Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Samankaltaiset tiedostot
Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Norovirustartunnat ja niiden estäminen

NOROVIRUSTEN MATKAT. C-H v. BONSDORFF

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

Havaintoja taudinaiheuttajien kulkeutumisesta ja esiintymisestä case Vantaanjoki

Vesiepidemiat Suomessa

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Verkostovesien mikrobiologiset uhat havaintoja 20 vuoden ajalta

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Uimarannat asetusmuutokset ja kesän 2014 epidemiat. Erikoissuunnittelija Outi Zacheus, THL, Vesi ja terveys -yksikkö

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Verkostoveden mikrobiologiset uhat. Ilkka Miettinen 10/24/2019 Finnish Institute for Health and Welfare

Vuorelan vesiepidemia Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Toimenpideohje. tutkimukset

Geenimonistus -ongelmia

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Esimerkki jäljitettävyydestä: Pakastemarjojen jäljitykset hepatiitti A -epidemioiden yhteydessä

Ripulivirusten pikadiagnostiikka

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Norovirusriski elintarvikeprosessissa

(Jatkotutkinto-opiskelija, Helsingin yliopisto: eläinlääketieteen tohtorin tutkinto )

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Uimavesiepidemia Tampereella Sirpa Räsänen ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Mediamainonnan muutosmittari Toukokuu 2015

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

VESIMIKROBIOLOGIA Ajankohtaista laboratoriorintamalla Workshop yhteenveto

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2012

Elintarvikkeiden noroviruskontaminaatioriski tuotantoprosessin aikana

Erikoistutkija, INFO/INVI Uudet menetelmät työkaluna norovirusten epidemiaselvityksessä/ Haider al-hello

Norovirusten esiintyminen ja leviäminen elintarvikeprosesseissa ja ravintoloissa

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Tautia aiheuttavat mikrobit

Kumppanuusforum Kotihoidon roadmap. Sirpa Pylvänäinen

Mediamainonnan muutosmittari Huhtikuu 2015

Cleantech Finland Puhdas juomavesi ja vesistöjä pilaamaton jätevesi - nykyajan välttämättömyys Aija Jantunen, General Manager, Kemira Water

Mediamainonnan muutosmittari. Elokuu 2010

Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu Mainonnan muutosmittari

Mediamainonnan muutosmittari. Joulukuu 2010

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Vesiturvallisuus. Ilkka Miettinen

Elintarvikevalvonnan rooli epidemiaselvityksissä

Ripulitaudit ovat nuhakuumeiden jälkeen

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

PIRKKOLAN UIMALAMMIKON VÄLITTÄMÄ VIRUSEPIDEMIA

Nousiaisten vesikriisi Into-päivät Dipoli Kaisa Nivola Ympäristöterveydenhuollon johtaja, Uusikaupunki

3 Muut suositellut tutkimukset ks. ohjeen kappale 6.2 (koskee lähinnä sisämarkkinakaupan ja kolmasmaatuonnin tuotteita).


Mikrobien ja kemikaalien riskinarviointi vesilaitoksissa Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Arvioinnin ja mallituksen yksikkö, Kuopio

Mediamainonnan muutosmittari Marraskuu Mainonnan muutosmittari

Mediamainonnan muutosmittari Syyskuu Mainonnan muutosmittari

Tartuntatautirekisterin mikrobiluettelo Osa: Virukset laaja lista

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveden laadun varmistaminen riskien arviointi

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Tietoturvatapahtuma Esityksen sisältö

OMX Pohjoismainen Pörssi tänään

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TietRa (Tietotyöratkaisujen ekosysteemi) Leena Kanerva, Erica Partners Oy

COMPONENTA TILINPÄÄTÖS Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

1 Epidemiaepäilyn synty

Vesitornien vaikutus talousveden laatuun

More relevant, more business.

MISTÄTIETÄÄMIKÄON JUOMAKELPOISTA VETTÄ

Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa

TOIMITTAJA- JA ASIAKASAKTIVOINNILLA LISÄÄ VERKKOLASKUJA

Adverse events among Blood Donors in Finland

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Noroviruksen aiheuttama vatsatautiepidemia ja sen selvitystyön haasteet

Mediamainonnan muutosmittari Lokakuu 2014

Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Kuopiolainen kv-tason vesitutkimus

Auringonsäteilyn mittaukset ja aikasarjat

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

Lataa Tartuntataudit Suomessa Lataa

Talousvesijärjestelmän riskinarviointi ja hallinta Risk assessment and management

Virukset tuontimarjoissa

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

NOROVIRUKSET JA UUDET TEKNOLOGIAT NIIDEN TORJUNTAAN ELINTARVIKEMATRIISEISSA

EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät

Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy &

HARJOITUS- PAKETTI A

Lepakkorabiestutkimus

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Enterovirukset. Laboratorionjohtaja Dos Merja Roivainen HEV- A CV-A2-8, 10, 12, 14,16, EV-71, EV-76, EV-89, EV-90, EV-91

Norovirukset ovat Suomessa yleisimpiä

Listeria monocytogenes -bakteerin riskitekijöiden kartoitus ja torjunta kalateollisuudessa

LivingLab. Jarmo Suominen TKK/TAIK/MIT. Poikkitieteellinen tutkimusalusta välittömän elinympäristön tutkimiseen. LivingLab.

Suojautuminen tartunta-agensseja käsiteltäessä (esim. SARS) Labquality: Mikrobiologian neuvottelupäivä Osl. Jukka Suni. A.

Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina Ruokaviraston julkaisuja 2/2019

Transkriptio:

Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1

Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttajina Pääasiassa kyseessä ovat lajispesifiset virukset Virukset eivät lisäänny isäntäsolun ulkopuolella Saastuminen edellyttää rikasta lähdettä (uloste, viemärijäte)

IKUINEN KIERTOKULKU JÄTEVESI ELÄIN LUONNONVESI SUORA SAASTUTUS - RUOAN VALMISTUS POTILAS KULUTTAJA KASTELU - VIHANNEKSET - MARJAT OSTERIT SIMPUKAT UIMAVESI VESILAITOKSET - JUOMAVESI - ELINTARVIKEVESI

Tärkeimmät ulosteperäiset virukset Itämisaika Virus (päiviä) Taudinkuva Norovirus 0.5-2 lievä Hepatiitti A 14-60 vakava Hepatiitti E 14-60 vaihtelee Rota A 2-4 vaihtelee Adeno 2-5 lievä Astro 1-2 lievä Sapo 0.5-2 lievä Entero 2-5 vaihtelee

Tekijöitä, jotka vaikuttavat virusten säilymiseen ja esiintymiseen vesissä Lämpötila Valo ph Suolapitoisuus Orgaaninen materiaali Jäteveden käsittely Desinfiointitapa Vuodenaika Infektion yleisyys Sademäärä Kiinteä aines/sedimentti Ilma-vesi-faasi Biologiset tekijät C.P. Gerba in Human viruses In water (ed. by A. Bosch)2007

Hepatiitti E virus Ensimmäinen varmistettu HEV-tapaus Suomessa, jossa ei yhteyttä matkustamiseen HEV genotyyppi 3, jota esiintyy yleisesti sioilla tarkemmin alatyyppiä e kaikki Suomessa tyypitetyt sikojen HEV-löydökset ovat olleet myös 3e-alatyyppiä Epäillään ruokavälitteistä tartuntaa, mutta alkuperää ei onnistuttu vahvistamaan vesi? Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6.5.2013 6

Norovirusdiagnoosit Suomessa 2006-2013 800 2006 2008 2010 2012 2013

Indikaattoribakteerit ja virukset Monissa norovirusten aiheuttamissa vesiepidemioissa perinteisiä indikaattoribakteereja (E.coli, koliformiset bakteerit) ei ole osoitettavissa saastuneesta vedestä Adenovirusta on ehdotettu virusmittariksi ihmisen ulosteperäiselle saastutukselle

Noroviruksen säilyvyys pohjavedessä Noroviruksen säilyvyyttä pohjavedessä on tutkittu vapaaehtoiskokeilla norovirus säilyy tartuttavana ainakin 60 vuorokautta (pisin testattu aika kokeessa) Pcr-testin tulos: viruspartikkelit säilyivät 427 päivää virusmäärän laskematta, vasta 1266 päivän päästä todettiin tilastollisesti merkittävä virusmäärän väheneminen Seitz SR et al., 2011 AEM: 77(19):6884-8

Noroviruksen inaktivoituminen pohjavedessä

Pirkkolan uima-allasepidemia vuonna 2001 Maunula et al. Wading pool water contaminated with both noroviruses and astroviruses as the source of a gastroenteritis outbreak. Epidemiology and Infection, 2004: 132: 737 6.5.2013 11

Noroviruksia lähtevässä jätevedessä Mar 2007 April May June July Aug Sept Oct Nov Dec Jan 2008 Feb RKI + + - (+/- ) +/- - - - - - + + + HYV + + - - - - - - - - - + KLA + + + - - - - + + + - +

Noroviruksia jokivedessä March 2007 April May June July Aug Sept Oct Nov Dec Jan 2008 Feb V84 + + - +/- ND - - - - + + - V39 + - - - ND - - - - - + - Le28 + + +/- + ND - - - - + - - V24 + - - + ND - - - - + - + V0 + - - - ND +? - - - + + -

Viruspitoisuudet Vantaanjoessa Taustatietoa: Noroviruspitoisuus puhdistamattomassa jätevedessä: arvio 10 7 pcr-yksikköä per ml Noroviruspitoisuus puhdistetussa jätevedessä: keskimäärin 10 3-10 4 pcr-yksikköä per ml Adenoviruspitoisuus jokivedessä: karkea arvio10 3 10 4 pcr-yksikköä per litra arviota hämärtää vesisuodatuksessa tapahtuva virushävikki Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6.5.2013 14

Sapoviruksia Siilinjärven vesiepidemiassa Kesäkuussa 2012 (4.6.) Yhteensä 216 tapausta Sairastuneet: 5 sapoviruslöydöstä / 14 näytettä sapovirus tyyppiä GII.3 lisäksi 1 enteroviruslöydös Jätevedessä (26.7.) melko runsaasti sapovirusta (laimennos 1:100 positiivinen) Sapoviruksia ei löydetty juomavedestä (16.-26.7.) eikä hulevedestä (25.7.) Sapovirus aiheutti oireita 5-62-vuotiailla Epidemiassa löydettiin useita patogeeneja Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6.5.2013 15

Yhteenveto Ihmisperäisen jäteveden joutuminen luonnonvesiin on tärkein luonnonvesien virussaastumisen aiheuttaja Nykyiset indikaattorit eivät välttämättä osoita veden kontaminaatiota suolistoviruksilla Nykytekniikoiden avulla pystytään jo arvioimaan vesien viruspitoisuuksia Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 6.5.2013 16

Kiitos! Kirsi Söderberg (Rauha Mustonen) Satu Oristo Maria Rönnqvist Maija Summa Tuija Kantala Carl-Henrik von Bonsdorff Leena Maunula Faculty of veterinary medicine/leena Maunula