. Näin ollen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että määräaikaisessa luvassa annettu määräys 17 on riittävä haitallisten pintavesivaikutusten ehkäisemiseksi. Mahdollisessa ympäristöluvan jatkolupahakemuksessa on esitettävä selvitys alueen pintavesien tilasta. 4.3 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Luvan saajan on toiminnassaan noudatettava hakemuksen esitetyn lisäksi seuraavia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemiseksi:

sivu 18 Melu- ja tärinähaittojen ehkäiseminen 1. Kallion louhinta ja murskaus eivät ole sallittua juhannuksen ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Muuna aikana louhinta ja louheen murskaus on sallittua arkipäivisin maanantaista perjantaihin seuraavasti: - kallion poraus klo 7.00-21.00, - räjäytykset klo 8.00-18.00, - louheen rikotus klo 8.00-18.00 ja - louheen ja asfalttijätteen murskaus klo 7.00-22.00. Murskeiden lastaus ja kuljetukset sekä asfalttijätteen ja ylijäämämaiden vastaanotto ovat sallittuja ympäri vuoden arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00-22.00. Murskeiden lastaus ja kuljetukset ovat lisäksi sallittuja lauantaisin klo 8.00-17.00. 2. Meluntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskaamo on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan kalliorintausten ja/tai meluvallien suojaamalle alueelle asutukseen nähden ja toimintaalueen alimmalle kohdalle. 3. Toiminnasta, mukaan lukien alueelle suuntautuva liikenne ja Vuorimäen kallioalueen muiden toimijoiden toiminta, aiheutuva tuntikohtainen (integrointiaika 1 tunti) keskiäänitaso (L Aeq ) saa asuinkiinteistöjen pihalla klo 07 22 olla enintään 55 db ja loma-asuntojen pihalla enintään 45 db ja klo 22 07 asuinkiinteistöjen pihalla 50 db ja loma-asuntojen pihalla 40 db. Tuntikohtainen keskiäänitaso saa ylittyä 10 % ajasta ilman, että raja-arvojen katsotaan ylittyneen. Yli 10 db:n ylityksiä ei sallita lainkaan. 4. Räjäytystyöt on suunniteltava ja toteutettava siten, että tärinän heilahdusnopeuden pystykomponentti ei ylitä lähimmässä asumiseen käytettävässä rakennuksessa arvoa 7 mm/s. Pölyhaittojen ehkäiseminen 5. Pölyntorjunnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölylähteet kuten murskaamo on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan kalliorintausten ja/tai meluvallien suojaamalle alueelle asutukseen nähden. 6. Toiminta-alueella ja sen liittymätiellä kiviainesten siirrot, lastaukset, kuljetukset, pintamaiden läjitys, alueiden hoitaminen sekä muut toiminnot ovat tehtävä siten, että haitallinen pölyäminen voidaan tehokkaasti estää. 7. Toiminnasta yhdessä alueella olevien muiden toimintojen kanssa aiheutuva hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuus asuinkiinteistöjen ja lomaasuntojen pihalla ei saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 38/2011 4 :n mukaisia ilmanlaadun raja-arvoja.

sivu 19 Melu- ja pölyvaikutusten selvittäminen 8. Luvan saajan tulee selvittää Vuorimäen kallionoton laajentuessa toimintojen melu- ja pölyvaikutukset. Vuorimäen kallionottoalueiden eri toimintojen aiheuttaman - melun leviämisestä tulee tehdä laskennallinen meluselvitys ja tarvittaessa siihen perustuva meluntorjuntasuunnitelma. Meluselvitys ja mahdollinen meluntorjuntasuunnitelma tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 31.12.2015 mennessä. - hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM 10 ) on mitattava Pitkälän tilalla 749-408-22-0. Meluselvitys tulee olla tilanteesta, missä Destia Oy:n, Janne Halosen ja Rudus Oy:n kallionottoalueet ovat yhdistyneet ja missä kaikki melua aiheuttavat toiminnot ovat yhtä aikaa toiminnassa maksimitasolla. Lisäksi meluselvitys tulee tehdä ns. normaalitilanteessa, missä alueella on yhtä aikaa toiminnassa todennäköisin osa toiminnoista. PM 10 -pitoisuusmittaukset on tehtävä seuraavana kesänä vähintään kahden kuukauden ajalta, kun Destia Oy:n, Janne Halosen ja Rudus Oy:n kallionottoalueet ovat yhdistyneet. 9. Lupaviranomainen arvioi laskennallisten melu- ja pölyselvitysten perusteella melu- ja pölymittausten tarpeen. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen ehkäiseminen 10. Vuorimäessä Janne Halosen ja Destia Oy:n toiminta-alueiden vaikutusta pohjaveteen on tarkkailtava asentamalla kaksi pohjaveden havaintoputkea (Janne Halosen ja Destia Oy:n pohjaveden yhteistarkkailu). Toinen putki tulee asentaa hakemuksen liitteenä olevassa, 30.1.2014 muutetussa nykytilannekartassa esitetylle paikalle ja toinen em. kartan linjan B paalun 550 tien länsipuolella olevaan painanteeseen 120-korkeuskäyrän kohdalle. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee tarkkailla kaksi kertaa vuodessa ja pohjaveden laatua kerran vuodessa otettavilla pohjavesinäytteillä, joista tulee määrittää väri, sameus, happi ph, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, kovuus, CODMn tai TOC, nitraatti, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, polttoainehiilivedyt ja mineraaliöljyt. Pohjaveden havaintoputket ovat asennettava siten, että ensimmäiset näytteet otetaan 30.10.2014 mennessä. Tulokset ovat lähetettävä heti niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. 11. Toiminta mukaan lukien liikennöinti alueelle on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pintavesien, pohjavesien, talousvesikaivojen eikä maaperän pilaantumista tai terveyshaittaa.

sivu 20 12. Polttonesteitä, öljyjä ja muita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita saa varastoida ja käsitellä ainoastaan varikkoalueella, jonka maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Kuljetus- ja maansiirtokalusto on pysäköitävä edellä mainitulla varikkoalueella. Murskaamon ja työkoneiden huolto tulee tehdä varikkoalueella. Erityisen painavista syistä kuten ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi edellä mainitusta huoltoa koskevasta kiellosta voidaan poiketa. Tällöin on käytettävä imeytysmattoja tai vastaavia alustoja, jotka estävät edellä mainittujen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. 13. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valumaaltaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytön estimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Säiliöiden täyttöputket ja jakelulaitteet on oltava lukittuna. Moottori- ja voiteluöljytuotteiden varastointivaunussa tai -kontissa tulee olla valuma-allas, jossa tuotteet varastoidaan. Vaunun tai kontin tulee olla lukittava. 14. Polttoainesäiliöitä ja kalustoa tankattaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Toimintajaksojen ulkopuolella alueella ei saa säilyttää polttoainesäiliöitä tai muuta toimintaan liittyvää kalustoa, joista voi aiheutua vaaraa maaperän tai pohjaveden laadulle. 15. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pohjavesialueella olevan tiestön pölyntorjunnassa ei saa käyttää pohjavedelle haitallisia aineita kuten suolaa (natrium-/kaliumklori). Kastelussa on käytettävä puhdasta vettä. 16. Murskaamo, varikkoalue ja varastokasat on sijoitettava siten, että ne eivät estä maa-ainesten ottamisalueen jälkihoitoa. Toiminnan päätyttyä rakennetut suojaukset on purettava ja tiivistyneet tienpohjat, varastokasojen ja murskaamon pohjat möyhittävä ja pehmennettävä. 17. Ylijäämämaiden varastointi ja toiminta-alueen maastoon johdettavat hulevedet eivät saa aiheuttaa samentumahaittaa. Tarvittaessa hulevedet on johdettava maastoon lasketusaltaan kautta.